Hyvinvointikertomus 2018
Sisällys Johdanto... 1 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Kaarinassa... 3 2. Hyvinvoinnin tila Kaarinassa... 6 2.1 Ympäristöterveys... 6 2.1.1 Ilmanlaatu... 6 2.1.2 Sisäilmasto-olosuhteet... 8 2.2 Elinolot, työttömyys ja pienituloisuus... 9 2.2.1 Asuminen ja ympäristö... 9 2.2.2 Virkistysalueiden saavutettavuus... 12 2.2.3 Työttömyys ja pienituloisuus... 12 2.3 Elintavat... 13 2.4 Terveys... 18 2.5 Turvallisuus, tapaturmat ja väkivalta... 19 2.6 Osallisuus... 22 3 Tehdyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet kunnassa... 23 3.1 Liikunta- ja viherpalvelut... 23 3.2 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut... 24 3.3 Sivistyspalvelut... 25 4 Hyvinvointikertomuksesta pois jätetyt minimitietosisällön indikaattorit... 28
Johdanto Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kuntia valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa ja raportoimaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä väestöryhmittäin sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Tämä hyvinvointikertomus on vuosittainen raportointi hyvinvoinnin tilasta ja tehdyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteistä. Sen tavoitteena on tuoda esiin hyvinvointivajeita ja kuntalaisten tarpeita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Hyvinvointikertomuksessa tuodaan esille niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa kunnan toimenpitein ja yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Hyvinvointikertomuksen runkona on käytetty mukaillen THL:n tuottamaa kunnan hyvinvointikertomuksen minimitietosisältöä, joka tullee olemaan tulevaisuudessa velvoittava. Toistaiseksi suosituksena oleva minimitietosisältö auttaa kuntia valikoimaan lukuisista indikaattoreista ainakin ne, joilla voi riittävällä tarkkuudella seurata asukkaiden hyvinvoinnin tilaa. Hyvin valitut indikaattorit auttavat ohjaamaan resursseja sekä seuraamaan, onko tehdyillä toimilla ollut vaikutuksia. Suurin osa tämän raportin indikaattoreista on minimitietosisällöstä, mutta joitakin tärkeimpiä osa-alueita on vahvistettu myös muilla tilastoilla ja indikaattoreilla. Raportin lopussa on listaus niistä minimitietosisällön indikaattoreista, joita ei esitellä tässä hyvinvointikertomuksessa. Indikaattorien saatavuudessa on valtakunnallisesti epätasapainoa. Lapsista ja nuorista on saatavissa paljon kokemusperäistä tutkimustietoa kuntatasolla, ikäihmisistä on saatavilla järjestelmätason tietoa, mutta työikäisestä väestöstä ei ole kokemusperäistä eikä järjestelmätasoista tietoa juuri lainkaan. Osa kunnista on paikannut tätä aukkoa toteuttamalla maksullisia kyselytutkimuksia alueellaan, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtaminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Hyvinvointikertomusta on työstänyt hyvinvointityöryhmä ja tarkennuksia sisältöön on pyydetty johtava sosiaalityöntekijä Jani Välimäeltä, kulttuurituottaja Maija Leinolta, viheraluepäällikkö Ossi Vesalaiselta, liikuntapalvelujohtajalta Tapio Svärdiltä, kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminorolta ja kansalaisopiston rehtori Risto Jaakolalta. Hyvinvointikertomuksen keskeiset tulokset tiiviisti: - Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus on ollut heikohko viime vuosina mm. siitä syystä, että hyvinvointikertomusta ei ole laadittu vuosittain ja seurantaa ei ole toteutettu systemaattisesti. - Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä tuplaantuu Kaarinassa lähivuosina, mikä edellyttää aktiivista ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä, jotta raskaampien palveluiden tarvetta voidaan siirtää. - Ympäristöterveyttä kuvaavien indikaattorien tulokset ovat olleet hyviä Kaarinassa viime vuosina. - Kaarinan kaupunkirakenne ja virkistysalueiden saavutettavuus on arkiaktiivisuutta ja liikkumista hyvin mahdollistava - hyödynnetäänkö tätä riittävästi? - Kaarinalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän ja liian iso osa lapsista ja nuorista on huonossa kunnossa niin kestävyyttä, voimaa kuin liikkuvuuttakin mitattaessa. - Joka kolmas 4. ja 5. luokan oppilaista oli yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista joka viides. - Vuonna 2009 vajaa 2 prosenttia lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskelevista pojista käytti nuuskaa päivittäin. Vuonna 2017 jo 12,6 prosenttia. - Kaarinalaisten miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea verrattuna Turkuun ja erityisesti naapurikuntaan Lietoon. 1
- Joka kolmas lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Yläkoulun 8. ja 9. luokan tytöistä joka viides. - Yli 65-vuotiaille kaarinalaisille tapahtuu reilu 30 lonkkamurtumaa vuosittain. Myönteistä on se, että määrä ei ole kasvanut kuten maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. - Seksuaalisen häirinnän kokemukset lapsilla ja nuorilla ovat yleisiä niin Kaarinassa kuin koko maassakin. - Joka viides kaarinalainen lukion 1. ja 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee itsensä usein yksinäiseksi. - Kirjasto- ja kulttuuripalveluista tuli vuonna 2018 merkittävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä Kaarinassa. 2
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Kaarinassa THL:n tuottama TEAviisari (= terveydenedistämisaktiivisuus) kuvaa kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Arvo 100 kuvaa tilannetta, jossa parannettavaa ei ole ja arvo 0 heikointa tilannetta. Vuonna 2017 Kaarinan johdon terveydenedistämisaktiivisuus sai kokonaisuudessaan arvon 48, kun koko maan keskiarvo oli 70. Alla oleva kuvio 1 kuvaa johdon terveydenedistämisaktiivisuutta eri osa-alueilla. Kuviossa jokainen viisari osoittaa kunkin osa-alueen tulosta Kaarinassa. Heikoin osa-alue Kaarinassa oli seuranta ja tarveanalyysi. Seurannan ja tarveanalyysin osa-alue kuvaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysiä väestöryhmittäin sekä niiden raportointia johtoryhmälle ja luottamushenkilöille. Viimeisimmässä tiedonkeruussa vuonna 2017 Kaarinan arvo oli 33, kun koko maan keskiarvo on 85. Syy heikkoon tulokseen on siinä, että vuonna 2017 valtuustolle ei raportoitu muun muassa kuntalaisten elinoloista, elintavoista, terveydentilasta ja terveyseroista eli hyvinvointikertomuksen vuosittaista raportointia ei tehty. Lisäksi tulosta laski se, että raportointia ei oltu tehty myöskään kaupungin johtoryhmälle. Kuvio 1. Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: TEAviisari, THL) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, resurssit ja prosessi vahvistuivat vuoden 2018 alussa, kun hyvinvointikoordinaattori aloitti tehtävässään vuoden alussa. Hyvinvointikoordinaattori toimii tehtävässään kokoaikaisesti ja työtehtäviin kuuluu myös ehkäisevän päihdetyön koordinointi. Keväällä 2018 kaupunkiin perustettiin monialainen hyvinvointityöryhmä, jonka työskentelyn tuloksena syntyi syksyllä 2018 Ilon kautta hyvinvointia ja terveyttä kaarinalaisille - hyvinvointisuunnitelma 2017-2020. Hyvinvointisuunnitelma pohjautuu Kaarina-strategian päämääriin ja strategian kriittisiin menestystekijöihin. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelu ja hyödyntäminen säännöllisesti ja tunnetusti etsii vielä paikkaansa Kaarinassa, mutta on edistynyt. 3
Hyvinvointisuunnitelman rinnalle laaditaan vuoden 2019 alussa Osallisuus- ja vaikuttamissuunnitelma, jonka tehtävänä on koota yhteen ja linjata sitä kaupungissa tehtävää työtä, joka edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Rakenteissa nuorten, vammaisten ja ikäihmisten osallisuutta edistävät nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhus- ja veteraanineuvosto, joiden toiminta on Kaarinassa säännöllistä. Lisäksi kaupunki myöntää vuosittain avustuksia hyvinvointia ja terveyttä edistäville järjestöille ja yhdistyksille. Avustettavan toiminnan tulee olla avointa kaikille kaupunkilaisille. Vuoden 2018 aikana uudistettiin ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan Sateenkaarinan toimintaa ja jatkossa työryhmä keskittyy kaikilla kaupungin palvelualueilla tapahtuvan ehkäisevän päihdeja mielenterveystyön toteuttamiseen Kaarina-strategian mukaisesti. Uudistuksen yhteydessä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaksi toimielimeksi nimettiin kaupunginhallitus. Vuoden 2016 Avin raportin mukaan Kaarinan ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvat eikä niiden osalta ole huomautettavaa (Taulu 2017). Yleisesti ennakoinnin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on hyvä tarkastella ikääntyvän väestön väestöennustetta. Kuviossa 2 on yli 75-vuotiaiden määrän muutos aikavälillä 2000-2040 Kaarinassa. Indeksoinnilla tarkasteltuna Kaarina ikääntyy 27 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla 2016-2031. Kuvion alla taulukossa 1 on listattuna 10 nopeimmin ikääntyvää ja 10 hitaimmin ikääntyvää kuntaa Suomessa. Merkittävää taulukossa on se, että nopeimmin ikääntyvät kunnat ovat lapsiperhevoittoisia kehyskuntia kuten Kaarinakin on ja hitaimmin ikääntyvät ovat maaseutumaisia kuntia. Kuvion 2 perusteella ikäihmisten palveluiden kustannukset tulevat lähivuosina kasvamaan hyvin voimakkaasti, mutta varhaisella tuella ja ennaltaehkäisevillä palveluilla pystymme loiventamaan palvelutarpeiden kasvun piikkiä. Kaarina 1980 1990 2000 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Yli 75-vuotiaat 583 901 1150 2257 2443 3185 4336 5048 5516 5908 Suhde vuoteen 2013 0,26 0,40 0,51 1,00 1,08 1,41 1,92 2,24 2,44 2,62 Osuus väestöstä 2,7 3,6 4,0 6,8 7,4 9,3 12,4 14,2 15,3 16,4 Kuvio 2. Yli 75-vuotiaiden määrän muutos Kaarinassa (Lähde: Perlacon) 4
Taulukko 1. 10 nopeimmin ikääntyvää ja 10 hitaimmin ikääntyvää kuntaa Suomessa (Lähde: Perlacon) 10 nopeinta 10 hitainta Siuntio 2,43 Luhanka 1,04 Pirkkala 2,34 Rautavaara 1,06 Kirkkonummi 2,34 Multia 1,08 Kempele 2,28 Tervola 1,11 Järvenpää 2,27 Pomarkku 1,11 Kontiolahti 2,21 Kuortane 1,12 Kerava 2,17 Punkalaidun 1,13 Tuusula 2,14 Isojoki 1,14 Kaskinen 2,12 Halsua 1,15 Vihti 2,10 Savitaipale 1,15 Ikäystävällinen Kaarina - ohjelman (2016-2018) tavoitteena on ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen järjestäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on, että painopiste palveluissa siirtyy varhaiseen tukeen (mm. liikunta- ja kulttuuripalvelut, neuvonta ja ohjaus) ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä välimuotoisiin asumispalveluihin (perhehoito, yhteisökodit). Tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta muun muassa kotihoidon, kuntoutuspalvelujen ja omaishoidon palvelujen avulla. Ohjelma päivitetään kevään 2019 aikana. 5
2. Hyvinvoinnin tila Kaarinassa 2.1 Ympäristöterveys 2.1.1 Ilmanlaatu Kohonneet ilman epäpuhtauspitoisuudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Erityisesti pienhiukkasten on todettu lisäävän sairastuvuutta hengityselinsairauksiin sekä sydänja verisuonitauteihin ja niiden vaikutus näyttäisi alkavan jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Suurimmat epäpuhtauksien päästölähteet Turun seudulla ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä on seurannut Turun kaupunkiseudun ilmanlaatua vuonna 2017 seitsemällä mittauspisteellä, joista yksi sijaitsee Kaarinan keskustassa. Mittauspisteen valinnassa on otettu huomioon ilman epäpuhtauksille herkät ihmisryhmät sijoittamalla mittauspiste koulun ja terveyskeskuksen läheisyyteen. Mittauksia Kaarinan pisteellä on tehty vuoden 2004 maaliskuusta lähtien. Mitatut epäpuhtaudet ovat typen oksidit (NO X) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10). Ilmanlaadun raja-arvoista on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 79/2017. Turun kaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportin mukaan vuonna 2017 ilmanlaatu oli vuorokausi-indeksin mukaan Kaarinassa useimmiten hyvää. Ilmanlaadultaan erittäin huonoja vuorokausia havaittiin Kaarinassa kolme, vuonna 2016 niitä ei ollut lainkaan. Huono ilmanlaatu Kaarinassa oli yhtenä vuorokautena. Hyväksi ilmanlaatu luokiteltiin 257 vuorokautena. Korkeimmat arvot aiheutuivat kohonneesta hengitettävien hiukkasten pitoisuudesta kevätpölyaikana sekä syksyisestä inversiotilanteesta. Yhteen kesään sijoittuvaan hengitettävien hiukkasten kohoamisesta johtuvaan erittäin huonoon ilmanlaatuun syy jäi tuntemattomaksi. Kaarinan ilmanlaatuindeksi on laskettu typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista (kuvio 3). Kuvio 3. Kaarinan ilmanlaatu vuorokausi-indeksillä kuvattuna vuonna 2017. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) 6
Merkittävin typpidioksidin lähde on liikenne. Pitkällä aikavälillä katsottuna typpioksidin vuosikeskiarvojen kehitys on pysynyt suhteellisen tasaisena. Vuonna 2017 typpidioksidin vuosikeskiarvo on laskenut Kaarinassa edelliseen vuoteen verrattuna ollen jopa mittaushistorian matalin (kuvio 4). Kuvio 4. Typpidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys suhteessa vuosiraja-arvoon (40 μg/m 3, punainen viiva) 1990-luvulta lähtien Turun seudulla asemittain. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) Ulkoilman hengitettäviin hiukkaspitoisuuksiin (PM 10) vaikuttaa eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Pitoisuudet kasvavat tavallisesti keväällä ja alkutalvella kaduille ja jalkakäytäville levitetyn hiekoitushiekan pölytessä. Myös kova pakkanen, kuiva ja seisova talviilma, nastarenkaiden irrottama aines asfaltin pinnasta sekä lumeton talvi saattavat nostaa hengitettävät hiukkaspitoisuudet korkealle. Vuosittaiset tai vuorokautiset raja-arvot eivät ylittyneet Kaarinassa vuonna 2017. Koko Turun kaupunkiseudun vuoden 2017 matalin hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo (7 μg/m³) saavutettiin Kaarinassa (kuvio 5). 7
Kuvio 5. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvojen kehitys suhteessa vuosiraja-arvoon (40 μg/m 3, punainen viiva) vuosina 2005 2017 Turun seudulla asemittain. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laskenut pienhiukkasten (PM 2,5) väestöpainotetun keskiarvon Kaarinassa vuonna 2015 (Sotkanet 2019). Pitoisuus on laskettu mallittamalla keskimääräinen vuosipitoisuus kilometrin välein ja painottamalla pitoisuutta alueen väkimäärällä. Pienhiukkaset ovat sekoitus savua, hienojakoista pölyä ja ilmakehän kaasuista syntyviä hiukkasia ja niiden suurimmat päästölähteet Suomessa ovat puun pienpoltto ja liikenne. Kaarinassa pitoisuudet alittavat Suomen ilmanlaadun raja-arvon (25 µg/m 3 ) ja WHO:n ohjearvon (10 µg/m 3 ). 7 6 5 5,3 5,1 5 5 5 4,7 5,9 µg/m 3 4 3 2 1 0 Kaarina Lieto Paimio Parainen Salo Sauvo Turku Kuvio 6. Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu keskiarvo Kaarinassa ja lähikunnissa vuonna 2015. (Lähde: Sotkanet 2019) 2.1.2 Sisäilmasto-olosuhteet Koulut ovat monessa kunnassa tärkein kunnan ylläpitämä rakennusmassa, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja. Kouluterveyskyselyssä oppilailta kysytään haittaavatko tietyt seikat työskentelyä koulussa ja kuinka paljon. Alla olevassa kuviossa 7 on esitelty niiden kaarinalaisten, eri-ikäisten vastaajien osuudet, jotka ilmoittivat kuumuuden, kylmyyden, tunkkaisen ilman, 8
epämiellyttävän hajun, luokkahuoneen ahtauden, melun ja liian kirkkaan tai hämärän valaistuksen haitanneen paljon. Yläkouluissa haittasi eniten liika kylmyys, tunkkainen ilma, epämiellyttävä haju ja melu. Lukiossa taas tunkkainen ilma, liika kylmyys ja luokkahuoneiden ahtaus. Alakouluilla haittasi eniten melu. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon; Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon, Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon, Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon, Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon, Melu koulussa häirinnyt paljon, Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon, 4. ja 5. luokan oppilaista 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kuvio 7. Erilaisista sisäilmaolosuhteista kouluilla raportoineiden osuudet Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 2.2 Elinolot, työttömyys ja pienituloisuus 2.2.1 Asuminen ja ympäristö Elinoloja kuvataan yleisimmin työhön, toimeentuloon ja asumiseen liittyvien tekijöiden kautta, mutta myös asuinoloihin ja ympäristöön liittyvillä tekijöillä. Aluksi esitellään asuinoloihin ja elinympäristöön liittyviä indikaattoreita, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin sekä ikäihmisiin, mutta ovat hyödynnettävissä laajemminkin. Lisäksi kuvataan lyhyesti virkistysalueiden saavutettavuutta. Luvun lopussa on työhön ja toimeentuloon liittyviä indikaattoreita. Liikenne- ja viestintäministeriön Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman (2018) mukaan kävellen ja pyöräillen hoidetaan nykyään ensisijaisesti ostoksia tai muutoin asioidaan. Tätä pystytään tukemaan muun muassa kaupungin tiiviillä yhdyskuntarakenteella ja sen osalta Kaarinan tilanne oli erittäin suotuisa jo vuonna 2017 kuten kuviot 8 ja 9 alla osoittavat. Lähes puolet kaarinalaisista alakouluikäisistä lapsista asui vuonna 2017 enintään kilometrin päässä koulusta ja lähes kaikki enintään kolmen kilometrin päässä. Liikkumista mahdollistava ja tukeva kaupunki asuinympäristönä edistää kuntalaistensa hyvinvointia ja terveyttä itsessään ja on kaupungin elinvoiman näkökulmasta merkittävä ja kehittämisenarvoinen asia. 9
100 90 80 70 92,6 98,1 99,8 60 50 40 30 47,9 20 10 0 4,2 14,7 250 m 500 m 1 km 2 km 3 km 5 km Kuvio 8. Enintään 250 m, 500 m, 1 km, 2 km, 3 km ja 5 km etäisyydellä peruskoulun ala-asteista asuvat, 7-12-vuotiaista vuonna 2017 (Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri) Myös ikäihmisille Kaarinan yhdyskuntarakenne on suotuisa, sillä yli 75-vuotiaista kaarinalaisista reilu 30 prosenttia asui enintään 500 metrin päässä kaupasta ja enintään kilometrin etäisyydellä lähes 70 prosenttia (kuvio 9). Vaikka tässä raportissa kuvataan ikäihmisten elinoloja myös sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneindikaattorien avulla, on erittäin tärkeää muistaa, että ikäihmiset eivät ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsijoita ja käyttäjiä. Tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä turvataan myös esteettömällä ja turvallisella elinympäristöllä ja sitä tukevalla yhdyskuntasuunnittelulla, kohdennetuilla liikuntapalveluilla ja esimerkiksi liikenneratkaisuilla. Nämäkin tarpeet tulevat lisääntymään jo muutaman vuoden kuluttua, kun yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tuplaantuu Kaarinassa raportin alussa esitellyn kuvion mukaisesti. 100 90 88,3 99,4 80 70 68,2 60 50 40 30 34,3 20 10 0 12,3 250 m 500 m 1 km 2 km 5 km Kuvio 9. Enintään 250 m, 500 m, 1 km, 2 km ja 5 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuvat, 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2017 (Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri) 10
Kotona asuminen on monelle elämänlaatua ja myös toimintakykyä ylläpitävä tekijä, mikäli asumiseen, osallisuuteen ja terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvät palvelut tukevat sitä. Näitä tarpeita taustoittamaan kuvio 10 kertoo omassa kodissaan yksin asuvien yli 75- vuotiaiden osuuden vastaavan ikäisestä väestöstä. Vuonna 2017 hieman yli puolet kaarinalaisista yli 75-vuotiaiden asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia. Koko maan ja Varsinais- Suomen keskiarvoon nähden osuus on ollut pienempi vuodesta 2013 lähtien. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 54,9 54,5 54 54,3 54,2 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 10. 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, vastaavanikäisten asuntokunnista (Lähde: Sotkanet) Kuvio 11 palvelurakenneindikaattorin kehityksestä kertoo, että kotona asuvien ja säännöllistä kotihoitoa saavien osuus on lisääntynyt 2,5 prosenttia vuodesta 2017. Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaita, jotka saavat palvelua vähintään kerran viikossa ja heille on laadittu hoitoja palvelusuunnitelma. Luku sisältää myös omaishoidon tuen piirissä hoidettavat ikäihmiset. Omaishoidossa on vuoden 2018 aikana päättynyt useampia pitkäaikaisia sopimuksia eri syistä. Haasteena on myös hakeutuminen omaishoidon tuen piiriin myöhäisessä vaiheessa, jolloin omaishoitajuus jää lyhytaikaiseksi. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa, jota kaupungin omien yksiköiden lisäksi ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. 11
Kuvio 11. Palvelurakenneindikaattorien kehitys 2009-2018, 75 vuotta täyttäneistä (Lähde: Kaarinan oma tilastointi) 2.2.2 Virkistysalueiden saavutettavuus Lähiympäristöissä liikkuminen tuottaa monenlaisia hyötyjä. Tutkimusten mukaan jo lyhyt luontohetki vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta. Yhteiskunnallisesti hyödyt koskevat esimerkiksi ihmisen yleisen terveydentilan paranemista ja työkunnon ylläpitoa, jolloin muun muassa terveyspalveluiden tarve vähenee. Luonnossa oleskelun on havaittu vaikuttavan myönteisesti myös kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Virkistysalueiden saatavuuden suhteen kaarinalaisten tilanne on hyvä. Vuonna 2017 99,3 kaarinalaisista asui korkeintaan 300 m päässä virkistykseen soveltuvista alueista, joiden pinta-ala on vähintään 1,5 hehtaaria. 95,2 asui korkeintaan 1000m päässä laajemmista, virkistykseen soveltuvista alueista, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Virkistykseen soveltuvien alueiden aineisto on vuodelta 2012 ja siihen on otettu mukaan erilaisia metsiä, avoimia kankaita ja kalliomaita, kosteikkoja, soita sekä rakennetuilta alueilta muita urheilu- ja vapaa-ajan toimintaan soveltuvia alueita. 2.2.3 Työttömyys ja pienituloisuus Kunnalla on vastuu vaikeasti työllistyvien henkilöiden viimesijaisesta aktivoinnista, kuntoutuksesta ja terveydenhoidosta, minkä vuoksi hyvinvointikertomukseen on kerätty kuukausittaiset työvoimaa ja työttömyyttä kuvaavat absoluuttiset määrät elokuusta 2018 tammikuuhun 2019 asti (taulukko 2). Työttömien osuus koko työvoimasta on tällä ajanjaksolla vaihdellut 6-6,7 prosentin välillä. Tammikuussa 2019 kaarinalaisista työttömistä työnhakijoista noin 40 prosenttia oli yli 50-vuotiaita ja noin 12 prosenttia alle 25-vuotiaita. Taulukko 2. Kaarinan työttömyystilastoja (Lähde: Työllisyyskatsaus, ELY-keskus) Työvoima Työttömät työnhakijat, työvoimasta Työttömät työnhakijat yhteensä Miehet Naiset Alle 20- vuotiaat Alle 25- vuotiaat Yli 50- vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Elokuu 2018 15817 6,6 1049 562 487 37 118 418 294 Syyskuu 2018 15817 6,1 972 531 441 26 93 411 278 Lokakuu 2018 15817 6 956 521 435 36 113 401 254 Marraskuu 2018 15817 6 956 531 425 35 112 400 239 Joulukuu 2018 15817 6,7 1057 599 458 38 131 421 239 Tammikuu 2019 15986 6,3 1008 576 432 33 118 412 233 Suurin osa perustoimeentulotukea saaneista henkilöistä on työttömiä, joiden ensisijaiset etuudet eivät riitä elämiseen. Vuonna 2017 Kelan tilastojen mukaan kaarinalaisista 25-64- vuotiaista 4,3 prosenttia sai perustoimeentulotukea ja vuonna 2018 4,7 prosenttia. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuoden 2017 alusta alkaen. Kunnat myöntävät edelleen harkinnanvaraisesti täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen, kun asiakkaalla on päätös perustoimeentulotuesta Kelasta. Aikaisemmin kunnat maksoivat kaikki toimeentulotuen eri muodot. Viimeisimmät koulutukseen liittyvät tilastot ovat vuodelta 2016. Vuonna 2016 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden kaarinalaisten 17-24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia, joka on hieman enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin (kuvio 12). Vuodesta 2013 lähtien koulutuksen ulkopuolelle jäi vuosittain noin 10 prosenttia nuorista miehistä. Merkittävää on se, että vuodesta 2013 lähtien koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten naisten osuus on koko ajan kasvanut. 12
miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 12 10 8 10,4 7,1 8,8 9,7 7,4 8,7 9,2 8,4 8,8 9,7 8,7 9,2 6 4 2 0 2013 2014 2015 2016 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 12. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet) 2.3 Elintavat Elintapoja kuvataan tässä hyvinvointikertomuksessa ravitsemukseen, liikuntaan ja päihteisiin liittyvien indikaattoreiden avulla. Tietoja on pääasiassa saatavilla lapsista ja nuorista THL:n tuottamasta Kouluterveyskyselystä, mutta saatavuuden mukaan tietoja esitellään myös muista ikäryhmistä. Tammikuussa 2019 julkaistun THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen ja sukupuolten väliset erot ovat lisääntyneet. Prosessoitua punaista lihaa syödään liikaa ja marjoja, hedelmiä ja kasviksia liian vähän. Perusopetuksen TEAviisari vuodelta 2017 kertoo, että Kaarinassa kouluruokailusuositus koululounaan ja välipalojen järjestämisessä toteutui hyvin. Lisäksi Kaarinassa on huomioitu ikääntyneiden terveys- ja hoivapalveluiden järjestämisessä ja kilpailutusten laatusuosituksissa ravitsemustilan arviointi. Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä 4. ja 5. luokan oppilaista vain noin 13 prosenttia ilmoitti syövänsä kouluruoan kaikki aterianosat kaikkina koulupäivinä. Lisäksi 8. ja 9. luokan oppilaista noin neljännes ilmoitti, ettei syö koululounasta päivittäin lainkaan (kuvio 13). Sukupuolten välinen ero ei ollut merkittävä kummassakaan ikäryhmässä. Epäsäännöllinen koululounaan nauttiminen on yhteydessä muihin elintapoihin kuten esimerkiksi epäterveellisiin välipaloihin ja jopa tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. 13
35 30 25 26 24,3 20 15 13,9 13,2 10 5 0 Tytöt Pojat Tytöt Pojat Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä, 4. ja 5. luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, 8. ja 9. luokan oppilaista Kaarina Koko maa Kuvio 13. Koululounaan syömiseen liittyvät indikaattorit ala- ja yläkoulussa (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Loppuvuodesta 2018 valmistui Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta, jonka tutkimuskatsauksen mukaan fyysinen kokonaisaktiivisuus on vähentynyt Suomessa ja merkittävästi myös lasten ja nuorten keskuudessa. Tammikuussa 2019 julkaistu LIITU-tutkimus kertoi huolestuttavia muutoksia lasten ja nuorten liikkumisesta ja niiden muutoksista suhteessa aiempiin tutkimusvuosiin. LIITU-tutkimuksen mukaan liikunnan vetovoima lapsilla ja nuorilla on vähentynyt, lapset liikkuvat liian vähän ja lasten ruutuaika ylittyy aiempaa useammalla. Kaarinan Kouluterveyskyselyn tulokset ovat linjassa LIITU-tutkimuksen tulosten kanssa. Vuodesta 2017 lähtien lapset ja nuoret ovat arvioineet itse oman liikkumisensa määrää Kouluterveyskyselyssä. Vuonna 2017 kaarinalaisista 4. ja 5. luokan oppilaista noin puolet arvioi liikkuvansa suosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä, yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaista enää vajaa viidennes ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista alle 15 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä pojat ovat aktiivisempia liikkujia kuin tytöt. 14
70 60 50 57,4 44,5 51 40 30 20 10 22,9 14,8 18,8 20,2 9,9 14,6 0 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaista 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 14. Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Valtakunnallisen Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän vuoden 2018 tulokset 5. luokkalaisista ja 8. luokkalaisista julkaistiin tammikuun lopussa 2019. Kaarinan tulokset kertovat, että osa lapsista ja nuorista on todella hyvässä kunnossa ja osa todella heikossa kunnossa. Huolestuttavaa 5. luokan oppilaiden tuloksissa on se, että usealla mittauksen osa-alueella suurin osa lapsista ja nuorista kuuluu luokkaan, jossa tulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Taulukko 3. Move!-tulokset mittauksen osa-alueittain kaarinalaisilla 5. luokan oppilailla (Lähde: Move! 2018) Esim. 37 kaarinalaisista 5. luokan tytöistä sai kestävyyskuntoa mittaavassa 20 m viivajuoksussa tuloksen, joka on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Koko maassa 35. Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky ylläpitää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 20 metrin viivajuoksu 37 (35 ) 39 (41 ) 29 (30 ) 21 (30 ) 34 (35 ) 41 (29 ) Ylävartalon kohotukset 39 (40 ) 41 (44 ) 26 (30 ) 32 (27 ) 35 (29 ) 28 (29 ) Vauhditon 5-loikka 35 (31 ) 41 (45 ) 37 (34 ) 36 (31 ) 28 (35 ) 23 (24 ) Etunojapunnerrus 26 (21 ) 18 (20 ) 36 (30 ) 28 (33 ) 37 (48 ) 54 (47 ) Heittokiinniottoyhdistelmä 48 (37 ) 43 (39 ) 27 (32 ) 28 (31 ) 25 (30 ) 29 (30 ) Ei pystynyt suorittamaan mittausta onnistuneesti Suoritti mittauksen onnistuneesti Tytöt Pojat Tytöt Pojat Kyykistys 11 (9 ) 20 (16 ) 89 (91 ) 80 (84 ) Alaselän ojennus täysistunnassa 8 (6 ) 24 (21 ) 92 (94 ) 76 (79 ) Esim. 20 kaarinalaisista 5. luokan pojista ei pystynyt kyykistymään. Koko maassa 16. 15
Olkapään liikkuvuus (vasen ylhäällä) 21 (16 ) 31 (30 ) 79 (84 ) 69 (70 ) Olkapään liikkuvuus (oikea ylhäällä) 9 (6 ) 16 (15 ) 91 (94 ) 84 (85 ) Move!-tulosten mukaan 8. luokan oppilailla voimaa, kestävyyttä ja liikkumistaitoja mittaavat tulokset ovat pääpiirteissään hyviä myös verrattuna koko maan tuloksiin (taulukko 4). Kuitenkin esimerkiksi neljänneksellä 8. luokan oppilaista 20 metrin viivajuoksun tulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Liikkuvuustestien osalta erityisesti 8. luokan poikien tulokset herättävät huolta. Esimerkiksi 5. luokan pojista 20 prosenttia ja 8. luokan pojista 24 ei pystynyt kyykistymään. Taulukko 4. Move!-tulokset mittauksen osa-alueittain kaarinalaisilla 8. luokan oppilailla (Lähde: Move! 2018) Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky ylläpitää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 20 metrin viivajuoksu 25 (26 ) 26 (35 ) 34 (33 ) 29 (30 ) 41 (41 ) 46 (36 ) Ylävartalon kohotukset 18 (28 ) 24 (34 ) 34 (36 ) 37 (33 ) 48 (36 ) 39 (32 ) Vauhditon 5-loikka 23 (21 ) 27 (38 ) 28 (32 ) 41 (31 ) 49 (47 ) 32 (32 ) Etunojapunnerrus 25 (26 ) 20 (28 ) 30 (34 ) 34 (35 ) 45 (39 ) 46 (37 ) Heittokiinniottoyhdistelmä 30 (33 ) 37 (32 ) 29 (30 ) 25 (27 ) 41 (37 ) Ei pystynyt suorittamaan mittausta onnistuneesti Suoritti mittauksen onnistuneesti Tytöt Pojat Tytöt Pojat Kyykistys 15 (9 ) 24 (16 ) 85 (91 ) 76 (84 ) Alaselän ojennus täysistunnassa 7 (6 ) 31 (28 ) 93 (94 ) 69 (72 ) Olkapään liikkuvuus (vasen ylhäällä) 16 (13 ) 31 (24 ) 84 (87 ) 69 (76 ) Olkapään liikkuvuus (oikea ylhäällä) 7 (5 ) 20 (12 ) 93 (95 ) 80 (88 ) 38 (40 ) Edellä mainitun LIITU-tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt samanaikaisesti kuin päivittäinen ruutuaika on ylittynyt aiempaa useammalla. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin vuonna 2017 lasten ja nuorten omaa kokemusta muun muassa netin käytöstään ja pyrkimyksistä vähentää netissä vietettyä aikaa (kuvio 15). Nuorimmista tutkimukseen osallistuneista oppilaista yli 30 prosenttia ilmoitti, että on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta siinä. Yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaistakin neljännes ilmoitti saman tuloksen. Lukiolaisilla tilanne on aavistuksen parempi, sillä enää vajaa 20 prosenttia oli yrittänyt rajoittaa netissä viettämäänsä aikaa onnistumatta. Tulos kertoo siitä, että lapset ja nuoret tunnistavat itsekin viettävänsä paljon aikaa netissä ja omatoimiset yritykset 16
vähentää netissä vietettyä aikaa kertovat tavan olevan häiritsevä. Tulos kertoo myös siitä, että erityisesti nuoremmat lapset tarvitsevat eniten tukea ja sääntöjä älylaitteiden käytön rajoittamiseen. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 32,7 34,4 33,5 23,2 28,2 Tytöt Pojat Yhteensä Tytöt Pojat Yhteensä Tytöt Pojat Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaat 8. ja 9. luokan oppilaat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 25,7 13,9 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku 22,1 18,4 Kuvio 15. Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Nuorten päihteidenkäytön viimeisiä trendejä ovat nuuskankäytön ja kannabiskokeilujen yleistyminen. Kannabiksen käyttöä pidetään myös aiempaa hyväksyttävämpänä ja samaan aikaan raittiiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi. Kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2017 kertovat, että tupakan, nuuskan ja sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö on Kaarinassa yleisempää kuin koko maassa, Varsinais-Suomessa ja esimerkiksi naapurikunnissa Liedossa ja Turussa (kuvio 16). Kuvio 17 kuvaa pidemmältä ajalta päivittäistä nuuskankäyttöä 8. ja 9. luokan ja lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla. Nuuskankäyttö on yleistynyt selvästi viime vuosien aikana. Ehkäisevän päihdetyön työryhmän yhtenä painopisteenä onkin pyrkiä vaikuttamaan nuorten nuuskankäyttöön vähentävästi. 30 25 20 15 10 19,7 9,6 14,6 20,2 7,8 13,5 5 0 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 16. Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 17
miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 14 12 10 8 6 4 2 0 7,9 4,8 12,6 5,8 Koko maa Varsinais- Suomi Kaarina Koko maa Varsinais- Suomi Kaarina 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 2011 2013 2017 Kuvio 17. Nuuskaa päivittäin, 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely) Henkilöstön päihdeosaamisen tarve on kasvanut myös ikäihmisten palveluissa ja erityisesti kotihoidossa. Ilmiö on tunnistettu valtakunnallisesti, mutta myös Kaarinassa. Tilanne on tällä hetkellä akuutti ja näin ollen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön työryhmän yhdeksi painopisteeksi on valittu ikäihmisten päihteidenkäytön vähentäminen. 2.4 Terveys Yhtenä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittarina käytetään PYLL-indikaattoria, joka kuvaa ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti 1. Indikaattorilla kuvataan ehkäistävissä olevaa ennenaikaista kuolleisuutta ja sen vuoksi menetettyjä elinvuosia. Indikaattori siis korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Mikäli indikaattori laskettaisiin kuolemansyittäin, saataisiin tarkempaa tietoa siitä, mihin kohderyhmiin tai sairauksiin ennaltaehkäisevät toimet tulisi erityisesti kohdentaa. PYLL-indikaattorin tuorein tieto on vuodelta 2016 (taulukko 5). Vuonna 2016 Kaarinassa tilanne oli parempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta esimerkiksi verrattuna Lietoon Kaarinassa menetettyjen elinvuosien määrä oli jonkin verran isompi. Liedossa menetettyjen elinvuosien määrä on laskenut tasaisesti vuosien 1990-2016 välillä, mutta Kaarinassa myönteistä samanlaista myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut. Kaarinassa erityisesti miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea. Vuosittainen vertailu osoittaa, että menetettyjen elinvuosien määrä on pienentynyt 2010-luvulla, mutta edelleen juuri näitä kuolemia voitaisiin ehkäistä. Taulukko 5. Menetetyt elinvuodet (PYLL-indeksi) välillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta vuosilta 1990, 1995, 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2016 (Lähde: Sotkanet) Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku 1990 miehet 13619 10607 12162 14489 naiset 5843 4664 5017 6160 1 Menetetyt elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) -indeksi muodostetaan laskemalla ensin kuolemistodennäköisyys jokaisessa ikäryhmässä jakamalla kuolemantapausten lukumäärä kyseisen ikäryhmän koolla. Saatu luku kerrotaan menetettyjen elinvuosien määrällä (esim. 0-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettävän 80 vuotta, 20-vuotiaana kuolleen 60 vuotta jne.). Näistä ikäryhmittäisistä luvuista lasketaan painotettu summa käyttäen painoina alle 80-vuotiaiden ikärakennetta koko maassa, jotta alueiden erilaiset ikärakenteet eivät vääristä vertailua. Lopuksi kerrotaan saatu luku 100 000:lla. Laskenta on tehty THL:lla. (Sotkanet.) 18
yhteensä 9505 7485 8541 9942 1995 miehet 12285 9573 9532 13191 naiset 5270 4547 4922 5390 yhteensä 8586 6930 7149 8927 2000 miehet 11634 8462 9373 12701 naiset 5181 4542 4946 5570 yhteensä 8275 6455 7162 8855 2005 miehet 10717 10365 8885 11581 naiset 4813 4457 4342 5340 yhteensä 7687 7353 6663 8253 2010 miehet 10009 7180 7147 10903 naiset 4415 3682 4181 4920 yhteensä 7150 5348 5657 7740 2015 miehet 8305 7653 6102 8840 naiset 4030 3552 3095 4409 yhteensä 6122 5515 4628 6509 2016 miehet 8339 7233 5391 8891 naiset 4042 3492 3126 4429 yhteensä 6143 5272 4279 6534 Lapset ja nuoret ovat Kouluterveyskyselyssä antaneet oman arvionsa terveydentilastaan. Vuoden 2017 tuloksissa huolta herätti erityisesti tyttöjen kokemukset heikosta terveydentilasta. Tarkemmin tarkasteltuna tytöillä oli paljon erilaisia mielenterveyteen liittyviä oireita, jotka todennäköisesti selittävät koettua terveydentilaa. Lukion tytöistä jopa noin 32 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (kuvio 18). 35 30 25 20 15 10 5 0 6,8 10,4 8,6 11,3 21,1 Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaat 8. ja 9. luokan oppilaat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 16,3 13,6 31,9 23,6 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 18. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 2.5 Turvallisuus, tapaturmat ja väkivalta Sisäministeriö on julkaissut alkuvuodesta 2019 Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset ohjeeksi ja tueksi muun muassa kunnille. Turvallisuus luo pohjaa hyvinvoinnille ja näin ollen se on osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten aiheuttamien vahinkojen korjaaminen 19
on usein huomattavasti kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Kunnalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa turvallisuuteen mahdollistamalla turvallisen elinympäristön asukkailleen. Turvallisuutta avataan tässä raportissa lasten ja nuorten tapaturmia, seksuaalista häirintää ja koulukiusaamiskokemuksia sekä yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumia kuvaavilla indikaattoreilla. Tapaturmia sattuu eniten nuorimmille oppilaille kuten kuvio 19 kertoo. Tulokseen voi kuitenkin suhtautua varauksella, sillä tuskin yli puolelle 5. luokan oppilaista on tapahtunut varsinaista tapaturmaa, mutta pienempiä haavereita sitäkin enemmän. Yleisesti ottaen väli- ja liikuntatunnit ovat riskialttiita tapaturmien synnylle, mutta tärkeitä liikkumisen ja motoriikan kehityksen näkökulmasta. 70 60 50 59,3 50,7 55,1 40 30 29,7 29,8 30 20 10 9,3 12,1 10,8 0 Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaista 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 19. Tapaturma koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017 2 ) Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulukiusaaminen on yleisintä 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan oppilailla. Vuonna 2017 lukiossa noin yksi prosentti 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ilmoitti olleensa kiusaamisen kohteena vähintään kerran viikossa. Alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaista vastaava luku vuonna 2017 oli 8,1 ja 8. ja 9. luokan oppilailla 9,6 prosenttia. Merkittävää koulukiusaamisen lisääntymistä tai vähenemistä ei ole tapahtunut viime vuosien aikana. Prosentuaalisesti pojat ovat useammin koulukiusaamisen kohteina. Seksuaalisen häirinnän kokemukset olivat varsin yleisiä yläkoulu- ja lukioikäisillä kaarinalaisilla, mutta myös valtakunnallisesti ja maakunnallisestikin (kuvio 20). Prosentuaalisesti tytöt kokevat 2 4. ja 5. luokan oppilaat: Indikaattori tuottaa tietoa niiden lasten osuudesta (), joille on tapahtunut vähintään kaksi kertaa tapaturma, jonka vuoksi lapsi on käynyt lääkärillä, terveydenhoitajalla tai sairaanhoitajalla lukuvuoden aikana. 8. ja 9. luokan oppilaat ja lukio 1. ja 2 vuoden opiskelijat: Summaindikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden (), joille on sattunut koulussa/oppilaitoksessa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulu- ja opiskelutapaturmia tapahtuu vuosittain noin joka neljännelle yläkouluikäiselle tytölle ja pojalle, toisen asteen opiskelijoilla tapaturmia tapahtuu selvästi harvemmin. Koulu- ja opiskeluympäristön vaaranpaikat vaihtelevat kouluasteen mukaan. Perusopetusikäisistä eniten koulutapaturmia tapahtuu 7 12-vuotiaille. Koulussa tapaturmia ilmenee eniten liikunta- ja välitunneilla. Oppilaitoksen piha-alueen tulee rohkaista käyttäjiä liikkumaan ja leikkimään sekä ulkoilemaan. Hyvät liikkumisen taidot ehkäisevät tapaturmia. Liikkumista varten tulee luoda mahdollisuuksia sekä oppi- että välitunneilla ja samalla huolehtia, että liikkuminen onnistuu turvallisesti. Yläkouluikäisillä ja lukiolaisilla tapaturmia tapahtuu eniten liikuntatunnilla, ammattioppilaitoksessa opiskelevilla puolestaan yhtä yleisesti sekä oppitunneilla että työssä oppimisen jaksoilla. Tapaturmariskiin vaikuttavat yksilö- ja elämäntapatekijät, sosiaaliset suhteet ja sosioekonomiset tekijät. 20
häirintää useammin kuin pojat. Kouluterveyskysely toteutettiin ennen vuodenvaihteen 2017-2018 tapahtumia Kaarinassa ja myös ennen maailmanlaajuista Metoo-kampanjaa. Kouluterveyskyselyn seuraava tiedonkeruu on keväällä 2019 ja ilmiön kehitystä on seurattava. Alakoululaisilla kysymyksen muotoilu oli seuraava: oletko kokenut jotain seuraavista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana 1) häiritsevää tai epämukavalta tuntuvaa kehon kommentointia ja 2) seksuaalisesti häiritsevää viestittelyä tai videoiden ja kuvien näyttämistä. Yläkoululaisilta ja lukiolaisilta asiaa kysyttiin kahdella eri kysymyksellä seuraavasti: oletko kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kysymyksen osiot olivat: 1) Puhelimessa tai internetissä, 2) Koulussa (Oppilaitoksessa), 3) Harrastuksissa, 4) Kadulla, kauppakeskuksessa tai muualla julkisessa tilassa, 5) Sinun tai jonkun toisen henkilön kotona tai muussa yksityisessä tilassa ja oletko kokenut jotakin seuraavista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Toisen kysymyksen osiot olivat: Kehoa tai seksuaalisuuttasi loukkaavaa kiusaamista, nimittelyä tai arvostelua. 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10,3 7,1 8,7 14,1 33,9 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaista 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 24,4 12,8 32,1 23,1 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 20. Kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana, 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Ikäihmisten tapaturmia kuvataan yli 65-vuotiaille tapahtuneilla lonkkamurtumien määrällä. Kaarinassa kehitys on ollut positiivista, sillä vuodesta 2013 lähtien lonkkamurtumien suhteellinen määrä on pienentynyt (kuvio 21). Lonkkamurtumat kuvaavat laajemmin iäkkään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Lonkkamurtumien riskitekijöitä ovat kaatumiselle altistavat tekijät kuten heikentynyt tasapaino ja lihaskunto, monilääkitys, hoitamattomat sairaudet, huono ravitsemus, heikentynyt näkökyky, alentunut kognitiivinen toimintakyky sekä ympäristön ja yksilön toimintakyvyn välinen epäsuhta. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa liki 20 000 ja uusinta- tai korjaushoidon kustannus on keskimäärin 12 800. Kaatumisia ja lonkkamurtumia voidaan ennaltaehkäistä. 21
miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,6 0,8 0,7 0,5 0,9 0,7 0,3 0,7 0,6 0,5 0,6 0,5 0,4 0,6 0,5 0,2 0 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 21. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet) 2.6 Osallisuus Osallisuudella tarkoitetaan tässä raportissa tunnetta, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossain yhteisössä esimerkiksi koulussa, työssä, harrastuksessa tai järjestötoiminnassa. Kun asiaa halutaan kuvata jonkin kokemusperäisen indikaattorin avulla, on Kouluterveyskysely ainut tietolähde. Kouluterveyskyselyssä kysytään yksinäisyyden tunteesta ja sen yleisyydestä. Kaarinalaisista lukiolaistytöistä jopa 19 prosenttia ilmoitti tuntevansa itsensä usein yksinäiseksi (kuvio 22). Lukiolaispojista taas vain viisi prosenttia. Tyttöjen yksinäisyyden kokemukset selittävät mahdollisesti kokemuksia heikosta terveydentilasta. Kouluterveyskyselyssä tiedustellaan myös sitä, kokeeko lapsi tai nuori keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vuonna 2017 kaarinalaisista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vajaa seitsemän prosenttia koki, ettei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja yläkoululaisista reilu seitsemän prosenttia. Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että yli 90 prosenttia Kouluterveyskyselyn vastaajista pystyy puhumaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1,7 1,5 1,6 7,1 11,6 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaista 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 9,5 5 19 12,6 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 22. Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017 22
3 Tehdyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet kunnassa 3.1 Liikunta- ja viherpalvelut Liikunnan TEAviisari kuvaa liikunnan edistämisestä kunnassa vastaavan tahon terveydenedistämisaktiivisuutta. Kaarinassa liikunnan terveydenedistämisaktiivisuus oli 78 vuonna 2018, kun taas koko maassa keskimäärin 73. Liikunnan TEAviisarin osa-alueista heikoin tulos on seurannassa ja tarveanalyysissä, mikä tarkoittaa yhteenvetoa hyvinvointikertomuksessa, tilanteen esittelyä johtoryhmälle ja luottamushenkilöille sekä säännöllistä ja sukupuolittaista seurantaa. Niin kuntajohdon kuin liikunnankin osalta seurannan ja tarveanalyysin tulos tullee paranemaan hyvinvointikertomuksen valmistuttua. Kuvio 23. Liikuntapalveluiden terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2018 (Lähde: TEAviisari, THL) Kaarinan liikunta- ja viherpalveluiden tavoitteena on tuottaa monipuolisia liikuntapalveluita niin toiminnan, olosuhteiden kuin tiedottamisen osalta. Kilpaurheilun suorituspaikkojen lisäksi kehitämme vastuualueellamme alueellisia matalan kynnyksen palveluita - lähiliikuntapaikkoja. Kaarinan liikunta- ja viherpalvelut ylläpitää ja kehittää liikunnan suorituspaikkoja kuntalaisille, seuroille ja muille yhdistyksille. Vuoden 2018 aikana Kaarinaan on rakennettu tai peruskorjattu useita lähiliikuntapaikkoja. Piikkiöön on rakennettu Kirismäen puiston lähiliikuntapaikka, koirapuisto ja Piikkiön yhtenäiskoulun frisbeegolf-rata. Nunnaan on rakennettu 18-väyläinen frisbeegolf-rata. Auranlaaksoon on rakennettu Littoisten hiekkarannan ulkokuntoilualue. Myös uimarantaa on peruskorjattu. Littoisissa on rakennettu Littoistenjärven virkistysreittiä ja Ristikallion koulun lähiliikuntapaikka. Nummenniityssä Keskusliikuntapuiston frisbeegolf-rata on kunnostettu. Kuusistossa on rakennettu Kuusiston koulun lähiliikuntapaikka ja useita pienempiä virkistysreittejä. Myös Kaarinan kaupungin metsiä on kunnostettu lähiliikunnan näkökulmasta. Kaarinan kaupunki on ollut isäntäkuntana mukana Itäisten kuntien reitistöhankkeessa. Hankkeessa on luotu patikointi-, melonta- ja pyöräilyreittejä Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon alueille. 23
Kaarinan liikuntapalvelut tuottaa itse ohjattuja tunteja eri kohderyhmille vauvasta vaariin noin 115-120 tuntia viikossa. Näitä tunteja ovat vauvauinnit, uinninopetus koululaisille, uimakoulut, vesijumpat, jumpat, kuntosaliohjaukset, neuvonnat ym. Näiden tuntien lisäksi on vielä useita Vertaisohjaajien ohjaamia tunteja. Lapsiperheille suunnattuja Lasten Lystikästä, Mini Lasten Lystikästä ja Erityislasten Lystikästä on pystytty jatkamaan Vaparissa ja eri kouluilla viikoittaisina toimintoina. Turun seudun seutuyhteistyön tuloksena on syntynyt ikäihmisille 65+ kortti ja saattajakortti. Soveltavan liikunnan palvelutarjontaa on kehitetty myös laajalti alueellisena toimintana. Vähän liikkuville nuorille on kehitetty omaa MIHI-toimintaa ja nämä tunnit on kerätty yhteiseen seudulliseen palvelutarjottimeen. Kaupungin sisällä yhteistyötä on kehitetty varsinkin varhaiskasvatuksen, koulujen, ikäihmisten, hyvinvoinnin edistämisen, terveyspalvelujen, kansalaisopiston ja liikuntapalvelujen välillä. 3.2 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut tuottaa säännöllisesti tapahtumia kuntalaisille. Tavoitteenamme on tehdä tapahtumia niin monipuolisesti, että kaikki kuntalaiset voivat löytää joukosta jotakin omasta mielestään kiinnostavaa ja kokea näin palvelut omikseen. Vuonna 2018 tapahtumatuotantoa on vilkastanut ja yleisömääriä kasvattanut uusi Kaarina-talo, jonka hyvin monet kuntalaiset ovat löytäneet. Jatkamme edelleen Kaarina-talon kehittämistä kuntalaisten olohuoneeksi ja omanlaisekseen kulttuurikeskukseksi. Tapahtumiin osallistuminen ihan pelkkä vastaanottaminen eli yleisönä oleminenkin edistää tunnetusti ja kiistattomasti hyvinvointia ja tuo ihmisten elämään hyvää mieltä, mitä onkin Kaarinassa voinut todistaa moneen otteeseen myös vuonna 2018. Taulukossa 6 on Kaarinan kirjaston toimintaa kuvaavia tilastoja viime vuosilta. Vuonna 2018 pääkirjasto oli tammikuun suljettuna ja vuonna 2017 loka-, marras- ja joulukuun. Vuoden 2018 helmikuusta lähtien toiminta on ollut Kaarina-talon uusissa tiloissa, mikä näkyy tilastoissa ja edellisessä tekstissä kuvattuina hyvän mielen kokemuksina niin kuntalaisille kuin työntekijöillekin. Taulukko 6. Fyysiset käynnit, lainaukset ja tapahtumiin osallistuneiden määrä Kaarinan kirjastossa (Lähde: Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut) 2015 2016 2017 2018 Fyysiset käynnit / Asukasluku 8,51 8,24 7,8 10,53 Lainaukset / Asukasluku 18,17 17,94 15,51 18,5 Kirjaston tapahtuminen osallistujamäärä / (Asukasluku / 1000) 154,69 117,46 92,55 240 Kaikki eivät kuitenkaan syystä tai toisesta pääse julkisissa tiloissa järjestettäviin tapahtumiin. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut viekin kulttuuria säännöllisesti muun muassa kouluihin ja ikäihmisten palveluiden luo. Tällä säännöllisellä toiminnalla on hyvin keskeinen merkitys esimerkiksi lasten ja ikäihmisten hyvinvoinnille ja osallisuuden kokemiselle. On tärkeää, että kaikille kaarinalaisille tarjotaan mahdollisuus monipuolisesta kulttuuritarjonnasta nauttimiseen esimerkiksi perhetaustaan ja asuinpaikkaan katsomatta. Jotta edellä mainittu onnistuu hyvinvointia lisäävällä tavalla, on tunnettava erilaiset kohderyhmät; kulttuuri- ja kirjastopalveluilla käydään aktiivista keskustelua muun muassa koulujen ja ikäihmisten palveluiden parissa työskentelevien henkilöiden kanssa, ja vuodelle 2019 24