Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Kokemäenjoen ankeriaasta

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankeriaskannan nykytilasta

Vesijärvestä Sargassomerelle

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetuksesta kalastuksesta annetun asetuksen muuttamiseksi (1498/01.

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Kalastusneuvos /01.02/2018

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MUISTIO Kalatalousjohtaja Kari Ranta-aho (Varsinais-Suomen TE-keskus) avasi seurantaryhmän kokouksen

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

UHANALAINEN MAAILMAN MATKAAJA

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Kala- ja vesijulkaisuja nro 218. Petri Karppinen

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KOKEMÄENJOEN KALAKANTOJEN HOITOSUUNNITELMAN VUOSIEN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI. Heikki Holsti. Kirjenumero 406/16

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Karhijärven kalaston nykytila

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

KOKEMÄENJOEN KALAKANTOJEN HOITOSUUNNITELMA

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu

Pohjanlahden lohikantojen tila

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 5. kokous

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Ankeriaiden matka mereen. Esiselvitys ylisiirron mahdollisuuksista Kokemäenjoen vesistössä

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Transkriptio:

Kokemäenjoen ankeriastutkimus Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 21.3.2013 Reposaari

Ankerias - erittäin uhanalainen Vaellusesteet kasvualueille, kasvualueiden väheneminen Ravintopula kasvualueilla Kutuvaelluksen vaikeutuminen, turbiinit Kaikkien elämänvaiheiden ylikalastus Ympäristömyrkyt (PCB) Anguillicola crassus-sukkulamatoloinen Muutokset merivirroissa

Suomen kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma Vapaan vaelluksen alue Merenrannikko ja mereen laskevat vesistöalueet, joista ankeriaalla on vapaa pääsy alaspäin Reservialueena Pohjanmaan rannikko Patojen sulkemat sisävedet Toimenpiteet Istutukset vapaan vaelluksen alueelle, alussa 500 000 istukasta vuodessa, tavoite miljoona istukasta vuodessa Toteutunut 2011-162 000 kpl, 2012 123 000 kpl Reservialueelle ja padotuille alueille ei kohdisteta mitään toimenpiteitä, mutta istutukset ja pyynti voivat jatkua Tutkimusta kohdennetaan rannikkovesiin ja merialueelle (saalisseuranta, lois- ja tautiseuranta, vaelluksen onnistuminen, istutusten seuranta) Hyväksytty virallisesti 28.1.2010 Uudistamistarvetta ilmennyt

Mitä tehty Kokemäenjoen vesistöalueella Hoitosuunnitelman puitteissa ei mitään Istutukset jatkuneet vuodesta 1989, istutettu lähes puolimiljoonaa ankeriasta osakaskuntien rahoituksella ja kalatalousmaksuvaroin Istukkaiden riittävyys, jakoperusteet? Vaellusmahdollisuus mereen Tutkittu Istutusten onnistumista Evon alue Istukkaiden leviämistä Hämeenlinnan ympäristö Kutuvaelluksen alkua ja ajoittumista Evo ja Kokemäenjoki Anguillacola crassus Evo-Hämeenlinna-Kulovesi Luonnonpoikasten esiintymistä Kokemäenjoen suualue

Mitä istutukset (1989-2012) tuottavat Istutukset yhteensä lähes 500 000 poikasta Istutustiheys on ollut pieni, siksi valtaosasta kehittyy naaraita 1990-luvun istukkaat ovat nyt reilusti pyyntikokoisia ja nopeakasvuisimmat lähteneet jo kutuvaellukselle Saalista tullaan saamaan merkittävässä määrin vuoteen 2040 asti, viimeiset kalat 2100? Kokonaissaalis järvissä pyyntitehosta riippuen 80 120 tn Lisäksi vaellusankeriaita lähtee 80-160 tn Kutuvaellukselle lähtevistä arviolta vain 15-25 % pääsee hengissä mereen (30 % kuolleisuus / voimalaitos) 96 tn (±40 tn) kuolee Kokemäenjoessa matkalla kohti merta

Anguillicola Kuloveteen 2012 Sisämaassa nousuesteiden yläpuolella Vanajanreitin yläosalla vuodesta 2006, Vesijärvessä vuodesta 2007, Pyhäjärvessä vuodesta 2009 ja Kulovedessä 2012 Leviämistapa tuntematon - luonnonkalat? - istukkaat? - kalastajat? Tartunta-% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Miemala 5,5 33? 88? 90 75 Pyhäjärvi 0 0 0 21 28?? Kulovesi 0 0 0 0 0 0 1,4 Vesijärvi 0 2,4 0 5,5 0 0 4,0 Rusutjärvi 45 79 71 19 14 28 35 Sipoo? 64 42 41 Reposaari?? 31 31 Virolahti 0 33 30 50

Vaelluksen seuranta Nokialla 2011 ja 2012

Luotaimen ohittaneet ankeriaat syksy 2011 Epävarma "Varma" kpl k.pituus min maks kpl k.pituus min maks Laskeva 47 81,6 63 106 119 93,5 70 123 Nouseva 12 79,4 66 94 43 95,3 63 115 Yhdessä 59 81,2 162 94 Kaikki yhteensä kpl k.pituus Laskeva 166 90,1 Nouseva 55 91,9 Yhdessä 221 90,6 -Havainnot tehty ilta klo 9 ja aamu klo 7 välisenä aikana kun juoksutus pysähdyksissä -Päivällä virtaus erittäin voimakasta, muiden kalojen vilinä haittaa ankeriaiden havaitsemista -Pienimpiä ankeriaita vaikea erottaa hauista, kuhista, toutaimista

13.9.2011 14.9.2011 15.9.2011 16.9.2011 17.9.2011 18.9.2011 19.9.2011 20.9.2011 21.9.2011 22.9.2011 23.9.2011 24.9.2011 25.9.2011 26.9.2011 27.9.2011 28.9.2011 29.9.2011 30.9.2011 1.10.2011 2.10.2011 3.10.2011 4.10.2011 5.10.2011 6.10.2011 7.10.2011 8.10.2011 9.10.2011 10.10.2011 11.10.2011 Ankeriashavainnot 13.9.-11.10.2011 25 Ind. 20 15 10 Kpl 5 0 Täysikuu Uusikuu Täysikuu

Kpl Luonnonkalat Kokemäenjoen suulla Nordqvist 1902 Nahkiasmertojen sivusaaliina Lammainen ja Saksankorva 127 ankeriasta, 40,7 cm 31-54 cm, kaikki naaraita 14 12 10 8 6 4 2 0 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 Pituus, cm Vuosi 2001 Vuosi 1902 Tulonen 2001 Nahkiasrysien sivusaaliina Pori 45 ankeriasta, 37,2 cm 28,6-53 cm cm, viisi koirasta Iät 4-9 vuotta 40,7 cm 104 g 7+

Mitä pitäisi vielä tehdä 1. Hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutetaan osana RKTL:n ankeriasseuranta II hanketta (2013-2014) 2. Alasvaelluksen onnistuminen -vaellusankeriaiden määrä, vaelluksen ajoittuminen, kuolleisuus -ylisiirron tarve ja mahdollisuudet? -rahoitus? 3. Luontaisen kannan arviointi - saapuuko Kokemäenjoelle edelleen nousukaloja ja voidaanko niiden määrä arvioida - rahoitus?

2. Alasvaelluksen onnistuminen Pyhäjärveen merkittyjen poikasten seuranta -Kulovesi, Rautavesi, Liekovesi, Lammainen, jokisuu -paikalliset kalastajat?, oma pyynti DIDSON-luotaimen käyttö -vanha syksyaineisto (2011 päivät, 2012 kokonaan) -2013 kevät mahdollisuuksien mukaan (2-3vkko) -2013 syksy uusi paikka alavirrassa, Melon tai Harjavallan alapuoli Toteutus pääasiassa 2013, mutta mahdollista jatkaa 2014 12 000

3. Luontaisen kannan arviointi nahkiaisrysien sivusaaliin seuranta -pyytäjät sekä paistamot nousuankeriaiden pyynti rysillä nahkiaiskauden ulkopuolella sähkökalastukset Harjunpäänjoen suvantoalueilla, sekä pienemmillä joilla Kokemäenjoen suun lähistöllä (mm. Ahlaisten Eteläjoki ja Pohjanjoki) kasvuankeriaiden pyynti Harjavallan alapuolella Kokemäenjoessa ja jokisuistossa sekä niissä muutamassa rannikkoalueen järvessä, joihin ankeriaat pääsevät nousemaan -erottelu otoliitista kasvun ja merkin perusteella Toteutus alkaa 2013, mutta painottuu vuoteen 2014 18 000