PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975

PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975

ISBN 951 9220 08 9 Turenki 1975 Kirjapaino Jaarli

SISÄLLYSLUETTELO I II Kansainvälisten asiain valiokunta 1. Sosialidemokraattisen puolueen ulkopoliittinen asiakirja 13 Puoluetoimikunnan esitys 2. Kansainvälisen solidaarisuustyön tehostaminen SDP:ssa 24 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry.n esitys 3. Muutosesitys turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen kannanottoon 25 Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys 4. Nedskärning av försvarsanslagen 27 Motion av Vasa Svenska Socialdemokrater Puolustusmäärärahojen supistaminen Vasa Svenska Socialdemokrater rf:n esitys Laki- ja hallintoasiain valiokunta 5. Perustuslakiuudistuksen keskeisin tehtävä 29 Espoon Sos.-dem. Keskusteluseura ry:n esitys 6. Suunnittelupolitiikka 32 Kajaanin Sos.-dem. Yhdistys ry.n esitys 7. Suunnitelmavaihtoehdot päätöksenteossa 33 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 8. Ympäristöhallinnon järjestäminen 34 Vantaan sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry:n esitys 9. Raastuvan ja kihlakunnanoikeuksia koskevan oikeudenkäyntimenettelyn kokonaisuudistus 36 Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n esitys 10. Julkisen liikenteen kehittäminen 37 Raija Ruukin (Simonkylän Sos.-dem. Kilta], Esko Vuorensyrjän (Hakunilan Sosialidemokraatit), Arto Polson (Länsimäen Sos.-dem. Yhdistys), Jukka Peltomäen (Martinlaakson Sos.-dem. Nuoret), Leo Vartiaisen (Martinlaakson Sos.-dem. Yhdistys) ja Juhani Aerin (Korson Sos.-dem. Työväenyhdistys) esitys 11. Linjaliikennelupamenettely 38 Lahden Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n esitys 12. ELSA-projektet 40 Motion av Karis Svenska Arbetarförening rf ELSA-projekti Karis Svenska Arbetarförening rf:n esitys 13. Riksväg n:o 53:s Karis Södra omfart 41 Motion av Karis Svenska Arbetarförening rf. Valtatie 53 Karis Svenska Arbetarförening rf:n esitys 14. Julkisen vallan ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö 42 Lahden Sos.-dem, Työväenyhdistys ry:n esitys 15. Puolue- ja vaalirahoituksen julkisuus 43 Espoon Sos.-dem. Keskusteluseura ry:n esitys 16. Epätasa-arvoa tukevien nimitysten poistaminen 46 Musa Liinaharjan Sosialidemokraatit ry:n esitys

III Talouspoliittinen valiokunta 17. Osuuskauppapoliittinen ohjelma 47 Puoluetoimikunnan esitys 18. Den ekonomiska jämlikheten 55 Motion av Finlands Svenska Arberatförbund rf. Taloudellinen tasa-arvo Ruotsalaisen Työväenliiton esitys 19. Statsmonopolistiska kapitalismen 73 Motion av Socialistiskt Forum rf. Valtiomonopolistinen kapitalismi Socialistiskt Forum rf:n esitys 20. Liikepankkien ja vakuutuslaitosten yhteiskunnallistaminen 100 Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt ry:n piiritoimikunnan esitys 21. Kuluttajainsuojelulain aikaansaaminen 101 Suolahden Työväenyhdistys ry:n esitys IV Maatalouspoliittinen valiokunta 22. Maatalouspoliittinen ohjelma 103 Puoluetoimikunnan esitys 23. Muutos kalastuslakiin 107 Suolahden Työväenyhditys ry:n esitys 24. Muutos riistanhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin 107 Suolahden Työväenyhdistys ry:n esitys V Teollisuuspoliittinen valiokunta 25. Teollisuuspoliittinen ohjelma 109 Puoluetoimikunnan esitys 26. Teollisuuspoliittisen ohjelman täydentäminen 122 Järvenpään Työväenyhdistys ry.n esitys 27. Energiapoliittinen ohjelma 123 Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 28. Atomivoimaloiden rakentamisen selvittäminen 125 Järvenpään Työväenyhdistys ry:n esitys 29. Metsäteollisuuden sosialisoiminen 126 Kajaanin Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 30. Pienyritysten asema suuryritysten puristuksessa 126 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 31. Ulkomaisten yritysten toiminnan määräaikaisuus 128 Porin Sos.-dem. Toveriseura ry.n esitys VI Työelämän uudistamista käsittelevä valiokunta 32. Työelämän uudistamisohjelma 131 Puoluetoimikunnan esitys 33. Yritysdemokratian toteuttaminen 139 Eiran Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 34. Julkinen valta työnantajana 140 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys

35. Ulkomaisen työvoiman tuonti ja työvoimatilanne 141 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 36. Lyhennetty päivittäinen työaika, päämääränä 143 6 tunnin työpäivä Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistys ry:n esitys 37. Palkanansaitsijaa talviloma 144 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri ry:n piiritoimikunnan esitys VH Asunto- ja veroasioita käsittelevä valiokunta 38. Social bostadspolitik 147 Motion av Helsingfors Svenska Arbetarförening rf. Sosiaalinen asuntopolitiikka Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n esitys 39. Kunnallinen vuokratalotuotanto 150 Kaija Ruukin (Simonkylän Sos.-dem. Kilta), Leo Vartiaisen (Martinlaakson Sosialidemokraatit), Esko Vuorensyrjän (Hakunilan Sosialidemokraatit), Jorma Peltomäen [Martinlaakson Sos.-dem. Nuoret), Juhani Aerin (Korson Sos.-dem. Työväenyhdistys) ja Arto Polson (Länsimäen Sos.-dem. Yhdistys) esitys 40. Muutoksia asuntopolitiikkaan 151 Pääkaupungin Työväenyhdistys ry:n esitys 41. Asuntotuotannon edistäminen ja kohtuuhintaisten asuntojen aikaansaaminen 152 Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n kunnallistoimikunnan esitys 42. Asuntopolitiikka 154 Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt ry:n piiritoimikunnan esitys 43. Valtion asuntotuotanto 155 Turun Sos.-dem. Kilta ry:n esitys 44. Matalapalkkaisten toimeentulon helpottaminen 157 Lieksan Työväenyhdistys ry:n esitys 45. Tyhjät asunnot 157 Koivukylän Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n esitys 46. Nuorison asuminen 158 Otaniemen Sosialistiseura ry:n, Kauppaopiskelijoiden Sosialistiyhdistys ry:n, Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys (OSY) ry:n esitys ja Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n esitys 47. Kunnallisverotus 162 Koivukylän Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n esitys 48. Luonnollisiin henkilöihin kohdistuvan verotuksen keventäminen 163 Turun Ammattiyhdistysväen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys VIII Sosiaalipoliittinen valiokunta 49. SDP:n eläkepoliittisen ohjelman toteuttaminen 165 Turengin Työväenyhdistys ry:n esitys

50. Eläkepolitiikka 168 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 51. Eläkejärjestelmien kokonaisuudistus 170 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 52. Eläkejärjestelmien kokonaisuudistus 170 Forssan Työväenyhdistys ry:n esitys 53. Eläkejärjestelmien kokonaisuudistus 172 Kallion Sosialidemokraatit ry:n esitys 54. Eläkejärjestelmien kokonaisuudistus 174 Kalevan Sosialidemokraatit ry:n esitys 55. Eläkejärjestelmien kokonaisuudistus 175 Lammin kk:n työväen yhdistys ry:n esitys 56. Eläkelainsäädännön yhdenmukaistaminen 177 Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys 57. Oikeudenmukaiseen eläkejärjestelmään 177 Pääkaupungin Työväenyhdistys ry:n esitys 58. Yhtenäisen sosiaalivakuutusjärjestelmän luominen 178 Toijalan Työväenyhdistys ry:n esitys 59. Työeläkejärjestelmämme tehostettuun valvontaan 180 Porin Sos.-dem. Toveriseura ry:n esitys 60. Muutoksia eläkelakeihin 180 Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 61. Sosiaalivakuutusjärjestelmän uudistaminen 182 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 62. Sosiaalivakuutus yhteiskunnan omistamiin laitoksiin 183 Raahen sosialidemokraattinen työväenyhdistys ry:n esitys 63. Kansaneläke henkilökohtaiseksi eläkkeeksi 184 Lieksan Työväenyhdistys ry:n esitys 64. Kansaneläke henkilökohtaiseksi tuloksi 185 Lammin kk:n työväen yhdistys ry:n esitys 65. Kansaneläke henkilökohtaiseksi etuudeksi 186 Kalevan Sosialidemokraatit ry:n esitys 66. Eläkeiän alentaminen 186 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys 67. Kodinhoitoeläke 187 Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistys ry:n esitys 68. Vakuutettujen oikeusturva 188 Tampereen Sosialidemokraattinen Klubi ry:n esitys 69. Valtionyhtiöiden vakuutusyhtiö 189 Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n esitys 70. Blundar man inför de ensamstäende mödrarnas problem? 192 Motion av Kristinestadsnejdens Socialdemokratiska Förening rf Suljetaanko silmät yksinäisten äitien ongelmilta? Kristinestadsnejdens Socialdemokratiska Förening rf:n esitys 71. Yhteiskunnallisen lääkehuollon järjestäminen 194 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 72. Oluen valmistus ja maahantuonti yhteiskunnan omistukseen 195 Pääkaupungin Työväenyhdistys ry:n esitys

IX Kulttuuri- ja koulupoliittinen valiokunta 73. Koulutuspoliittinen ohjelma 197 Puoluetoimikunnan esitys 74. Koulutuspolitiikan kehittäminen 217 Tampereen Sosialidemokraattinen Klubi ry:n esitys 75. Kunnallinen demokratia arvoon koulujen johtamisessa 218 Hämeenlinnan sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry:n esitys 76. Kysymys korvaavasta koulusta 219 Tampereen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry:n kunnallistoimikunnan esitys 77. Alueellisen erityisopetuksen kehittäminen 220 Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n kunnallistoimikunta 78. Klinikkaopetus käytöshäiriöisten lasten ja nuorten ohjauksessa 221 Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n kunnallistoimikunnan esitys 79. Vapaa-aikatoiminnan ohjaus ja koulun oppilashuolto 222 Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n esitys 80. Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus 223 Suolahden Työväenyhdistys ry: n esitys 81. Kulttuuritoimintojen kehittäminen 223 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri ry:n piiritoimikunnan esitys X Kunnallisasiani valiokunta 82. Osallistumismahdollisuus kunnalliseen luottamustoimintaan 225 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys 83. Kuntauudistuksen toteuttaminen 226 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri ry:n piiritoimikunnan esitys 84. Maareformin toteuttaminen 227 Keravan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n esitys 85. Kunnallinen puoluetuki 229 Riihimäen Läntinen Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 86. Valtion ja kuntien ylempien virkojen muuttaminen määräaikaisiksi 230 Suur-Helsmgin Sosialistiseura ry.n esitys 87. Kunnallisjohtajien virat määräaikaisiksi 231 Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa-Seura ry:n esitys 88. Kunnallisjohtaja kansanedustajana 231 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys Järjestöasiain valiokunta 89. Ohjelmatyön tavoitteet 233 Puoluetoimikunnan esitys 90. Aatteellisen selvitystyön käynnistäminen 235 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys

91. Puoluedemokratia turvattava 235 Keravan Sosialistikilta ry:n esitys 92. SDP:lle tavoiteohjelma 236 Keravan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n esitys 93. SDP:n politiikan suunnittelun kehittäminen ja tavoiteohjelman laatiminen 238 Jouko Erkkolan (Tampereen Sähköalan Sos.-dem. Yhdistys), Harri Kivenmaan (Kokemäen Sos.-dem. Nuorisoyhdistys), Ulla Koposen (Kuopion Sos.-dem. Naisyhdistys), Reijo Lindroosin (Hämeenlinnan Sosialistinuoret), Ilpo Mannisen (Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys), Matti Putkosen (Mäntän Työväenyhdistys), Pekka Sarkkisen (Joensuun Työväenyhdistys), Ritva Savelan (Veitsiluodon Sos.-dem. Työväen Yhdistys), Jouko Sillanpään (Helsingin Sosialidemokraatit), Folke Sundmaniin (Helsingfors Socialdemokratista Ungdomsklubb) ja Hannu Vesan (Keravan Sosialistikilta) esitys 94. SDP:n järjestötoiminta 239 Harri Kivenmaan (Kokemäen Sos.-dem. Nuorisoyhdistys), Jouko Erkkolan (Tampereen Sähköalan Sos.-dem. Yhdistys), Ulla Koposen Sos.-dem. Naisyhdistys), Reijo Lindroosin Hämeenlinnan Sosialistinuoret), Ilpo Mannisen (Pohjois- Haagan Sos.-dem. Yhdistys), Matti Putkosen (Mäntän Työväenyhdistys), Pekka Sarkkisen (Joensuun Työväenyhdistys), Ritva Savelan (Veitsluodon Sos. dem. Työväenyhdistys), Jouko Sillanpään (Helsingin Sosialidemokraatit), Folke Sundmanin (Helsingfors Socialdemokratiska Ungdomsklupp) ja Hannu Vesan (Keravan Sosialistikilta) esitys 95. Demokraattisen sosialismin opintorynnäkkö 240 Uudenmaan Sos.-dem. Piiri ry:n piiritoimikunnan esitys 96. SDP:n koulutustoiminnan tehostaminen 242 Jouko Erkkolan (Tampereen Sähköalan Sos.-dem. Yhdistys), Harri Kivenmaan (Kokemäen Sos.-dem. Nuorisoyhdistys), Ulla Koposen (Kuopion Sos.-dem. Naisyhdistys), Reijo Lindroosin (Hämeenlinnan Sosialistinuoret), Ilpo Mannisen (Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys), Matti Putkosen (Mäntän Työväenyhdistys), Pekka Sarkkisen (Joensuun Työväenyhdistys), Ritva Savelan (Veitsiluodon Sos.-dem. Työväenyhdistys), Jouko Sillanpään (Helsingin Sosialidemokraatit), Folke Sundmanin (Helsinfors Socialdemokratiska Ungdomsklubb) ja Hannu Vesan (Keravan Sosialistikilta) esitys 97. Ammattiyhdistyskoulutuksen lisääminen puolueen koulutusohjelmassa 243 Turun Ammattiyhdistysväen Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 98. SDP:n johtavien virkailijoiden osallistuminen hallitusyhteistyöhön 244 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys 99. SDP:n toiminnan ajoittaminen 245 Järvenkylän Työväenyhdistys ry:n esitys 100. Päätoimisen aluetoimitsijan sijoittaminen Kainuuseen 245 Kajaanin Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 101. Toimitsijan palkkaaminen Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle 246

Helsingin Kristillisten Sosialidemokraattien Yhdistys ry:n esitys 102. Toimitsijan palkkaaminen Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle 247 Oulun Kristillisten Sosialidemokraattien Yhdistys ry:n esitys 103. Päätoimisen liittosihteerin palkkaaminen Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle 248 Lieksan Kristillisen Työväenyhdistyksen esitys Otaniemen Sosialistiseura ry:n esitys 104. Siirtotyömaiden yms. työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia puoluetoimintaan lisättävä 249 Sosialidemokraattinen Väinö Voimaan-Seura ry:n esitys 105. Puoluekokousten käytännön järjestelyt ja ohjelmallinen sisältö 250 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 106. Sosialidemokraattisen nuorisotoiminnan edistäminen 250 Jouko Erkkolan (Tampereen Sähköalan Sos.-dem. Yhdistys], Harri Kivenmaan (Kokemäen Sos.-dem. Nuorisoyhdistys), Ulla Koposen (Kuopion Sos.-dem. Naisyhdistys), Reijo Linroosin (Hämeenlinnan Sosialistinuoret), Ilpo Mannisen (Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys), Matti Putkosen (Mäntän Työväenyhdistys), Pekka Sarkkisen (Joensuun Työväenyhdistys), Ritva Savelan (Veitsiluodon Sos.-dem. Työväen Yhdistys), Jouko Sillanpään (Helsingin Sosialidemokraatit), Folke Sundmanin (Helsingfors Socialdemokratiska Ungdomsklubb) ja Hannu Vesan (Keravan Sosialistikilta) esitys 107. Opiskelijanuorison asema 252 Musa Liinaharjan Sosialidemokraatit ry:n esitys 108. Poisto puolueen liikuntapoliittisesta ohjelmasta 253 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 109. Urheilujärjestöjen katto-organisaation luominen 253 Varsinais-Suomen Sosialidemokraattisen Piirin esitys 110. Työväenliikkeen yhteisiin vappujuhliin 254 Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa-Seura ry:n esitys 111. Puolueen osallistuminen seurakuntavaaleihin 255 Musa-Liinaharjan Sosialidemokraatit ry:n esitys 112. Puolueohjelmista ja kannanotoista tiedottaminen puolueen jäseninä oleville virka- ja luottamusmiehille 256 Järvenpään Työväenyhdistys ry:n esitys 113. Jäsenkirja jälleen käyttöön 257 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys 114. SDP:n liittyminen Suomen Rauhanpuolustajat -järjestöön 258 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n esitys 115. Neuvostoliittoa koskevan tietouden jatkuva tehostaminen 259 SDP:n jäsenistön keskuudessa Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys XII Sääntövaliokunta 116. Sääntöjen muutosesitys 261 Puoluetoimikunnan esitys

117. Ändring av partiets stadgar 309 Motion av Finlands Svenska Arbetarförbund rf. Puolueen sääntöjen muutos Ruotsalaisen Työväenliiton esitys 118. Muutos puolueen sääntöihin 312 Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry:n esitys 119. Puoluekokouksen edustusperusteet 313 Monnin Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 120. Puolueäänestyksen tulos sitovaksi ehdokasasettelussa 313 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 121. Sos.-dem. lehdistön toimituksellisen henkilökunnan valinta 315 Tytti Seessalon, Juhani Airaksen, Aarne Keskitalon, Lauri A. Tuomisen (Turun Sos.-dem. Ursin-seura), Hannu Pitkäsen, Leena Pitkäsen (Nummenmäen Sos.-dem. Yhdistys), Lauri Oilingin (Pääskyvuoren Sos.-dem. Yhdistys), Osmo Aarnion (Salon Sos.-dem. Yhdistys) ja Liisa Mainelan (Turun Akateeminen Sos.-dem. Yhdistys) esitys 122. Muutos kunnallisjärjestön sääntöihin 316 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 123. SONK:n hyväksyminen puolueen sisarjärjestöksi 317 Otaniemen Sosialistiseura ry 124. Muutos kunnallisjärjestön sääntöihin 318 Rovaniemen Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n esitys 125. Muutoksia puolueosaston sääntöihin 319 Petäjäveden Työväenyhdistys ry:n esitys 126. Muutosehdotus puolueosaston sääntöihin 320 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys 127. Muutos kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 320 Lamminpään Epilän Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys Xiii Talousasiain valiokunta 128. Puolueen jäsenmaksut 323 Puoluetoimikunnan esitys 129. Palkallisiin virkoihin nimitetyiltä erillinen puoluevero 324 Monnin Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 130. Koululais- ja opiskelijavaalien tukemisen tehostaminen 325 Otaniemen Sosialistiseura ry:n esitys XIV Menettelytapavaliokunta 131. Sisäpoliittinen asiakirja (jaetaan erillisenä myöhemmässä vaiheessa) 327 Puoluetoimikunnan esitys 132. Esitys SDP:n yleispoliittiseksi kannanotoksi 327 Pohjois-Karjalan sos.-dem. Piiri ry:n piiritoimikunnan esitys 133. Kokonaisvaltainen poliittinen suunnittelu 334 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 134. Työväenpuolueiden yhteistyö ja yhteistyön aineellinen sisältö 335 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys

I KANSAINVÄLISTEN ASIAIN VALIOKUNTA 1 SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN ULKOPOLIITTINEN ASIAKIRJA Puoluetoimikunnan esitys JOHDANTO Yleismaailmalliset ongelmat ovat 1970-luvulla nousseet hallitsevaan asemaan kansainvälisessä politiikassa. Valtioiden keskinäinen riippuvaisuus turvallisuuspoliittisten, taloudellisten, väestöjä ympäristöongelmien ratkaisemisessa on lisääntynyt. Taloudellisissa suhteissa on tapahtunut muutoksia, joilla on syvällekäypä vaikutus kansainväliseen politiikkaan. Ne tuntuvat myös Suomen kansantalouden kehityksessä. 1960-luvulla alkanut jännityksen lieventyminen on vahvistunut ja vakiintunut. Johtavat suurvallat ovat yhteistoiminnassa ydinsodan ennakolta ehkäisemiseksi. Ne pyrkivät rajoittamaan kilpavarustelua ja lisäämään rauhanomaista yhteistyötä. Jännityksen lieventyminen on vaikuttanut erityisen suotuisasti Euroopassa. On jouduttu tunnustamaan, että kahden kilpailevan 13

ryhmittymän ja yhteiskuntajärjestelmän keskinäisiä ongelmia ei voida ratkaista asevoimin. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi sekä neuvottelut asevoimien vähentämisestä merkitsevät yhteistyön aikakauden alkamista Euroopassa. Jännityksen lieventymisestä huolimatta kilpavarustelu jatkuu ulottuen uusille alueille. Vakavien selkkausten vaara on olemassa etenkin Lähi-ldässä ja Kaakkois-Aasiassa. Ydinaseet leviävät kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Energian ja muiden raaka-aineiden hintakehitys on aiheuttanut vakavan kriisin kapitalistisen talousjärjestelmän vaikutuspiirissä. Inflaatio on voimistunut, tuotannon kasvu hidastunut, työttömyys lisääntynyt ja kansainvälinen kauppa häiriintynyt. Kehitysmaissa ovat lisäksi elintarvikeongelmat kärjistyneet. Keskitetyn suunnitelmatalouden maissa muutosten vaikutukset ovat vähäisemmät. Maailmankaupan ja tuotantovoimien tasapainoista kehitystä häiritseväksi tekijäksi ovat kohonneet suuret monikansalliset yhtiöt. Niiden vallan kasvu, siirtotyöläiskysymykset ja alueellinen eriarvoisuus ovat muodostuneet kansainvälisiksi ongelmiksi. Kansainvälinen kehitysapu ei ole kasvanut Yhdistyneiden Kansakuntien asettamien tavoitteiden mukaisesti. Talouskriisi on pysäyttänyt kasvun ja alentanut sen reaaliarvoa. Nykyinen kehitysapu ei riitä korvaamaan köyhimmille kehitysmaille edes tapahtuneita hintasuhteiden muutoksia. Taloudellisten suhteiden kärjistyminen on johtanut poliittisiin ristiriitoihin erilaisten eturyhmien välillä. Ellei osapuolia tyydyttävää yhteistyöjärjestelmää löydetä, on olemassa vaara, että taistelu energia- ja muista raaka-ainelähteistä puhkeaa sodaksi. Imperialismi kansojen alistaminen taloudellisin, poliittisin ja sotilaallisin keinoin palvelemaan ulkopuolisia etuja on edelleen voimakas tekijä kansainvälisessä elämässä. Monien Aasian, Afrikan ja latinalaisen Amerikan kansojen kehitystä jarruttaa sotilaallis-poliittinen pakotus ja taloudellinen riisto. Imperialismi on vaikein este maailman taloudellisten suhteiden järjestämiselle tasa-arvoiselta pohjalta. Imperialismin, siirtomaavallan ja rotuerottelun vastainen taistelu on tuottanut merkittäviä voittoja Indokiinassa ja eteläisessä Afrikassa. Siirtomaavalta on lopullisesti kukistumassa. Monet kansat joutuvat kuitenkin vielä taistelemaan kansallisen vapautumisen puolesta. Sosialidemokraattinen puolue katsoo, että käytettävissä olevien voimavarojen avulla voidaan koko ihmiskunnalle luoda tyydyttävät elinolosuhteet. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan yleismaailmallista yhteistyötä. Sen onnistumisen edellytyksinä puolue pitää seuraavia periaatteita: jännityksen lieventymiskehitystä on edelleen vahvistettava, jotta voidaan ehkäistä ydinsota ja muut selkkaukset sekä luoda tarvittavaa tasapainoa muiden yleismaailmallisten ongelmien ratkaisemiselle; 14

asevarustelun rajoittaminen ja aseriisunta ovat välttämättömiä edellytyksiä sodan vaaran torjumiselle ja voimavarojen vapauttamiselle kehitysongelmien ratkaisemiseen; kansainvälisten taloudellisten ja kehitysongelmien ratkaiseminen on mahdollista vain kaikkien maiden tasavertaisella yhteistyöllä ja suunnitelmatalouden periaatteiden soveltamiselmän kehittämiselle; Yhdistyneet Kansakunnat -järjestö tarjoaa käyttökelpoisimla kansainvälisiin taloudellisiin suhteisiin; mat puitteet kansainvälisen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestel- kansainväliset raaka-aine- ja energiaongelmat on ratkaistava rauhanomaisin keinoin tasa-arvoiselta pohjalta ja välttäen suljettujen eturyhmien muodostamista; köyhimpien maiden kehitysmahdollisuudet on turvattava kansainvälisten taloudellisten järjestelyjen sekä kehitysyhteistyön avulla; monikansallisten yhtiöiden kansanvaltaista valvontaa on lisättävä; ammatillisen ja poliittisen työväenlikkeen piirissä on lisättävä yhteistoimintaa kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi työväen etujen mukaisesti; imperialismin kaikkia ilmentymiä vastaan on taisteltava; siirtomaavallan ja rotusorron viimeisetkin jäänteet on poistettava kaikin käytettävissä olevin keinoin; maapallon luontoa ja luonnonvaroja on suojeltava hävitykseltä ja huolehdittava siitä, että yhteisten luonnonvarojen hyödyntäminen koituu kaikkien kansojen hyväksi. RAUHANPOLITIIKKA Jännityksen lieventymiskehitys on vahvistumisestaan huolimatta vielä alkuvaiheessa. Sosialidemokraattinen puolue katsoo, että toiminta rauhan puolesta sotaa vastaan on ulkopoliittinen ja työväenliikkeen kansainvälisen toiminnan tärkein tehtävä. Rauhantyöhön on saatava mahdollisimman laajat kansalaispiirit. Kansalaisjärjestöjen rauhantyötä ja kansainvälistä toimintaa on tuettava julkisin varoin. Päävastuu rauhan ylläpitämisestä on suurvalloilla, etenkin Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla, joilla on hallussaan pitkälle kehitettyjä ydinaseita. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton sopimukset ydinsodan ennakolta ehkäisemiseksi ja strategisen ydinaseistuksen rajoittamiseksi (SALT) ovat aikamme tärkeimpiä rauhaa lujittavia askeleita. Suurvaltojen odotetaan tarmokkaasti jatkavan neuvotteluja strategisen aseistuksen edelleen rajoittamiseksi sekä määrällisesti että laadullisesti. Ydinaseiden leviäminen on jatkunut huolestuttavalla tavalla. 15

Kansainvälisiä ponnistuksia ydinaseiden leviämisen estämiseksi on tehostettava. Suomen hallituksen tulee huolellisesti seurata ydinasekehitystä etenkin Pohjois-Euroopassa. Ydinkokeiden täydellinen kielto on saatava aikaan kansainvälisellä sopimuksella. Nykyisten ja tulevien sukupolvien terveyttä välittömästi vaarantavat räjäytykset ilmakehässä on lopetettava. Käyttökelpoisena keinona ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi on edistettävä ydinaseettomien vyöhykkeiden muodostamista. Sosialidemokraattinen puolue tukee presidentti Urho Kekkosen ehdotusta Pohjolan julistamiseksi ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi sekä muita toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi Pohjois-Euroopassa. On tutkittava erilaisia vaihtoehtoja ottaen huomioon suurvaltojen mahdollisuudet tukea Pohjolan turvallisuusjärjestelyjä. Aseriisunta ja aseistuksen rajoittaminen on ulotettava kaikkiin aseisiin. Erityisen huolestuttavaa on monilla alueilla tapahtuva varustelukilpailu ja laajeneva asekauppa. Suomen hallituksen tulee jatkaa aktiivista toimintaa aseriisunnan edistämiseksi Yhdistyneissä Kansakunnissa. Tavoitteena on pidettävä yleismaailmallisen aseriisuntakonferenssin koollekutsumista. Asevoimien vähentämisellä ja aseistuksen valvonnalla on suuri merkitys kansainvälisen jännityksen lieventämisessä. Neuvotteluilta asevoimien vähentämiseksi Keski-Euroopassa odotetaan tuloksia, jolloin vastaaviin neuvotteluihin voidaan ryhtyä myös toimenpiteistä muualla Euroopassa. Rauha, turvallisuus ja yhteistyö Euroopassa Euroopan rauhalle välttämättömät periaatteet rajojen pysyvyys ja väkivallasta pidättyminen on kirjattu niihin sopimuksiin, jotka Saksan Liittotasavalta on solminut Neuvostoliiton ja Puolan kanssa. Neljän vallan sopimus on selkiinnyttänyt vaikeata Berliinin ongelmaa. Saksan valtioiden keskinäisten suhteiden normalisointi, diplomaattiset tunnustukset sekä jäsenyys Yhdistyneissä Kansakunnissa ovat tasapainoittaneet tilanteen Keski-Euroopassa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa hyväksytään Euroopan valtioiden kaikinpuolisten suhteiden periaatteet. Sosialidemokraattinen puolue edellyttää, että konferenssin valmisteleva vaihe saatetaan viivyttelemättä päätökseen ja asiakirjat allekirjoitetaan sen jälkeen Helsingissä pidettävässä korkeimman tason konferenssissa. Rajojen pysyvyys on Euroopan valtioiden välisten suhteiden lähtökohta. Rauhan säilymisen ehtona maanosassamme on pidättyminen yrityksistä muuttaa väkivalloin valtioiden välisiä rajoja. Väkivallan käyttö ja sillä uhkaaminen on suljettava ainiaaksi valtioiden välisistä suhteista. Kiistakysymykset on ratkaistava neuvotteluteitse ja rauhanomaisesti sekä niiden periaatteiden mukaisesti, joista Euroopan valtiot ovat keskenään sopineet. Euroopan valtioiden kanssakäyminen nojautuu Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriin ja periaatteisiin. 16

Euroopan valtioiden välisten suhteiden tulee rakentua suvereenin tasavertaisuuden periaatteella. Keskinäisen luottamuksen edellytyksenä on puuttumattomuus toisten valtioiden sisäisiin asioihin ja toisten valtioiden lakien ja tapojen kunnioittaminen. Erilaisten yhteiskuntajärjestelmien välisen rauhanomaisen rinnakkaiselon vallitessa Euroopan rauhanjärjestelmä voi kehittyä ja maanosamme kahtiajaosta johtuvat epäkohdat poistua. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi luo perustan Euroopan valtioiden keskinäisten suhteiden periaatteille ja kaikinpuolisen yhteistyön laajentumiselle. Yhteistyön edistämiseksi ja konferenssin päätösten toteutumisen seuraamiseksi olisi konferenssissa päätettävä pysyvästä neuvottelumekanismista. Olisi myös harkittava pysyvien elimien perustamista ja nykyisten yleiseurooppalaisten järjestöjen hyväksikäyttämistä. Jännityksen lieventyminen on luonut edellytykset kaupallis-taloudellisen yhteistyön laajentamiselle Euroopassa. Se on avannut mahdollisuudet valtioiden voimavarojen käyttämiselle koko maanosan puitteissa tapahtuvan työnjaon kautta kansojen hyvinvoinnin edistämiseen ja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Yhteistyö kaupan, tuotantotoiminnan, tieteen ja tekniikan aloilla tuo jännityksen lieventymiselle ja siinä määritellyille periaatteille käytännön sisältöä ja lujittaa siten rauhan perusteita. Yhteistyötä on kehitettävä molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti; sen on perustuttava luottamukseen eikä sitä saa käyttää poliittisen painostuksen välineenä. Yhteistyötä on jatkuvasti pyrittävä laajentamaan uusille aloille ja sen toteuttamisessa on käytettävä tarkoituksenmukaisia muotoja ja menetelmiä yli järjestelmien erojen. Yhteistyötä on edistettävä niin kahdenvälisellä kuin yleiseurooppalaisellakin tasolla samoin kuin olemassa olevien talousryhmittymien välisin järjestelyin. Lähi-ltä Maailmanrauha on vakavimmin uhattuna Lähi-ldässä, jossa kilpavarustelu jatkuu kiivaana. Alueella ovat vastakkain suurvaltojen kilpailevat edut, Israelin ja arabivaltioiden edut sekä öljyn tuottajien ja kuluttajien edut. Lähi-ldän kriisi on ratkaistava rauhanomaisin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien Turvallisuusneuvoston tunnettujen päätöslauselmien pohjalta siten, että Israelin joukot vetäytyvät kaikilta vuonna 1967 miehitetyiltä arabialueilta, Palestiinan arabikansan oikeutettu vaatimus kansallisesta itsemääräämisoikeudesta tunnustetaan ja kaikkien alueen valtioiden riippumattomuus ja turvallisuus taataan. Kriisin selvittämiseksi olisi kutsuttava koolle Geneven konferenssi. Sosialidemokraattinen puolue tuomitsee jyrkästi väkivallan käytön ja sillä uhkaamisen öljynsaannin turvaamiseksi Lähi-ldästä. Kypros Pyrkimykset jakaa Kypros ja ulkopuolinen sekaantuminen Kyproksen tasavallan sisäisiin asioihin on tuomittava. Kyproksen 17

kriisi on ratkaistava rauhanomaisesti kunnioittaen Kyproksen tasavallan riippumattomuutta, suvereenisuutta, alueellista koskemttomuutta ja liittoutumatonta asemaa. Indokiina Vietnamin sodan päättymisen ja Pariisin sopimuksen jälkeen tilanne Etelä-Vietnamissa on kärjistynyt uuden sodan partaalle. Saigonin hallitus, joka pysyy vallassa vain laajamittaisen ulkopuolisen avun turvin, on estänyt pyrkimykset Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi. Sosialidemokraattinen puolue tukee Etelä- Vietnamin Väliaikaista Vallankumoushallitusta ja sen toimintaa Pariisin sopimuksen mukaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi Etelä-Vietnamissa. Puolue edellyttää, että Suomen hallitus antaa humanitaarista ja muuta kehitysapua Väliaikaiselle Vallankumoushallitukselle ja tukee sen tasavertaista asemaa kansainvälisissä järjestöissä. Sosialidemokraattinen puolue katsoo, että Kambodshan kansan on itse saatava päättää omasta kohtalostaan ilman ulkopuolista sekaantumista. Puolue panee tyydytyksellä merkille Laosia koskevan Vientianen sopimuksen toteutumisen. Chile Sosialidemokraattinen puolue tuomitsee jyrkästi Chilen fasistisen sotilashallituksen ja sen harjoittaman työväenliikkeen vastaisen vainon. Kansainvälistä solidaarisuustoimintaa Chilen kansanvaltaisten voimien tukemiseksi on tehostettava. Suomen hallituksen tulee jatkaa Chilen pakolaisten tukemista sekä antaa humanitaarista apua vainotoimien uhreille ja näiden omaisille. Siirtomaavalta ja rotusorto Portugalin siirtomaavallan hajoaminen merkitsee ratkaisevaa askelta kohti viimeistenkin siirtomaiden vapautumista. Sosialidemokraattinen puolue edellyttää määrätietoista toimintaa Zimbabvven (Rhodesian) ja Namibian valkoisen siirtomaavallan sekä Etelä-Afrikan tasavallassa vallitsevan rotusorron lopettamiseksi. Puolue vaatii, että Suomen on tarkistettava poliittiset ja kaupalliset suhteensa Etelä-Afrikan tasavaltaan. Fasismi Euroopassa Fasistisen järjestelmän kukistuminen Kreikassa ja Portugalissa on suuri voitto näiden maiden työväenliikkeille ja kansainväliselle solidaarisuustyölje. Taistelu fasistisia ilmiöitä ja fasistisen järjestelmän jäänteitä vastaan edellyttää työväenliikkeen solidaarisuustoiminnan jatkamista. SUOMEN ULKOPOLITIIKKA Sosialidemokraattinen puolue tukee Suomen rauhaan ja kansainväliseen yhteistyöhön tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa, Paa- 18

sikiven Kekkosen linjaa, ja edellyttää sen horjumatonta noudattamista. Suomen pyrkimys pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella ilmaistaan Suomen ja Neuvostoliiton välisessä ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksessa. Siinä ilmaistaan myös osapuolten pyrkimys toimia rauhan ja kansainvälisen yhteistyön puolesta Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteiden ja päämäärien mukaisesti. Suomen panos kansainvälisessä yhteistyössä rauhan lujittamiseksi ja kaikinpuolisen yhteistyön lisäämiseksi on voimistunut. Maamme suhteet Neuvostoliittoon, pohjoismaihin ja muihin valtioihin ovat kehittyneet suotuisasti. Suomi on toiminut aloitteellisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin edistämiseksi. Yhdistyneissä Kansakunnissa Suomi on tukenut järjestön päämääriä ja antanut tärkeän panoksensa rauhanturvaamistoimintaan. Suomi on myös tehnyt aloitteita aseistariisunnan edistämiseksi. Sosialidemokraattinen puolue edellyttää, että Suomi jatkaa aktiivista rauhanpolitiikkaa kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseksi. Tämän politiikan painopiste on Euroopassa, etenkin Pohjois-Euroopassa. Toimintaa aseriisuntakysymyksessä on edelleen tehostettava. Yleismaailmallisten ongelmien vaikutus Suomessa ja kansainvälisten järjestöjen kasvava merkitys edellyttää ulkopolitiikaltamme suurempaa huomiota näihin kysymyksiin. Suomen on osallistuttava kansainvälisten kehitys- ja muiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Tämä edellyttää sekä poliittista aktiivisuutta että valmiutta entistä suurempiin taloudellisiin uhrauksiin kehitysyhteistyön hyväksi. Kansainvälistä solidaarisuustoimintaa on vahvistettava niiden kansojen tukemiseksi, jotka taistelevat kansallisen itsemääräämisoikeuden puolesta imperialismia, siirtomaasortoa ja rotuerottelua vastaan. Fasistisiin hallituksiin, jotka vainoavat työväenliikettä ja polkevat ihmisoikeuksia, on otettava jyrkän kielteinen kanta. Kansainvälisten suhteiden vaikuttaessa yhä enemmän kansalaisten jokapäiväiseen elämään on laajennettava kansanvaltaa ulkopoliittisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Kansalaismielipiteen tuen ylläpitämiseksi on ulkopoliittista tiedotustoimintaa tehostettava. Suomi ja Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikan keskeinen lähtökohta on hyvien ja luottamuksellisten suhteiden ylläpitäminen ja yhteistyön kehittäminen Neuvostoliiton kanssa. Yya-sopimus on luonut edellytykset sille, että nämä suhteet ovat olleet riippumattomia kansainvälisen politiikan vaihteluista. Sosialidemokraattinen puolue edellyttää, että tämä asiantila säilyy vastaisuudessakin. Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa on keskeinen merkitys maittemme poliittisen johdon välisellä säännöllisellä yhteydenpidolla. Suomalais-neuvostoliittolaisessa julistuksessa 6.4. 19

1973 asetettiin tavoitteet ja suuntaviivat keskinäisten suhteiden ja yhteistyön kehittämiselle kahdenvälisissä ja kansainvälisissä kysymyksissä. Puoluetason yhteyksien kehittämisellä on myönteinen vaikutus Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin. Puolue toteaa erityisellä tyydytyksellä SDP:n ja Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen välisten suhteiden myönteisen kehityksen. SDP:n ja NKP.n valtuuskuntien Moskovassa joulukuussa 1974 hyväksymä yhteinen julkilausuma sisältää puolueiden yhteistyön periaatteet. Suomen ja Neuvostoliiton käytännön yhteistyö eri aloilla on syventynyt ja laajentunut. Taloudellisella yhteistyöllä Neuvostoliiton kanssa on suuri merkitys Suomen selviytymiselle kansainvälisestä talouskriisistä. Tätä yhteistyötä on edelleen kehitettävä ja ulotettava uusille alueille. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on runsaasti myös tieteen, tekniikan ja kulttuurin aloilla. Suomi Neuvostoliitto-Seuran asemaa kulttuurivaihdossa on vahvistettava ja huolehdittava seuran kansalaisjärjestöluonteen kehittämisestä. Sosialidemokraattinen puolue kehottaa kaikkia jäseniään toimintaan seuran piirissä. Suuri vastuu Suomen ja Neuvostoliiton kansojen välisen ystävyyden lujittamisessa on myös tiedotusvälineillä. Sosialidemokraattinen puolue tuomitsee kaikki yritykset heikentää Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita, tulivatpa nämä yritykset miltä taholta tahansa. Suomi ja pohjoismaat Yhteistyön kehittäminen pohjoismaisten naapuriemme kanssa vastaa maamme etuja. Pohjoismaiden neuvoston ja muiden yhteistyöelinten toimintaa on kehitettävä ottaen huomioon eri pohjoismaiden ulkopoliittiset lähtökohdat. Lainsäädännön yhtenäistämisen ohella on pyrittävä asettamaan yhteisiä yhteiskuntapoliittisia päämääriä. Yhteiskunnallisten järjestöjen asemaan pohjoismaisessa yhteistyössä on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Pohjoismaiden taloudellisen yhteistoiminnan näkymät ovat suotuisat. Samalla kun pyritään kehittämään tätä yhteistyötä on huolehdittava siitä, että Suomen kansantalouden tasapainoinen kehitys turvataan. Yhteispohjoismaisista työmarkkinoista aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi on jatkuvasti ponnisteltava sekä yhteispohjoismaisella että kahdenvälisellä tasolla. Kalottiyhteistyötä kolmen pohjoismaan kesken on kehitettävä ja yhteistyön piiriin on pyrittävä saamaan myös Neuvostoliitto. Pohjoismaiden yhteistoiminnalla Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä on suuri merkitys turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamisessa. Yhteistoimintaa erityisesti Pohjois-Euroopan turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi olisi kehitettävä. Suomi ja kehitysmaat Suomen tulee aktiivisesti osallistua kansainvälisten taloudellisten ja poliittisten suhteiden kehittämiseen siten, että kehitys- 20

maiden asema ratkaisevasti paranee. Erityisesti köyhimpien kehitysmaiden ongelmien kärjistyttyä kansainvälisen talouskriisin johdosta on Suomen lisättävä ponnistuksia niiden tukemiseksi. Poliittista toimintaa siirtomaavaltaa, rotusortoa sekä imperialismia vastaan on tehostettava. Sosialidemokraattinen puolue korostaa kehitysmaiden riippumatonta taloudellista ja poliittista asemaa. Kehitysmaiden on itse saatava määrätä poliittisesta ja taloudellisesta järjestelmästään ilman ulkopuolista sekaantumista ja painostusta. Yhteiskunnan järjestäminen omien olosuhteiden mukaisesti sosialististen periaatteiden pohjalta ja' sitoutumaton ulkopolitiikka ovat osoittautuneet onnistuneimmiksi ratkaisuiksi kehitysmaissa. Suomen kehitysapu on kasvanut selvästi hitaammin kuin monien muiden vastaavassa asemassa olevien maiden, erityisesti pohjoismaiden kehitysapu. YK:n suositusten mukaisesti Suomen julkisen kehitysavun määrä on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suurin osa Suomen julkisesta kehitysavusta tulee antaa lahjana. Valtiovallan toimenpitein on valvottava yksityisiä sijoituksia kehitysmaihin. Näiden sijoitusten ja muun pääomaliikkeen tulee noudattaa Suomen kehitysmaapolitiikan periaatteita. Kehitysavun tulee edistää kansan vähävaraisen osan elinolosuhteiden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Suomen kehitysyhteistyön kohteet on valittava tämän periaatteen mukaan. Kehitysavun ohjaamisesta kohdemaassa päättää avunsaaja itse avunantajan tarjoamien voimavarojen puitteissa. On tarkoituksenmukaista keskittää Suomen kahdenvälinen apu vain muutamalle yhteistyömaalle. Valtaosa tästä avusta tulisi edelleenkin ohjata Tansaniaan, Sambiaan ja Vietnamin Demokraattiseen Tasavaltaan. Merkittävää apua on ohjattava myös latinalaiseen Amerikkaan. Eteläisen Afrikan siirtomaiden vapautuessa on alueesta tehtävä Suomen kehitysyhteistyön uusi pääkohde. Alueen kansallisten vapautusliikkeiden tukemista on jatkettava kunnes täydellinen itsenäisyys on saavutettu. Suomi antaa suuren osan -kansainvälisestä avustaan sidottuina hankintoihin Suomesta. Koska kehitysmaiden etu vaatii sidonnan poistamista, tulee Suomen pyrkiä edistämään tätä sekä monenkeskisin että kahdenvälisin sopimuksin. Kehitysmaiden hallinnolle aiheutuvaa rasitusta tulee keventää tarjoamalla kehitysapu useampivuotisten sopimuksien puitteissa. Suomen osuus Yhdistyneiden Kansakuntien monenkeskisten ohjelmien rahoituksessa on pidettävä lähellä muiden pohjoismaiden tasoa, jotta Suomi voi esiintyä tässä rintamassa riittävän painokkaasti. Täten saavutetun poliittisen vaikutusvallan avulla Suomen tulee pyrkiä vahvistamaan kehitysmaiden ja pienempien teollisuusmaiden asemaa Yhdistyneissä Kansakunnissa. 21

Pohjoismaista yhteistyötä kehitysyhteistyössä tulee jatkaa ottaen huomioon vastaanottajamaiden edut selkä hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus. Yhteistyömahdollisuuksia sosialististen maiden kanssa tulee tutkia. Kehitysapu ei yksin riitä maailman kansojen välisen taloudellisen eriarvoisuuden poistamiseen. Teollisuusmailta vaaditaan tuntuvia toimenpiteitä etenkin kauppapolitiikan alalla. Suomen tulee entistä voimakkaammin toimia kehitysmaiden edut huomioon ottavan kansainvälisen kauppapolitiikan puolesta. Ulkoasiainhallinnon kehittäminen Ulkoasiainhallinnon tehtävänä on toteuttaa maamme virallista ulkopolitiikkaa. Tämä edellyttää ulkoasiainhallinnon kansanvaltaista valvontaa. Ulkoasiainhallinnon yhteyden hallitukseen ja eduskuntaan tulee olla kiinteä. Eduskunnan myötävaikutusta ulkoasioiden hoidossa on lisättävä. Kaikki maatamme sitovat kansainväliset sopimukset on hyväksyttävä eduskunnassa. Hallituksen mahdollisuuksia valvoa ulkoasiainhallinnon toimintaa tulisi parantaa. Kansanvaltaisen osallistumisen lisäämiseksi olisi kehitettävä ulkoasiainhallinnon neuvottelukuntalaitosta. Ulkomaankaupan hallintoa on kehitettävä tavoitteena erityisen ulkomaankauppaministeriön perustaminen. Ulkoasiainhallintoa kehitettäessä on henkilöstöpolitiikkaa. noudatettava nykyaikaista SUOMEN KAUPPAPOLITIIKKA Euroopan markkinapoliittinen tilanne on viime vuosien aikana merkittävästi muuttunut. Euroopan talousyhteisö on laajentunut Englannin, Irlannin ja Tanskan liityttyä siihen jäseniksi. Eftan puitteissa teollisuustuotteiden vapaakauppa on jatkunut järjestelyn piiriin jäljelle jääneitten seitsemän maan kesken. Useimmat Efta-maat ovat kuitenkin solmineet vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Sosialististen maiden muodostaman taloudellisen yhteistyöjärjestön SEV:in puitteissa kehitetään edelleen integraatiota. SEV: issä ja EEC:ssä on selvitetty järjestöjen välisiä yhteistoimintamahdollisuuksia. Suomen EEC:n kanssa solmimassa vapaakauppasopimuksessa voitiin olennaisilta osin saada huomioonotetuiksi ne ehdot ja edellytykset, joita sosialidemokraattinen puolue asetti. On tärkeääettä sopimuksen vaikutusten seurannassa kiinnitetään jatkossa vakavaa huomiota tasavallan presidentin ja hallituksen allekirjoitusvaltuuksien antamisen yhteydessä esittämään vaatimukseen, että EEC-vapaakauppajärjestelyt eivät saa johtaa ristiriitaan YYA-sopimuksen ja muiden Neuvostoliiton kanssa voimassa ole- 22

vien velvoitteidemme kanssa. Muussa tapauksessa asiamme on turvautua sopimuksen irtisanomismahdollisuuteen. Sosialidemokraattinen puolue on asettanut päämääräksi kauppapolitiikkamme kehittämisen mahdollisimman moneen suuntaan tasapainoisesti ja molemminpuolista syrjimättömyyttä noudattaen. Tähän mennessä Suomi onkin voinut uraauurtavalla tavalla solmia sekä yhteistyösopimuksen SEV-järjestön kanssa että vastavuoroisten etujen pohjalla vapaakauppaluontoisia järjestelyjä useitten Euroopan sosialististen maiden kanssa. Nämä sopimukset ja niistä saadut myönteiset tulokset osoittavat, että Euroopan taloudellisen yhteistyön kehittämisessä on vielä monia käyttämättömiä keinoja ja mahdollisuuksia. Ulkomaankauppamme tasapainottomuus on muodostumassa kansantaloutemme hallitsevaksi ja vaikeimmaksi ongelmaksi lähivuosina. Erityisesti eräitten läntisten markkinatalousmaiden kanssa kauppatase on muodostunut pysyväisluontoisesi voimakkaasti alijäämäiseksi. Tasapainon palauttamiseksi on välttämätöntä saattaa tehokkaasti voimaan ulkomaankaupan turvaamista koskevan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämiä toimenpiteitä. Maksutaseen tasapainon turvaamiseksi suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti on lisäksi valtiovallan ohjauksen ja valvonnan avulla tehostettava pääomien käyttöä parantamalla reaalista tuotantokykyämme, lisäämällä ja monipuolistamalla tuontia korvaavaa tuotantoa sekä yleensä korjaamalla kansantaloutemme rakenteellisia heikkouksia. Viime vuosien aikana idänkauppaamme on voitu tuntuvasti kehittää ja monipuolistaa. Erityisesti Neuvostoliiton kanssa on voitu sopia huomattavista taloudellisista yhteistyöprojekteista. Taloudellisten voimavarojemme sallimissa puitteissa maallemme näyttäisi tarjoutuvan runsaasti pitkävaikutteisia ja kansantaloutemme suhdanneherkkyyttä lieventäviä yhteistyömahdollisuuksia Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden kanssa. Samoin omien luonnonvarojemme käyttöönottoa ja jalostusta voidaan tarkoituksenmukaisen yhteistyön avulla huomattavasti nopeuttaa ja laajentaa. Idänkaupan kehittämisen ja laajentamisen tulee tapahtua pitkän aikavälin suunnittelun pohjalta, jotta se ei jäisi riippumaan lännen suhdannevaihteluista ja yksityisen yrityssektorin satunnaisista vaikuttimista. Tätä varten tarvitaan myös ulkomaankauppahallintomme uudistamista ja laajentamista. Kansantaloutemme kasvun ja kehityksen kannalta on energiatalouden turvaaminen keskeistä. Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1974 solmittu sopimus yhteistyöstä voimatalouden alalla merkitsee kauaskantoista ja monipuolista järjestelyä riittävän energiansaantimme varmistamiseksi. Energiatalouteen liittyvän kauppapolitiikan keskeisin tehtävä on riittävän energian saannin turvaaminen vastaisuudessakin mahdollisista kansainvälisistä kriiseistä riippumatta. Maamme on nyt saattamassa päätökseen ainutlaatuista vapaakauppajärjestelyä käytännöllisesti katsoen koko Euroopan kanssa. Lähivuosien kauppapolitiikan uusia tehtäväkenttiä tulee olla ta- 23

loudellisten suhteittemme kehittäminen myös Euroopan ulkopuolelle. Mm. monet Lähi-ldän, Aasian, Afrikan ja latinalaisen Amerikan maat etsivät mielellään taloudellisen kehityksen yhteistyökumppania puolueettomuuspolitiikkaa harjoittavien, mutta teollisessa ja teknologisessa kehityksessä pitkällä olevien maitten taholta. Aktiivisen yhteistyöpolitiikan avulla Suomelle tarjoutuu erinomaisia mahdollisuuksia sellaiseen taloudelliseen ja teolliseen yhteistyöhön näiden maiden kanssa, joka molemminpuolisen edun pohjalta edistää myös maailmantalouden uutta ja oikeudenmukaisempaa järjestelyä sekä maailmanrauhan pyrkimyksiä. KANSAINVÄLINEN TYÖVÄENLIIKE Sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälistä yhteistoimintaa on kehitettävä rauhan, kansainvälisen yhteistyön ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi. Sosialistisen Internationaalin tulee säilyttää yleismaailmallinen ja liittoutumista vapaa luonteensa. Järjestön tulee ennakkoluulottomasti etsiä yhteyksiä kehitysmaiden sosialistisiin ja vapautusliikkeisiin. Sosialidemokratia on monissa kapitalistisissa maissa keskeisessä asemassa. Nykyisessä kapitalismin kriisissä sosialidemokratian on myös kansainvälisellä tasolla osoitettava tietä kansanvaltaisiin ja sosialistisiin ratkaisuihin, joilla turvataan työtätekevien elintaso. Kansainvälisen jännityksen lieveneminen ja taloudellisen yhteistyön kehittyminen on lisännyt ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisiä yhteyksiä yli kylmän sodan aikana syntyneiden yhteiskunnallisten ja ideologisten rajojen. Laajapohjaiset yleiseurooppalaiset ammattiyhdistyskokoukset merkitsevät uutta vaihetta tässä kehityksessä. Kansainvälisen pääoman aseman voimistuminen, integraatiokehityksen synnyttämät ongelmat, siirtotyöläisten epävarma asema, inflaatio ja työttömyys edellyttävät kapitalististen maiden ammattiyhdistysliikkeen yhteistoiminnan tehostamista. Keskusteluyhteydet kansainvälisen työväenliikkeen piirissä ovat lisääntyneet. Sosialidemokratian ja kommunismin kansainvälisellä yhteistyöllä on ideologisista katsomuseroista huolimatta myönteinen merkitys taistelussa työtätekevien etujen sekä rauhan, kansanvallan ja yhteiskunnallisen edistyksen puolesta. Sosialidemokraattinen puolue pyrkii edelleen kehittämään suhteita sosialististen maiden johtaviin puolueisiin. 2 KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSTYÖN TEHOSTAMINEN SDP:SSA Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys Puolueessa suoritettava kansainvälinen työ on hyvin tärkeä ja olennainen osa puoluetyötä. Sosialidemokraattinen työväenliike on osa yli kansallisten ja muiden rajojen ulottuvaa liikettä. Eri maiden työväenpuolueilla on paljon yhteistoimintaa. Sen ohella 24

on kussakin sosialidemokraattisessa puolueessa arvioitava kansainvälisen politiikan yleisiä rakenteellisia ja muita kehitysnäkymiä. SDP:ssa kansainvälistä toimintaa hoitaa käytännössä puoluetoimiston kansainvälinen osasto. Se on puolueorganisaation muuan keskeinen osa. Sillä ja sen toimihenkilöillä on tärkeä tehtävä hyvin moniulotteisella ja keskeisellä työkentällä. Tulee usein arvioineeksi, ovatko tämän osaston voimavarat riittävät. Työntekijät ovat varmaan korkeatasoisia. Mutta onko heitä riittävästi? Voimavarojen suhteellinen niukkuus käytettävissä olevien työntekijöiden määrä suhteessa monitahoisiin tehtäviin heijastuu varmaan siihen, että puolueemme tuntuu usein olevan jollakin tavalla toisena silloin kun on kysymys ripeästä ja voimakkaasta reaktiosta kansainvälisen rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden puolustamiseksi kansainvälisen imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Joskus saa myös puolueen tavallisen rivijäsenen keskuudessa sellaisen käsityksen, että em. kansainväliset aatteelliset ja poliittiset haasteet koetaan yllättävän etäisinä. Tämä johtuu ehkä oikean ja riittävän tiedon puutteesta. Osin ehkä myös muista syistä. Tosiasia kuitenkin on, etteivät puoluetoimiston nykyiset voimavarat ole riittäneet tarpeellisen valistustoiminnan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen puolueen jäsenyhdistysten toimikentällä. Ja kuitenkin tällä erää tarvitaan todella järjestelmällistä koulutusta ja valmistumista tehokkaaseen kansainväliseen työväenvoimien yhteistoimintaan. Suur-Helsingin Sosialistiseura ry edellä esitetyn johdosta ehdottaa, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikuntaa lisäämään puoluetoimiston kansainvälisen osaston työvoimaa, jotta kansainvälistä rauhaa ja solidaarisuutta sekä kansojen välistä ystävyyttä koskeva työ tehostuu puolueessa. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta toteaa, että puoluetoimiston kansainväliset tehtävät ovat voimakkaasti lisääntyneet. Uusien työntekijöiden palkkaaminen riippuu kuitenkin taloudellisista mahdollisuuksista ja työvoiman tarpeesta muidenkin tehtävien hoitamiseksi puoluetoimistossa. 3 MUUTOSESITYS TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUS POLIITTISEEN KANNANOTTOON Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys (Juha Hyvärinen) Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen jatkuvasti muuttuessa yhä rauhanomaisempaan suuntaan ja Euroopan kansojen välisten suhteiden muuttuessa yhä paremmiksi on mielestämme Suomen valtion ja SDP:n oltava mukana tässä rauhanomaisessa työssä ja 25

edistettävä kansojen välistä rauhanomaista rinnakkaiseloa. Myös puolustuslaitoksen on hyväksyttävä tämä uusi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen tilanne, joten tämän johdosta esitämme tarkistuksia SDP:n turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen kannanottoon. Esitämme tehtävän muutoksia kohtaan II Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka yhteiskuntapolitiikan osana. 26 Otsikointia muutettavaksi siten, että otsikon»puolustuslaitoksen kehittäminen» tilalle tulee otsikoksi»maanpuolustuksen kehittäminen» ja otsikko»muut turvallisuuspoliittiset toimenpiteet» poistetaan kokonaan, koska se sisältyy edelliseen otsikkoon. Neljäs kappale joka kuuluu»puolustusmäärärahojen harkinnassa on lähdettävä puolustuslaitoksen kehittämistarpeesta niiden tehtävien varalta, jotka sille on asetettu. Määrärahoja ei siten voida sitoa mihinkään kiinteään osuuteen budjetista tai bruttokansantuotteesta eikä tätä osuutta voida suoraan johtaa kansainvälisestä vertailusta vaan Suomen omista turvallisuuspoliittisista lähtökohdista.» Muutettavaksi»Puolustusmäärärahojen jaossa on noudatettava pidättyvyyttä ja estettävä puolustusmäärärahojen suhteellisen osuuden lisääntyminen. Maanpuolustuksen kehittämisessä on keskityttävä sellaisiin suunnitelmiin jotka mahdollistavat puolustusmäärärahojen supistamisen.» Seitsemäs kappale, joka kuuluu:»puolustusvalmius luodaan pitkän ajan kuluessa, eikä kaikkea voida saavuttaa yhdellä kertaa. Hankintoja varten on puolustuslaitoksen omassa piirissä laadittava tärkeysjärjestys, jonka pohjalta poliittinen päätöksenteko tapahtuu. Puolustuslaitoksen hankintaohjelmat on laadittava siten, että kehitetään ensisijaisia puolustushaaroja.» Muutettavaksi seuraavasti:»puolustuslaitoksen materiaalihankintoja harkittaessa on todettava ettei Suomen, taloudellisista ja turvallisuuspoliittisista syistä johtuen, kannata hankkia ja ylläpitää minkäänlaista ohjusjärjestelmiä. Puolustusjärjestelmiä luotaessa on keskityttävä maamme rajojen valvonta- ja vartiointitehtäviin. Torjuntatehtävien suhteen on pitäydyttävä YYA sopimukseen. Puolustusjärjestelmien kehittäminen ja puolustuslaitoksen materiaalihankinnat tulee suunnitella ja päättää poliittisella tasolla.» Yhdeksäs kappale, joka kuuluu:»tehokkuuspyrkimyksestä huolimatta yleinen asevelvollisuus on edelleen käyttökelpoisin demokraattinen ratkaisu puolustusjärjestelmän perustana. Asevelvollisuuden soveltamisessa ja puolustuslaitoksen sisäisessä toiminnassa on kuitenkin otettava huomioon puolustuspolitiikan yleiset määräykset. Palvelukseen on sen vuoksi otettava entistä valikoivimmin ja koulutuksessa on pyrittävä suurempaan eriytymiseen. Erilaisia si-