KUUSAKOSKEN ASIAKASLEHTI 1/2015 eservice Elenian apuna Nopea ja helppo SER-kierrätys Ratkaisu vaarallisille jätteille Kuusaposti 1/2015 1
JULKAISIJA...Kuusakoski Oy PÄÄTOIMITTAJA...Marja-Leena Ahtiainen TOIMITUKSEN OSOITE...Kuusakoski Oy, Asiakaslehti, Pl 25, 02131 Espoo TEKSTIT...Teija Horppu ULKOASU...Mainostoimisto Queens Oy KANSI...Kuvatoimisto 123rf PAINO...Markprint Oy 4 Elenia uudistaa sähköverkkoja Henkilöstön turvallisuus on 7 ykkösasia TURVAVARUSTUS KÄYTÄ AINA TEHDASALUEELLA 1/2015 Murskeet kiertoon 10 Kivikolmiolta Kypärä Huomiovaatteet Turvakengät Elenia ja eservice... 4 Turvallinen työympäristö... 7 Suomen Erityisjäte... 8 Kivikolmio... 10 Uusia energiaratkaisuja... 12 TreLab... 14 Pikakierrätyspaketit tutuiksi... 16 Kotisivu-uudistuksen tekijät... 18 Historiaa: Slev... 19 Mäntyluodon akkuterminaali... 19 Romutuspalkkio... 19 2 Kuusaposti 1/2015
KUUSAKOSKI palauttaa arvon Meille on kunnia-asia olla luotettava kierrätyskumppani yrityksellenne. Olemme jo 100 vuoden ajan rakentaneet yhteiskuntamme kestävää tulevaisuutta kierrättämällä jätemateriaaleja tuotteiksi, jotka auttavat vähentämään raaka-aineiden ja energian kulutusta. Materiaaliosaaminen on avainasemassa Kuusakosken toiminnassa, joka on aina perustunut avoimuuteen ja innovatiivisuuteen. Uusi kehityskeskuksemme Lahdessa auttaa meitä jatkossakin pysymään kehityksen kärjessä. Perehtymällä asiakkaamme palvelutarpeisiin, löydämme yhdessä parhaan mahdollisen ratkaisun kulloiseenkin kysymykseen. työturvallisuus on oltava luonteva ja jokapäiväinen osa kaikkea toimintaa. Maineenhallinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että teillä on vastuullisesti toimiva kumppani, joka pystyy ratkaisemaan kierrätysasianne sekä raportoimaan materiaalivirrat luotettavasti. Oletko jo tutustunut uudistettuun eservice -palveluumme? Tässä asiointikanavassa on muun muassa mahdollisuus reaaliaikaiseen raportointiin, kuljetusten tilaamiseen sekä seuraamiseen missä ja milloin tahansa. Palvelun käytännön hyödyistä saat hyvän esimerkin sivun 4 Elenia-artikkelista. Yrityksiltä odotetaan sekä eettisesti että ekologisesti kestävää toimintaa. Kuusakosken omassa toiminnassa ilmastonmuutoksen huomioiminen ja ympäristön kunnioittaminen ovat itsestään selvyyksiä. Myös Uuden Kuusaposti-asiakaslehtemme myötä haluan toivottaa antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkavaa kesää! Risto Grönlund johtaja, palvelumyynti ja hankinta Kuusaposti 1/2015 3
eservice näyttää Purkumate työmaalta KUVA: 123RF 4 Kuusaposti 1/2015
Elenialle, mikä on riaalin reitti kierrätykseen Korvatessaan vanhaa ilmajohtoverkkoa maakaapeloidulla sähköverkolla Elenia toimittaa Kuusakosken kierrätettäväksi suuret määrät purkumateriaalia. eservice-palvelun raportointi kertoo yhtiölle purkutyömailla syntyneiden materiaalien laadut ja määrät. Elenian sähköverkolla on pituutta noin 67 000 kilometriä eli puolitoista kertaa maapallon ympäri. Vuodesta 2009 lähtien yhtiö on rakentanut kaiken uudistettavan ja uuden sähköverkon maakaapeloituna. Uuteen sähköverkkoon Elenia ei enää rakenna pylväsmuuntamoita, vaan korvaa saneerattavat pylväsmuuntamot säävarmoilla ja ympäristöystävällisillä puistomuuntamoilla. Tähän mennessä Elenian sähköverkosta on saatu maakaapeloiduksi reilut 30 prosenttia. Vuoteen 2028 mennessä yhtiö haluaa nostaa maakaapeloidun sähköverkon osuuden 70 prosenttiin. Henri Hovi arvostaa ratkaisuja, joiden ansiosta jokapäiväiset asiat sujuvat helpommin ja paremmin. Täsmätieto kierrätysmateriaalista Elenia toimittaa vuosittain kierrätykseen tonneittain ilmajohtoverkon osia, esimerkiksi johtoja, erottimia ja vanhoja muuntajia. Yhtiö toimii ympäristön kannalta vastuullisesti ja haluaa siksi tietää, minne kierrätysmateriaali ohjautuu ja miten sitä jalostetaan eteenpäin. Tämä mahdollisuus Elenialle on avautunut Kuusakosken eservicen toimintaympäristössä. Elenialle on erittäin tärkeää seurata, miltä urakoitsijalta eri materiaalit tulevat ja minne ne Kuusakoskella ohjautuvat. Purkautuvat tonnimäärät ovat merkittäviä. eservice antaa kuukausittaisen erittelyn purkutyömailta kierrätykseen toimitetuista materiaaleista kategorioittain. Näitä lukuja vertaamme suunnittelujärjestelmän tietoihin, mitä eri projekteista olisi pitänyt purkautua, sanoo Elenian materiaali- ja logistiikkapäällikkö Henri Hovi. Kuusaposti 1/2015 5
Kattava tieto lavatilauksista Tänä vuonna eservicen käyttö Eleniassa laajenee lavojen tilausjärjestelmään ja toimitusketjuun. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää ilmajohtoverkon purkutyömaiden projektikohtaista seurantaa. Purkutyömaat ovat eri puolilla verkkoaluetta, eikä lavojen tilausten ja toimitusten projektikohtainen seuranta ole aiemmin toiminut kattavasti. Kuusakoski näkee asiat samalla tavalla kuin me. Pidämme arvokkaana kehityssuuntaa, jossa haetaan ratkaisuja siihen, miten arkiset asiat voidaan tehdä helpommin ja paremmin, Henri Hovi sanoo. Henri Hovi odottaa kiinnostuneena, mitä uusia ratkaisuja eservice voi vielä tarjota. Uskon, että esimerkiksi lavojen sijaintia koskevan tiedon hallinta tehostaa sekä Elenian että Kuusakosken toimintaa, hän sanoo. Tarvittavien keräyslavojen valitseminen ja tyhjennyksen tilaaminen sujuu kätevästi eservicessä. Sen raporteista asiakas voi myös seurata työmaalta kertyneitä materiaaleja. Ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin Kuusakoski on Elenian pitkäaikainen yhteistyökumppani ja tarjoaa ratkaisuja, joiden ansiosta kierrättäminen on Elenialle mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista. Myös eservice-palvelua kehitetään jatkuvasti. Kokoamme tietoa asiakkaidemme tarpeista ja kehitämme niihin ratkaisuja. Näillä helpotamme dokumentaation ylläpitoa, esimerkiksi siirtoasiakirjojen laadintaa ja niiden seurantaa. Järjestelmä helpottaa asiakkaan yhteydenpitoa meihin, sanoo Kuusakosken asiakaspäällikkö Ari Turunen. 6 Kuusaposti 1/2015
Kuusakoskelaisille halutaan varmistaa Turvallinen työympäristö Kuusakoski on ottamassa käyttöön OHSAS 18001 -standardin mukaisen turvallisuusjärjestelmän. Sen avulla halutaan varmistaa turvallinen työympäristö jokaiselle kuusakoskelaiselle. Asianmukaiset varusteet ovat yksi osa toimivaa turvajärjestelmää. Kuusakosken tehdasalueilla pakollisia varusteita ovat kypärä, huomiovaatteet ja turvakengät. Kuusakosken turvallisuusjärjestelmän perustan muodostaa yhtiön johdon sitoutuneisuus työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Turvallisuusjärjestelmään on lakisääteisten asioiden rinnalle otettu Kuusakosken vanhoja, hyväksi havaittuja toimintatapoja sekä kehitetty kokonaan uusia menettelyjä. Johto antaa tuen ja tavoitteet, mutta olemme kaikki vastuussa omasta ja työtovereidemme turvallisuudesta. Sitoutumis- ta, asennemuutosta ja toimintatapojen muuttamista vaaditaan siis aivan kaikilta, sanoo Kuusakosken turvallisuuspäällikkö Raija Inkiläinen. Työn vaarat tunnistettava Turvallisuusjärjestelmää on rakennettu viime vuoden kesästä lähtien. Kuusakoski on esimerkiksi ottanut käyttöön ennakoivia toimia ja mittareita, joita seuraamalla työtapaturmien määrää pyritään vähentämään. Kuusakosken kaikki toimipisteet ovat muun muassa alkaneet aiempaa järjestelmällisemmin tehdä tarkkoja työturvallisuuskierroksia, joilla seurataan työympäristön siisteyttä, järjestystä ja muuta turvallisuutta. Tapaturmista, vaaratilanteista ja läheltä piti -tilanteista ilmoitetaan lähiesimiehelle ja palvelupisteen päällikölle. Tapaukset käsitellään vahingosta oppimiseksi ja niistä tiedotetaan myös muille palvelupisteille, jotta vastaava tilanne ei toistuisi muualla. Vakavia tapauksia tutkimaan perustetaan tutkintaryhmä. Työn vaarat on tunnistettava. Seuraamme aktiivisesti, miten työturvallisuus kehit- KUVA: JUHA TANHUA tyy ja sitä parantavat toimenpiteet toteutuvat, Raija Inkiläinen sanoo. Satsausta koulutukseen Turvallisuusjärjestelmää rakennettaessa Kuusakoskella on vielä aiempaakin voimakkaammin painotettu henkilökohtaisten suojavarusteiden käytön tärkeyttä ja merkitystä. Kaikkien Kuusakosken palvelupisteillä työskentelevien, sekä työntekijöiden että urakoitsijoiden, edellytetään käyttävän turvajalkineita, huomiovaatetusta sekä kypärää tai kolhulippistä sen mukaan, kuin osastokohtaisissa turvaohjeissa määritellään. Kuusakoski myös satsaa henkilöstön järjestelmälliseen koulutukseen ja perehdyttämiseen järjestämällä esimerkiksi työturvallisuuskorttikoulutuksia. Henkilöstön turvallisuus on ykkösasia. Lisäksi yhtiön johtoa kiinnostavat tapaturmien ja poissaolojen kustannukset, joten myös kustannusseurantaa on kehitetty. Ihanteena nollataso Työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin pitkäjänteinen kehittäminen on merkittävä osa tämän päivän Kuusakoskea. Turvallisuusjärjestelmä otetaan käyttöön vielä tämän vuoden aikana ja sertifioidaan mahdollisesti vuonna 2016. Keskeistä on, että henkilöstö on motivoitunut kehittämään työturvallisuutta jokapäiväisessä työssään. Yhtäkään työtapaturmaa ei voi hyväksyä ihanne olisi nollataso, Raija Inkiläinen sanoo. Kuusaposti 1/2015 7
KUVAT: SUOMEN ERITYISJÄTE Kuusakoskelta saa ratkaisun myös VAARALLINEN JÄTE Kuusakoski pystyy tarjoamaan ratkaisuja myös vaarallisiksi luokiteltujen kiinteiden jätteiden, pilaantuneiden maiden sekä jätteenpolttolaitosten pohjakuonien käsittelyyn. Kuusakosken mahdollisuus palvella asiakkaitaan entistäkin monipuolisemmin on seurausta yrityskaupasta, jolla Kuusakoskesta tuli Suomen Erityisjäte oy:n toinen omistaja. Kuusakosken asiakkaat voivat toimittaa haitta-aineita sisältävät kiinteät jätteet Forssaan, missä Suomen Erityisjäte ottaa vastaan kaikkea muuta kiinteää vaarallista jätettä paitsi puuta, sanoo Suomen Erityisjätteen kehitysjohtaja Riina Rantsi. Vuosittain Suomen Erityisjäte käsittelee noin 30 000 tonnia kiinteää vaarallista jätettä ja ottaa vastaan 100 000 tonnia pilaantuneita maita. Jätteenpolttolaitosten pohjakuonia yhtiö on kolmen vuoden aikana käsitellyt yli 90 000 tonnia. Pohjakuonan metallit talteen Suomen Erityisjätteen tietotaito jätteenpolttolaitosten pohjakuonien käsittelyssä hyödyttää ennen kaikkea Kuusakosken metalliasiakkaita. Pohjakuonien käsittely on ympäristön kannalta merkittävää toimintaa, sillä siinä otetaan talteen kuonan metallit. Suomalaisessa pohjakuonassa on poikkeuksellisen paljon, 10 12 prosenttia, rautaa sekä pari prosenttia alumiinia ja kuparia. Metallimäärät ovat merkittäviä. Sadassa tuhannessa tonnissa pohjakuonaa voi olla 10 000 tonnia rautaa sekä satoja tonneja alumiinia ja kuparia. Näiden jätteiden rahallinen arvo on merkittävä, Riina Rantsi sanoo. Pohjakuonien käsittely on vielä uutta Suomessa. Suomen jätteenpolttolaitoksissa syntyy vuosittain noin 200 000 tonnia pohjakuonia, mikä eurooppalaisessa mittakaavassa on pieni määrä. Määrän odotetaan kuitenkin lähes kaksinkertaistuvan, kun vireillä olevat uudet polttolaitokset saadaan käyttöön. Riina Rantsin mukaan jätteenpolttolaitosten pohjakuonista saadaan talteen merkittäviä määriä metalleja. Uutta tietämystä yhtiöön Suomen Erityisjäte käsittelee pohjakuonat siirrettävällä laitteistolla, jonka kapasiteetti on noin 100 000 tonnia vuodessa. Erottelussa kuonasta seulotaan ensin isot partikkelit. Pieni, halkaisijaltaan alle 12-millinen jae erotellaan ballistisella erottimella. Suurin osa pohjakuonasta on 0 2 millimetrin kokoista hienojaetta, 15 prosenttia 2 12 -millistä ja 15 prosenttia yli 12-millistä. Tekesin rahoittamassa hankkeessa Suomen Erityisjäte selvittää, miten käsittelystä jäljelle jäävää mineraaliainesta voitaisiin hyödyntää. Lisäksi yritys haluaa tutkia, miten erityisesti 1 2 -millisestä hienojakeesta saadaan metallit talteen nykyistä paremmin. Se on kiinnostunut myös kullan erottelusta, mutta sen tekniikat ovat vielä hyvin kalliita. Olen iloinen taustaosaamisesta ja metallin käsittelyn liiketoimintaosaamisesta, joita Kuusakoski tuo Suomen Erityisjätteeseen. Myös erottelutekniikoista Kuusakoskella on hyvää tietämystä, Riina Rantsi sanoo. 8 Kuusaposti 1/2015
Suomen Erityisjäte oy Perustettu vuonna 2004 Pilaantuneiden maiden ja kiinteiden vaarallisten jätteiden käsittelykeskus Forssassa Jätteenpolttolaitosten pohjakuonan käsittelyyn siirrettävä laitteisto Toimii verkostomaisesti yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa Työllistää vakituisesti neljä henkilöä Vuoden 2014 liikevaihto 4,8 miljoonaa euroa Joskus tarvitaan loppusijoituspalvelua Hyötykäytöstä ja tehokkaasta kierrättämisestä huolimatta aina jää materiaalia, jolle pitää löytää loppusijoitusratkaisu. Kuusakoski huolehtii asiakkaidensa jätteiden loppusijoittamisesta ammattitaitoisesti, vaivattomasti ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Kuusakoskella on asiakkaiden jätteille kaksi loppusijoitusaluetta. Porin Peittoon kierrätyspuistossa sijaitseva ns. yhdistelmäalue voi ottaa vastaan enintään 60 000 tonnia tavanomaista ja vaarallista jätettä vuodessa. Alueelle sijoitetaan enimmäkseen Kuusakosken autopaloittamolta syntyvää jätettä, rakennusjätteen lajittelusta jäänyttä jätettä sekä pilaantuneita maita. Porin loppusijoitusalueen toiminnasta vastaa Ekokem Oy. Kajaanissa UPM:n vanhan teollisuuskaatopaikan lähellä sijaitsevalle alueelle voidaan sijoittaa 24 000 tonnia tavanomaista jätettä vuodessa. Alueelle sijoitetaan lähinnä polttolaitosten tuhkia, rakennusjätteen lajittelusta jäänyttä jätettä sekä pilaantuneita maita. Lisäksi Kuusakoskella on Heinolan Rajavuoressa pääosin yhtiön oman toiminnan jätteelle tarkoitettu loppusijoitusalue. Vasta viimeinen vaihtoehto Ottaessaan jätteen loppusijoitettavaksi Kuusakosken on saatava selvitys jätteen ominaisuuksista, jätteen määrästä ja prosessista, josta se on lähtöisin. Yhdessä asiakkaan kanssa selvitämme, olisiko sittenkin jokin muu vaihtoehto loppusijoitushan on se viimeinen vaihtoehto, korostaa Kuusakosken käyttöpäällikkö Jarkko Lahti. Mikäli loppusijoitukseen päädytään, teettää asiakas tai sovittaessa Kuusakoski analyysit jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Niillä varmistetaan jätteen soveltuvuus loppusijoitukseen. Tapauskohtaisesti sovitaan, hoitaako jätteen kuljetuksen Kuusakoski vai vastaako kuljetuksesta asiakas. Ottaessaan yhteyden Kuusakoskeen asiakas voi olla varma, että saa luotettavan palvelun ja vastaukset kaikkiin jätteitä koskeviin kysymyksiinsä. Neuvomme mielellämme muissakin kierrättämiseen liittyvissä kysymyksissä, Jarkko Lahti sanoo. Kuusaposti 1/2015 9
MURSKEEN monet mahdollisuudet Kivikolmio ottaa vastaan Raision Palovuoressa eri purkukohteista syntyvää tiili- ja betonijätettä, joka jalostetaan Beto-.roc -betonimurskeeksi ja yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa testataan ja markkinoidaan maarakentamiseen. Vastaanottopisteen yhteydessä toimii myös Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen siirtokuormausasema. Lisäksi yhtiöllä on siirrettäviä iskupalkkimurskaimia, jotka urakoivat Rudus Oy:n betoninkierrätystoimipisteissä ympäri Suomen. Vuosittain Kivikolmio käsittelee 600 000 tonnia betoni-, tiili- ja asfalttijätettä. Teiltä ja rakennuskohteista purettua kierrätysasfalttia Kivikolmio murskaa asfalttiasemilla, missä murske käytetään uuden asfalttimassan raaka-aineena. Luonnonkiviainesten korvike Pääosa betonimurskeesta on 0 45 -millimetristä ja käytetään erilaisissa maanrakennuskohteissa. Tärkeimpiä käyttökohteita ovat teiden, kenttien ja terminaalien pohjarakenteet, missä murske korvaa soramontuista kaivettua tai kalliosta louhittua luonnonkiviainesta ja siten säästää ympäristöä. Lisäksi Kivikolmio tekee karkeampaa 9 90 -millistä mursketta. Kaikkein hienojakoisinta, 0 16 -millistä mursketta tehdään elementtitehtaiden leikkuujätteestä. Se soveltuu elementtiteollisuuden käyttöön ontelolaattojen valmistuksen uusioraaka-aineeksi. Maanrakennuksessa murskeen käyttö yleistyy enenevässä määrin, ja myös asfalttimurskeen hyödyntäminen on hyvällä tasolla. Sen sijaan uusioraaka-aineena ei elementtitehtaiden leikkuujätteestä tehtyä mursketta vielä osata hyödyntää riittävästi, ja sen käyttö on Suomessa ollut melko vähäistä. Käyttöä yritetään kuitenkin lisätä meneillään olevilla kehityshankkeilla, sanoo Kivikolmion toimitusjohtaja Mika Hiironen. Raudat talteen Kierrättäminen on tärkeää, mutta betonijätteen murskauksessa kyse on enemmästäkin kuin betonin kierrättämisestä. Murskauksen yhteydessä erotellaan ja otetaan talteen raudat, ja ne toimitetaan teollisuudelle uusien tuotteiden valmistuksessa hyödynnettäväksi. Luonnonvaroja säästyy, kun neitseellisten raaka-aineiden käyttöä voidaan vähentää. Toivon, että ympäristötietoisuus lisääntyy ja että yhä useammat perehtyvät eri materiaalien elinkaareen ja ympäristön kuormituksen vähentämiseen, Mika Hiironen sanoo. Toivon, että ympäristötietoisuus lisääntyy ja että yhä useammat perehtyvät eri materiaalien elinkaareen ja ympäristön kuormituksen vähentämiseen. Mika Hiironen toimitusjohtaja Kivikolmio Yhtiö perustettu vuonna 2003, mutta toiminta alkanut jo vuonna 1992 osana toista yritystä Kuusakoski-konsernin itsenäinen yhtiö vuodesta 2013 Purkubetonin ja tiilen vastaanottopiste ja Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen siirtokuormausasema Raision Palovuoressa Neljä iskupalkkimurskainta, joita toimivat asiakkaan työmailla tai terminaaleissa Toimialueena koko Suomi Henkilöstön määrä noin 20 10 Kuusaposti 1/2015
Kuusakoskeen kuuluva Kivikolmio on Suomen johtava betoni- ja asfalttijätteen murskausta ja seulontaa harjoittava yritys. Toiminnallaan yhtiö tukee kierrättämistä ja luonnonvarojen säästämistä. Murskaimella rakennusjätteen seasta saadaan talteen myös suuret määrät rautaa. Kuusaposti 1/2015 11
kuvat: juha tanhua Heinolan uuden biolämpölaitoksen polttoaineena on hake, jonka kustannukset jäävät vain noin kolmannekseen polttoöljyn kustannuksista. 12 Kuusaposti 1/2015
Testaamalla löytyi laitokseen parhaiten sopiva haketyyppi. Pekka Polus ja Juha Hietamäki uudessa lämpökeskuksessa. Energiaratkaisuihin tehoa ja ympäristöystävällisyyttä Kuusakoski säästää ympäristöä myös energiaratkaisuissaan. Yhtiö tehostaa energiankäyttöään jatkuvasti ja on rakentanut Heinolaan uuden, uusiutuvaa polttoainetta käyttävän lämpölaitoksen. Kuusakoski on mukana työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksissa, joiden tavoitteena on tehostaa yritysten ja yhteisöjen energian käyttöä ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Niiden piiriin kuuluvat teollisuus, energia-, palvelu-, kiinteistö-, kunta- ja öljyala sekä liikenne ja maatalous. Kuusakoski on tehostanut energian käyttöään uusimalla Heinolan tehtaiden paineilmakeskuksen laitteiston ja tehdashallien valaistusta energiaa säästäväksi. Parhaillaan on käynnissä hanke, jossa alumiinisulatusuunien energiankäyttöä kehitetään säätöjen ja automaation keinoin. Lisäksi yhtiö investoi lämmön talteenottojärjestelmään, jonka keräämä lämpö hyödynnetään tasaisesti Heinolan tehdasalueen lämpöverkossa. Hake uusiutuu ja on edullista Marraskuussa 2014 Kuusakoski otti sekä ekologisesti että taloudellisesti tärkeän askeleen ottaessaan käyttöön Heinolan uuden biolämpölaitoksen, joka käyttää polttoaineenaan haketta. Vanha lämpölaitos toimi kevyellä polttoöljyllä, mikä kuormitti ympäristöä ja oli kallista. Miettiessämme uusiutuvan polttoaineen vaihtoehtoja esillä olivat myös pelletit, mutta lopulta päädyimme hakkeeseen. Se on uusiutuva biopolttoaine, sitä on hyvin saatavilla, ja sen kustannukset jäävät vain noin kolmannekseen polttoöljyn kustannuksista, sanoo Kuusakosken tehdaspalvelupäällikkö Pekka Polus. Öljykattila enää varalla Siirtyminen polttoöljystä uusiutuvan polttoaineen käyttöön oli pitkä prosessi. Vaivannäkö kannatti: uusi laitos lähti käyntiin yllättävän hyvin. Testaamalla löytyi laitokseen parhaiten soveltuva haketyyppi. Parhaimmaksi osoittautui palakooltaan tasainen hake, jossa ei ole mukana liian pitkiä jakeita. Heinolan uuden lämpölaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan teho on 1,5 megawattia. Sen rinnalla varajärjestelmänä on öljykattila, jonka teho on 800 kilowattia. Viime talvi oli niin leuto, että pärjäsimme pääosan talvesta muutaman sadan kilowatin teholla, Pekka Polus kertoo. Kuusaposti 1/2015 13
Toimintavarmuutta ja kannattavuutta innovatiivisen kasvuyrityksen partnerina Kuusakoski kehittää liiketoimintaansa tekemällä yhteistyötä pienten kasvuyritysten kanssa. TreLab Oy:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä Kuusakoski hakee toimintavarmuuttaan ja kannattavuuttaan parantavia online-ratkaisuja. Kuusakosken toimitusjohtaja Atte Kekkonen tuntee Lahden Seudun Kehitysyhtiön LADECin hallinnoiman Corporate Venture -ohjelman toimintamallin ja innosti Kuusakoskea kartoittamaan, löytäisikö se ohjelmasta sopivan kasvuyrityksen partnerikseen. Katsoimme että meillä on vain voitettavaa. Corporate Venture -ohjelman kautta suuryritykset pääsevät näkemään, mitä pienissä kasvuyrityksissä tehdään ja mitä mielenkiintoisia innovaatioita niillä olisi. Lisäksi ohjemassa mukana oleminen vaa- tii vain hieman aikaa, resursseja ja rahaa, Kuusakosken teknologiajohtaja Jyri Talja luettelee ohjelman hyviä puolia. Langatonta etävalvontaa Tälläkin hetkellä lukuisat yritykset pohtivat, kuinka ne voisivat hyödyntää niin sanottua teollista internetiä. Myös Kuusakoski etsii tuoreita ratkaisuja esimerkiksi kysymykseen, kuinka hankkia ja hyödyntää tietoa materiaalivirtojen ja prosessien hallinnassa. TreLabin järjestelmä herätti Kuusakosken kiinnostuksen. Kyseessä on langaton etävalvontajärjestelmä, jonka avulla koneiden toimintaa voidaan seurata reaaliaikaisesti verkon yli. Järjestelmän ydin on ison takinnapin kokoinen mittalaite, joka kiinnitetään seurattavaan koneeseen tai laitteeseen. Mittalaitteen anturit mittaavat kohteen liikettä sekä ympäristöolosuhteita kuten lämpötilaa. Tukiaseman kautta data siirtyy verkkopalveluun. Murskainten toiminnan mittausta Kuusakoskella TreLabin laitteisto mittaa automurskainten toimintaa. Järjestelmä tunnistaa, onko murskain käynnissä vai ei ja murskataanko sillä vai ei. Laiterikon lähestyessä tärinän arvioidaan muuttuvan, joten parhaimmillaan tärinä paljastaa murskainta uhkaavat viat ja vauriot. Laitteiston avulla Kuusakoski saa murskaintensa toiminnasta arvokasta vertailutietoa, jota toivotaan voitavan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa murskainten ennakoivan huollon tarvetta, todellista kapasiteettia ynnä muuta. Laitteisto on erittäin hyödyllinen, jos sen avulla pystytään estämään murskainten isot vauriot ja välttämään korjauksista johtuvat pitkät seisokit, Jyri Talja sanoo. Laitteiston antama tieto auttaa myös optimoimaan murskainten käyntiasteita ja varastossa pidettäviä varaosia, ja järjestelmä tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuottavuuden ja tehokkuuden laskemiseen. TreLabin järjestelmän ydin, langaton ja ohjelmoitava mittalaite: SmartTag, joka on pienempi kuin mallina vieressä oleva ulko-oven avain. Kumpikin osapuoli voittaa Kuusakosken ja TreLabin yhteistyössä kumpikin osapuoli voittaa. Kuusakoski siirtyy nykyaikaiseen online-tiedonkeruuseen, ja 14 Kuusaposti 1/2015
Testivaiheen laitteisto asennettuna Seutulan automurskaan uuden sovelluksen ansiosta sen operointikustannukset alenevat ja sekä toimitusvarmuus että kilpailukyky paranevat. TreLab puolestaan pääsee tutustumaan kokonaan uuteen toimialaan, saa ymmärrystä toimialan haasteista ja oppii soveltamaan laitteistoa uudessa haasteellisessa murskaamoympäristössä. Parhaimmillaan vuoropuhelu auttaa TreLabia ymmärtämään ison teollisuuspartnerin tarpeita ja mahdollisuuksia uudella tavalla. Lisäksi TreLab saa uuden asiakkaan perinteistä myyntihanketta nopeammin ja kaupan päälle julkisen referenssin markkinoinnissaan ja myynnissään hyödynnettäväksi. Kuusakosken kanssa myös ensimmäisen kerran tuotamme asioita suoraan yhtiön johdolle. Tämän ansiosta mukaan on tullut kiinnostava strategisen ja taloudellisen päätöksenteon aspekti, sanoo TreLabin toimitusjohtaja Mika Parikka. TreLab Oy on teknologiayritys, jonka kehittämä langaton, älykäs mittajärjestelmä (SmartTags, Smart DataMill) parantaa reaaliaikaista tilannetietoisuutta olemassa olevan laitekannan käytön ja olosuhteiden seurannassa. Nopeasti, yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti. Seutulan automurska, jossa laitteiston testivaiheen mittaukset tehtiin Kuusaposti 1/2015 15
kuvat: juha tanhua Kun keräysrullakko on valmis Kuusakoskelle toimitettavaksi, asiakas sinetöi sen kuljetusta varten, kertoo Kuusakosken tuotepäällikkö Timo Saarelainen. 16 Kuusaposti 1/2015
Elektroniikan kierrättämisestä tuli helppoa, nopeaa ja ennakoitavaa SER-pikakierrätysatkaisut: Sininen ns. peruspaketti sisältää rullakon, kuljetukset ja EU-direktiivin mukaisen materiaalinkierrätyksen. Paketin hinta on 140,00 + alv Keltainen ns. tietoturvapaketti sisältää rullakon, kuljetukset, tietoturvatuhouksen ja materiaalinkierrätyksen sekä kilokohtaisen tuhoustodistuksen. Paketin hinta on 220,00 + alv Punainen ns. vaativaan raportointitarpeen tietoturvapakettia sisältää rullakon, kuljetukset, tietoturvatuhouksen, materiaalinkierrätyksen ja sarjanumerokohtaisen tuhoustodistuksen. Paketin hinta on 350,00 + alv Kuusakosken pikakierrätyspakettien ansiosta käytöstä poistetun elektroniikan kierrättäminen on nyt entistäkin helpompaa. Lisäksi pakettien kiinteä hinnoittelu auttaa asiakkaita ennakoimaan SER-kierrätyksen kustannuksia. Ympäristön kannalta paras ratkaisu on hyödyntää kerran valmistettu tuote uudelleen joko sellaisenaan tai osina. Mikäli uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, Kuusakoski pystyy kierrättämään materiaalit hyötykäyttöön lähes 100 prosenttisesti joko uusioraaka-aineeksi tai energiaksi. Elektroniikan kierrätykseen Kuusakoski tarjoaa asiakkailleen luotettavat ja helpot SER-pikakierrätyspaketit. Pakettikategorioita on kolme: Sininen ns. peruspaketti soveltuu tietoa sisältämättömien laitteiden kuten kahvinkeitinten, lamppujen ja sähkötyökalujen kierrättämiseen. Keltainen ns. tietoturvapaketti soveltuu elektroniikalle, joka sisältämä tieto on yrityksen kannalta kriittisen arvokasta, mutta tuhousraportiksi riittää kilokohtainen raportti. Punainen ns. vaativan raportointitarpeen paketti on paras ratkaisu silloin, kun laitteiden sisältämän tiedon arvo on niin kriittinen, että tiedon tuhoamisesta tarvitaan laitekohtainen raportti. Nopea, helppo, turvallinen Nimensä mukaisesti pikakierrätyspaketti on nopea. Kun asiakas tilaa rullakon tänään puoleenpäivään mennessä, rullakko lähtee kuljetukseen jo iltapäivällä ja on asiakkaalla seuraavana arkipäivänä. Sama toteutuu toiseen suuntaan: kun nouto tilataan tänään puoleen päivään mennessä, rullakko noudetaan asiakkaalta heti seuraavana arkipäivänä. Kuljetuksen hoitaa Posti, ja Postin verkkosivuilta voi lähetyskoodin avulla seurata kuljetuksen etenemistä, kertoo Kuusakosken tuotepäällikkö Timo Saarelainen. Asiakas voi luottaa siihen, etteivät rullakkoon pakatut laitteet kuljetuksen aikana joudu asiattomiin käsiin. Jokaisen rullakon mukana tulee sinetti, jolla asiakas lukitsee rullakon, kun se on täynnä. Sinetti murretaan vasta Kuusakosken laitoksella. Luotettava, luontoa säästävä Toimistot kierrättävät kaikkien kategorioiden laitteita: muun muassa tietokoneita, tulostimia, matkapuhelimia, akkuja, lamppuja ja erilaisia sähkötyökaluja. Monet asiakkaat tilaavatkin samanaikaisesti useita eri kategorioiden pikakierrätyspaketteja, Timo Saarelainen sanoo. Jos tietoa sisältävät laitteet ovat niin hyväkuntoisia, että ne voidaan ohjata uudelleenkäyttöön, Kuusakoski tuhoaa laitteiden tallenteet ja muistit. Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, laitteet ohjataan materiaalikierrätykseen. Antaessaan elektroniikkalaitteet Kuusakosken kierrätettäväksi yritys voi luottaa siihen, että ne kierrätetään siten kuin laki vaatii. Samalla säästyy luonnonvaroja ja yritykset säästävät tilakustannuksissa, kun käytöstä poistettujen laitteiden viemä tila vapautuu muuhun käyttöön, Timo Saarelainen sanoo. Kuusaposti 1/2015 17
Kuusakosken nettisivustolle uusi, raikas ilme Kuusakoski julkisti uudet nettisivunsa helmikuun puolivälissä. Sivuston raikas ulkonäkö ja selkeä rakenne ovat kolmen eri yrityksen yhteistyön tulosta. Yhdessä Kuusakosken kanssa työskentelivät AAC Global, joka vastasi sivuston rakenteesta, ulkoasusta, globaalista sisällöstä ja käännöksistä sekä Avenla, joka huolehti teknisestä toteutuksesta. Uusitun rakenteensa ansiosta sivusto palvelee asiakkaita entistä paremmin. Sivuilta on helppo löytää Kuusakosken palvelut sekä esimerkiksi palvelupisteiden yhteystiedot ja kätevät yhteydenottolomakkeet. Monikielinen ja -kansallinen sivusto on toteutettu niin, että sen käyttö on sujuvaa myös mobiililaitteilla. Sivusto tuo esille avainviestit Kuusakoskesta yrityksenä ja sen ydinliiketoiminnasta johdonmukaisesti kaikissa maissa. Uudistusprojekti aloitettiin kesällä 2014 workshopilla, jossa Kuusakosken viestintätiimi ja AAC Globalin projektiryhmä kävivät läpi uuden sivuston vaatimukset. Tämän jälkeen AAC suunnitteli ja toteutti sivuston rakenteen ja ulkoasun. Kun Avenla kehitti sivuston teknistä puolta, AAC:llä työskenneltiin sisällöntuotannon parissa. Se piti sisällään globaalien tekstien kirjoittamisen, käännökset, valokuvauksen ja kuvien käsittelyn. AAC:llä oli hyvä keskusteluyhteys sivuston teknisestä toteutuksesta vastanneen Avenlan kanssa. Yhteistyö lähti kaikkien osapuolten kanssa oikeille raiteille alusta alkaen, sanoo Marja-Leena Ahtiainen, Kuusakosken viestintävastaava. Pelko siitä, kuinka suunniteltu rakenne saadaan sopimaan julkaisujärjestelmään, oli turha. Avenla teki hyvää työtä miettimällä toteutuksensa suunnitelmamme pohjalta, toteaa Kuusakosken Software Development Manager Teemu Niemelä. Avain projektin onnistumiseen oli kaikkien osapuolten läheinen yhteistyö. Viikoittaisten palaverien avulla varmistettiin, ettei projektissa harhauduttu sivuraiteille. Projekti oli laaja ja monimutkainen, mutta yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa oli miellyttävää. Voimme kiittää onnistuneesta kokonaisuudesta myös suurta joukkoa kuusakoskelaisia, toteaa Laura Oksanen, Kuusakosken Communications Officer. Lopputulos ylitti ennakko-odotukset, kiittelee koko projektitiimi. 18 Kuusaposti 1/2015
Lähelle oli 50 vuoden matka Slev 50 vuoden takaa edusti aikanaan tekniikan viimeisiä saavutuksia. Espoon Kauklahden vastaanottopisteeseen saapui maaliskuussa sähköliesi, jonka elinkaari oli alkanut jo viisikymmentä vuotta aikaisemmin aivan lähikulmilta. Suomalainen Slev Oy valmisti Kauklahdessa liesiä, leivänpaahtimia, kahvinkeittimiä ja muita kodinkoneita. Slevin suuri sähkölaitetehdas suljettiin kauan sitten, mutta kierrätyksen ympyrä sulkeutuu kauniisti. Ruosteesta päätellen tämä liesi ei ollut enää vuosiin käytössä. Kuitenkin sen mukana saapui vielä alkuperäinen esitelehtinen! Kauklahdesta kodinkoneromut jatkavat esilajittelun jälkeen Kuusakoski Oy:n Vantaan laitokselle, jossa huolehditaan haitta-aineiden poistamisesta ja valmistetaan terästehtaiden käyttöön korkealaatuista teräspeltimursketta. Kuusakoski suunnittelee akkuterminaalia Mäntyluotoon Kuusakoski Oy on aloittanut akkuterminaalin suunnittelun Porin Mäntyluodon satama-alueelle. Laitoksen vastaanotto- ja käsittelykapasiteetti on maksimissaan 15 000 tonnia akkuja vuodessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on käynnistynyt. Yhteisviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus on kuuluttanut YVA-ohjelman 16.3. 16.4.2015. YVA-ohjelmaa on esitelty kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Porin palvelupisteellä maaliskuun lopussa. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-ohjelmasta toukokuun puoliväliin mennessä. YVA-selostuksen valmistelu on jo aloitettu ja sen on määrä valmistua ennen Juhannusta. Selostuksen valmistuttua sitä esitellään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa, jonka ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. Akkuterminaalin ympäristölupahakemus pyritään jättämään aluehallintoviraston käsiteltäväksi kesän 2015 aikana. Kuusakoski suunnittelee uutta toimintaa myös Tornioon, Röyttään teollisuusalueelle. Tornion kierrätysmateriaaliterminaalin ympäristövaikutusten arviointi on meneillään. YVA-selostusta valmistellaan ja sen on tarkoitus valmistua kevään 2015 aikana. Romutuspalkkiolla vauhtia autokierrätykseen Suomessa kokeillaan henkilöautojen romutuspalkkiota heinäkuun alusta vuoden loppuun. Kampanjan aikana uuden auton ostava yksityishenkilö saa 1500 euron alennuksen, kun toimittaa vanhan autonsa romutettavaksi. Romutettavan auton tulee olla vähintään 10 vuotta vanha ja se on luovutettava viralliseen vastaanottopisteeseen, josta omistaja saa romutustodistuksen. Lisäehtona on, että uuden auton CO²-päästöt ovat enintään 120 g/km. Kampanjan tavoitteena on vähentää päästöjä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Uudet autot ovat huomattavasti vanhoja turvallisempia ja polttoaineen kulutus noin kolmanneksen pienempi kuin 1990-luvun autolla. Lisätietoa löytyy www.autokierratys.fi Kuusaposti 1/2015 19
Konsernijohto Kuusakoski Group Oy PL 25 / Metsänneidonkuja 12 02131 Espoo P. 020 781 781 F. 020 781 7200 etunimi.sukunimi@kuusakoski.com Kierrätysliiketoiminta Kuusakoski Oy Konsernin pääkonttori PL 25 / Metsänneidonkuja 12 02131 Espoo P. 020 781 781 /vaihde P. 0800 30880 /asiakaspalvelu F. 020 781 7200 etunimi.sukunimi@kuusakoski.com www.kuusakoski.com Suomi Espoo Ekopark Espoo Ämmässuonkuja 1 02820 Espoo P. 020 781 781 F. 020 781 7371 Espoo Kauklahti PL 6 / Lasihytti 4 02781 Espoo P. 020 781 781 F. 020 781 7335 Heinola PL 96 / Kuusakoskentie 5 18101 Heinola P. 020 781 781 F. 020 781 7411 Heinola Recycling Technologies (RecTec) PL 97 / Kymintie 1 18101 Heinola P. 020 781 781 F. 020 781 7741 Helsinki Kivikko PL 205 / Kivikonlaita 5 00941 Helsinki P. 020 781 781 F. 020 781 7302 Hyvinkää Uudenkyläntie 28 05950 Hyvinkää P. 020 781 7368 Iisalmi Parkatinkuja 8 74120 Iisalmi P. 020 781 7530 F. 020 781 7531 Imatra Pilarikuusenkatu 5 55610 Imatra P. 020 781 7540 Joensuu Lylykoskentie 35 80130 Joensuu P. 020 781 7550 F. 020 781 7551 Jyväskylä Ruokomäentie 50 40530 Jyväskylä P. 020 781 7560 F. 020 781 7561 Kajaani Nuaskatu 6 87400 Kajaani P. 020 781 7580 F. 020 781 7581 Kalajoki Satamatie 422 85180 Rahja P. 020 781 7590 F. 020 781 7591 Kotka Jänskäntie 9 48310 Kotka P. 020 781 7622 F. 020 781 7060 Kuopio Romulantie 75 71490 Airaksela P. 020 781 7500 F. 020 781 7501 Lahti Ekopark Lahti Norokatu 5 15170 Lahti P. 020 781 7144 Lahti Sapelikatu 8 15160 Lahti P./F. 020 781 7699 Lapua Kalliotie 1 62100 Lapua P. 020 781 7718 Oulu Ruskonniityntie 4 90630 Oulu P. 020 781 7640 F. 020 781 7641 Pori Mäntyluoto 28880 Pori P. 020 781 7660 F. 020 781 7661 Tampere Lastikankatu 10 33730 Tampere P. 020 781 7700 F. 020 781 7701 Turku Ravurinkatu 32 20380 Turku P. 020 781 7720 Vantaa Hanskalliontie 3 01760 Vantaa P. 020 781 781 F. 020 781 7341 Kivikolmio Oy Tuotekatu 8 b 21200 Raisio Suomen Erityisjäte Oy Kiimassuontie 127 FI-30420 Forssa P. 0440 242 700 F. 03 424 2630 Suomen Hissipurku Oy Hylliläntie 14 33730 Tampere 20 Kuusaposti 1/2015