TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela 28.12.2018 VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS- TEN, TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN SEKÄ KEHITTÄMIS- JA HALLINTOKES- KUKSEN MAKSULLISISTA SUORITTEISTA VUOSINA 2019 JA 2020 Yleistä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 25 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Maksuperustelaissa säädetään valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen tuottamien suoritteiden maksullisuudesta ja suoritteiden euromääräisistä arvoista. Valtioneuvosto on antanut asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (VNA 1066/2017). Asetus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Tätä esitystä annettaessa vireillä on laaja maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, johon lukeutuvien hallitusten esitysten käsittely eduskunnassa on tällä hetkellä kesken. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot on määrä lakkauttaa uudistuskokonaisuuteen kuuluvalla lailla maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, joka sisältyy niin sanottuun maakuntauudistuksen toiseen lakipakettiin (HE 14/2018 vp). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät siirrettäisiin uudistuksessa perustettaville maakunnille ja valtion lupa- ja valvontavirastolle sekä Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira). Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ELY-keskuksissa hoidettavista tehtävistä pääosa ja kaikki työ- ja elinkeinotoimistoissa hoidettavat tehtävät siirrettäisiin maakunnille niin sanottuun kasvupalvelu-uudistuksen säädöskokonaisuuteen kuuluvilla laeilla. Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävät siirtyisivät valtiolta maakunnille. Samalla uudistettaisiin niiden hoitamiseen liittyviä toimintatapoja. Tehtäviä ja niiden siirtymistä koskevat lait sisältyvät hallituksen esityksiin laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 35/2018 vp); laeiksi julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta, yksityisistä työnvälityspalveluista sekä taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta (HE 93/2018); laiksi kotoutumisen edistämisestä (HE 96/2018 vp) sekä laeiksi Kasvupalveluvirastosta, kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä ja turvallisuusselvityslain 37 :n muuttamisesta (HE 266/2018 vp).
2 Maakuntauudistuksen odotetaan tulevan voimaan 1.1.2021. Maakunnat aloittaisivat tällöin toimintansa, ja ELY-keskukset sekä TE-toimistot olisi lakkautettu. ELYkeskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus jatkaisi työ- ja elinkeinohallinnon tietohallintopalvelujen sekä kotoutumiskorvauksia koskevien tehtävien osalta toimintaansa Kasvupalveluviraston nimellä. Vireillä olevien maakunta-, soteja kasvupalvelu-uudistuksen mittaluokasta johtuen vireillä ei ole merkittäviä ELYkeskusten ja TE-toimistojen virastoverkoston eikä toimintatapojen kehittämiseen liityviä hankkeita. ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen suoritemaksukertymä muodostuu lähinnä ELY-keskusten maksullisia suoritteita koskevista tuloista. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastorakenne uudistuu 1.1.2019. Liikenneviraston viranomaistoiminnot, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistetään uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi (Traficom). Liikenneviraston tie-, rautatie- ja meriliikenteen ohjaus yhtiöitetään valtion osakeyhtiöksi, Traffic Management Finland Oy:ksi. Muilta osin Liikennevirasto jatkaa Väylävirastonimisenä. Hallitus on antanut eduskunnalle myös esityksen maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa liikennealalla koskevaksi lainsäädännöksi (HE 289/2018 vp). Esitykseen sisältyvän liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamista koskevan lakiehdotuksen mukaan ELY-keskuksille kuuluvat tienpidon lupa- ja ilmoitusasiat siirtyisivät maakuntauudistuksen yhteydessä Väylävirastolle. Lähtökohtaisesti ELY-keskusten suoritteiden kustannustason oletetaan säilyvän nykyisellään niiden toiminnan päättymiseen asti 31.12.2020. Tästä syystä ehdotetaan, että nyt annettava maksuasetus olisi aiemmista ELY-keskuksia, TE-toimistoja ja KEHA-keskusta koskevista maksuasetuksista poiketen kaksivuotinen ja voimassa 31.12.2020 asti. Huolimatta siitä, että maksuasetus olisi kaksivuotinen, voitaisiin sen voimassaoloaikana antaa uusi, korjaava maksuasetus esimerkiksi siinä tapauksessa, jos suoritemaksujen pohjana olevat ELY-keskusten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmat osoittaisivat, ettei kaksivuotinen maksuasetus enää vastaisi maksuperustelaissa säädettyä. Maksuasetuksen muutokset suhteessa vuoden 2018 maksuasetukseen Maksutaulukon suoritteet ja niitä vastaavat euromääräiset maksut päivitettäisiin vastaamaan ympäristönsuojelulain 527/2014 muuttamisesta annettua lakia, jossa pilaantuneen maan puhdistamisesta annetun virnanomaispäätöksen noudattamisen valvonnan maksullistaminen mahdollistettiin 1.1.2018 alkaen ja 1.7.2018 voimaan tulleen liikennepalvelulain aiheuttamia muutoksia. Toimivalta tavara-, joukko- ja taksiliikennelupa-asioissa on siirtynyt ELYkeskuksilta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille liikenteen palveluista annetun lain 320/2017 (liikennepalvelulaki) tullessa voimaan 1.7.2018. Siten ehdotetussa maksuasetuksen liitetaulukossa ei olisi maninintoja Trafin toimivaltaan siirtyneistä liikenteen lupa-asioiden suoritteista ja niitä vastaavista euromääräisistä maksuista. Etelä- Tehtävien ja niitä hoitavan henkilöstön siirtyminen on tapahtunut pääsääntöisesti Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimineesta liikenteen lupayksiköstä Trafiin. Maksu-
3 taulukossa ei enää olisi tarvetta erilaisille joukko-, tavara- ja reittiliikenteen luville, EU-linjaliikenteen luville eikä taksiluville. Trafi sulautuu 1.1.2019 toimintansa aloittavaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin, josta säädetään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetulla lailla 937/2018. Muutos on osa liikennepalvelulain kokonaisuudistusta. ELY-keskusten maksupolitiikka ELY-keskuksia joulukuussa 2013 hyväksytyn yhteisen maksupolitiikan mukaisesti ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään pääsääntöisesti omakustannusarvoa vastaava hinta. Omakustannusarvoa alempana perittävien maksujen tulee kattaa vähintään 75 % suoritteen tuotantokustannuksista. Tavoitteena on keskimääräinen 90 % kustannusvastaavuus ottaen huomioon sekä omakustannusarvon mukaisina hinnoitellut suoritteet että omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan hinnoitellut suoritteet. Hinnoittelun tulee maksupolitiikan mukaan olla läpinäkyvää. Suoritteista peritään pääsääntöisesti kiinteät hinnat. Kiinteää hintaa käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Porrastettua hintaa käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset poikkeavat toisistaan oleellisesti, mutta suoritekohtaisesti määräytyvän hinnan käyttäminen ei ole perusteltua. Suoritekohtaista hinnoittelua (tuntiperusteinen hinnoittelu) käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset poikkeavat toisistaan oleellisesti, eivätkä erityiset tai perustellut syyt edellytä kiinteän tai porrastetun hinnan käyttämistä. Maksullisen toiminnan tuottojen määrä väheni vuonna 2017 kahdella prosentilla (2 %) ja 255.000 eurolla edellisvuoteen verrattuna. Pääosa tuotoista, 10,2 milj. euroa, muodostui maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista. Maksuperustelain mukaisten liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden tuotot olivat 30.856 euroa ja erillislakien perusteella määrättävistä maksuista ja hinnoiteltavista suoritteista 360 euroa. Tuottojen vähäisyyden vuoksi kahdesta viimeksi mainitusta osa-alueesta ei ole laadittu kustannusvastaavuuslaskelmia. Maksullisen toiminnan saamisten tileistä poistojen määrä 8.589 euroa laski 51 % edellisestä vuodesta. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot jakautuivat vastuualueittain seuraavasti ELY-keskusten E-vastuualueiden ja yhteisten toimintayksiköiden tuotot on yhdistetty.
4 ELY-keskusten julkisoikeudellisissa suoritteissa ei ole yleistä korotusvaraa suoritteiden hinnan kattaessa suoritteiden tuotantokustannukset. Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 114 % kustannusvastaavuuden vaihdellessa 3 ja 161 % välillä. Suurimmat kustannusvastaavuusprosentit selittyvät työajanseurannan Kieku-järjestelmän kirjausongelmilla ja jakopalkkaongelmilla. Niiden vuoksi ELY-keskuksissa on jäänyt työaikaa kirjaamatta maksullisen toiminnan suoritteille. ELY-keskusten tuotoista vuonna 2017 valtaosa (65 %) on saatu liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen lupamaksuista, joita koskevat tuotot ovat 1.7.2018 alkaen suurelta osin tyrehtyneet lupaasioiden siirryttyä Trafille. Maksuasetuksen perustelut Maksuasetusta sovellettaisiin 1 :n mukaan ELY-keskusten, KEHA-keskuksen sekä TE-toimistojen suoritteisiin, ellei niistä ole toisin säädetty tai määrätty. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetun lain 6 :n mukaan henkilöasiakkaalle tarjottavat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat maksuttomia ja työnantajalle tarjottavat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 7 :ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta. Yrityksille tarjottavat 8 luvun 5 :ssä tarkoitetut yritystoiminnan kehittämispalvelut ovat maksullisia. Näitä palveluja koskevista maksuista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1073/2012). Pykälä 2 säilyisi ennallaan. Siinä säädettäisiin maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista, joista säädetään valtion maksuperustelain 6 :n nojalla asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään lähtökohtaisesti maksuperustelain 6 :n 1 momentin mukainen suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvan kokonaiskustannuksen (omakustannusarvo) mukainen maksu. Maksuperustelain 6 :n 2 momentin mukaan suoritteesta voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. ELY-keskusten maksupolitiikan linjausten mukaisesti julkisoikeudellisista suoritteista peritään pääsääntöisesti omakustannusarvoa vastaava maksu, ja maksut ovat pääsääntöisesti kiinteitä. Eräistä ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään omakustannusarvoa alempi maksu. Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä perittäväksi omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen on muun muassa sosiaalisiin tarkoituksiin tai ympäristönsuojelusta johtuva perusteltu syy. Pykälän 3 mukaan omakustannusarvoa alempana perittäisiin seuraavia ELYkeskusten suoritteita vastaavat maksut. Kohdan 1 mukaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset seuraavat suoritteet hinnoitellaan omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan. Omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittävien suoritemaksujen tulee ELY-keskusten yhteisen maksupolitiikan mukaisesti kattaa 75 % omakustannusarvosta. Ympäristönsuojeluun liittyvästä perustellusta syystä omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan peritään seuraavat suoritemaksut: a) tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittely; b) poikke-
5 uksellisesta tilanteesta tehtävän ilmoituksen käsittely; c) pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely ja valvontatoimet, ilmoituksen perusteella tehdyn päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Valvonnan osalta kyseessä olisi uusi maksullinen suorite. Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (833/2017) 205 :ssä säädetään ympäristönsuojelulain mukaisista maksuista. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan valtion valvontaviranomainen voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 136 :n 1 momentin mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maaaineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 136 :n 2 momentin mukaan valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja siitä on tiedotettava siten kuin 84 :ssä säädetään ympäristölupapäätöksen antamisesta ja 85 :ssä päätöksestä tiedottamisesta. Ympäristönsuojelulain 136 :n 3 momentin mukaan ilmoituksesta ja sen johdosta tehtävästä päätöksestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä myös pilaantuneen maa-aineksen käsittelystä ja eristämisestä, puhdistamisen teknisistä vaatimuksista sekä tarkkailusta ja valvonnasta. Lisäksi omakustannusarvoa alemman arvon mukaan hinnoiteltaisiin kohdan d) mukaan ympäristöluvassa asetettujen velvoitteiden tarkkailusuunnitelman ja sen muutoksen hyväksyminen; e) ympäristönsuojelulain 205 :ssä tarkoitetut suoritteet, jos toiminnan harjoittaja on ympäristönsuojelulain 206 :ssä tarkoitettu mikroyritys tai luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa; sekä f) tiedon merkitseminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Pykälän 2 kohdan mukaan muut kuin tutkimus ja opetustarkoitukseen luonnonsuojelun edistämiseksi luonnonsuojelulain nojalla tehtävät poikkeukset luonnonsuojeluohjelman toimenpiderajoituksesta, poikkeukset luontotyypin muuttamiskiellosta, poikkeukset erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta, poikkeukset eliölajien rauhoittamissäännöksistä, luvat rahoitetun lajin maahantuontiin, maastavientiin, myymiseen, vaihtamiseen tai myytäväksi tai vaihdettavaksi tarjoamiseen samoin kuin muu luonnonsuojelulain nojalla myönnettävä lupa olisivat maksullisia omakustannusarvoa alemmaksi lasketun hinnan mukaan. Sen sijaan luonnonsuojelulain nojalla tutkimus- ja opetustarkoituksiin luonnonsuojelun edistämiseksi tehtävät päätökset ovat maksuttomia riippumatta siitä, mikä päätös (lupa, poikkeus) on kyseessä.
6 Pykälän 3 kohdan mukaan omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäisiin a) jätelaissa (646/2011) tarkoitetut päätökset jätehuoltorekisteriin ja tuottajarekisteriin hyväksymisestä. Tällä tarkoitetaan 96, 97, 103 ja 106 :n mukaisia päätöksiä jätehuoltorekisteriin ja tuottajarekisteriin hyväksymisestä ja näiden päätösten muuttamisesta; b) tuottajavastuista jätehuoltoa koskevien seurantatietojen käsittely ja c) jätelain 144 :ssä tarkoitetut valvontasuoritteet, jos toiminnan harjoittaja on ympäristönsuojelulain 206 :ssä tarkoitettu mikroyritys tai luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa. Jätelain 144 :ssä tarkoitetut valvontasuoritteet maksullistettaisiin johtuen jätelain 1.1.2018 voimaan tulevasta muutoksesta. Uusina maksullistettavat määräaikaistarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet olisivat kuitenkin mikroyritysten ja taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön osalta omakustannusarvoa alemmaksi hinnoiteltuja suoritteita. Mikroyrityksen ja luonnollisen henkilö määriteltäisiin ympäristönsuojelulain 206 :n 2 ja 3 momenteissa. Omakustannusarvoa alemman valvonnan toimenpiteiden hinnoittelu olisi yhtenäinen ympäristönsuojelulain ja jätelain osalta. Pykälän 4 kohdan mukaan omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäisiin liitetaulukon mukainen maksu ympäristönsuojelullisista syistä seuraavista muista ympäristösuoritteista: a) vesilain (587/2011) mukaiseen lupaan liittyvän tarkkailusuunnitelman tai sen muutoksen hyväksyminen; b) patoturvallisuuslain (494/2009) mukainen padon luokittelupäätös sekä vahingonvaaraselvityksen ja turvallisuustarkkailuohjelman hyväksyminen, jollei padon omistajana ole valtio; c) maastoliikennelain (1710/1995) 8 :ssä tarkoitettu kielteinen päätös koskien alueellista kieltoa ja rajoitusta; d) kielteinen päätös vesiliikennelain (463/1996) nojalla koskien vesikulkuneuvolla liikkumisen alueellista kieltoa ja rajoitusta (15 ) ja vesikulkuneuvotyypin kieltämistä ja rajoittamista (16 ). Kohdan 5 mukaan seuraavista liikennesuoritteista peritään omakustannusarvoa alempi hinta; a) Lupa suorittaa tiealueella muita kuin viestintä- ja sähköjohtojen, maakaasu- ja kaukolämpöputkien tai vesi- ja viemärijohtojen sijoittamiseen liittyviä maantielain (503/2005) 42 :ssä tarkoitettuja töitä on suoriteryhmä, joissa valtaosa hallinnon asiakkaista on luonnollisia henkilöitä vailla taloudelliseen toimintaan liittyvää tarkoitusta. Tiealueella tapahtuvien töiden tekemiseen tarvittavasta luvasta perittäisiin omakustannusarvon mukainen suoritemaksu silloin, kun lupa koskisi maakaasuja kaukolämpöputkien tai vesi- ja viemärijohtojen sijoittamista tiealueelle, koska johtoja ja putkia koskevat luvat ovat poikkeuksetta taloudellisen toiminnan harjoittamista varten myönnettyjä, eikä omakustannusarvoa alempana perittävälle maksulle ole valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentissa säädettyä perusteltua syytä. Omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäisiin lisäksi luvat tiealueella tapahtuvien töiden tekemiseen sekä b) lupa asettaa maantielle pysyväisluontoinen liikenteen ohjauslaite; c) liittymälupa; ja d) kielteinen lupapäätös liikennettä koskevassa asiassa. Tämän mukaan omakustannusarvoa alempana voidaan periä kielteinen lupapäätös tienpitoa koskevassa asiassa. Tienpidon suoritteiden joukossa on merkittävässä määrin luonnollisten henkilöiden hakemia suoritteita, jotka eivät liity taloudelliseen toimintaan. Kohdan 6 mukaan seuraavista kalastuslain (379/2015) mukaisista suoritteista perittäisiin maksu omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan: kalastuslain 53 :n no-
7 jalla tehty kalastuksen rajoittamista koskeva päätös; b) kalastuslain 54 :ssä tarkoitettu päätös yleiskalastusoikeuksien rajoittamisesta; c) kalastuslain 57 :ssä tarkoitettu päätös pyyntimittojen poikkeamista koskevassa asiassa; d) kalastuslain 67 :ssä tarkoitettu päätös kalaväylän määräämistä koskevassa asiassa; e) kalastuslain 71 :ssä tarkoitettu päätös kalastuksen kieltämisestä padon läheisyydessä. Kohdan 7 a mukaan tehokkaan muutoksenhakumahdollisuuden varmistamiseksi (oikeudenhoidosta johtuva perusteltu syy) maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 51 :ssä tarkoitettu päätös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä peritään omakustannusarvoa alempi maksu. Myös oikaisuvaatimuksesta tehdystä tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä peritään omakustannusarvoa asetuksen liitteenä olevan suoritemaksutaulukon mukainen maksu. Jos päätöstä muutetaan oikaisua vaativan eduksi, maksua ei peritä lainkaan. Asetukseen lisättäisiin kokonaan uusi 7 b kohta, jonka mukaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa (986/2011) tarkoitetusta ennakkotiedon antamisesta perittäisiin omakustannusarvoa alempi maksu. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 97 :n 2 momentin mukaan ELY-keskus voi antaa tuen saajalle pyynnöstä sitova ennakkotieto siitä, aiheuttaako suunniteltu toimenpide tuen maksamisen keskeyttämisen, takaisinperinnän tai valtionlainan määräämisen irtisanottavaksi. Ennakkotiedon antamisen omakustannushintaa alempi tieto perustuisi niin ikään oikeusturvan varmistamiseen. Maksuasetuksen 4 :ssä (muut suoritteet) säädettäisiin suoritteista, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisesti. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavia ovat lähtökohtaisesti ELYkeskusten, TE-toimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteet, joiden tuottamista ei voida pitää niiden lakisääteisenä tehtävänä tai jota varten niille ei ole valtion talousarvioissa budjetoitu varoja. Jos ELY-keskus, kehittämis- ja hallintokeskus tai TE-toimisto tuottaa liiketaloudellisia suoritteita muutoin kuin säädösperusteisesti toiselle valtionhallinnon virastolle, suoritteen tuottamisesta veloitetaan pääsääntöisesti suoritteen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset (omakustannusarvon mukainen hinta). Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan liiketaloudellisesti toimeksiantoon perustuvat lausunnot ja palvelut valtionhallinnon ulkopuolisille, jotka eivät välittömästi tue hallinnon maksutonta toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi liikeyritysten pyytämät asiantuntijalausunnot tai suunnittelutyö, jota ei tehdä julkisoikeudellisen suoritteen tuottamiseksi. Momentin 2 kohdan mukaan liiketaloudellisesti hinnoiteltavaa olisi asiakirjojen kopiointi, muu jäljentäminen ja lähettäminen, lukuun ottamatta 3 momentissa tarkoitettuja kopioita ja tulosteita. Momentin 3 kohdan mukaan ELY-keskusten, TE-toimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen toimitilojen käyttö olisi valtionhallinnon ulkopuolisille maksullista ja hinnoiteltaisiin käyttöön liittyvine kuluineen (siivous, toimistopalvelut) liiketaloudellisin perustein. Momentin 4 kohtien 5 8 mukaan kirjasto- ja tietopalvelut, julkaisut ja tallenteet sekä hallinnossa tuotettujen menetelmien, tietojärjestelmien ja vastaavien myynti ja käyttöoikeuksien ja muiden oikeuksien luovuttaminen hinnoiteltaisiin niin ikään liiketaloudellisin perustein. Tämä luettelo ei olisi tyhjentävä. Kohdan 8 mukaan myös muut vastaavat suoritteet hinnoiteltaisiin liiketaloudellisin perustein. Yhteistä näille suoritteille on se, että niiden tuottaminen ei kuulu ELY-keskusten, kehittämis- ja hallintokeskuksen tai TE-
8 Esityksen valmistelu toimiston lakisääteisiin tehtäviin tai ne eivät välittömästi liity näiden virastojen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Pykälän 2 momentin mukaan tietojen ja julkaisujen kansainvälisestä luovutuksesta sekä tietojen kansallisesta luovutuksesta tutkimus- tai opetustarkoituksiin ei peritä maksua, jos maksuttomuus perustuu vastavuoroisuuteen tai yleiseen kansainväliseen tai kansalliseen käytäntöön ja käyttö on keskuksen määrittelemien käyttöehtojen mukaista. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää kehittämis- ja hallintokeskus ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. Tiedon hakeminen on maksullista silloin, kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei julkisuuslain 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla. Kehittämis- ja hallintokeskus ottaa maksuista päättäessään huomioon, mitä julkisuuslain 34 :ssä säädetään. Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä ELYkeskusten, Liikenneviraston ja niiden ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden kanssa, joiden hallinnonalan maksullista toimintaa on ELY-keskuksissa (liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö). Esityksestä on pyydetty lausunto ELY-keskuksia ohjaavilta ministeriöiltä, ELY-keskuksilta, valtiovarainministeriöltä ja seuraavilta sidosryhmiltä: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y, ELY-keskuksen maksullinen toiminta Trafiin 1.7.2018 siirtyneiden lupa-asioiden arvioidaan vähentävän ELY-keskusten tulokertymää vuositasolla noin 2 miljoonalla eurolla. Ympäristöhallinnon valvontasuoritteiden (valvontatoimet jotka ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 136 :n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen johdosta) maksullistamisesta on säädetty ympäristönsuojelulain 205 :ssä, jota on muutettu lailla 833/2017. Muutosesitystä koskevassa hallituksen esityksessä laeiksi ympäristönsuojelulain ja jätelain muuttamisesta (HE 84/2017) on arvioitu, että pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamistoimenpiteiden valvontaan arvioidaan käytettävän ELY-keskuksissa 570 000 euroa toimintamenoja. Jatkossa tämä euromäärä on tarkoitus kattaa valvonnan maksuilla.
9 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Julkisoikeudelliset suoritteet 2017 toteuma 2018 varsinainen talousarvio 2019 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 10 182 10 000 8 500 muut tuotot -8 Tuotot yhteensä 10 174 10 000 8 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 5 883 8 200 5 500 osuus yhteiskustannuksista 3 065 2 800 3 000 Kustannukset yhteensä 8 948 11 000 8 500 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 226-1 000 0 Kustannusvastaavuus, % 114 % 91 % 100 % Maksuasetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon esitetään seuraavia muutoksia suhteessa voimassa olevaan maksuasetukseen. Ympäristö- ja luonnonvaratehtävien suoritteet Osio A nimettäisiin ympäristö- ja luonnonvaratehtävien osioksi. Osion suoritteisiin lisättäisiin uusina omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittävinä suoritemaksuina maksut, jotka koskevat valvontatoimenpiteitä ympäristönsuojelulain 136 :n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn valtion viranomaisen päätöksen johdosta. Valtion viranomaisella, joka ohjaa ja edistää ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettujen tehtävien hoitamista alueellaan ja ympäristönsuojelulain säännösten noudattamista, tarkoitetaan ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan ELYkeskusta. ELY-keskuksen uusina maksullisina suoritteina perittäisiin seuraavat ympäristönsuojelulain 126 :n 2 momentissa tarkoitettuja valvontatoimenpiteitä koskevat maksut: - valvontatoimenpiteet, joiden yhteenlaskettu kesto on alle 6 h 150 euroa - valvontatoimenpiteet 6 13 h 385 euroa - valvontatoimenpiteet 14 27 h 1 155 euroa - valvontatoimenpiteet 28 41 h 1 925 euroa
10 Muiden ympäristönsuojelulain mukaisten suoritteiden kuvausten sanamuodot ja euromääräiset suoritemaksut säilyisivät ennallaan. Myös luonnonsuojelulain ja jätelain mukaisten suoritteiden kuvausten sanamuodot ja euromääräiset suoritemaksut säilyisivät ennallaan. Mikroyritykseltä perittävä alennettu maksu koskisi kaikkia ympäristönsuojelulain 205 :n nojalla maksullistettuja suoritteita, myös 136 :n 2 momentin nojalla maksullistettuja valvontasuoritteita. Mikroyritykseltä valvontamaksu peritään vähentäen 25 prosentilla taulukon mukaisia suoritemaksuja. Mikroyrityksellä tarkoitetaan jätelain 144 a :ssä ympäristönsuojelulain 206 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua mikroyritystä. Mikroyritys on ympäristönsuojelulain mukaan taloudellista toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Taloudellista toimintaa harjoittavasta oikeushenkilöstä säädettyä sovelletaan muuhunkin oikeushenkilöön arvioitaessa sen kokoa maksun suuruuden määräämistä varten. Tienpidon suoritteet ja muut liikenteen suoritteet Trafille siirtyneinä liikennesuoritteina maksutaulukosta poistettaisiin voimassa olevan maksuasetuksen osiota B2 (liikenteen lupa-asiat) vastaava osuus lukuun ottamatta lauttaliikenteen suoritteita. Osio otsikoitaisiin uudelleen tienpidon suoritteet ja muut liikenteen suoritteet. Tienpidon suoritteiden osiossa tarkennettaisiin maantielain ja liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (572/2018) 42 :ssä tarkoitettuja lupa-asioita koskevia sanamuotoja maksutaulukon selkeyttämiseksi ja käytännön epäselvyyksien poistamiseksi. Maantielain ja liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 42 :ssä tarkoitettuja lupia suorittaa tiealueeseen kohdistuvia töitä ja sijoittaa tiealueelle viestintä- ja sähköjohtoja, maakaasu- ja kaukolämpöputkia tai vesihuoltoputkia sekä näihin liittyviä rakenteita, rakennuksia ja laitteitta on haettu erittäin laajamittaisille hankkeille. Useita satoja tiekilometrejä kattavan ja satoja johtojen ja putkien vesihuoltoputkien alitukset kattavaa hanketta koskevan lupasuoritteen tuottamisesta on ELYkeskukselle aiheutunut kustannuksia, joita suoritemaksu ei ole kattanut maksuperustelain edellyttämällä tavalla. Taulukkoon lisättäisiin näitä tilanteita varten maininta siitä, että tiealueeseen kohdistuvia töitä sekä johtojen ja putkien sijoittamista koskevan luvitettavan hankkeen (tai reitin) pituuden ylittäessä 50 000 metriä (50 km) ja/tai sisältäessä yli 100 ylitystä tai alitusta, reitti jaetaan useaksi hakemukseksi ja luvasta laskutetaan siten kuin laskutettaisiin useasta eri luvasta. Taulukosta poistettaisiin maantielain 42 a :ssä ja liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 42 a :ssä tarkoitettujen sähkö- ja telekaappien ja -johtojen sekä niihin liittyvien jakokaappien ja kaapelikaivojen tiealueelle sijoittamista koskevasta ilmoituksesta perittävän maksun lisämaksu. Lisämaksun laskentaperuste ei ole toiminut. Se on joissakin tapauksissa johtanut ylisuuriin maksuihin, ja maksut on tästä syystä jätetty käytännössä perimättä.
11 Kalataloustehtävien suoritteet ja muut suoritteet Maksutaulukon osiot C, kalataloustehtävien suoritteet, ja D, muut suoritteet olisivat voimassa olevan maksuasetuksen mukaiset.