68 SOSIOLOGIA Sosiologia kuuluu valtio-opin ja taloustieteen ohella perusyhteiskuntatieteisiin. Sen perusteiden hallinta antaa hyvän pohjan myös soveltavien yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Sosiologian tutkimuskohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos: instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt: sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot ja asenteet. Sosiologinen tutkimus nojaa yhteiskuntaa koskeviin teorioihin ja systemaattisiin havaintoihin ihmisten toiminnasta ja yhteiskunnan rakenteista. Näin sosiologia mahdollistaa jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Tällä tavalla sosiologisen tutkimuksen tuloksilla on myös vahva yhteiskuntakriittinen potentiaali. Pätevä ja perusteltu tieto on myös yhteiskunnan toiminaan arvioinnin ja kehittämisen perusedellytys. Näin sosiologialla on myös päätöksentekoa ja suunnittelua tukeva rooli. Sosiologian opetuksen tavoitteena on valmistuminen asiantuntijaksi, joka pystyy itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja hyödyntämään sitä eri tehtävissä. Siksi on perehdyttävä käsitteisiin ja teorioihin, joiden avulla voi tehdä kysymyksiä ja tulkita tekemiään havaintoja. Teorian ja käsitteiden ohella sosiologia nojaa vahvasti myös yhteiskuntaa koskevaan havaintoaineistoon. Niinpä opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tutkimusmenetelmiin, joilla kerätään luotettavasti havaintoja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Sujuva kirjallisen ilmaisun taito on yksi tärkeä osa sosiologin ammattitaitoa, ilman sitä sosiologinen tieto leviää huonosti. Sosiologian opinnoissa harjoitellaankin perusopinnoista alkaen itsenäistä tekstin työstämistä ja tuottamista. Laaja-alaisuus on yksi sosiologian vahvuus. Mitä tahansa yhteiskunnallista ilmiöitä voidaan tarkastella sosiologisesti. Koko olemassa olonsa ajan hedelmällinen jännite sosiologisessa ajattelussa on muodostunut yhtäältä sosiologian kyvystä pureutua ajankohtaisiin teemoihin ja toisaalta mahdollisuudessa kytkeä nämä asiat laajempiin teoreettisiin ja historiallisiin kehyksiin. Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiologian opetuksen ja tutkimuksen painopiste on työelämän instituutioiden ja niiden muutosten tarkastelussa. Sosiologian laaja-alaisuutta kunnioittaen tämä painotus ei kuitenkaan sulje pois muita kiinnostuksen kohteita.
69 Tutkinnon rakenne syksyllä 2005 aloittaneet Yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinto Yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine, aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op 25 op 14 op 70 op 71 op Yhteensä 180 op Yhteiskuntatieteen maisterin tutkinto Pääaineen syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu tutkielma ja sitä tukevat opinnot 40 op 20 op 120 op Yhteensä 120 op Tutkinnon rakenne syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneet Yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinto Yleisopinnot tai yhteiset opinnot* Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine, aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov 10 ov 9 ov 40 ov 61 ov Yhteensä 120 ov * syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteen maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi: Pääaine, syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu tutkielma 20 ov 120 ov 40 ov Yhteensä 160 ov
70 Yhteiset opinnot Syksyllä 2004 ja sitä myöhemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot (ks. kuvaukset alkaen sivulta 20). Nämä opinnot suoritetaan Porissa, yhdessä sosiaalipolitiikan ja sosiologian opiskelijoiden kanssa. Merkinnät ja mahdolliset korvaavuuskysymykset käsittelee kullekin jaksolle nimetty vastuuopettaja. Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 aloittaneet opiskelijat suorittavat tiedekunnan yleisopinnot (ks. tiedekunnan kotisivu). Sivuaineiden valinta Sivuaineiden valinta perustuu opiskelijan kiinnostukseen ja suunnitelmiin tulevasta työurasta. Aineet voi pääsääntöisesti valita Tampereen yliopiston (Porin yksikkö, avoin yliopisto, Tampere) ja/tai Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden tarjonnasta. Sosiologia sivuaineena Sosiologian luonne yleissivistävänä yhteiskunnallisena oppiaineena tekee siitä erinomaisen sivuaineen kaikenlaisiin aineyhdistelmiin. Tutkintovaatimukset on rakennettu siten, että opiskelija voi vallita niin perus- kuin aineopinnoissakin syventymisalueensa varsin vapaasti. Näin ollen sosiologian opinnoista on hyvät edellytykset koota omaa pääainetta tukeva ja laajentava kokonaisuus. Sosiologian perusopinnot muodostaa 25 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden. Sosiologian suoritukset ns. pitkässä sivuainekokonaisuudessa (vähintään 35 opintopistettä) sisältävät perusopintojen lisäksi aineopintojen kohdan A1 ja valinnan mukaan suorituksia kohdasta A2 (sosiologian erityisalat). Aineopintojen kokonaismerkintä edellyttää 45 opintopisteen laajuisia opintoja perusopintojen lisäksi. On huomattava, että joissakin kohdissa sivu- ja pääaineopiskelijoiden suoritustavat poikkeavat toisistaan. Tämän lisäksi sivuaineopiskelijat eivät suorita aineopintojen kohtia A3 ja A4, korvaavista suorituksista on sovittava erikseen.
71 KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEOPINNOT SOSIOLOGIASSA Sosiologian perusopinnot 25 op / 15ov Perusopinnot luovat yleiskatsauksen yhtäältä sosiologian käsitteistöön ja historiaan ja toisaalta sen tapaan hahmottaa ja analysoida konkreettisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Opinnot antavat myös perusvalmiudet yhteiskuntatieteellisen tiedon muodostumisprosessin ymmärtämiseen ja sosiologian paikantamiseen yhteiskuntatieteiden kentässä. P1 Sosiologian perusteet 11 op/ 6ov Opiskelija tuntee sosiologian peruskäsitteistön ja erilaisia tapoja, joilla niitä voidaan käyttää yhteiskunnallisten ilmiöiden analyysissä. Samalla hän saa yleiskatsauksen oppiaineen historiaan ja tapoihin, joilla sosiologinen tieto ja sen tuottaminen ovat muotoutuneet. Sosiologien perusteiden ymmärrystä syventävät muiden sosiaalitieteiden peruskurssit. Pääaineopiskelijat suorittavat samanaikaisesti tiedekunnan yhteisistä opinnoista kohdan Yhteiskuntatieteen ajankohtaisia kysymyksiä 3 op. Sosiologian peruskurssin luentokuulustelu, muut peruskurssit oppiaineiden vaatimusten mukaisesti. P1 a) Sosiologian peruskurssi, 24 h, 2 op/1 ov ja P1 b) Sosiaaliantropologian peruskurssi, 24h, 2 op/1 ov sekä yksi peruskurssi seuraavista: P1 c) Sosiaalipolitiikan peruskurssi, 24 h, 2 op/1 ov P1 d) Sosiaalipsykologian peruskurssi 2 op/ 1ov Verkkokurssi tai Porissa pidettävä luentosarja (24 h) yhteistyössä Tampereen yliopiston avoimen yliopiston kanssa (kts. erikseen avoimen yliopiston ohjelma). P1 e) Sosiaalityön peruskurssi 2 op/ 1ov Joko verkkokurssi yhteistyössä Tampereen yliopiston avoimen yliopiston kanssa (kts. erikseen avoimen yliopiston ohjelma) tai luento (24h). P1 f) Sosiologian perusteiden kirjallisuus 5 op/3 ov Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. On suositeltavaa, että osa kirjallisuudesta, erityisesti. Giddens, suoritetaan ohjattuna seminaarityöskentelynä. 1. Giddens, Sociology. Polity Press [uusin painos] (tentaattorilta saavien ohjeiden mukaan). 2. Douglas, Puhtaus ja vaara. Vastapaino 2000. tai Eriksen, Toista maata. Gaudeamus 2004. 3. Bauman, Sosiologinen ajattelu. Vastapaino 1997. tai Berger & Luckman, Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus 1994.
72 P2 Sosiologian sisällöt I 8 op/5 ov Tässä jaksossa opiskelija perehtyy tarkemmin konkreettiseen yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on yhtäällä se, että opiskelija oppii tuntemaan ja tunnistamaan sosiologisen tutkimuksen tekemisen erilaisia lähtökohtia ja tutkimusalueita. Opiskelija tässä kohdassa myös syventää omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti tietämystään nykyyhteiskukunnasta. Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus: Kantola ym. (toim.), Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino 2004. (Huom.: tentaattorilta saatavissa kirjan tähän laitokseen kuuluva välttämätön lisäys, asiasta tarkemmin ilmoitustaululla.) Tämän lisäksi kaksi kirjaa ryhmistä I ja II I 1. Blom, ym.,tietotyö ja työelämän muutos. Gaudeamus 2001. 2. Blomberg, ym. (toim.), Lamakirja. Näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin. Kirja-Aurora 2002. 3. Forsander, ym. (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Palmenia-kustannus 2001. 4. Held & McGrew, Globalisaatio puolesta ja vastaan, Vastapaino 2004 5. Julkunen, Kuusikymmentä ja työssä. SoPhi 2002. 6. Julkunen ym., Aikanyrjähdys. Vastapaino 2003. 7. Kinnunen & Korvajärvi (toim. ), Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino 1996. 8. Ruuskanen,Verkostotalous ja luottamus. SoPhi 2002. II 9. Forsberg & Nätkin (toim.), Perhe murroksessa. Gaudeamus 2003. 10. Hautamäki,Tuberkuloosin ja aidsin kulttuuriset merkitykset. TUP 2002. 11. Ilmonen & Siisäinen (toim.), Uudet ja vanhat liikkeet. Vastapaino 1998. 12. Juvonen, Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino 2002. 13. Konttinen, Ympäristökansalaisuuden kyläsepät. SoPhi 1999. 14. Laitinen & Aromaa, Rikollisuus ja kriminologia. Vastapaino 2005. 15. Puuronen,Valkoisen vallan lähettiläät. Vastapaino 2001. 16. Seppänen, Katseen voima, kohti visuaalista lukutaitoa. Vastapaino 2001. 17. Törrönen (toim.),valvontaa ja vastuuta. Gaudeamus 2004. P3 Näkijänä, kokijana, tulkkina 6 op/4 ov Opiskelija saa perusvalmiudet sosiaalitieteelliseen tiedonmuodostukseen: itsenäiseen tiedon hankintaan ja sen analyysiin sekä tieteellisen tekstin tuottamiseen. Tässä yhteydessä opiskelija oppii metodologian perusteita ja harjoittelee niiden soveltamista käytäntöön. Opiskelija tutustuu tieteellisiin puhe- ja kirjoitustapoihin ja saa välineitä opiskeluunsa. Tieteellinen kirjoittaminen, esittäminen ja argumentointi ovat kurssin keskeisiä painopisteitä.
Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti seminaariin (48 h), hakevat itsenäisesti tietoa ja laativat harjoitustöitä oheiskirjallisuuden tuella, esittävät harjoitustyönsä ja toimivat toisilleen opponentteina. Sivuaineopiskelijat suorittavat tämän jakson kirjallisuuskuulustelulla. Jakso toteutetaan yhdessä sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineiden kanssa. Mikäli opiskelija suorittaa perusopinnot vähintään kahdessa em. oppiaineessa, hänen edellytetään lisäksi suorittavan 6 op muita vastaavantasoisia sivuaineen professorin kanssa erikseen sovittavia opintoja. Sivuaineopiskelijat suorittavat tämän jakson kirjallisuuskuulusteluna. Pääaineopiskelijoilta edellytetään, että tiedekunnan yhteisten opintojen kohta Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä (3 op) on suoritettu ennen jakson alkua ja että kohdat Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen (2 op) ja Yhteiskuntatieteiden teoriat (5 op) suoritetaan rinnan jakson kanssa. Suositellaan, että Tiedonhankinnan perusteet (2 op) ja Tietotekniikka (2 op) on suoritettu. 73 Oheiskirjallisuus/sivuaineopiskelijoiden korvaava kirjallisuus, josta sivuaineopiskelijat valitsevat neljä kohtaa seuraavista: 1. Alasuutari, Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus 2001. 2. Aro, Sosiologia ja kielenkäyttö. Acta Universitatis Tamperensis 1999. 3. Granfelt, Kertomuksia naisten kodittomuudesta. SKS 1998. 4. Kinnunen & Löytty (toim.), Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino 2002. s. 7-28, 51-118, 135-146 ja 175-201. 5. Lehto, Työolot tutkimuskohteena. Tutkimuksia 222. Tilastokeskus 1996. 6. Lehtonen, Merkitysten maailma. Vastapaino 1996. 7. Piirainen & Saari, Yhteiskunnalliset jaot. 1990-luvun perintö. Gaudeamus 2002. 8. Ylijoki, Akateemiset heimokulttuurit. Vastapaino 1998.
74 Sosiologian aineopinnot 45 op/25 ov Aineopinnoissa opiskelija perehtyy tarkemmin sosiologisen ajattelun kehitykseen ja alan nykyisen keskustelun teemoihin. Opiskelija myös perehtyy kiinnostuksensa mukaan myös muutamiin sosiologian erityisaloihin. Oleellinen osa aineopintoja on metodisten valmiuksien hankkiminen ja sosiaalitieteellisen tekstin tuottamiseen harjaantuminen. Näitä taitoja käytetään erityisesti aineopintoihin kuuluvan kandidaatintutkielman laatimisessa. Edellytetään suoritetuksi tiedekunnan yhteisistä opinnoista jakso Yhteiskuntatieteiden teoriat (5 op). A1 Sosiologian perintö ja asema nykymaailmassa I 7 op/4 ov Opiskelijan tietämys sosiologisen tiedon tradition synnystä ja sitä muovanneista reunaehdoista syventyy. Lisäksi opiskelija tuntee pääpiirteissään sosiologian viimeaikaisen keskustelun ja sen, kuinka yhteiskunnan muutokset ovat jäsentäneet sosiologian paikkaa viimeisten vuosikymmenien aikana. Kirjallisuuskuulustelu (A1 a) yleisenä tenttipäivänä ja osallistuminen seminaarityöskentelyyn. A1 a) Kirjallisuus 3 op/2 ov 1. Gronow ym., Sosiologian klassikot. Gaudeamus 1996. 2. Wallerstein, End of the world as we know it. Social sciences for the twenty-first centry Univ. of Minnesota Press 1999. A1 b) Luentoseminaari sosiologian nykykeskusteluista ja -käsitteistä 4 op/2 ov Seminaarissa käsitellään sosiologisen nykykeskustelun keskeisiä teemoja ja niiden suhdetta alan traditioon. Seminaarissa opiskelija laatii ja esittelee aihepiiriä käsittelevän esseen ja osallistuu muiden osallistujien töiden käsittelyyn. On suositeltavaa, että a-kohdan kirjallisuus on suoritettu ennen seminaariin osallistumista. Seminaarin yhteydessä käydään läpi teos Hyvärinen ym. (toim.), Käsitteet liikkeessä. Vastapaino 2003. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan kirjallisuuskuulusteluna yleisenä tenttipäivänä 5 op / 3 ov. Kirjallisuus sivuaineopiskelijoille 1. Gronow ym., Sosiologian klassikot. Gaudeamus 1996 ja kaksi seuraavista: 2. Heiskala (toim.), Sosiologisen teorian nykysuuntauksia. Gaudeamus 1995. 3. Rahkonen (toim.), Sosiologian teorian uusimmat virtaukset. Gaudeamus 1996. 4. Rahkonen (toim.), Sosiologisia nykykeskusteluja. Gaudeamus 2004. 5. Hänninen ym. (toim.), Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino 2002. A2 Sosiologian sisällöt II 20 op/12 ov Opiskelija tuntee valitsemiensa sosiologian erityisalojen peruskäsitteet, teoreettiset näkökulmat ja tutkimustulokset pääpiirteisssään. Tavoitteena on myös, että opiskelija pääsee tutkimuskirjallisuuden kautta kytkemään ajankohtaisia suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä laajempiin globaaleihin ja eurooppalaisiin konteksteihin.
Jakso on mahdollista suorittaa pelkästään kirjallisuuskuulusteluilla. On kuitenkin suositeltavaa, että ainakin osa kohdista suoritetaan esseillä, korvaavilla luennoilla tai osallistumalla teemaseminaareihin. Tarkemmat tiedot näistä suoritusmahdollisuuksista löytyvät opetusohjelmasta. Pääaineopiskelijoille kohta A2a, Työnsosiologian perusteet, on pakollinen. Pääaineopiskelijat suorittavat tämän lisäksi jonkin kohdista A2b-A2f ja kaksi kohtaa ryhmistä A2g-A2l. Sivuaineopiskelijat valitsevat sisältöalueen harkintansa mukaan. Kirjallisuus: A2 a) Työnsosiologian perusteet 5 op/3 ov 1. Noon & Blyton, Realities of Work. Palgrave Macmillan 2002. 2. Koistinen, Työpolitiikan perusteet. WSOY 1999. 3. Watson, Sociology, Work and Industry. Routledge & Kegan Paul 2003. A2 b) Sosiologia ja moderni työelämä 5 op/3 ov Kolme teosta seuraavista 1. Sennet, Työn uusi järjestys. Vastapaino 2003. 2. Bradley, Myths at work. Polity Press 2000. 3. Frnekel ym., On the front line: organization of work in the information economy. Cornell Univ. Press 1999. 4. Antila & Ylöstalo, Proaktiivinen toimintatapa yritysten ja palkansaajien yhteinen etu? Työministeriö 2002. tai Lavikka, Sopeudu ja vaikuta. TUP 2004. A2 c) Työmarkkinat sosiaalisena järjestelmänä 5 op/3 ov Kolme kohtaa seuraavista. 1. Koistinen & Sengenberger (ed.), Labour Flexibility. TUP 2002. 2. Kolehmainen, Naisten ja miesten työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1970-1990. Tilastokeskus 1999. Ja Savola, Naiset Suomen työmarkkinoilla 1990-luvulla. Tilastokeskus 2000. 3. Osterman, Working In American; A Blueprint for A New Labor Market. MIT Press 2001. 4. Esping-Andersen & Regini (ed.), Why Deregulate Labour Markets? Oxford University Press 2000. A2 d) Työttömyys 5 op/3 ov Kolme kohtaa seuraavasti: 1. Gallie & Paugman ed., Welfare regimes and the experience of Unemployment in Europe. Oxford University Press 2000. Ja kaksi seuraavista: 2. Kokkonen, Työttömänä isänä perheessä ja yhteiskunnassa. Suomalainen teologinen kirjallisuusseura 2003. 3. Vuolteenaho, Työn lopun kaupunki. Department of Geography, University of Oulu : Geographical Society of Northern Finland, 2001. 4. Vähätalo, Lama ja kaupunkien pitkäaikaistyöttömät. Työministeriö 2001. A2 e) Työ ja terveys 5 op/3ov 1. Kettunen, Suojelu, suoritus, subjekti. SHS 1994. 2. Nichols, The sociology of industrial injury. Mansell 2000. 3. Isaksson ym. (ed.) (2000): Health effects of the new labour market. Kluwer 2000. A2 f) Sukupuoli ja työ 5 op/3 ov 75
Kolmekohtaa seuraavista: 1. Korvajärvi, Gendering dynamics in white collar organizations. Acta Universitatis Taperensis 1998. 2. Naumanen, Koulutuksella kilpailukykyä: koulutuksen yhteys naisten työllisyyteen ja työn sisältöön. Ruse 2002. 3. Gerhardi, Symbolism and organizational cultures. Sage 1995. 4. Hearn & Parkin, Sex at work. Prentice Hall, 1995. 5. Collisson & Hearn, Men as Managers, Managers as Men: Critical Perspectives on Men, Maculinities and Managements. Sage 1996. A2 g) Teknologia, innovaatiota ja yhteiskunta 5 op/3 ov 1. Lemola (toim.), Näkökulmia teknologiaan. Gaudeamus 2000. 2. Miettinen ym. (toim.), Osaaminen ja uuden luominen innovaatioverkoissa. Sitra / Taloustieto 1999. 3. Pantzar, Tulevaisuuden koti arjen tarpeita keksimässä. Otava 2000. A2 h) Taiteen ja kulttuuri-ilmiöiden sosiologia 5 op/3 ov Kolme kohtaa seuraavasti. 1. Alexander, Sociology of the Arts. Exploring fine and popular forms. Blackwell 2003. Ja kaksi kirjaa seuraavista: 2. Seppänen, Valokuvaa ei ole. Musta taide, Suomen valokuvataiteen museo, 2001. 3. Bourdieu, Ajatusten vapaakauppa. Taide 1997. 4. Linko, Aitojen elämysten kaipuu. Jyväskylän yliopisto 1998. A2 i) Sukupuoli ja yhteiskunta 5 op/3ov Kolme kohtaa seuraavista. 1. Skeggs, Formations of class and Gender. Sage 1997. 2. Connell: Masculiniteis. Polity Press 1995. 3. Kinnunen, Luokiteltu sukupuoli. Vastapaino 2001. 4. Koivunen & Linjeström, Avainsanat. Vastapaino 2001. A2 j) Terveyden sosiologia 5 op/3 ov Kolme kohtaa seuraavasti: 1. Nettleton, Sociology of Health and Illness. Polity Press 1996. Ja kaksi kirjaa seuraavista: 2. Sontag, Sairaus vertauskuvana / Aids ja sen vertauskuvat. Love 1991. 3. Helen & Jauho toim., Kansalaisuus ja kansanterveys. Gaudeamus 2003. 4. Kangas ym. toim., Terveyssosiologian suuntauksia. Gaudeamus 2000. 5. Kangas ym. toim. Kohti terveyden tasa-arvoa. Edita 2002. A2 k) Globalisaatio 5 op/3 ov 1. Thörn, Globaliseringens dimensioner. Atlas, 2002 2. Ehrenraich & Hochshild (ed.), Global Woman: Nannies, Maids and Sex Workers in the New Economy. Granta 2002. Ja joko 3. Väyrynen, Globalisaatiokritiikki ja kansanliikkeet. Gaudeamus 2001. tai 4. Kuusela & Saastamoinen (toim.): Polis ja kosmos. Kulttuurisen globalisaation suuntia. SoPhi 2002. 76
77 A2 l) Suomi ja toisen kulttuurinen haaste 5 op/3 ov Kolme kohtaa seuraavasti joko 1. Hall, Identiteetti. Vastapaino 1998. tai 2. Lehtonen & Löytty (toim.), Erilaisuus. Vastapaino 2003. Ja kaksi kirjaa seuraavista 3. Huttunen, Kotona, maanpaossa, matkalla. SKS 2002. 4. Snellman, Sallan suurin kylä Göteborg. SKS 2003. 5. Tiilikainen, Arjen islam. Vastapaino 2003. 6. Forsander, Luottamuksen ehdot. Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla. Väestöliitto 2002. A3 Tutkimusmenetelmäopinnot I 8 op/4 ov Opiskelija tutustuu empiirisen sosiaalitutkimuksen erilaisiin menetelmällisiin lähestymistapoihin ja niiden käyttöön. Opiskelija oppii sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimusotteen perustiedot ja -taidot. Lisäksi kurssilla harjaannutaan itsenäiseen tutkimusmenetelmien käyttöön ja oppii empiirisen tutkimuksen menetelmällistä lukutaitoa. Tiedekunnan yhteisiin opintoihin sisältyvät jaksot Empiirisen tutkimuksen menetelmät (3 op) ja Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op) suositellaan suoritettavaksi ennen tutkimusmenetelmä opintojen aloittamista. A3 a) Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/2 ov Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h. A3 b) Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/ 2 ov Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h. A4 Kandidaatin tutkielma 10 op/5 ov Opiskelija hallitsee seminaarityöskentelyn käytännöt. Opiskelija osaa asettaa tutkimusongelman, valita sen ratkaisemiseen sopivat teoreettiset keskustelut ja metodiset työvälineet. Opiskelija osaa rakentaa tieteellisen tekstikokonaisuuden ja argumentoida tieteellisesti. Työskentelyn tuotoksena on kandidaatin tutkielma, joka on laajuudeltaan 20-30 tekstisivua, tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös tätä suppeampi tieteellinen artikkeli. Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja tutkimustyön yksilöllinen ohjaus (48 h) sekä kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Ennen opintojaksoa edellytetään suoritetuiksi tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluvat jaksot Empiirisen tutkimuksen menetelmät (3 op) ja Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op.) Jakson A4 opinnot suositellaan suoritettavaksi tämän jakson rinnalla.
78 MAISTERIN TUTKINTO SOSIOLOGIASSA Sosiologian syventävät opinnot 120 op / 40 ov Sosiologian syventävissä opinnoissa opiskelija monipuolistaa tuntemustaan sosiologisen ajattelun muotoutumisesta, tutkimuksen ajankohtaisista painoaloista ja yhteiskuntaan koskevasta teoreettisista keskusteluista. Keskeisin painopiste syventävissä opinnoissa on pro gradu- tutkielman tekemistä tukevissa opinnoissa. Tämä on läpikäyvä periaate niin metodisiin valmiuksiin kuin sisältökysymysiinkin suuntautuvissa jaksoissa. Syventäviin opintoihin sisältyy myös harjoittelu. Maisterin tutkinnon alussa opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman. S1 Sosiologian perintö ja asema nykymaailmassa II 21 op / 7ov Opiskelija syventää tietämystään sosiologian oppihistoriasta, ajankohtaisesta teoriakeskustelusta ja sosiologisen tiedonmuodostuksen paikasta nykymaailmassa. Kirjallisuuskuulustelu, osia suorituksesta voi korvata esseillä. S1a Sosiologia aikalaiskeskusteluna 9 op / 3 ov Opiskelija tutustuu tarkemmin johonkin sosiologiseen ajankohtaiseen keskusteluun ja kykenee hahmottamaan sen suhdetta modernin maailman muotoutumiseen. Toivottavaa olisi, että jakson teema valikoituisi opiskelijan pro gradu hankeen kiinnostuksen mukaan. Kirjallisuus: 1. Hobsbawm, Äärimmäisyyksien aika, Vastapaino 1999, ja tentaattorin kanssa erikseen sovittavaa kirjallisuutta. S1b Sosiologian klassikot 12 op / 4 ov Opiskelija perehtyy sosiologian oppihistoriaan omakohtaisesti tiettyihin yhteiskuntaajattelun keskeisiin klassikkoteksteihin ja täydentää tuntemustaan oman alansa oppihistoriasta. Kirjallisuus 1. Koivisto, Key Ideas in sociology. Pine Forge Press 1997. 2. Suomalaisen yhteiskunta-ajattelun historiaa tentaattorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi valitaan kolme kohtaa seuraavista 3. Durkheim, Sosiaalisesta työnjaosta. Tammi 1985. Tai Durkheim, Itsemurha. Tammi 1985. 4. Marx, Pääoma osastot I-V. Progress 1974. 5. Weber, : Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. WSOY 1980. Tai Weber, Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus. Vastapaino 1989. 6. Simmel Pieni sosiologia. Tutkijaliitto 1999, tai Simmel, : Rahan filosofia. Doroga 1997 tai Simmel, Suurkaupunki ja moderni elämä. Gaudeamus 2005. Kysymykseen voi tulla myös muu kuulustelijan kanssa sovittava kirjallisuus.
79 S2 Harjoittelu 9 op / 3 ov Harjoittelujaksolla opiskelija yhtäältä opiskelija kehittää ja kokeilee omia työelämävalmiuksiaan ja toisaalta pohtii työelämän kysymyksiä sosiaalitieteellisen käsitteistön kautta. Harjoittelu ja sen perusteella kirjoitettu raportti. Harjoittelusta sovitaan oppiaineen nimeämän vastuuopettajan kanssa. Opiskelija harjoittelee valitsemassaan työorganisaatiossa tai vapaaehtoistyössä kolme kuukautta ja laatii palauteseminaarissa käsiteltävän harjoitteluraportin. Raportin on täytettävä tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Kohdan muunlaisesta suorittamisesta voidaan sopia erikseen. Oheiskirjallisuus: 1. Eteläpelto & Tynjälä, Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia, WSOY 1999. 2. Engeström, Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä, Vastapaino 2004. S3 Tutkielmaopinnot 90 op/30 ov Opiskelija tutustuu tutkielmansa aihepiiriin, siitä käytyyn teoreettiseen keskusteluun ja aikaisempiin tutkimuksiin. Opiskelija oppii valitsemaan ja käyttämään omaan tutkimusaiheeseensa soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Opiskelija oppii myös raportoimaan tutkimuksestaan hyvällä suomen kielellä ja tieteellistä esitystapaa noudattaen. Tutkielmaopintojensa edistymisen myötä opiskelija toteuttaa aihe- ja menetelmävalintojensa mukaisen tutkimusprosessin, jonka hän raportoi pro gradu tutkielmaksi hänelle nimetyn ohjaajan ja tutkielmaopinnoissa muutoin saadun ohjauksen tuella. S3a Syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 7 op/3 ov Opiskelija syventää empiirisen sosiaalitutkimuksen tutkimusmenetelmien hallintaa ja käyttötaitoa sekä ymmärtää erilaisten tutkimusorientaatioiden teoreettis-metodologisia taustasitoumuksia. Opiskelija valitsee syventäviä tutkimusmenetelmäopintoja ensisijassa oman pro gradu tutkielmansa tueksi, mutta myös yleisen menetelmäosaamisen vahvistamiseksi. Erilaisiin tutkimusorientaatioihin soveltuvan kirjallisuuslistan saa tutkimusmenetelmälehtorilta tai pro gradu -tutkielman ohjaajalta. Kirjallisuutta suoritetaan kirjallisuuskuulusteluina yleisinä tenttipäivinä tai esseinä. Myös tarjolla olevat erilliskurssit tai verkko-opiskelu soveltuvat suorituksiksi. Kohdan suorituksesta sovitaan etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. Huom! Tutkimusmenetelmäopinnot suoritetaan pääosin yhdessä sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoiden kanssa. S3b Syventävä kvantitatiivisten menetelmien kurssi /(SPSS) 3 op/1 ov Opiskelija oppii kvantitatiivisen aineiston muokkaamisen ja analyysin käyttötaidot tilastoohjelmistolla (SPSS) ja osaa soveltaa sitä itsenäisesti tutkimustyössä. Lisäksi opiskelija hankkii kunnollisen tilastollisen tutkimuksen lukutaidon. Luennot ja harjoitukset yhteensä 24 h.
80 S3c Pro gradu -tutkielmaseminaari 20 op/6 ov Opiskelija oppii laatimaan perustellun ja toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja käynnistämään tutkimustyön. Aktiivinen osallistuminen seminaariin (48 h), jossa opiskelija työstää edelleen alustavaa tutkimussuunnitelmaansa, esittää siitä toteuttamiskelpoisen version, käynnistää tutkimuksensa ja raportoi sen edistymisestä. Opiskelija esittää tutkimussuunnitelmansa myös suullisesti ja kommentoi kriittisesti seminaarin muiden osallistujien töitä. Seminaari niveltyy tutkielmapajan tutkimusmenetelmäopintoihin sekä tieteellistä kirjoittamista tukevaan opetukseen ja palautteeseen. (Tutkielmaseminaarin tuloa edeltää tutkielmapajassa hyväksytty alustava tutkimussuunnitelma, josta selviävät tutkielman aihe- ja tutkimusmenetelmävalinnat; ks. kohta S3d). S3d Tutkielman tekemistä tukevat opinnot 20 op / 10 ov S3d1 Tutkielmapaja 4 op / 2 ov Syventävien opintojen alussa opiskelija harjoittelee rajaamaan ja muotoilemaan oman alansa tutkimusongelmia sekä valitsemaan ja soveltamaan niihin sopivia tutkimusmenetelmiä. Oman tutkimustyönsä käynnistämiseksi opiskelija osallistuu tutkielmapajaan (24 h yksilö- ja/tai ryhmäohjausta/4 op). Pajassa työstetään pro gradu tutkielman aihetta ja käsitellään siihen nivoutuvaa menetelmäproblematiikkaa. Tässä yhteydessä opiskelija esittää myös omaa tutkielmaansa koskevia idea- ja työpapereita ja osallistuu muiden opiskelijoiden tutkimusmenetelmäkysymyksiä koskevaan työskentelyyn. Esitettyään tutkielmapajassa alustavan pro gradu tutkimussuunnitelman opiskelija voi aloittaa pro gradu seminaarin, jonka rinnalla hän edelleen saa metodologista tukea tutkielmapajasta. S3d2 Tieteellinen kirjoittaminen 2 op / 1 ov Opiskelija hioo taitojaan tieteellisessä kirjoittamisessa. Työmuotoina ovat joko Kielikeskuksen Kohti gradua- kurssi tai asiaan perehtyminen teoksen Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita ( 6. uudistettu laitos. Tammi 2000.) kautta. S3d3 Tutkielmaesseet 14 op / 7 ov Tutkimuksensa taustoittamiseksi opiskelija perehtyy omasta aiheestaan tehtyyn aikaisempaan tutkimukseen ja syventää tietojaan siihen liittyvistä teoreettisista jäsennyksistä viimeistellen samalla tutkielmansa lähdekirjallisuuden käyttöä (4 op). Samalla opiskelija työstää valmiuksiaan raportoida tutkimuksellisia valintojaan hyvällä suomen kielellä. Valitsemansa kirjallisuuden pohjalta opiskelija kirjoittaa esseen (10 op), joka voidaan tarkistaa/tarkistetaan harjoitusaineena sekä sisällön että suomen kielen kannalta. S3e Pro gradu tutkielma 40 op / 20 ov Pro gradu tutkielma osoittaa perehtyneisyyttä valittuun aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kykyä käyttää moitteetonta suomen kieltä. Lisäksi opiskelija kirjoittaa tutkielmaan liittyvän kypsyysnäytteen, mikäli hän ei sitä ole kirjoittanut kandidaatin tutkielman yhteydessä. Pro gradu-tutkielman tekoa edistävään opetukseen osallistumista suositellaan myös opintonsa syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneille (ns. vanhan tutkintomallin mukaan opiskeleville). He saavat pro gradu tutkielmasta kokonaismerkinnän 20 ov, kun tutkielma on tarkastuksen jälkeen hyväksytty.