Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura



Samankaltaiset tiedostot
Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Neutriino-oskillaatiot

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Vuorovaikutuksien mittamallit

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Fysiikan nykytila ja saavutukset

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Mahtuuko kaikkeus liitutaululle?

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Atomimallit. Tapio Hansson

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

STANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set

Atomimallit. Tapio Hansson

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Fysiikan maailmankuva 2015

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Aineen rakenteesta. Tapio Hansson

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

Flrysikko Higgs iuhli. löytymistä 4. z.totz

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

(Hiukkas)fysiikan standardimalli

Osassa 1 käsiteltiin siirtymää klassisesta fysiikasta moderniin fysiikkaan, fysiikan suhdetta muihin tieteenaloihin ja roolia tieteellisessä

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Robert Brout. Higgsin bosoni. S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki. Francois Englert. Peter Higgs

Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Higgsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Perusvuorovaikutukset

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire

FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

tutkijankloppi pani fysiikan uusiksi...

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Maailmankaikkeuden synty ja aineen perusrakenne

EXPLORANIUM GR-130 minispec- Gammaspektrometrin käyttöohje

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat

Oppikirja (kertauksen vuoksi)

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

Sisältö. Artikkelit. Viitteet. Artikkelilisenssit

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta :00

Kvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa

CERN-matka

KVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio

8. Hiukkasfysiikka ja kosmologia

KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

Uudet kokeet testaavat maailmankaikkeuden kohtalon: Muuttuuko kaikki aine lopulta säteilyksi?

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa teoreetikon näkökulmasta

Lataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi. Lataa

12. Hiukkasfysiikka Peruskäsitteitä. Antihiukkaset

Hiukkasfysiikan kokeet

Infrapunaspektroskopia

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Transkriptio:

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat protoneista ja neutroneista Protonit ja neutronit muodostuvat gluonien toisiinsa liittämistä kvarkeista Kvarkeilla, gluoneilla, elektroneilla ja fotoneilla ei ole rakennetta eikä kokoa. Kvarkit ja leptonit ovat korkeintaan 1000. osa protonin koosta

Kokeet paljastavat rakenteita Elektronit ja kvarkit vaikuttavat yhä edelleen läpäisemättömiltä, pistemäisiltä esineiltä ilman rakennetta. Fotonit sitovat elektronit ytimeen, samoin gluonit sitovat kvarkit toisiinsa. Gluonit ja fotonit ovat sidoksia muodostavia hiukkasia. Pienimpien aineen osien etsiminen on ehkä päättymässä. Hiukkasfysiikan standardimallin matemaattinen sääntöjoukko sisältää tunnetut asiat ja luo niiden välille yhteyksiä. Standardimalli on viitekehys, joka yhdistää viime vuosikymmenien kuluessa löydetyn uuden tiedon siihen, mitä fysikaalisesta maailmasta on tiedetty aiemmin. Kokeiden ja standardimallin ansiosta voimme päätellä, että kvarkit ja elektronit ovat luonnon perusrakenneosat.

Neutriinot löytyivät ensin Neutriinot ovat häviävän pieniä eikä mikään voima sido niitä, niitten vaikutus toisiin hiukkasiin on pieni. Ylös- ja alas -kvarkkien jälkeen löytyivät lumo-, outo-, huippu- ja pohjakvarkit. Sitten löytyivät myoni ja tau, jotka yhdessä elektronin ja neutriinojen kanssa muodostavat leptonien joukon Uusia vuorovaikutuksia löytyi. Tällainen on hajoaminen, jolloin hiukkanen voi muuttua kahdeksi tai useammaksi hiukkaseksi. Vuorovaikutukset voivat hävittää tai absorboida alkuperäisen hiukkasen ja luoda lopulliset hiukkaset Heijastuminen on tapahtuma, jossa peilin yksi atomi absorboi ja tuhoaa peiliin tulevan fotonin, minkä jälkeen jokin peilin atomi emittoi peilistä uuden fotonin Elektroni on ikuinen, mutta myoni tai raskas kvarkki hajoaa alle sekunnin miljoonasosassa Standardimallin kannalta kaikki hiukkaset ovat samanarvoisia. Hiukkanen luokitellaan massan, spinin, kolmen varauksen (sähköisen, värin, heikon varauksen sekä kolmen lukumerkin (baryoniluvun, leptoniluvun ja kvarkkilajeihin perheluvun) mukaan. Voimme ennustaa, miten monta hiukkasta tietyssä törmäyksessä syntyy, mikä on kunkin hiukkasen elinikä jne.

Ainehiukkaset

Hiukkasia ja voimia

Antihiukkaset Vuonna 1928 Paul Dirac todisti, että jokainen teoria, joka sisältää sekä kvanttimekaniikan että Einsteinin suppeamman suhteellisuusteorian edellyttää, että jokaisella hiukkasella on partneri. Standardimallilla on tämä ominaisuus. Dirac osoitti, että jos yhtälöillä on hiukkasta vastaava ratkaisu, niillä on myös toista hiukkasta vastaava ratkaisu. Toinen hiukkanen on muuten samanlainen kuin ensimmäinen, mutta kaikkien varausten merkit ovat vastakkaiset Antihiukkasetkin ovat vain hiukkasia ja hiukkasparin luokittelu aineeksi eli materiaksi ja antiaineeksi on lähinnä sopimus. Antihiukkasten olemassa olo ennustettiin puhtaasti teoreettisin perustein. Antihiukkasten keksimisen toinen poikkeuksellinen piirre oli, että teorian ohjaama ihmisen ajattelu onnistui ennustamaan aikaisemmin tuntemattoman luonnon piirteen olemassaolon.

Perheet Standardimalli kuvaa myös neutriinojen vuorovaikutukset oikein. Elektroni, myoni ja tau näyttävät eroavan toisistaan vain massansa suhteen. Massat Elektronin voi korvata myös perheen neutriino ja toisin päin. Elektronin voi myös korvata myonin tai taun neutriino ja toisin päin. voidaan ilmoittaa suhteena protonin massaan, jolloin yksikköä ei tarvita. Elektronille suhde on 1/1836, myonille 1/9 ja taulle 1,9. Elektronien Leptoniperheiden välillä on myös selkeä kaikkien tunnettujen ominaisuuksien ja raja. Elektronit esiintyvät atomeissa, joista vuorovaikutuksien ennustukset riippuvat vain elektronin massan arvosta. Jos elektronin massa me koostumme. Myonilla ja taulla on erittäin korvataan myonin massalla, saadaan vastaavat lyhyt elinikä ja niitä syntyy vain hiukasten myonin ennustusten arvot. Vastaavasti toimivat törmäyksissä ja kosmisissa säteissä. taun ennustukset. Ne on todennettu kokeellisesti.

Standardimalli Standardimalli kuvataan voimien vaikutuksen alaisten hiukkasten eli aineen, kvarkkien ja leptonien, sekä voimaa välittävien hiukkasten avulla. Voimaa välittävät mittabosonit (fotonit, gluonit ja W- ja Z-bosonit) ja Higgsin bosonit. Higgsin bosonien vuorovaikutus hiukkasiin on se, että hiukkaset saavat massan.

Kvarkit Kvarkkien jakauma muistuttaa leptooneja. Kvarkkia on kuutta makua, jotka ovat kasvavan massan mukaisessa järjestyksessä ylös (u,up), alas (d,down), outo (s,strange), lumo (c,charm), pohja (b,bottom,beauty) ja huippu(t,top,truth). Ylös-, lumo- ja huippukvarkkien varaus on -2/3 elektronin varaksesta ja alas-, outoouto ja pohjakvarkkien varaus on +1/3 elektronin varauksesta. Kvarkitkin esiintyvät kolmessa perheessä, jotka muistuttavat toisiaan paitsi massan suhteen. Kvarkkien massat ovat suhteessa protonin massaan ylös (noin 1/235), alas (1/135), outo (1/6), lumo (1,6), pohja (5,2) ja huippu (170). Kvarkit voivat leptonien tapaa muuttua perheen sisällä. Esim. u voi muuttua d-kvarkiksi ja päinvastoin (u<->d). Lisäksi niillä on pieni mahdollisuus muuttua kvarkiksi, jolla on eri sähkövaraus, u<->s ja u<>b (mutta ei u<->c tai u<->t) ja jne. Kvarkeilla on kuitenkin uudenlainen varaus, jota leptoneilla ei ole: värivaraus. Sähkövarauksesta poiketen värivaraus ei esiinny jokapäiväisessä maailmassa. Sen ilmenemismuodot ovat epäsuoria. Sitä sanotaan väriksi, koska kvarkkien säännöt muistuttavat väriopin sääntöjä, joilla perusväreistä syntyy valkea valo. Värivaraus on kuitenkin mielivaltainen käsite, eikä sillä ole yhteyttä todellisiin väreihin.

Voimat ja niitä välittävät hiukkaset eli bosonit Standardimalli on heikon, sähkömagneettisen ja vahvan voiman teoria. Gravitaatio on toistaiseksi sivustakatsoja. Hiukkasten painovoimaan perustuvat vuorovaikutukset ovat paljon heikompia kuin hiukkasten väliset vuorovaikutukset. Standardimalli on kvanttiteoria. Kentän energia ja liikemäärä ovat kvantittuneet. Energian ja liikemäärän kvanttia kutsutaan fotoniksi. Fotoni ja muut kvanttikentästä voimaa välittävät hiukkaset ovat bosoneja. Fotonit ovat elektronit ytimeen sitova liima. Sähkömagneettinen voima vaikuttaa jokaiseen sähkövarausta kantavaan hiukkaseen eli leptoneihin: elektroniin, myoniin tai tauhun, kaikkiin kvarkkeihin ja Wbosoniin.

Heikko vuorovaikutus Heikko voima välittyy heikon kentän synnyttämällä kvantilla samaan tapaan kuin sähkömagneettinen kenttä välittyy fotonin vaikutuksesta. Hiukkasten heikolla varauksella on enemmän vaihtoehtoja kuin sähkövarauksella, joten sen välittämiseen tarvitaan kolme bosonia. Ne ovat www+, Z ja www-. Ne luetaan www- plus, Z- nolla ja www- miinus. Heikon voiman kantama on hyvin lyhyt. Leptonin ja kvarkin ympärillä oleva heikko kenttä ei ulotu hetikään yhtä kauas kuin sähkömagneettinen kenttä. Heikkoa varausta kantavat hiukkaset, kaikki kvarkit ja leptonit. Myös www+, Z ja www- tuntevat heikon voiman. Vain fotonit ja gluonit eivät tunne sitä. Heikko vuorovaikutus ei pysty sitomaan hiukkasia atomeiksi, mutta se saa useimmat hiukkaset epävakaiksi keveintä ylös-kvarkkia ja keveintä leptonia eli elektronia lukuun ottamatta. Heikolla voimalla on olennainen osuus auringon sisäisissä prosesseissa. Se pitää yllä auringon energiatuotantoa ja rakentaa raskaita alkuaineita. Ensimmäisessä vaiheessa kaksi protonia törmäävät toisiinsa ja tuottavat neutriinon, positronin ja deuteronin eli ytimen, jossa on yksi protoni ja yksi neutroni. Se on W-bosonin välittämää heikkoa vuorovaikutusta.

Värivoima ja vahva vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus välittyy gluonien vaihdolla. Gluonit ovat värivarausta kantavien hiukkasten synnyttämän värikentän kvantteja. Vain kvarkit ja gluonit itse kantavat värivarausta, mutta leptonit, sähkömagneettisen kentän kvantit w+, Z ja w- eivät Värivoiman kaikkien piirteiden välittyminen edellyttää kahdeksaa gluonia, joilla on eri väri. Vahva voima liittää kvarkit protoneiksi ja neutroneiksi, joilla ei ole nettovarausta. Samaan tapaan kuin sähkökenttä vuotaa atomista ja mahdollistaa molekyylien synnyn, värivoima vuotaa protoneista ja neutroneista. Heikko värivoima ilmenee ydinvoimana, joka sitoo protonit ja neutronit toisiinsa kemiallisten alkuaineiden atomien ytimissä. Kaikilla hiukkasilla on vielä yksi ominaisuus, spin, joka muistuttaa tavanomaista esineen pyörimistä akselinsa ympäri. Hiukkasen spinin määrä voidaan ilmaista Planckin vakion h avulla. Koska kvanttiteoriassa asiat ilmenevät paketteina, hiukkasten spin voi olla 0,1/2, 1, 3/2, jne. Spinin yksikkö on aina h/2π, joten yksikköä ei tavallisesti merkitä näkyviin. Perushiukkasilla esiintyy vain sarjan kolme ensimmäistä arvoa. Higgsin bosonin spin on 0. Kvarkkien ja leptonien spin on 1/2 ja sähkömagneettisen, heikon ja värikenttien voimaa välittävien hiukkasten, fotonin, w+, Z ja w- -bosonien ja gluonien spin on 1. Niitä hiukkasia, joiden spin on perusyksikön monikerran puolikas sanotaan fermioniksi. Nimi on annettu italialaisen fyysikon Enrico Fermin mukaan. Vain kvarkit ja leptonit ovat näitä hiukkasia. Niitä, joiden spin on perusyksikön kokonaisluvun monikerta,fotoni, w+, Z ja w- ja gluonit, sanotaan bosoniksi intialaisen fyysikko Satyaendra Nath Bosen mukaan.

Symmetriat Alkeishiukkasfysiikan kenttäteorioiden rakenne on matemaattinen ja perustuu symmetrioihin. Esimerkiksi kvarkkien kolme värivarausta muodostavat eräänlaisen sisäavaruuden. Kvarkkien vuorovaikutuksia kuvaavan vahvan voiman kvanttikromodynamiikan (QCD) luonteen määrää vaatimus että, että energiatasot säilyvät samoina, kun kvarkkien värejä vaihdellaan toisikseen. Kvarkkivärien välillä vallitsee symmetria. Myös elektroni ja neutriino voitaisiin korvata toisillaan. Hiukkasfysiikan standardimallissa symmetrioita on kolme: vahvaa voimaa heikkoa voimaa ja sähkömagneettista voimaa.

Higgsin fysiikka Higgsin bosonit, mikäli ne ovat olemassa, ovat uudenlaisen hiukkasille massan antavan vuorovaikutuksen välittäviä bosoneja. Standardimalli ennustaa Higgsin bosonin olemassaolon. Perusmuodossaan standardimalli on massattomien hiukkasten oppi Higgsin kenttä kuitenkin on olemassa. Oletettavasti sen bosonikin vielä löydetään. Silloin standardimalli on vasta valmis.