Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen



Samankaltaiset tiedostot
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Teollinen hyötykäyttö

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Maa- ja metsätalousministeri

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Yhdyskuntalietteen käyttö

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Juurikäävän torjunta

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Lannoitelainsäädäntö

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Envor Group Hämeenlinna

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

Maakunnan puuraaka-aineesta korkean arvonlisän tuotteita Stora Enso Oulun Tehdas

HYÖDYNTÄMISPOTENTIAALI

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Uusiutuvan energian vuosi 2015

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus,

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Jätetaksa alkaen

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

Kangasmaiden lannoitus

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Suometsäseminaari, Seinäjoki

RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Transkriptio:

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen

FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut Tuottaa metsälannoitukseen kehitettyjä Ecolan tuotteita Tuotantolaitokset sijaitsevat Liperissä ja Viitasaarella. Tuotanto vuonna 2005 noin 2000 tn -> vuonna 2012 noin 50 000 tn. Palvelee lämpö- ja voimalaitosasiakkaita ottamalla vastaan puuvaltaisia tuhkia, toimittamalla järjestelmiä tuhkan vastaanottoon ja logistiikkaan sekä tuottamalla laadunseurannan asiantuntijapalveluja. Palvelee metsälannoitusasiakkaita suunnittelemalla ja toteuttamalla maa- ja lentolevityshankkeita

Tuhkan syntyminen ja laatu Tuhkaa syntyy vaihtelevasti polttoaineen laadusta riippuen n. 1 10 % polttoaineen massasta. Turpeella suurempi tuhkaprosentti kuin puulla. Tuhkan määrä voi yllättää! Kerätään yleensä leijupetikattiloista kuivana ja arinakattiloista märkänä. Polttoaineen laatu näkyy tuhkassa; huomioi etenkin kierrätyspuuta poltettaessa! Vaihtelua raekoossa, ravinnepitoisuudessa, mineraalikoostumuksessa, liukoisuuksissa, ph:ssa ym ym.

Mitä tuhkasta tulee tietää? Tuhka on jäte, jonka tuottaja on vastuussa sen asianmukaisesta hävittämisestä Tuhka on laadultaan hyvin vaihtelevaa Asianmukaista hävittämistä voi olla toimittaminen kaatopaikalle, jolloin kaatopaikan on maksettava jätteestä vero Tuhkan voi toimittaa hyötykäyttöön, jolloin se on edelleen jäte, mutta jäteveroa ei makseta Epäselvää, onko tuhka mahdollista luokitella sivutuotteeksi ehkä tulevaisuudessa laitoskohtaisesti Kaatopaikkakäyttö: haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet Maarakennuskäyttö: haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet Lannoitekäyttö: ravinteiden ja haitta-aineiden kokonaispitoisuudet; ravinteille on vähimmäisvaatimukset. Osa haitta-aineista on myös hivenravinteita (sinkki, kupari)

Tuhka on jätettä Tuhkaan sovelletaan usean alan lainsäädäntöä ja tuhkaa valvovat eri viranomaiset Lannoitekäyttö: jätettä saa käyttää lannoitteena tiettyjen laatuvaatimusten täyttyessä Valvova viranomainen: Evira Maarakennus: jätettä saa käyttää ilmoitusmenettelyllä maarakentamiseen tiettyjen edellytysten täyttyessä Kun edellytykset eivät täyty, tarvitaan ympäristölupa Valvova viranomainen: ELY-keskus Pienimuotoisesta hyödyntämisestä sovittava kunnan kanssa. Kaatopaikat: Kaatopaikoilla on ympäristölupa ottaa vastaan tuhkaa. Kaatopaikat voivat käyttää tuhkaa myös rakenteisiin tai viherrakentamiseen, jolloin tuhkasta ei peritä veroa Valvova viranomainen: Tulli, ELY-keskus Hyötykäyttö ympäristöluvalla

Tuhka metsälannoitteena Tuhka sopii lannoitteeksi turvemaille, joilla tarvitaan fosforia ja kaliumia Levitetään maalevityksenä kevättalvella tai helikopterilevityksenä ympäri vuoden Levitysmäärä yleensä n. 4 tn/ha Käyttö metsätaloudessa on paljon yleisempää kuin maatalouskäyttö; maatalouden tiukista raskasmetallirajoituksista johtuen Lannoitteeksi käy puun turpeen ja peltobiomassojen tuhka, tuhka on analysoitava ennen käyttöä. Tuhkan tuottajan täytyy olla Eviran rekisterissä. Tuhkalla lannoitetaan vuosittain noin 9000 ha metsää

Tuhkan käyttöön liittyvää Korkea ph, emäksinen Pölyävä, huomioitava käsittelyssä ja kuljetuksissa Selvitettävä haluaako tuhkan käsittelijä tuhkan märkänä vai kuivana Tuhkaa syntyy talvella, yleensä hyötykäyttö kesällä, selvitettävä varastointimahdollisuudet, mahdollisesti ympäristölupa Tuhkan kuljetusmatkat voivat olla pitkiä: huomioitava tuhkan keräyksessä ja varastoinnissa (esim. tarpeeksi suuret tuhkalavat tai välivarasto). Kuva: Hytönen/Heino, METLA

Näkemyksiä ja tulevaisuutta Tuhkaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut viime vuosina nopeasti millaisia muutoksia tulossa? Jo olemassa oleva tieto pitäisi hyödyntää ei tutkita samoja asioita uudelleen eri hankkeissa Tuhkan lannoitekäytön edut tunnetaan jo muut maat ovat edellä muussa tuhkaan liittyvässä tutkimuksessa Jätteiden hyödyntämisen tulisi olla ensisijaisesti tehokasta ja todellista hyödyntämistä sopivassa käyttötarkoituksessa ei välttämättä aina paikallista Tuhkan hyötykäyttö säilynee tuhkantuottajalle maksullisena: tuhkapohjaisten tuotteiden myyntihinta on alhainen, ellei kallista jalostusta tehdä.