JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VUOTEEN 2015

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VUOTEEN 2015 Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nilsiä, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto 15.3.2012

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TAUSTAA... 2 2.1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2.2 KUNNAN JÄTEHUOLTOTEHTÄVÄT... 3 3 JÄTEHUOLLON SUUNNITTELU... 4 3.1 KUNTIEN JÄTESTRATEGIASTA JÄTEPOLIITTISEEN OHJELMAAN... 4 3.2. PALVELUTASO KUNTIEN JÄTEPOLIITTISESSA OHJELMASSA... 5 3.3 JÄTEHUOLLON PALVELUTASON MÄÄRITTELEMINEN... 6 4 TIETOA NYKYTILANTEESTA... 7 4.1 ASIAKAS- JA KIINTEISTÖMÄÄRÄ... 7 4.2 NYKYINEN PALVELUVERKOSTO...11 4.3 JÄTTEENKULJETUS...11 4.4 VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT...12 5 KUNTIEN YHTEINEN PALVELUTASO... 14

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 2 1 JOHDANTO Savo-Pielisen jätelautakunta on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu jätehuollon palvelutason määritteleminen. Ennen yhteisen lautakunnan perustamista palvelutasosta päätettiin peruskunnissa. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella on 18 kuntaa neljän maakunnan alueelta: Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nilsiä, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo ja Vesanto. Palvelutasossa asetetaan raamit sille, millaisia jätehuollon palveluja alueen asukkaille tarjotaan. Palvelutaso on määritelty ensisijaisesti kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon osalta. Asiakirjassa esitetään palvelujen vähimmäistaso. Aikaisempi jätehuollon palvelutaso oli määritelty vuosille 2006 2008. Tuolloin tarve palvelutason määrittelyyn tuli vuoden 2003 jätelain muutoksesta, jonka mukaan järjestetty jätteenkuljetus on suunniteltava ja hoidettava siten, että se turvaa jätteen haltijoille riittävän palvelutason. Toisaalta palvelutason määrittelyä tehtiin tarpeesta yhtenäistää ja saada kattavaksi kuntien jäteyhtiön palveluverkosto koko toiminta-alueella niin, että kunnalliset jätehuollon palvelut ovat helposti saavutettavissa. Palvelutason määrittelyyn palattiin vuonna 2009 alkaneen jätepoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä. Riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto nostettiin yhdeksi asiakokonaisuudeksi, jolle ohjelmassa esitettiin tavoite vuoteen 2015 ja tavoitteen saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä toimenpiteistä vastuussa olevat tahot. Jätepoliittisessa ohjelmassa ei tehty itse palvelutason määrittelytyötä vaan nostettiin esille palvelutason määrittelyssä erityisesti huomioon otettavia asioita. 2 TAUSTAA Tässä palvelutasoasiakirjassa on esitetty jätelautakunnan toimialueella tarjottava jätehuollon palvelujen vähimmäistaso vuoteen 2015. Asiakirjassa on huomioitu seuraavat palvelut: - sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuspalvelut, - paikalliset jäteasemat, - vaarallisten jätteiden keräys, - hyötyjätteiden keräys, - jätevesien puhdistuksessa syntyvien jätteiden keräys, - erityisjätteiden keräys, - tiedotus ja neuvonta, - jätehuollon viranomaispalvelut sekä - jätehuollon valvonta. 2.1 Lainsäädäntö Jätelain (1072/1993) mukaan järjestetty jätteenkuljetus on suunniteltava ja hoidettava siten, että se turvaa jätteen haltijoille riittävän palvelutason. Kunnan jätehuoltoviranomainen (jätelautakunta) hyväksyy palvelutason kuntia kuultuaan. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy myös jätemaksun määräämisen yksityiskohtaiset perusteet sisältävän taksan, jonka tulee olla sellainen, että jätemaksut vastaavat tarjottua palvelutasoa ja kannustavat jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä jätteen hyödyntämiseen. Jätelakiin on kirjattu lisäksi jätemaksun kohtuullistamisesta seuraavaa: jos taksan mukaista jätemaksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä, voidaan maksu määrätä taksasta poiketen tai maksu jättää perimättä ottaen huomioon erityisesti jätteen määrä, järjestetyn jätehuollon palvelutaso ja jätteen omatoiminen hyödyntäminen.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 3 Uuteen, 1.5.2012 voimaan tulevaan jätelakiin (646/2011) on kirjattu kunnan jätehuoltopalveluja koskevia laatuvaatimuksia. Jätteen haltijoiden käytettävissä tulisi olla ensisijaisesti jätteenkuljetus kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. Kiinteistökohtaisia jätteen kuljetuspalveluja on oltava tarjolla luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Alueilla, joissa kiinteistökohtainen jätteenkuljetus ei ole mahdollista, on oltava riittävä määrä alueellisia vastaanottopaikkoja. Samoin on oltava riittävä määrä alueellisia vastaanottopaikkoja hyödynnettäville ja vaarallisille jätteille. Alueellisten vastaanottopaikkojen olisi oltava vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa. Laatuvaatimuksiin on kirjattu myös jätehuoltopalvelujen riittävä monipuolisuus ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen sekä jätehuoltopalvelujen riittävä tiedotus ja neuvonta. 2.2 Kunnan jätehuoltotehtävät Kunnille kuuluvat lakisääteiset jätehuoltotehtävät voidaan jakaa jätehuollon järjestämisen viranomaistehtäviin, palvelutehtäviin ja valvontatehtäviin (kuva 1). Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät hoitaa Savo-Pielisen jätelautakunta, joka on uuden jätelain 23 :n mukainen kunnan jätehuoltoviranomainen. Jätehuollon palvelutehtävät hoitaa samalla alueella toimiva kuntien yhtiö, Jätekukko, tehdyn osakassopimuksen mukaisesti. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät. Kuntien tekemän sopimuksen mukaan jätelautakunta päättää mm. - jätteenkuljetuksen, hyötykäytön ja käsittelyn periaatteista, - jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta, - jätetaksasta ja jätemaksuista sekä - jätehuollon palvelutasosta. Kuntien jäteyhtiöstä tekemän osakassopimuksen mukaan: - Yhtiö järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. Yhtiö voi sopimuksella järjestää muunkin jätteen kuljetuksen. - Yhtiö järjestää sellaisen sopijakuntien alueella syntyvän jätteen vastaanoton, hyödyntämisen ja käsittelyn, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. Yhtiö voi sopimuksella ottaa vastaan muutakin jätettä sekä järjestää sen hyödyntämisen ja käsittelyn. - Yhtiö huolehtii myös osakaskuntiensa puolesta tarpeellisesta jätehuollon neuvonta, tiedotus- ja valistustehtävistä. - Yhtiö laatii kunnille tarpeelliset seurantaraportit sekä tekee valvontaa varten tarpeellisia tilastoja ja tutkimuksia. - Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa jätteisiin tai hyödynnettäväksi tarkoitettaviin aineisiin ja niistä lajittelemalla tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin Myös peruskunnille kuuluu tiettyjä jätehuollon palvelutehtäviä, joita ei ole annettu jäteyhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa vanhojen kaatopaikkojen hoito, puutarhajätteiden ja kantojen sekä ylijäämämaiden vastaanotto. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Kuntien ympäristönsuojeluviranomainen toteuttaa jätehuollon valvontaa mm. valituksiin liittyvin tarkastuskäynnein. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo roskaamiskiellon toteutumista kunnassa.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 4 Kuva 1. Jätehuoltotehtävät ja yhteistyö Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon järjestämisen palvelutehtävät Jätehuollon valvontatehtävät Kunnat (osakassopimus) omistajaohjaus Savo-Pielisen jätelautakunta Jätekukko Oy Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset YHTEISTYÖ ELY-keskukset Jätelautakunta koordinoi jätehuollon neuvottelukunnan ja sen alaisten työryhmien toimintaa Jätehuollon neuvottelukunta ja työryhmät sekä alueelliset palaverit 3 JÄTEHUOLLON SUUNNITTELU 3.1 Kuntien jätestrategiasta jätepoliittiseen ohjelmaan Jätekukon osakaskunnat laativat vuosina 2004 2005 jätestrategian yhteisen osan kaudelle 2005 2009 Suomen Kuntaliiton antaman suosituksen mukaan. Kaikki yhtiön alueella tuolloin olleet kunnat hyväksyivät sen. Jätestrategian tavoitteena oli jätehuoltojärjestelmän kehittämiskohteiden kartoittaminen, toimintalinjausten etsiminen todetuille kehittämiskohteille sekä vastuiden ja työnjaon selkeyttäminen. Jätestrategialla kunnat ilmaisivat tahtonsa jätehuollon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi valitsemillaan päämäärillä ja niiden tavoittelemiseksi määritellyillä toimenpiteillä. Jätestrategia toimi hyvänä työkaluna jätehuollon koordinoinnissa. Jätestrategian ensimmäisellä toimikaudella yhtiön osakkaiksi tulivat Pielisen Karjalan kunnista Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo vuonna 2007. Näissä kunnissa strategiaa ei hyväksytty liittymisvaiheessa. Yhtiön osakaskuntien jätepoliittinen ohjelma päivitti osakaskuntien jätestrategian yhteisen osan. Jätestrategian päivityshanke alkoi vuonna 2009. Strategia nimettiin jätepoliittiseksi

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 5 ohjelmaksi, joka vastaa paremmin raportin sisältöä. Jätepoliittinen ohjelma on hyväksytty vuoden 2011 aikana kaikissa osakaskunnissa. Jätepoliittisessa ohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty jätehuollon kehittämistavoitteita kaudelle 2011 2015 sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmassa on keskitytty kuuteen asiakokonaisuuteen, joiden yhteisenä tavoitteena ovat jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden edelleen selkeyttäminen. 3.2. Palvelutaso kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa Riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto on nostettu yhdeksi asiakokonaisuudeksi kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa. Palvelutason osalta tavoitteeksi on asetettu seuraavaa: Tavoite vuoteen 2015 Kattavalla ja yhtenäisellä palveluverkostolla on varmistettu helposti saavutettavat kunnalliset jätehuollon palvelut koko toimialueella. Etenkin vaarallisten jätteiden ja rakennusjätteiden keräystä on tehostettu. Jätteiden keräyspisteet sijaitsevat toiminnallisesti hyvillä paikoilla ja kaavoituksessa huomioidaan jätehuollon tilatarpeet. Puutarhajätteitä ja ylijäämämaita otetaan vastaan jokaisessa osakaskunnassa yhtenäisen toimintamallin mukaisesti. Myös yrityksiä palvellaan kapasiteetin mahdollistamissa rajoissa. Ohjelman valmisteluvaiheen kyselyjen perusteella Jätekukon toimialueella ollaan pääosin tyytyväisiä palveluverkostoon. Tyytymättömyyttä oli lähinnä jäteaseman aukioloaikoihin ja vaarallisten jätteiden (ongelmajätteiden) vastaanottopisteiden saavutettavuuteen. Tyytyväisyydessä jätekuljetuksiin oli merkittäviä eroja riippuen jätehuollon järjestämistavasta. Kaikkein tyytyväisimpiä palveluun olivat jätekimppaan kuuluvat vakituiset asukkaat, joista tyytyväisiä oli 92 %. Tyytymättömimpiä olivat puolestaan aluekeräyspistettä käyttävät vapaa-ajan asukkaat, joista tyytyväisiä oli vain noin puolet. Lähes 20 % vakituisista asukkaista ilmoitti, ettei saa itse järjestettyä kuljetusta isokokoisille jäte-esineille niiden asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Keski-Suomen jätesuunnitelmassa on esitetty, että etenkin haja-asutusalueilla tulisi tarkastella mahdollisuus kiertävien keräysten ja tilauskeräysten toteuttamiseen. Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja Itä-Suomen jätesuunnitelman mukaan riittävän tiheä hyötyjätteiden keräysverkosto tulee taata myös haja-asutusalueilla pidemmistä kuljetusmatkoista ja vähäisemmistä jätemääristä huolimatta. Itä-Suomen jätesuunnitelmassa esitetään yhtenäisen palvelutason määrittelemistä koko Itä-Suomen alueelle. Riittävällä ja yhtenäisellä palvelutasolla taataan eri väestöryhmien tasapuolinen kohtelu ja oikeudenmukaiset jätemaksut. Riittävällä palvelutasolla ehkäistään myös roskaantumista.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 6 Jätepoliittisessa ohjelmassa on asetettu toimenpiteitä palvelutasoon liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi. Palvelutason määrittämistyöhön liittyen keskeisimmät toimenpiteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Jätepoliittisen ohjelman toimenpiteet palvelutason määrittelemiseen liittyen. Toimenpide Vastuu Seuranta Jätehuollon palvelutason määrittelyssä huomioidaan etenkin jäteasemaverkosto vaarallisten jätteiden vastaanotto lajitellun rakennusjätteen vastaanotto aluekeräyspisteverkosto ekopisteverkosto puutarhajätteet ja ylijäämämaat isokokoisten jäte-esineiden keräys-/kuljetuspalvelu palvelupisteiden saavutettavuus jäteltk; jäteyhtiö; kunnat seurannan mittarit määritellään palvelutason päivittämisen yhteydessä seurannassa huomioidaan mm. - keräysverkoston kattavuus - jäteasemien aukioloajat - keräyspisteiden lukumäärä ja sijainti - lajittelumahdollisuudet Kehitetään yhteistyötä tuottajayhteisön kanssa kattavan keräysverkoston aikaansaamiseksi tuottajavastuujätteiden osalta jäteyhtiö keräyspisteiden lkm ja saavutettavuus 3.3 Jätehuollon palvelutason määritteleminen Aikaisemman jätestrategian pohjalta tehty palvelutaso oli määritelty kaudelle 2006 2008. Tällöin esitys valmisteltiin ylikunnallisessa palvelutasotyöryhmässä ja päätös tehtiin kunnissa. Vuonna 2007 Jätekukon osakkaiksi tulleet Pielisen Karjalan kunnat (Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo) eivät osallistuneet ensimmäisen kauden palvelutason määrittelyyn. Juuan kunta hyväksyi palvelutason myöhemmin. Jätehuollon palvelutaso kaudelle 2006 2008 perustui kuntien jätestrategiatyössä aloitettuun palvelutason määrittelyyn sekä tietoihin ja kokemuksiin senhetkisestä palvelutasosta. Asiakirjassa määriteltiin palvelujen vähimmäistaso, ja suurimmilta osin palvelutaso on pystytty toteuttamaan asiakirjan mukaisena. Uudessa jätepoliittisessa ohjelmassa palvelutaso jätettiin hyvin avoimeksi eli siihen liittyvät asiat jätettiin määriteltäväksi yksityiskohtaisesti myöhemmin. Palvelutason määrittelemisessä on otettu huomioon jätepoliittisessa ohjelmassa esitetyt painopisteet ja aikaisemmassa palvelutasossa esille nostetut asiat.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 7 Uuden palvelutason valmistelu on ollut jätelautakunnan viranhaltijoiden vastuulla. Työhön on osallistunut jätehuollon neuvottelukunnan nimeämä PALSU-työryhmä, jossa on edustajia eri kuntien teknisistä toimista ja ympäristötoimista. Lisäksi palvelutason päivittämisen yhteydessä on käyty useita alueittaisia neuvotteluja, joihin on osallistunut jätelautakunnan ja kuntien viranhaltijoita. Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 -asiakirjaan on koottu Jätekukon toimialueella tarjottava jätehuollon palvelujen vähimmäistaso. Asiakirjassa on huomioitu seuraavat palvelut: - sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuspalvelut (järjestetty jätteenkuljetus): jätehuollon järjestäminen, kuljetusreitit ja lisäpalvelut, - paikalliset jäteasemat, - vaarallisten jätteiden keräys, - hyötyjätteiden keräys, - jätevesien puhdistuksessa syntyvien jätteiden keräys, - erityisjätteiden keräys, - tiedotus ja neuvonta, - jätehuollon viranomaispalvelut sekä - jätehuollon valvonta. Aikaisempaan palvelutasoon nähden uudessa palvelutasossa on pyritty ottamaan mukaan kattavammin eri palveluja ja määrittelemään taso yksityiskohtaisemmin. Näin palvelutason odotetaan varmistavan kuntalaisille entistä paremmin yhdenvertaiset ja laadukkaat jätehuoltopalvelut. 4 TIETOA NYKYTILANTEESTA 4.1 Asiakas- ja kiinteistömäärä Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on noin 210 000 asukasta. Jätehuollon asiakasrekisterissä on noin 61 700 kerros- ja rivitalohuoneistoa, 40 300 omakotitaloa ja 25 300 vapaa-ajanasuntoa. Tietoja kuntien asiakas- ja kiinteistömääristä sekä niiden jätehuollon järjestämistavoista on esitetty taulukoissa 2A ja 2B. Nämä taulukot vakituisten asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen määristä sekä liittymisasteista järjestettyyn jätteenkuljetukseen ovat suuntaa-antavia. Tilastokeskuksen ja Jätekukon rekistereissä olevat tiedot asuin- ja vapaa-ajankiinteistöistä eivät ole täysin samat (esim. kiinteistöt voivat olla eri luokissa), mikä vaikuttaa liittymisasteisiin. Omakotitalojen liittymisaste järjestettyyn jätteenkuljetukseen koko Jätekukon toimintaalueella oli vuoden 2011 alussa 83 %. Omakotitaloista suurin osa (63 %) on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen kiinteistökohtaisella jäteastialla. Myös kimppoja eli lähikiinteistöjen yhteistä keräysvälinettä käyttävien omakotitalojen määrä on merkittävä (33 %) Aluekeräyspisteeseen liittyneitä vakituisia asuntoja on vain noin 4 % kaikista liittyneistä kiinteistöistä. Omakotitalojen liittymisastetta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että useita omakotitaloja käytetään käytännössä loma-asumiseen, joten ne ovat jäterekisterissä vapaa-ajan asuntoina.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 8 Kuva 2 Omakotitalojen jätehuoltoon liittymistavat Vapaa-ajan asunnoista 86 % on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Suurin osa (41 %) vapaa-ajan asunnoista on järjestänyt jätehuollon kimpan kautta. Merkittävä osa (40 %) käyttää yhtiön ylläpitämiä aluekeräyspisteitä. Vain 7 %:lla on käytössään oma, kiinteistökohtainen jäteastia. 10 %:lla vapaa-ajan asuntoja sekajätteet kuljetetaan vakituisen asunnon jäteastiaan (mahdollista vain, jos vapaa-ajan asunto ei sijaitse perusnoutoalueella ja käytössä ei ole kohtuullisesti saavutettavissa olevaa aluekeräyspistettä). Kuva 3. Vapaa-ajan asuntojen jätehuoltoon liittymistavat

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 9 Taulukko 2A Tietoja kuntien vakituisten asuinrakennusten määristä ja jätehuoltoon liittymistavoista RT+KT 2) (huoneistot) OK-talot 2) Kunta RT+KT huoneistot 1) OK-talot 1) Kaikki yht. RT+KT (huoneistoja ) Liittymis % Oma kiinteistökohtainen jäteastia AKPkäyttäjä Kimpassa Kaikki yht. Liittymis % Juankoski 841 1 934 804 96 % 697 121 853 1 671 86 % Juuka 947 2 208 921 97 % 1 240 36 405 1 681 76 % Kaavi 692 1 254 593 86 % 276 179 556 1 011 81 % Karttula (nyk. Kuopio) 353 1 311 274 78 % 551 42 496 1 089 83 % Konnevesi 360 1 129 368 102 % 315 63 544 922 82 % Kuopio 37 853 11 066 38 505 102 % 6 447 78 2 847 9 372 85 % Lieksa 3 134 4 453 2 969 95 % 2 476 234 819 3 529 79 % Maaninka 424 1 476 322 76 % 753 69 404 1 226 83 % Nilsiä 1 071 2 378 985 92 % 1 091 147 777 2 015 85 % Nurmes 2 017 2 729 2 059 102 % 1 444 233 544 2 221 81 % Pieksämäki 5 766 5 231 5 702 99 % 3 290 60 1 133 4 483 86 % Rautalampi 528 1 394 439 83 % 493 21 565 1 079 77 % Rautavaara 327 817 272 83 % 252 12 334 598 73 % Siilinjärvi 4 041 4 914 4 339 107 % 3 678 9 749 4 436 90 % Suonenjoki 1 856 2 257 1 718 93 % 1 164 22 742 1 928 85 % Tervo 249 697 187 75 % 111 7 427 545 78 % Tuusniemi 454 1 132 436 96 % 442 97 389 928 82 % Valtimo 432 988 367 85 % 455 35 284 774 78 % Vesanto 358 998 391 109 % 161 12 613 786 79 % Yhteensä 61 703 48 366 61 651 100 % 25 336 1 477 13 481 40 294 83 % 1) Lähde: Tilastokeskus, 31.12.2009 2) Lähde: Jätekukko Oy:n asiakasrekisteri 1.1.2011

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 10 Taulukko 2B Tietoja kuntien vapaa-ajan asuinrakennusten määristä ja jätehuoltoon liittymistavoista Kunta Vapaa-ajan asunnot 1) Oma kiinteistökohtainen jäteastia Vapaa-ajan asunnot 2) Käyttökelvottomat 2) AKPkäyttäjä Siirtolapuutarhat sekä ASO muotoiset vapaaajanas. Kotimökkikimpat Kaikki yht. Liittymis % kpl % -osuus kaikista OKtaloista ja vapaa-ajan kiinteistöistä Kimpassa Juankoski 1 030 45 430 342 150 967 94 % 31 1 % Juuka 1 726 194 579 411 200 1 384 80 % 153 5 % Kaavi 1 191 22 658 435 53 1 168 98 % 126 6 % Karttula (nyk. Kuopio) 1 332 37 289 550 42 918 69 % 11 1 % Konnevesi 1 190 27 445 283 52 807 68 % 53 3 % Kuopio 5 226 190 1 735 2 561 412 136 5 034 96 % 153 1 % Lieksa 2 618 203 1 303 371 1 641 2 519 96 % 207 3 % Maaninka 939 95 470 158 35 758 81 % 78 4 % Nilsiä 2 038 228 529 676 61 109 1 603 79 % 104 3 % Nurmes 1 293 48 567 169 299 1 083 84 % 170 5 % Pieksämäki 3 028 249 585 1 545 191 2 570 85 % 125 2 % Rautalampi 1 629 82 442 644 170 1 338 82 % 44 2 % Rautavaara 577 38 98 257 42 435 75 % 55 5 % Siilinjärvi 962 110 139 301 126 676 70 % 8 0 % Suonenjoki 1 076 88 472 368 27 955 89 % 57 2 % Tervo 918 24 109 412 1 18 564 61 % 1 0 % Tuusniemi 1 397 66 655 509 152 1 382 99 % 98 4 % Valtimo 401 47 228 115 50 440 110 % 40 3 % Vesanto 815 17 254 345 98 714 88 % 49 3 % Yhteensä 29 386 1 810 9 987 10 452 475 2 591 25 315 86 % 1 563 2 % 1) Lähde: Tilastokeskus, 31.12.2009 2) Lähde: Jätekukko Oy:n asiakasrekisteri 1.1.2011

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 11 4.2 Nykyinen palveluverkosto Jätekukon toimialueen asukkaita varten on Kuopion jätekeskuksen yhteydessä pientuojien vastaanottoalue (Pikkukukko) sekä 19 paikallista jäteasemaa. Kuntalaiset voivat toimittaa näihin vastaanottopaikkoihin pienerinä sellaiset jätteet, jotka eivät kuulu kokonsa, määränsä tai laatunsa vuoksi jäteastioihin. Hyötyjäteiden vastaanottoa varten on noin 160 ekopistettä. Vaarallisten jätteiden keräystä varten on 14 kiinteää keräyspistettä ja 9 keräysauton pysähdyspaikkaa. Niitä kiinteistöjä varten, joilla ei ole kiinteistökohtaista jäteastiaa tai jotka eivät ole liittyneet jätehuoltoon usean kiinteistön yhteisellä jäteastialla ns. kimppa-astialla, on perustettu aluekeräyspisteverkosto. Aluekeräyspisteet ovat Jätekukon ylläpitämiä, sekajätteille tarkoitettuja jäteastioita, joita saavat käyttää ainoastaan vuosimaksun maksaneet kiinteistöt. Sekä ympärivuoden käytössä olevia pisteitä että kesäajan käytössä olevia pisteitä on molempia noin 70 kpl. Uusia yksityisteiden aluekeräyspisteitä on tähän mennessä perustettu 3 kpl. Tietoja nykyisestä palveluverkostosta kunnittain on esitetty liitteessä 1 4.3 Jätteenkuljetus Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kuntien jäteyhtiö, Jätekukko, kilpailuttaa kuljetukset asukkaiden puolesta. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus tarjotaan kaikilla niillä alueilla, joihin jäteautolla pääsee. Nykyisen jätelain mukaan kunta (tällä alueella jätelautakunta) voi päättää, ettei kunnan vastuulle kuuluvaa yhdyskuntajätteen kuljetusta järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet tai jossa on vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä. Myös uuden lain nojalla kunta voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä. Tavoitteena on, ettei alueita rajata kokonaan kiinteistökohtaisen keräyksen ulkopuolelle (lukuun ottamatta saaria ym. alueita, joihin ei voi jäteautolla liikennöidä). Käytössä on kuitenkin perusnoutoalue, jonka avulla otetaan huomioon jätteiden keräys- ja kuljetusolosuhteet alueella. Perusnoutoalueilla tarkoitetaan kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joilla jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Perusnoutoalueen ulkopuolelle on rajattu alueet, joilla kuljetusolot ovat normaalia hankalammat. Perusnoutoalueella tarjotaan jätehuollon korkein palvelutaso. Jäteautot kulkevat perusnoutoalueella säännöllisesti kesäaikaan vähintään kahden viikon välein ja talviaikaan vähintään kahden tai neljän viikon välein tiestä riippuen. Jätteenkuljetukseen liittyminen on jätehuoltomääräysten mukaan hoidettava tällä alueella kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella. Perusnoutoalueiden määrittely jäi kaudelle 2006 2008 tehdyn jätehuollon palvelutasotyön ulkopuolelle erikseen selviteltäväksi. Perusnoutoalueen määrittelykriteerit valmisteltiin yhteistyössä ylikunnallisessa työryhmässä ja ne käsiteltiin myös kuntien viranhaltijoista koostuvassa jätehuollon neuvottelukunnassa. Yhdessä valmisteltujen ja käsiteltyjen kriteerien mukaan yleisten teiden lisäksi perusnoutoalueeseen esitettiin liitettäväksi tarpeellinen määrä sellaisia yksityisteitä, jotka ovat joko läpiajoteitä tai pistoteitä, joilla on

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 12 kääntöpaikka ja joiden kunto on hyvä ympäri vuoden. Lisäksi tien varrella oli oltava riittävästi asuinkiinteistöjä ja tien liittämisestä perusnoutoalueeseen oli saatava tieisännän hyväksyntä. Kunnat tekivät päätökset perusnoutoalueista näillä kriteereillä. Nykyisin päätöksenteko asiasta kuuluu jätelautakunnalle. Nykyisen jätelain ja myös uuden jätelain mukaan jätemaksun määräytymisen perusteena voidaan ottaa huomioon keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella. Perusnoutoalueen määrittely on pohjautunut nimenomaan keräys- ja kuljetusoloihin. Kun jäteastia poiketaan tyhjentämään perusnoutoalueen ulkopuolelle, peritään tyhjennyksestä lisämaksu tavanomaista vaikeampien kuljetusolosuhteiden vuoksi. Tällä pyritään ohjaamaan jäteastian sijoittamista pois huonokuntoisilta, pieniltä teiltä. 4.4 Vastaanotetut jätemäärät Asiakkaille tarjottua palvelutasoa kuvaa osaltaan se, kuinka paljon jätteitä on otettu vastaan vastaanottopisteissä. Vuonna 2010 jäteasemilla, Pikkukukossa ja ongelmajätepisteissä otettiin vastaan jätteitä yhteensä noin 15 500 tonnia. Tietoja jäteasemille ja ongelmajätekeräykseen tuoduista jätemääristä on esitetty taulukossa 3. Taulukkoa tarkasteltaessa on otettava huomioon, että asiakas voi toimittaa jätteitä kaikkiin Jätekukon toimialueen palvelupisteisiin asuinkunnasta riippumatta.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 13 Taulukko 3. Tietoja kuntien vastaanottopisteisiin tuoduista jätemääristä vuonna 2010. On huomioitava, että asuinkunnasta riippumatta voi käyttää kaikkia Jätekukon toimialueen palveluita, joten kuntaluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kunta Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet (kg) Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet kg/asukas Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet kg/asunto 1) Metalliromu (kg) Metalliromu kg/asukas Metalliromu kg/asunto 1) SER (kg) SER SER kg/asukas kg/asunto 1) (kg) kg/asukas kg/asunto 1) Juankoski 92 440 17,9 24,3 50 660 9,8 13,3 67 272 13,0 17,7 34 546 6,7 9,1 45 200 8,8 11,9 Juuka 96 960 17,3 19,9 33 860 6,1 6,9 1 014 0,2 0,2 17 238 3,1 3,5 14 220 2,5 2,9 Kaavi 52 520 15,5 16,7 47 074 13,9 15,0 20 854 6,2 6,6 9 823 2,9 3,1 480 0,1 0,2 Karttula 18 180 5,2 6,1 20 160 5,8 6,7 20 130 5,8 6,7 10 767 3,1 3,6 28 320 8,1 9,5 Konnevesi 65 280 22,0 24,4 36 840 12,4 13,8 26 933 9,1 10,1 18 746 6,3 7,0 17 560 5,9 6,6 4) 126 2 051 Kuopio 2) 3) 3 079 350 33,0 56,9 626 700 6,7 11,6 766 115 8,2 14,1 480 1,4 2,3 000 22,0 37,9 Lieksa 270 600 21,3 26,5 108 800 8,6 10,7 175 429 13,8 17,2 37 314 2,9 3,7 165 240 13,0 16,2 Maaninka 0,0 0,0 0,0 0,0 177 0,0 0,1 22 000 5,7 7,7 0,0 0,0 Nilsiä 131 020 20,0 23,9 73 060 11,2 13,3 93 853 14,4 17,1 48 141 7,4 8,8 102 120 15,6 18,6 Nurmes 331 060 38,9 54,8 42 760 5,0 7,1 25 025 2,9 4,1 28 106 3,3 4,7 136 040 16,0 22,5 Pieksämäki 5) 1 388 600 69,9 99,0 171 980 8,7 12,3 238 839 12,0 17,0 32 866 1,7 2,3 1 798 560 90,5 128,2 Rautalampi 118 720 34,1 33,4 38 180 11,0 10,8 25 412 7,3 7,2 7 744 2,2 2,2 0,0 0,0 Rautavaara 36 940 19,7 21,5 38 700 20,7 22,5 26 305 14,0 15,3 8 855 4,7 5,1 0,0 0,0 Siilinjärvi 6) 511 600 20,6 40,1 194 850 7,8 15,3 182 500 8,7 18,4 96 599 4,6 9,7 302 020 14,4 30,5 Suonenjoki 5) 222 180 29,2 42,8 76 920 10,1 14,8 96 198 12,7 18,5 53 796 7,1 10,4 150 160 19,8 28,9 Tervo 38 240 22,5 20,5 14 780 8,7 7,9 16 364 9,6 8,8 6 529 3,8 3,5 0,0 0,0 Tuusniemi 85 920 30,0 28,8 49 880 17,4 16,7 19 486 6,8 6,5 9 627 3,4 3,2 0,0 0,0 Valtimo 132 960 54,1 73,0 22 180 9,0 12,2 13 741 5,6 7,5 11 398 4,6 6,3 0,0 0,0 Vesanto 32 560 13,4 15,0 33 450 13,8 15,4 22 044 9,1 10,2 11 134 4,6 5,1 0,0 0,0 Yhteensä 3 029 800 2 307 534 2 603 806 718 188 6861 920 Keskiarvo 14,5 21,7 11,1 16,5 12,5 18,7 3,4 5,1 32,9 49,2 1) Asuntojen määrässä rivi- ja kerrostalohuoneistot, omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot 2) Kuopio: Pikkukukon asiakkaista on suuri osa yrityksiä 3) Kuopio: "Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet" jätemäärässä otettu huomioon Pikkukukon vastaanottopaikan posliinijäte-, tasolasi-, yhdyskuntajäte- (loppusijoitettava ja murskattava), betoni- ja tiilijätemäärä 4) Kuopio: Ongelmajätemäärässä jätetty pois Pikkukukkoon tuodut asbestijätteet ja kyllästetty puu 5) Pieksämäki ja Suonenjoki: "Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet" jätemäärässä otettu huomioon betoni- ja tiilijätemäärä 6) Pieksämäki: Jäteasemalle tuodut rakennusjätteet ja isokoiset jäte-esineet sekä puujäte otetaan vastaan kuutioina ja ne muutetaan tonneiksi muuntokertoimella, josta voi aiheutua epätarkkuutta 6) Siilinjärven jäteasema palvelee myös Maaningan kunnan asukkaita. Puu (kg) Puu Puu Ongelmajätteet Ongelmajätteet Ongelmajätteet kg/asukas kg/asunto 1)

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 14 5 KUNTIEN YHTEINEN PALVELUTASO Jätehuollon vähimmäispalvelutaso vuoteen 2015 on esitetty taulukossa 4. Suurimman osa palveluista hoitaa käytännössä Jätekukko. Jos palvelun järjestämisessä on jokin muu vastuutaho, se on tuotu taulukossa esille. Merkittävimmät muutokset nykyiseen tasoon ovat: Sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuspalvelut Jäteasemat o Asumisessa syntyvän sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetukseen liittyvä astiapalvelu laajenee eli Jätekukko toimittaa jäteastiat kiinteistöille koko toiminta-alueella ja toteuttaa astioiden vaihdot. o Aluekeräyspisteverkosto on entistä kattavampi. Kaikille asukkaille tarjottavien aluekeräyspisteiden lisäksi tarjotaan yksityistien pitäjille mahdollisuutta sijoittaa alueelle yksityistien aluekeräyspiste (ns. tiekimppa ), joka palvelee rajatusti ko. tiekunnan kiinteistöjä. o Aluekeräyspisteitä kehitetään niin, että käytettävät katokset ja astiasuojat ovat yleisilmeeltään samanlaisia (väritys, kyltitys, mahdollisuuksien mukaan myös rakenteet). o Rakennusjätteiden noutopalvelu (ns. raksaroskis) laajennetaan koko toimintaalueelle. o Jäteasemilla tarjotaan kesäaikaan ylimääräisiä aukioloaikoja. Lisäksi jatkossa jokaisessa kunnassa tai toiminta-alueella on jäteasema, joka on auki myös klo 16 jälkeen. Kesällä jäteasema on auki vähintään yhtenä päivänä viikossa klo 18 saakka. o Jokainen jäteasema on avoinna kahtena lauantaina / vuosi. o Jäteasemilla tehostetaan energiahyödynnettävän jätteen vastaanottoa. Vaarallisten jätteiden keräys o Vaarallisten jätteiden keräysauton pysähdyspaikaksi vaihtuu pääsääntöisesti jäteasema niissä kunnissa, joissa vaarallisten jätteiden keräys on järjestetty keräysauton avulla. o Vastaanottopisteiden minimiaukioloaika on 2 h/viikko Hyötyjätteiden keräys o Hyötyjätekeräyksen palvelutasoon tulee osin muutoksia, kun pakkausjätteen keräys siirtyy jätelain muutoksen myötä vuonna 2014 tuottajien vastuulle. Nykyisen osittaisen tuottajavastuun sijasta tuotteen pakkaajat ja pakatun tuotteen maahantuojat (tuottajat) vastaavat uuden jätelain mukaan pakkausjätteiden koko jätehuoltoketjusta. Jätekukko tarjoaa kuitenkin täydentävää palvelua. Ensiarvoisen tärkeää on lisäksi, että pakkausjätteiden ja muiden hyötyjätteiden keräys sijaitsevat samassa paikassa

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 15 Käytännön jätehuoltopalvelujen lisäksi palvelutasossa on määritelty vähimmäistaso jätehuollon viranomaispalveluille, jotka tuotetaan jätelautakunnassa. Lisäksi palvelutaso on määritelty kuntien ympäristönsuojeluviranomaisessa hoidettavalle jätehuollon valvonnalle. Edellä esille tuotujen muutosten lisäksi esitetty yhteinen palvelutaso tuo mukanaan myös muita, pieniä muutoksia ja tarkennuksia.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 16 Taulukko 4 Kuntien yhteinen jätehuollon palvelutaso Palvelu Taso Mittari Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva sekalainen yhdyskuntajäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) Kiinteistöittäinen keräys (kiinteistöjen omat keräysvälineet ja usean kiinteistön yhteiset keräysvälineet eli kimpat) Kiinteistöittäinen keräys tarjotaan kaikilla niillä alueilla, joille jäteautolla voidaan liikennöidä. Tarjotaan / ei tarjota Kiinteistöittäistä keräystä pidetään palvelun tavoitetasona. Kiinteistön sijainti suhteessa perusnoutoalueeseen vaikuttaa kuljetusmaksun suuruuteen. Kiinteistön haltija järjestää kiinteistön keräyspaikan. Lähikiinteistöt voivat käyttää yhteistä jätteiden keräysvälinettä. Kiinteistön haltijat järjestävät keräyspaikan. Lähikiinteistöjä ovat taajamissa samassa tai viereisessä korttelissa sijaitsevat kiinteistöt, haja-asutusalueella naapurit tai kylätoimikunnan, tiekunnan taikka muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden alueen kiinteistöt, Jätekukko toimittaa jäteastiat koko toiminta-alueella. Toimitetaan / ei toimiteta Jätekukko toimittaa 140 660 litran jäteastiat. Muut keräysvälineet (esim. kontit) kuuluvat kiinteistön haltijan hankinta- ja ylläpitovastuulle.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 17 Palvelu Taso Mittari Huomiot b) Alueellinen vastaanottopaikka (aluekeräyspiste) Alueille, joille jätekuljetusta ei hoideta kiinteistöiltä noutamalla (esim. saaret ja muut erittäin hankalat tieolosuhteet) on järjestetty aluekeräyspiste, joka on tavanomaiselta kulkureitiltä vaivattomasti saavutettavissa. Yksityisteiden aluekeräyspisteet ( ns. tiekimpat ) palvelevat kohdennetusti pienempää asiakasryhmää. On järjestetty / ei ole järjestetty Asiakastyytyväisyys Mahdollisuus yksityisteiden aluekeräyspisteisiin on / ei ole Aluekeräyspistettä voivat käyttää ainoastaan perusnoutoalueen ulkopuolella sijaitsevat asuinkiinteistöt ja vapaa-ajan kiinteistöt. Poikkeuksena on, että kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet kiinteistöittäiseen keräykseen, on velvoitettu aluekeräyspisteen käyttäjiksi kiinteistön sijaintipaikasta riippumatta. - Järjestäminen, lukumäärä ja sijainti Jokaiseen kuntaan tai haja-asutusalueen isompaan asuinaluekeskittymään järjestetään vähintään yksi ympärivuotinen aluekeräyspiste toiminnallisesti hyvään paikkaan. Aluekeräyspisteiden lukumäärä / kunta Asiakastyytyväisyys Aluekeräyspisteiden määrä säilyy vähintään ennallaan. Keskeisille vapaa-ajan asuntojen sijaintialueille tai kulkureittien varsille järjestetään kesäajan käytössä olevat aluekeräyspisteet. Pisteissä on riittävästi keräyskapasiteettia / käyttäjä. Irtoroskien esiintyminen Kapasiteettitarkastelut tehdään vuosittain. Ongelmallisissa pisteissä voidaan ottaa käyttöön kameravalvonta. - Ulkonäkö ja kapasiteetti Pisteet ovat toimivia ja ulkonäöltään siistejä. Pisteet ovat / eivät ole jätehuoltomääräysten mukaisia (katokset, astiasuojat) Aluekeräyspisteitä kehitetään niin, että käytettävät katokset ja astiasuojat ovat yleisilmeeltään samanlaisia (väritys, kyltitys, mahdollisuuksien mukaan myös rakenteet). Olemassa olevat rakenteet hyödynnetään, tarvittaessa remontoidaan ja viimekädessä uusitaan. Aluekeräyspisteisiin laitettavissa kylteissä annetaan tietoa kerättävistä jätteistä, pisteiden käyttöoikeudesta ja kerääjästä.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 18 Palvelu Taso Mittari Huomiot 2. Kuljetusreitit a) Keräys ja kuljetus perusnoutoalueella Perusnoutoaluetta ovat yleiset tiet täydennettynä logistisesti tai toiminnallisesti tarpeellisilla riittävän hyväkuntoisilla yksityistieosuuksilla. Perusnoutoalueella jäteauto ajaa hajaasutusalueella kesäaikaan vähintään kahden viikon ja talvella vähintään neljän viikon välein ja taajamissa vähintään kahden viikon välein ympäri vuoden. Perusnoutoalueen määrittely on tehty / ei ole tehty Toteutunut / ei toteutunut Perusnoutoalueilla tarkoitetaan kunnan/jätelautakunnan erikseen päättämiä kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joilla jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Edellytyksenä yksityistien liittämiselle perusnoutoalueeseen on riittävä vakituinen asutus ja tien hyvä kunto ympäri vuoden sekä tieisännän hyväksyntä. b) Keräys ja kuljetus perusnoutoalueen ulkopuolelta Poikettaessa kunnan/jätelautakunnan hyväksymien perusnoutoalueiden ulkopuolelle, peritään jätetaksan mukainen lisämaksu. Toteutunut / ei toteutunut Perusnoutoalueen ulkopuolisilla alueilla tarkoitetaan kunnan/jätelautakunnan erikseen päättämiä kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joiden keräys- ja kuljetusolot ovat normaalia hankalammat. 3. Lisäpalvelut a) Taksaan sisältyvät maksuttomat palvelut a) Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa olevat kerran viikossa tyhjennettävät 600 l sekajäteastiat pestään kerran vuodessa, kaikki biojäteastiat kahdesti vuodessa maksutta. Palvelu tarjottu / ei tarjottu

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 19 Palvelu Taso Mittari Huomiot b) Erillisestä maksusta tarjottavat palvelut b) Maksuttomien jäteastiapesujen lisäksi muiden astioiden pesu taksan mukaisella hinnalla koko toiminta-alueella. Palvelu tarjottu / ei tarjottu c) Isokokoisten jäte-esineiden noutopalvelu Palvelu tarjottu / ei tarjottu 1.5.2012 lähtien d) Rakennusjätteiden noutopalvelu (raksaroskis) koko toiminta-alueella Palvelu tarjottu / ei tarjottu 1.5.2012 lähtien e) Jäteastian koon muuttaminen toisen kokoiseksi astian toimitusmaksulla Palvelu tarjottu / ei tarjottu 4. Rekisterit ja laskutus Asuin- ja vapaa-ajankiinteistöt ovat kattavasti asiakasrekisterissä. Laskutus on toimivaa. Jätehuoltoon liittyneiden kiinteistöjen liittymisprosentti Asiakastyytyväisyys Jätelautakunta hallinnoi asiakasrekisteriä, jota ylläpidetään Jätekukossa. Jätelautakunta hyväksyy jätelain mukaisesti jätetaksan, jonka mukaan jätemaksut määrätään. Jätekukko hoitaa laskutuksen jätelautakunnan päätöksen mukaisesti.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 20 Palvelu Taso Mittari Huomiot Paikallinen jäteasema 1. Jäteasemien lukumäärä Vähintään 1/kunta tai toiminnallinen alue Jäteasemien määrä kunnittain Toiminnallisilla alueilla tarkoitetaan suurimpia taajamia tai useamman taajaman muodostamaa kokonaisuutta. Jäteasemien lukumäärä pidetään vähintään nykyisellä tasolla. 2. Aukioloaika Aukioloaika perustuu asukasmäärään seuraavasti (minimi): < 5 000 as. 2h/viikko 5 000 10 000 as. 4h/viikko >10 000 as. 8h/viikko Aukioloajat / viikko > 10 000 as. kuntien paikallisten jäteasemien aukioloajat tarkastellaan tapauskohtaisesti asukasmäärään suhteutettuna Jokainen jäteasema on avoinna kahtena lauantaina /vuosi. Jos jäteasemalla käy keskimäärin >5000 asiakasta/vuosi, on kyseinen jäteasema avoinna vähintään kolmena lauantaina/vuosi. Lauantaiaukiolot kpl / vuosi Jokaisessa kunnassa tai toiminnallisella alueella on jäteasema, joka on auki vähintään 1 tunti/viikko klo 16 jälkeen Toteutunut / ei toteutunut 1.5.2012 lähtien Kausivaihtelut (talvi/kesä) huomioidaan jäteasemien aukioloajoissa siten, että kesällä tarjotaan tarvittaessa ylimääräisiä aukioloaikoja. Kesäaikana jäteasema on auki väh.kerran viikossa klo 18 saakka. Kesäaukioloaika verrattuna talviaukioloaikaan 1.5.2012 lähtien Asiakaspalvelu on sujuvaa. Asiakastyytyväisyys

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 21 Palvelu Taso Mittari Huomiot 3. Vastaanotettavat jätteet Vähintään seuraavat pienerät: metalliromu, isokokoiset jäte-esineet, rakennusjäte ja pahvi Vastaanotettavat jätejakeet pisteittäin Jäteasemille voidaan viedä jätteitä, jotka eivät kokonsa ja määränsä puolesta sovi kiinteistöittäisen keräyksen jäteastiaan. Jäteasemille ei voi viedä normaaliin jätteenkuljetukseen soveltuvaa jätettä. Energiahyödynnettävän jätteen vastaanotto järjestetään isoimmilla jäteasemilla vaiheittain vuoden 2012 aikana. Vastaanotto järjestetty / ei järjestetty Isoimmilla jäteasemilla jätteet lajitellaan paikan päällä, pienille jäteasemille vastaanotettu jäte lajitellaan lopullisesti jätekeskuksessa. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottamisessa tehdään yhteistyötä tuottajien kanssa. Yhtiö voi täydentää tuottajayhteisön palveluverkostoa mahdollisuuksien mukaan. 4. Henkilökunta Riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa. Henkilökunnan määrä ja koulutuspäivien määrä Henkilökuntaa ohjeistetaan esim. pienkuormien laskutuksen yhtenäistämiseksi. Vaarallinen jäte 1. Vastaanottopisteiden lukumäärä Vähintään 1/kunta tai toiminnallinen alue Vastaanottopisteiden lukumäärä kunnittain Toiminnallisilla alueilla tarkoitetaan suurimpia taajamia tai useamman taajaman muodostamaa kokonaisuutta. Vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet sijoitetaan pääsääntöisesti paikallisten jäteasemien yhteyteen (myös keräysauto). Kuopiossa on lisäksi keskusta-alueella pysähtyvä keräysauto. Sopimukset apteekkien kanssa lääkejätteiden vastaanotosta Sopimusapteekkien lukumäärä Jätekukko selvittää kontin sijoittamista vaarallisten jätteiden keräystä varten jäteasemille (Kaavi, Rautalampi, Tervo, Tuusniemi sekä Karttula, Vehmersalmi, Riistavesi)

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 22 Palvelu Taso Mittari Huomiot 2. Vastaanottopisteiden aukioloaika Aukioloaika perustuu asukasmäärään (minimi): < 5 000 as. 2h/viikko 5 000 10 000 as. 4h/viikko >10 000 as. 8h/viikko Aukioloajat / viikko 1.5.2012 lähtien > 10 000 as. kuntien vaarallisten jätteiden vastaanottopisteiden aukioloajat tarkastellaan tapauskohtaisesti asukasmäärään suhteutettuna Avoinna samoina lauantaina kuin jäteasemat Toteutunut / ei toteutunut 2. Keräyspalvelut Yhteistyössä mm. tuottajayhteisöjen ja ongelmajäteyhtiöiden kanssa (esim. öljy) Palvelua tarjottu / ei tarjottu Keräyspalvelut koskevat kohtuullisia määriä kerrallaan. Hyötyjätteet 1. Kiinteistökohtainen keräily (mm. biojäte, lasi, pienmetalli, kartonki, paperi) Keräys järjestetään vähintään jätehuoltomääräysten mukaisesti. Keräys järjestetty / ei järjestetty Hyötyjätekeräyksen laajentamisesta päätetään tapauskohtaisesti jätelautakunnassa. Paperinkeräys on paperintuottajien vastuulla. Pakkausten jätehuolto siirtyy tuottajien vastuulle 1.5.2014, mutta jos tuottajat eivät järjestä kiinteistökohtaista keräystä, sen järjestää Jätekukko. Hyötyjätteiden keräystä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös kimpoille

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 23 Palvelu Taso Mittari Huomiot 2. Ekopisteet (mm. lasi, pienmetalli, kartonki, paperi) Ennen kuin pakkausten keräys siirtyy tuottajien järjestämäksi (v. 2014), Jätekukko ylläpitää ekopisteverkostoa siten, että kattavia keräyspisteitä on päivittäisten palvelujen yhteydessä. Asiakastyytyväisyys Paperinkeräys on jo nykyisin paperintuottajien vastuulla, mutta Jätekukko tekee tuottajien kanssa yhteistyötä keräyspisteiden järjestämisessä. Tuottajayhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä niin, että pakkausten jätehuollon järjestämisvastuun siirryttyäkin toimivia ja ulkoasultaan siistejä ekopisteitä pyritään saamaan jokaiseen taajamaan päivittäisten palvelujen yhteyteen. Asiakastyytyväisyys Jätekukko tekee hyötyjätteiden keräyksen osalta yhteistyötä tuottajien kanssa niin, että keräysverkosto on yhtenäinen niin tuottajien vastuulle kuuluvien kuin muidenkin hyötyjätteiden osalta. Ensiarvoisen tärkeää on, että pakkausjätteiden ja muiden hyötyjätteiden keräys sijaitsevat samassa paikassa. Jätekukko voi täydentää tuottajayhteisön palveluverkostoa mahdollisuuksien mukaan. Ekopisteiden sijoittamisessa tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä kuntien kanssa. Tavoitteena on, että kaikki ekopisteet ovat toimivia ja ulkoasultaan siistejä. Ekopisteisiin laitetaan kyltitys, jossa kerrotaan kerättävät jätteet ja kerääjän yhteystiedot.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 24 Palvelu Taso Mittari Huomiot Jätevesien puhdistuksessa syntyvät jätteet 1.Saostus- ja umpisäiliölietteet sekä pienpuhdistamolietteet: a) Vastaanottopisteet Vähintään yksi vastaanottopaikka/kunta tai toiminnallinen alue. Vastaanottopisteiden lukumäärä kunnittain Jätekukko järjestää vastaanottopaikan yhteistyössä kuntien / kuntien vesihuoltolaitosten kanssa. Kunnat järjestävät vastaanottopaikan. b) Tyhjennykset Tyhjennyspalvelut ovat toimivia. Asiakastyytyväisyys Käytössä on kiinteistön haltijan tilaama kuljetus. Jätelautakunta päättää tarvittaessa kuljetusjärjestelmästä toiseen siirtymisestä (kiinteistön haltijan tilaama / kunnan järjestämä). c) Rekisterit ja laskutus Keskitetty rekisteri ja laskutus ovat käytössä kaikissa kunnissa. Lietteiden käsittelymaksujen laskutus on toimivaa. Toteutunut / ei toteutunut Asiakastyytyväisyys Jätelautakunta hallinnoi rekisteriä, jonka käytännön ylläpito hoidetaan Jätekukossa. Jätelautakunta hyväksyy jätelain mukaisesti käsittelytaksat kuntien/ vesihuoltolaitosten lietteiden käsittelyhintojen pohjalta. Jätekukko laskuttaa lietteen käsittelyn jätelautakunnan päätöksen mukaisesti. 2. Maasuodattimen suodatinmateriaalit ja fosforin erotuskaivojen lietteet Jokaisen kunnan osalta on osoitettu vähintään yksi vastaanottopaikka kunnittain tai toiminnallisina aluekokonaisuuksina. Vastaanottopisteiden lukumäärä Maasuodattimen suodatinmateriaalit voidaan jättää paikoilleen, jos uusi maasuodatin tehdään uuteen paikkaan. Lisäksi näitä massoja voidaan käyttää asianmukaisesti käsiteltyinä maataloudessa maanparannusaineena. Jos tämä ei ole mahdollista, jätteitä vastaanotetaan Kuopion jätekeskuksella. Tarvittaessa Jätekukko selvittää muita vastaanottopaikkoja yhteistyössä kuntien / kuntien vesihuoltolaitosten kanssa.

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 25 Palvelu Taso Mittari Huomiot Erityisjätteet 1. Puutarhajätteet Vähintään yksi vastaanottopaikka/kunta tai suurempi taajama Vastaanottopisteiden lukumäärä kunnittain Kunnat järjestävät asianmukaisesti tai sopivat vastaanoton järjestämisestä Jätekukon kanssa. Jätekukko voi periä vastaanoton ja käsittelyn järjestämisestä maksua. 2. Ylijäämämaat ja kannot Jokaisella kunnalla on tiedossa luvalliset vastaanottopaikat seudulla. Toteutunut / ei toteutunut Kunnat järjestävät omana toimintana (esim. yhteistyössä alueellisesti.) 3. Pilaantuneet maat (myös pienerät) Jokaisella kunnalla on tiedossa luvalliset vastaanottopaikat, jotka voi hätätilanteessa osoittaa. Toteutunut / ei toteutunut Tiedotus ja neuvonta 1. Tiedotus ja operatiivista toimintaa tukeva neuvonta Asiakkaat tuntevat nykyiset palvelut, saavat haluamansa tiedon ja saavat tietoa muutoksista. Annetaan päivitetty tieto palveluista vähintään kerran vuodessa (asiakastiedote). Asiakastyytyväisyys Asiakastiedote tehty / ei tehty Jätekukko hoitaa. Keinot: puhelinneuvonta, tiedotteet, nettisivut, yleisötapahtumat, neuvontatilaisuudet, messut, tietopaketti, kampanjat (esim. kimppakampanja), kohdennetut oppaat (esim. kompostointiopas, tarvittaessa yritysten toimialakohtaisia oppaita) jne. Jätekukko tekee säännöllisesti ilmestyvän asiakaslehden, joka jaetaan joka kotiin. Huomioidaan myös pk-yritykset. Yritysneuvontaa on / ei ole 2. Valistus (ml. jätteiden synnyn ehkäisy) Tuotetaan materiaalia ja järjestetään valistusta ja neuvontaa. Tuotettujen esitteiden lukumäärä Keinot: tiedotteet, nettisivut, yleisötapahtumat, messut, kohdennetut oppaat jne. Valistus- ja neuvontatilaisuuksien lukumäärä

Jätehuollon palvelutaso vuoteen 2015 26 Palvelu Taso Mittari Huomiot Jätehuollon viranomaispalvelut 1. Jätelautakunnassa asiointi Asiakkaiden on helppo ottaa yhteyttä Savo-Pielisen jätelautakuntaan, jossa asiointi on asiantuntevaa, sujuvaa ja päätökset ymmärrettäviä. Asiakastyytyväisyys Tiedusteluihin vastaamisajat Hakemusten käsittelyajat Jätelautakunta hoitaa. Keinot: mediatiedotteet, omat jätelautakunnan nettisivut, asiointilomakkeet, puhelinneuvonnan resurssien varmistaminen, hakemusten joutuisa käsittely ja huolellinen perusteleminen. Jätehuollon valvonta 1. Kunnan ympäristöviranomaisessa asiointi Asiakkaiden on helppo ottaa yhteyttä jätehuollon valvontaviranomaiseen, joka käsittelee asiat ilman viivytystä asiantuntevasti. Asiakastyytyväisyys Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hoitaa. Keinot: asioiden joutuisa käsittely, huolellinen perusteleminen ja resurssien varmistaminen.

LIITE 1 15.3.2012 Palveluverkosto vuonna 2011 Kunta Paikallinen jäteasema Vaarallisten jätteiden vastaanotto Aukioloaika Muut tiedot Aukiolo Aukioloaika h /vuosi Aukiolo min/asunto /vuosi 1) Lajittelupalvelut Vaarallisten jätteiden vastaanottoajat Aukioloaika Juankoski torstaisin klo 12-18 312 4,9 - metalliromu - puujäte Aukioloaika h /vuosi torstaisin klo 12-18 312 4,9 Aukiolo min/asunto /vuosi 1) Juuka perjantaisin klo 15-17 104 1,3 - metalliromu - puujäte perjantaisin klo 15-17 104 1,3 Kaavi keskiviikkoisin klo 15-17 104 2,0 - metalliromu joka kuukauden toinen lauantai klo 12:30-13:30 (ei pyhäpäivinä) 13 0,2 Konnevesi perjantaisin klo 15-17 104 2,3 - metalliromu perjantaisin klo 15-17 104 2,3 Kuopio - Pikkukukko ma-pe klo 7-19 - Karttula lauantaisin klo 10-12, - Riistavesi maanantaisin klo 15-17, - Vehmersalmi perjantaisin klo 15-17 3432 3,6 Pikkukukko: - metalliromu - betoni ja tiilet - haketettava puutavara - haketettava levytavara Karttulan paikallinen jäteasema: - matalliromu - puujäte Vehmersalmen ja Riistaveden paikallinen jäteasema: - metalliromu - Pikkukukko ma-pe klo 7-19, - linja-autoasema tiistaisin klo 15-16, - Ykkösrasti tiistaisin klo 17-18 - Riistavesi kk 2. lauantai klo 14-15, (ei pyhäpäivinä) - Vehmersalmi kk 2. lauantai klo 9-10 (ei pyhäpäivinä) - Karttula: kk 3 lauantai klo 13-14 (ei pyhäpäivinä) 3263 3,4 Lieksa torstaisin klo 11-18 364 2,1 - metalliromu - puujäte torstaisin klo 11-18 364 2,1 Maaninka kts.siilinjärvi 2) joka kuukauden ensimmäinen perjantai klo 15-17 (ei pyhäpäivinä) 26 0,5 Nilsiä maanantaisin klo 12-18 312 3,4 - metalliromu - puujäte maanantaisin klo 12-18 312 3,4 Nurmes maanantaisin klo 11-18 364 3,6 - metalliromu - puujäte maanantaisin klo 11-18 364 3,6 Pieksämäki maanantaisin klo 10-18 sekä tiistaista perjantaihin klo 10-17 1872 8,0 - metallijäte - puujäte maanantaisin klo 10-18 sekä tiistaista perjantaihin klo 10-17 1872 8,0 Rautalampi keskiviikkoisin klo 16-18 104 1,8 - metalliromu Rautavaara tiistaisin klo 14-16 104 3,6 - metalliromu Siilinjärvi 2) maanantaisin klo 8-16 ja keskiviikkoisin klo 10-18 832 3,9 - metalliromu - puujäte kuukauden kolmas lauantai klo 9-10 (ei pyhäpäivinä) 13 0,2 tiistaisin klo 14-16 104 3,6 maanantaisin klo 8-16 ja keskiviikkoisin klo 10-18 832 5,0 Suonenjoki tiistaisin klo 10-16 ja torstaisin klo 12-18 624 7,2 - metalliromu - puujäte - betoni ja tiilet tiistaisin klo 10-16 ja torstaisin klo 12-18 624 7,2 Tervo perjantaisin klo 15-17 104 3,3 - metalliromu joka kuukauden kolmas lauantai klo 11-12 (ei pyhäpäivinä) 13 0,4 Tuusniemi tiistaisin 15-17 104 2,1 - metalliromu Valtimo keskiviikkoisin klo 15-17 104 3,4 - metalliromu Vesanto perjantaisin klo 14-16 104 2,9 - metalliromu joka kuukauden toinen lauantai klo 11-12 (ei pyhäpäivinä) 13 0,3 keskiviikkoisin klo 15-17 104 3,4 perjantaisin klo 14-16 104 2,9 ka. 3,6 ka 4,2 Kaikki Jätekukon toimialueen palvelupisteet ovat alueen asukkaiden käytettävissä asuinkunnasta riippumatta, joten kuntakohtaiset luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. 1) Asuntojen lukumäärässä otettu huomioon sekä vakituiset että vapaa-ajan asunnot 2) Siilinjärven paikallisen jäteaseman aukioloajan laskennassa (aukiolo min/asunto/vuosi) on huomioitu myös Maaningan asuntojen lukumäärä

Kunta Ekopisteet 3) Aluekeräyspisteet Lajittelumahdollisuus Ekopisteiden lukumäärä Täyden palvelun 4) pisteiden määrä Ympärivuotiset pisteet kpl Pisteiden määrä Käyttäjien määrä keskimäärin Keräys- Pienmetalli Ekopisteitä Asuntoja / Pisteitä Asuntoja/ kartonki Lasi Paperi Tekstiili yhteensä ekopiste yhteensä piste Juankoski 1 6 6 6 6 634 1 3 805 6 0 0 20 71 0 Kesäpisteet kpl Yksityistien aluepisteet kpl OK-taloa/ käytettävissä oleva piste Kesäasuntoa/käytettävissä oleva piste Asuntoja/ yksityistien akp 1) Juuka 3 2 9 6 10 488 0 2 4 0 18 92 0 Kaavi 1 5 5 5 5 627 1 3 137 5 0 0 36 128 0 Konnevesi 1 1 1 1 1 2 679 1 2 679 5 5 0 12 43 0 Kuopio 35 23 23 39 9 39 1 465 21 2 721 9 33 0 13 48 0 Lieksa 4 5 5 5 5 2 041 5 2 041 8 0 0 29 152 0 Maaninka 1 1 1 1 1 2 839 1 2 839 1 3 0 60 113 0 Nilsiä 4 9 9 12 12 457 4 1 372 3 0 0 48 158 0 Nurmes 4 5 6 5 6 1 007 5 1 208 9 0 0 26 59 0 Pieksämäki 25 28 29 26 29 484 24 584 4 11 0 14 37 0 Rautalampi 1 2 2 2 2 1 776 2 1 776 1 2 1 20 133 11 Rautavaara 1 8 8 4 8 215 1 1 721 1 0 0 12 78 0 Siilinjärvi 2) 14 12 12 15 2 15 661 12 826 3 0 0 3 45 0 Suonenjoki 6 8 8 8 8 649 8 649 1 9 0 22 46 0 Tervo 1 2 2 2 2 932 1 1 864 1 2 0 7 36 0 Tuusniemi 1 5 5 5 5 597 1 2 983 6 0 2 16 99 29 Valtimo 1 1 1 1 1 1 821 1 1 821 1 0 0 35 224 0 Vesanto 1 1 1 1 1 2 171 1 2 171 3 3 0 4 42 0 ka. 908 ka. 1574 3) Ekopisteissä on useamman kuin yhden hyötyjätejakeen keräys (esim. pelkkä paperinkeräyspiste ei ole ekopiste) 4) Täyden palvelun ekopisteessä on paperin-, keräyskartongin-, lasin- ja pienmetallin keräys