22. VUOSIKERTA MAALISKUU 1979 N:o 1 Rannikkosotilaskotiyhdistys PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN TERVEHDYS # RANNIKKO SOTILASKOTIYHDISTYS KUUSI VUOSIKYMMENTÄ RANNIKKOSOTILASKOTI- TOIMINTAA # RSKY 80-LUVULLA # EVL JUKKA SOINI IN MEMORIAM PAKINA "VOI MEITÄ MÄNTYHARJUN POJAT" #
SCHRÖDER Itälahdenkatu 20,00210 Helsinki 21. Puh. 90-673433. Myymälät: Unioninkatu 23 ja Lönnrotinkatu 13. RANNIKON PUOLUSTAJA N:o 1-1979 22. vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökouiun Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M tappalainen Pääiohl E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh 309 501 Osoiteasiaf Kapt M Mäkinen PE puh 625 801 Ilmoitukset tiedotuslehti. Mainosmerkki, Mannerheimintie 88 00250 Helsinki 25, puh 446 961 Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1979 Rannikkosotilaskotiyhdistys vietti toimintansa 60-vuotisjuhlaa 3. 11. 1978. Toimitusneuvosto haluaa omistaa tämän numeron erityisesti rannikon vihreille sisarille kiitoksena ja kunnianosoituksena meripuolustuksen sotilaiden hyväksi tehdystä työstä. Rannikon sotilaskotitoiminta edellyttää sekä sotilaskotien emänniltä että toiminnan takana olevilta paikallisyhdistyksiltä kykyä tehdä työtä erillisinä yksikköinä oman toimialueensa ja paikkansa olosuhteisiin sopeutuen. Olemme kiitollisina todenneet, että tarvittaessa vuodenajasta riippumatta ovat sotilaskodit ilmestyneet jopa leirisaarten alkeellisiin olosuhteisiin ja yksinäisille tähystys- ja ankkuripaikoille. Paikallisyhdistysten oma-aloitteisuus sekä RSKY:n keskitetysti ohjaama taloudellinen tuki pienille ja syrjäisille sotilaskodeille on tehnyt tämän mahdolliseksi. Lukijakuntamme puolesta haluan kiittää vihreitä sisaria osoitetusta sisukkuudesta, aloitteellisuudesta ja koko rannikon kattavasta yhteishengestä. Tulevaisuus olkoon Rannikkosotilaskotiyhdistyksen historian veroinen. Alpo Kantola
El AINA UUSINTA ARKKITEHTUURIA - Puolustusvoimain komentajan tervehdys Rannikkosotilaskotiyhdistykselle Puolustusvoimiemme kanssa samanaikaisesti 60-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Rannikkosotilaskotiyhdistys on toiminnallaan luonut lämpöä ja viihtyisyyttä rannikkotykistön linnakkeille ja merivoimien aluksille. Työ meripuolustuksen piirissä useinkin karuissa ja puutteellisissa olosuhteissa on vaatinut sekä tarmoa että organisaatiokykyä. Rannikkosotilaskotiyhdistys on 60-vuotisen toimikautensa aikana monin tavoin osoittanut neuvokkuutta, sitkeyttä ja yhteishenkeä, jota tuloksekas toiminta tällaisissa erikoisolosuhteissa edellyttääkin. Kiitän rannikon vihreitä sisaria vuosikymmenien aikana suoritetusta arvokkaasta työstä ja toivotan sille vastakin kaikkea menestystä. Puolustusvoimain komentaja Kenraali Lauri Sutela 5
EVERSTILUUTNANTTI J A NISKA Rannikkosotilaskotiyhdistys - RSKY Yhteistoiminnan voimalla meripuolustuksen hyväksi myös tulevina vuosikymmeninä! Everstiluutnantti Juhani Niska - SIRtR:n I Patteriston komentaja ja tuleva PE:n suunnitteluosaston päällikkö - on meripuolustuksen kantahenkilökunnan edustajana mukana RSKY:n johtokunnan toiminnassa. Hänen voimakas kannanottonsa RSKY:n toiminnan perusteiden - yhteishengen ja vapaaehtoisen toiminnan puolesta - tuskin kaipaa perusteluja. Jokainen meripuolustuksen piirissä toimiva voi niihin varauksetta yhtyä. Puolustusvoimiemme piirissä tehtävä sotilaskotityö on järjestelmänä ainutlaatuinen maailmassa. Vapaaehtoiset naisyhdistykset nykyään Sotilaskotiliittoon kuuluvina ovat ottaneet vastuulleen huolehtimisen sotilaiden, ensisijaisesti varusmiesten viihtyisyydestä sotilaskotipalveluja tarjoamalla. Järjestely, joka on molemminpuolisin sopimuksin vahvistettu ja säännelty, sallii siis puolustusvoimien organisaatioihin kuulumattoman yhteisön toiminnan puolustusvoimien alueilla ja tiloissa. Ei liene yliarviointia, jos toteaa, että menettely on ainakin puolustusvoimissa palvelevien edun mukaista. OMA SOTILASKOTI- YHDISTYKSEMME Rannikkosotilaskotiyhdistys ry on maamme vanhimpia sotilaskotiyhdistyksiä. Se palvelee maamme meripuolustuksesta vastaavia joukkoja, merivoimia ja rannikkotykistöä. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on ollut sotilaskoti jokaiselle linnakkeelle ja aluksille kanttiinit. Sotilaskotien lukumäärä, 19 vakituista, 3 leirikotia, 7 kanttiinia ja sotilaskotiauto todistavat menestyksellisestä työstä meri- ja rannikkopuolustuksen hyväksi kolmen sotilasläänin alueella. Rannikkosotilaskotiyhdistys ry:n työskentelyolosuhteet ovat muihin paikallisiin sotilaskotiyhdistyksiin verrattuna varsin omaperäiset ja vaativat. Tästä ovat esimerkkeinä lukuisat, syrjäiset ja vaikeiden yhteyksien päässä olevat toimintapisteet, välttämättömyys käyttää runsaslukuisesti palkattua henkilökuntaa, suuret henkilökuntamenot pyrittäessä turvaamaan mahdollisimman hyvä palvelutaso, lukuisat, tappiotakin tuottavat pienet sotilaskodit, vaikeudet, järjestää vapaaehtoista sisartyötä linnakkeilla eli juuri niillä toimipaikoilla, joiden katetuottotilanne sitä eniten vaatisi, tarvikekuljetuksiin liittyvät vaikeudet, (kelirikko, jääty misvaara, myrskyt), jotka edellyttävät suuria varastoja ja toiminnallista itsenäisyyttä. Tämän seurauksena on varasto- ja kuljetustappioiden lisäksi henkilökuntamenojen kasvu. olosuhdeongelmist a huolimatta tai ehkä juuri siitä johtuen yritteliäs ja reipas, vaikeuksia kaihtamaton vapaaehtoinen ja vakinainen vihreiden sisarien joukko, jonka epäitsekäs toiminta on joskus tehnyt mahdottomankin mahdolliseksi. Useiden vuosien aikana RSKY:n toiminta näytti varsin uhanalaiselta. Jyrkästi nouseva kustannustaso yhdistyneenä palveluaatteeseen eli mahdollisimman huokeat hinnat ja pitkät aukioloajat pientenkin varusmiesmäärien kodeissa (vast) olivat viemässä kehitystä suuntaan, jota kukaan ei toivoisi. Kiitos voimakkaiden taloudellisten ja toiminnallisten saneeraustoimenpiteiden, joihin liittyi mm keskitetyn, taloudellisen seurantajärjestelmän ja maksuliiketoiminnan kehittäminen, näyttää nyt siltä, että yhdistyksen edellytykset hoitaa tärkeää tehtäväänsä ovat parantuneet. Linnakkeillakin tuntuneiden tapahtumien ohella on tämä edellyttänyt Sotilaskotiliitto ry:n ja puolustusvoimien tukea ja ymmärrystä. Yhdistyksen hallituksen ja erityisesti puheenjohtajan, rouva Liisa Österlundin samoinkuin vapaaehtoisen sisartoiminnan panos paikallisyhdistyksissä ja jaostoissa on ollut uhrautuvaa ja kaiken kiitoksen ansaitsevaa. YHTEISTOIMINTA ON VOIMAA Tulevaisuutta tarkastellessa on todettava, että meripuolustuksen kokonaiskentässä, eheänä ja nurkkakuntaisuudesta vapaana, yhteiseen hiileen puhaltavana RSKY ry:llä on parhaat, ellei ainoat mahdollisuudet huolehtia vastuullisesta työstään meidän harmaa- ja sinitakkien hyväksi. Ongelmat ja toimintaedellytykset paikallisin vivahtein ovat yhteiset; voimavarojenkin käytön tulee olla yhteistä ja keskitettyä. Näin voidaan rauhan aikana mm turvata varusmiesten hyväksi tapahtuva varojen (esim yht n 140 000 mk/-77) tasapuolinen käyttö. Myös kriisiajan erityisvaatimukset (vrt 351 sotilaskotia vuonna 1941) täytetään tarkoituksenmukaisimmin nykyisen integroidun järjestelmän pohjalta. Olevalta pohjalta on siis hyvä jatkaa ja ponnistaa tulevalle 60-vuotistaipaleelle. LOPUKSI Me, kantahenkilökunta, reservi ja vakinaisessa palveluksessa olevat, teemme parhaan palveluksemme RSKY ry :lle ja siten itsellemme kun kykymme mukaan tuemme yhdistyksen toimintaa. Sen me voimme tehdä, paitsi suoranaisin avustustoimenpitein, ottamalla selvää ja tiedottamalla yhdistyksen toiminnasta ja ennen kaikkea: johdattamalla vaimomme, morsiamme, siskomme ja serkkutyttömme ystävättärineen yhdistyksen ja sen paikallisyhdistysten sisarpiiriin, osallistumaan ja antamaan oman panoksensa leiri-, ohjelma-, tarjoilu-, kirjastoja hengellisen jaoksen puitteissa aatteelliseen palvelutyöhön meri- ja rannikkopuolustuksessa palvelevien hyväksi. Kaikissa tapauksissa toivokaamme rannikon vihreille sisarille menestystä toiminnassaan. O 6 7
KIRSTI KARVINEN ASKO KILPINEN Kuusi vuosikymmentä sotilaskotityötä rannikolla ja merellä Rouva Anna-Liisa Rewellin haastattelu Helsingissä 31.1.1979 "Saaristosotilaiden Joululahjakomitea", "Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys", "Rannikkosotilaskotiyhdistys" - kolme eri aikakautta, kolme eri nimeä sotilaskotitoiminnalle rannikolla, saaristossa ja merellä. Nimet sisältävät kuuden vuosikymmenen jakson vapaaehtoista työtä meripuolustuksen sotilaiden parissa sekä rauhan että sodan aikana. Koko tämän jakson ajan on haastateltavamme rouva Anna-Liisa Revvell ollut mukana yhdistyksen toiminnassa. Olimme suunnitelleet haastattelua jo pitemmän aikaa. Päämääränämme oli tallettaa rva Rewellin kertomana ensikäden tietoja, muistoja ja tapahtumia 60-vuotiaan yhdistyksen matkan varrelta. Etukäteen haastateltavallemme lähetetty kysymyssarja keskittyi erityisesti toiminnan alkuvaiheisiin sekä sodanajan tapahtumiin. Ovikellon painallus ja rva Rewell johdatti meidät sotilaskotitoiminnan piiriin. Lukuisat Rannikkosotilaskotiyhdistykseen (RSKY) liittyvät muistoesineet sijoitettuina kulttuuritaustasta kertovan kodin harmooniseen ympäristöön muodostivat sillan arkipäivän Helsingistä vuonna 1979 sotilaskoti toiminnan alkuvaiheisiin. Merisotakoulun rouva Rewellin 50-vuotispäivänä lahjoittama maljakko. RSKY:n tunnusta esittävä pienoisryijy, Merisotakoulun ansiolevyke ja paljon muuta! Kunkin esineen tausta on palanen RSKY:n historiaa. ALKUTAIVAL 1920- JA 1930 LUKU "Kun äiti on ranskalaissyntyinen ja isä on kuvanveistäjä, taiteilija, niin minun pitäisi osata jutella jos ei muuta". Haastateltavan oma väittämä takasi mielenkiintoisen iltapäivähetken. Kahvin ja runebergintorttujen tuella aloitimme vuodesta 1918. Miten kaikki alkoi 1? "Minun kohdallani oli alku luutnantin rouvaksi tuleminen 18. 12. 1918. Jouluksi 1918 päätettiin järjestää jouluiloa saaristosotilaille siitä myös komitean nimi. Mukana olivat ainakin rva Anna Pohjanheimo, jonka mies oli muistaakseni kauppalaivaston perämies ja rva Mannelin. Joulun ja uudenvuoden välillä 1918 menimme Santahaminaan, missä lahjat jaettiin miinalaivueen matruuseille. Ensin lahjat ja sitten tanssit. Talo on vielä jäljellä. Hevossalmen sillan jälkeen punatiilinen talo heti oikealla" (Mahdollisesti nykyinen sauna- ja pesularakennus?). Toiminta haluttiin kuitenkin vakinaistaa ja niin syntyi tammikuussa 1920 Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys. Tarkoituksena oli ympäri vuoden hoitaa rannikkopuolustuksen ja merivoimien sotilaiden viihtyisyyttä." Keskustelu viivähtää hetken toiminnan taustassa ja toimintaperiaatteissa. NMKY oli perustanut sotilaskoteja. Sotilaskotiliitto oli myös aloittamassa toimintaansa. Miten tulevan RSKYrn toiminta erosi näistä kahdesta? "NMKY ja Sotilaskotiliitto toimivat aluksi kaupungeissa eli kasarmialueen ulkopuolella. Tarkoituksena oli järjestää sotilaille vapaa-ajanviettopaikka ei tarvinnut mennä ns huonoihin kahviloihin. Me taas toimimme linnakkeilla menimme sotilaiden luokse. Tässä oli selvä ero toimintatavassa vaikka pääperiaatteet olivatkin samat." Oliko vaikeuksia, ongelmia? "Etäisyydet ja huonepula siinä olivat suurimmat ongelmat. Varsinaisia sotilaskoteja ei voinut alussa ajatellakaan yhdistyksen työalueella. Päämääränä oli saada edes yksi kalustettu huone lukutupa kullekin toimipaikalle." "Isosaareenkin piti viedä serviisit mukaan viimeistä kahvikuppia myöten. Ja talvella olivat ne ainaiset laivaväylät välissä. Kulkuväline oli Rouva Anna-Liisa Revvell on syntynyt Pariisissa 5.4.1900. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti isänsä kuvanveistäjä, professori Emil Wickströmin taiteilijakodissa Visavuoressa. Pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä sotilaskotitoiminnan piirissä on rouva Revvellille myönnetty mm seuraavat kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkki v. 1938, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki v. 1948, Vapauden Ristin ansiomitali III luokka ja II luokka sekä Rannikkojoukkojen ja Laivaston muistoristit. Sotilaskotiliitto on myöntänyt haastateltavallemme Kultaisen ansiomerkkinsä sekä kutsunut hänet liiton kunniajäseneksi v. 1978. 8 9
Presidentin rouvan vihkimä sotilaskoti, Rysäkari 1920-luvulla. kesällä vene tai laiva ja talvella yleensä hevonen. Perillä piti sitten kattaa ja järjestää kaikki alusta lähtien. Näihin tilaisuuksiin osallistui koko saaren väki. Kantahenkilökunnan vaimot ja lapset. Apua ja tukea saimme aina kun tarvitsimme." "Rahapula vaikeutti myös toimintaa. Koko talous jouduttiin hoitamaan suuren yleisön tukeen turvautuen. Suuret liikeyritykset ja pankit vedettiin mukaan keräyksiin. Ensimmäisen valtionavun saimme vuonna 1924 ja se oli 50 000 mk. Vuonna 1926 saimme luvan sekä tukea Merikasarmin sotilaskodin ja aliupseerimessin rakentamista varten. Tämä tuki oli täysin kenraali Valveen ansiota." Toiminnan tulokset ensimmäisen 20 vuoden ajalta Toinen kahvikuppi on menossa ja alkuajan ongelmat ja vaikeudet jäävät selvästi yhdistyksen saavutusten varjoon. 10 vuoden aikana oli perustettu 44 lukutupaa. Ensimmäinen tupa perustettiin Örön linnakkeelle 1923. Seuraavat tuvat perustettiin Russaröhön, Ensimmäisten joukossa, Vahtiniemen sotilaskoti Laatokalla 1920-luvulla. Rankkiin ja Kilpisaareen. Ensimmäinen varsinainen sotilaskoti rakennettiin 1926 Isosaareen ja seuraavat 4 kotia Miessaareen, Kuivasaareen ja Rysäkarille Helsingin edustalla sekä Laatokan Vahtiniemeen. Talvisodan kynnyksellä 1938 oli yhdistyksellä 23 sotilaskotia, joista 7 kotia sijaitsi Laatokalla. Toimintaan sisältyi mm keskikoulukurssi alipäällystölle, rippikoulu soitto-oppilaille ja avustuksia yksityisille sotilaille. Olosuhteet sanelivat paikalliset työmuodot rannikon eri osilla ja merellä. Kantiinit laivoilla ja Suomen Joutsenen matkat "Suomen Joutsenen kanttiinin varustaminen oli kyllä melkoinen riski", naurahtaa rva Rewell. "Maatalouspankista otettiin 50 000 mk:n laina ja takaajana oli kenrl Valve. Kun pankinjohtaja Toikka tiedusteli toista takaajaa niin kenrl Valve ilmoitti, että toinen on Vaasan Rewelleja ja laina tuli. Näillä rahoilla varustettiin sitten Suomen Joutsenen kanttiini pitkää valtameripurjehdusta varten." Alusten kanttiinit olivat yleensä kannattavia. 50 % voitosta annettiin laivan käyttöön. Samoin meneteltiin myös linnakkeilla. Kaikki laivojen ja linnakkeiden kanttiinit luovutettiin yhdistykselle 1927 28. 1. 6. 1933 palkattiin yhdistykselle taloudenhoitaja. Fanny Ohtola hoiti tätä tehtävää menestyksellisesti vuoteen 1959 saakka. "'Tapasin Fanny Ohtolan ensimmäisen kerran, kun hän oli johtajana Tirkkosen kaupassa ja minä menin sinne "kerjäämään" villasukkia sotilaiden paketteihin. Fanny Ohtola ajatteli ja hoiti raha-asiat ja minä ajattelin ja hoidin sen aatteellisen puolen" on haastateltavamme toteamus koskien yhdistyksen kahden johtavan henkilön työnjakoa pitkän yhteisen toiminnan aikana. Vain viihtyisyyttä ja kahvia ei politiikkaa eikä kieliriitoja. "Kielikysymys? Ei siitä ollut koskaan haittaa. Se puhui, joka osasi parhaiten joko suomea tai ruotsia. Politiikkaa emme käsitelleet koskaan. Keskityimme vain tähän viihtyvyyspuoleen." Kun Rysäkarin sotilaskoti avattiin 1927 osallistui presidentin rouva rouva Relander vihkiäistilaisuuteen. Signe Pohjanheimo silloinen puheenjohtaja puhui huonoa suomea ja minä jouduin yhtäkkiä pitämään tervetuliaispuheen. Se oli sitten aika jännittävä hetki 26-vuotiaalle"! "Sotilaspapisto oli paljon mukana eri juhlissa mutta varsinaisia hartaustilaisuuksia ei yleensä pidetty. Pastori piti vain puheen jossain vaiheessa." Rouva Rewell haluaa vielä erityisesti korostaa vapaaehtoisen työn osuutta yhdistyksen alkutaipaleella. Kantahenkilökunnan tuki oli avainasemassa ja yhteishenki hyvä. Päämäärä näytti olevan kaikilla sama. Jokin soppi, joka tarjosi viihtyisyyttä ulkolinnakkeiden ja laivojen miehistölle tuli olla olemassa syrjäisimmilläkin toimipaikoilla meripuolustuksen laajalla toiminta-alueella. SOTIEN AIKA: VUODET 1939-1944 Miten RSKY:n toiminta mukautui sodanajan olosuhteisiin? "Toiminnan linja oli sama kun rauhan aikana huolehtia virkistyksestä ja valistuksesta meren äärellä. Se viihtyisyys oli toiminnan päämääränä niin hyvin kun nyt olosuhteet siihen antoivat myöten. Kaikilla merirajoilla oli sotkuja suuria ja pieniä." Sotilaskoti tämäkin, RSHY:n "rautatievaunu" siellä jossakin sodan aikana. Iti "Jatkosodan aikana oli RSKY:llä Suomen pohjoisin, itäisin, eteläisin ja läntisin sotilaskoti laivakanttiinit Jäämerellä, Äänisellä Limonsaari, Suomenlahdella Suursaari ja Ahvenanmaalla Signilskär Eckeröstä länteen. Kaikkiaan oli yhdistyksellä talvisodan aikana 168 sotilaskotia ja jatkosodassa oli toimipaikkoja 564." Toiminnan vaarat ja vaatimukset Suurin osa sotilaskodeista oli rintamakoteja. Melkein piiritetyllä Mantsin linnakkeella kaatui talvisodan aikana pommituksessa sotilaskotisisar Jenny Nieminen ja Aili Hyvönen sai surmansa Sortavalassa. Sotilaskotisisar Raisa Avela joutui sotavangiksi Limonsaaren kaakkoisrannalla kesällä 1944. Hän palasi takaisin myöhään syksyllä vankien vaihdossa. Toiminnan organisointi jatkuvan uhan alaisena oli molempien sotien alkuvaiheessa erittäin vaativaa työtä. Toiminta oli liikkuvaa ja kiinteätkin toimipaikat saattoivat olla hyvin alkeellisia. Suursaaren valtauksen, 1942 maaliskuussa, yhteydessä eteni sotilaskoti joukkojen mukana jään yli uudelle toimintaalueelleen. Toiminnan painopiste muodostui itäiselle Suomenlahdelle ja Ääniselle. Tutustumis- ja tarkastusmatkoja Ääniseltä Ahvenanmaalle. Rouva Revvellille on jäänyt unohtumattomana mieleen kaksi matkaa RSKY:n laajalla toiminta-alueella. Pilke silmäkulmassa hän kertoo matkasta, jolloin eversti "Ukko" Lyytinen ilmoitti mielipiteensä naisista: 10 11
"Matka alkoi Soukan niemestä Äänisellä sieltä Limonsaareen, josta edelleen moottoriveneellä sellaisella isolla avoimella "skötbätilla" Äänislinnaan. Eversti Lyytinen oli kieltänyt meitä menemästä moottoriveneellä suoraan Äänislinnaan. Kun sitten ilmestyimme kaupunkiin venematkan jälkeen hän tokaisi: Naiset ovat niin tyhmiä, että eivät osaa edes pelätä! Matka jatkui autolla pitkin Äänisen rantoja, laivalla Syvärille ja Laatokalle, sieltä edelleen autolla Kannaksen yli Suomenlahdelle." "Kannaksen ylityksestä saimme kunnon haukkumiset. Olisi muka pitänyt mennä ensin ylös ja sitten alas ei joukkojen rajojen poikki kuten nyt matkasimme. Ajoimme väärällä autolla, väärään suuntaan ja väärällä alueella mutta perille pääsimme. Iisakki Järvinen (myöhemmin kenraaliluutnantti) järjesti meille sen auton." Taistelujen keskellä Oman lukunsa sotilaskotien historiassa muodostaa myös Somerin taistelu itäisellä Suomenlahdella kesällä 1942. Hyökkäys tuli sotilaskodille täydellisenä yllätyksenä. Koti tyhjennettiin ja sisaret siirtyivät hoitamaan haavoittuneita. Vasta kun oma tykkivene pääsi saarelle voitiin sisaret evakuoida Haminaan. Kesällä 1944 evakuoitiin kodit joukkojen mukana. Erityisesti vetäytyminen Ääniseltä muodostui raskaaksi ja hermoja repiväksi suoritukseksi. Vähitellen kaikki sisaret antoivat kuitenkin elonmerkkejä itsestään seikkailurikkaiden matkojen jälkeen. Laivasto-osaston koti Saarenpäässä siirtyi ensin Uuraaseen ja sieltä ankarien taistelujen aikana Haminaan. Haminan keskus paisui 1944 erittäin laajaksi ja sieltä välitettiin RSKY:n toimipisteisiin apuvoimia ja tavaraa vuorokaudet ympäriinsä. Komentajien tuki erityisesti kuljetusongelmissa ja sotilaiden osoittama kiitollisuus kannustivat yhdistystä yrittämään parhaansa sodanajan usein mahdottomiltakin tuntuvissa olosuhteissa. RAIVAUS KAUDESTA NYKY PÄIVÄÄN - SOTILAS KOTIEN UUDELLEEN RYHMITYS Tunnelmat heti syksyllä 1945? "No se tuntui kyllä uskomattomalta, että saisimme sotilaskodit siirrettyä tavalla tai toisella kotirintamalle. Mutta kaikki järjestyi paremmin tai huonommin. Kaikki kiitos rannikon joukkojen suuresta avusta. Olimme taas samassa Suomen Rva Rewell matkalla lahdella v 1943. "Ja sitten on tietysti se Suursaaren retki huhtikuussa 1942. Pajarin joukot olivat vielä jäällä, kun ajoimme reellä Kotkasta Haapasaarille ja sieltä edelleen Suursaareen. Aamutee juotiin Lupin majakalla. Tapasimme Miettisen (myöhemmin kenraaliluutnantti ja Mannerheimristinritari) siinä jäällä ja hän kysyi, mihin aiomme mennä jos tulee hyökkäys? Niin minä tokaisin että hevosen alle"! Matkalla. Rouvat Winter, Envall ja Reivell matkalla Suursaaressa. Kanttiinissa on hiljainen hetki. Sisar Heta Kaatra "Syväri"-laivalla. "Rannikon Isoäiti" vie meidät vielä Ahvenanmaalle ja siellä esiintulleiden ongelmien pariin. Kaikki kodit oli alueella luotava tyhjästä. Pääosa henkilökunnasta tuli mantereelta. Kun Ahvenanmaa tyhjennettiin sodan jälkeen jouduttiin myös sotilaskodit hävittämään. Piispa ja pastorit Saarenpään linnakkeella talvella 1942. Vas istumassa: evl Reponen, kenttäpiispa Björklund, past Alitalo, past Simojoki. Seisomassa: past Ojala, talouspääll Posti ja?. 12 13
RSHY:n hallitus v 1948. Istumassa vas: Aino Miettinen, Tony Järvinen, A-L Reivell, Mirjam Luukkonen, Helena Stenij. Seisomassa vas: Alli Mehtonen, Mirja Valve, Sirkku Kijainen. veneessä. 12 rakentamaamme kotia jäi rajan taakse." "Sodan jälkeen jatkoimme entiseen tapaan. Sotilaskotien siirtoja ja uudelleen perustamista jatkui pitkän aikaa. Ajatus ja päämäärä oli sama kuin ennenkin eikä vaikeuksia tullut. Sotilaskotia tarvittiin aina sinne minne merivoimien ja rannikkotykistön joukkoja siirtyi ja asettui." Ei se sen kummempaa ollut työ jatkui entisten päämäärien hyväksi, korostaa haastateltavamme. Raivausaika oli kuitenkin oma lukunsa. Hamina ja Hanko muodostuivat raivaajien sotilaskotityön keskuspaikoiksi. Usein vierailtiin myös raivaajien sijoituspaikoilla. Emälaivoilla järjestettiin kanttiinit ja pienet alukset noutivat "sotilaskotipakkauksia" rannikon sotilaskodeista. Samanaikaisesti perusti RSKY sotilaskodit Parolaan ja Uuteenkylään. Molemmissa paikoissa toimi merivoimien varikko. 14 Vuoden 1948 jälkeen valmistuivat Kyminlinnan, Russarön ja Miessaaren sotilaskodit. 1950 luvun alussa avasivat ovensa Janhuan, Katanpään ja Turun Linnan kasarmit uudet kodit. Kirkonmaa ja Isosaari valmistuivat 1955. Porkkalan varuskunnan sotilaskotitoiminta aloitettiin 1956. ENTÄ TULEVAISUUS - MIHIN KIINNITTÄISITTE HUOMIOTA ROUVA REVVELL? "Toivoisin, että sotilaskotityön aatteellinen voima kestää RSKY:n nykyisen toimintalaajuuden edellyttämien taloudellisten kustannusten nousun. Yksi tie on kantahenkilökunnan rouvien, tyttärien ja ystävättärien osallistuminen vapaaehtoiseen sotilaskotityöhön. Jatkaisimme siitä, mistä aloitimme 60 vuotta sitten. Perusajatuksella koti, isänmaa ja uskonto". Rouva Rewell tuo voimakkaasti esille sotilaskotiaatteen päämäärän. "Päämäärä ei saa nousseista kustannuksista huolimatta jäädä taloudellisten ongelmien varjoon. Poikien päivärahat eivät nouse samassa suhteessa. Kotien ja kanttiinien hinnat on pidettävä alhaisina. Toivon, että tähän löytyy joku ratkaisu", ovat haastateltavamme saatesanat. Mielenkiintoinen iltapäivähetki oli päättynyt. Olimme saaneet kahden tunnin nauhan täyteen merellisen sotilaskotityön tapahtumia, ajatuksia, henkilönimiä ja perustotuuksia 60-vuoden ajalta. Kiitos "Rannikon Isoäiti". RSKY jatkaa eteenpäin kohti viitoittamianne sotilaskotityön päämääriä. Me rannikolla ja merellä työskentelevät kiitämme Teitä suorittamastanne työstä meripuolustuksen piirissä samalla toivomme menestystä RSKY:n tulevalle toiminnalle yhdistyksen uudelle 60-vuotistaipaleelle. O TYÖNANTAJANA JA KOULUTTAJANA Rannikkotykistö on omaleimainen, teknisesti pitkälle varustettu ja nopeasti kehittyvä aselaji. Itsenäiset toimintayksiköt ja tehtävät asettavat sekä ihmiselle että tekniikalle ankarat vaatimukset. Siksi sekä ihminen että tekniikka ovat avainasemassa rannikkotykistössä. Rannikkotykistö tarjoaa eriasteisen koulutuksen saaneille henkilöille monipuolisen tehtäväkentän. Jo ennen asevelvollisuutta kannattaa ottaa selkoa rannikkotykistön tarjoamista mahdollisuuksista. Varusmiespalvelu rannikkotykistössä antaa kuvan mahdollisesta tulevasta ammatista. Rannikkotykistö tarvitsee ennen kaikkea tekniikasta ja koulutustehtävistä kiinnostuneita ja erikoisiin olosuhteisiin sopeutuvia henkilöitä. Rannikkotykistö tarjoaa vaihtelevaa toimintaa saaristossa ja mantereella, koulutustehtävissä ja tekniikan parissa, laivoilla ja veneissä, tutka-asemilla ja pääaseistuksen - raskaiden rannikkotykkien parissa. Koulutus ammattiin ja valittuun toimialaan tapahtuu täydellä palkalla. Koulutus takaa varman ja suhdanteista riippumattoman työn sekä linnakkeilla palveltaessa yleensä ajanmukaisen ja halpavuokraisen asunnon. Rannikkotykistöön voi hakeutua Kotkassa, Helsingissä, Hangossa, Turussa, Korppoossa, Uudessakaupungissa ja Vaasassa. Tarvittavat tiedot avoimista toimista, palkoista, erikoistumismahdollisuuksista jne saat lähimmästä työvoimatoimistosta tai sotilaspiiristä ja rannikkotykistön joukko-osastoista. Rannikkotykistö on omaleimainen elämänmuoto. RT ON TERÄSTÄ JA TEKNIIKKAA
RANNIKKOSOTILASKOTIYHDISTYKSEN 1979. Kaakkois-Suomen sotilaskotilääni Kirkonmaan sotilaskoti Rankin sotilaskoti Kyminlinnan sotilaskoti Etelä-Suomen sotilaskotilääni KotRPsto KotRPsto KotRPsto SOTILASKODIT OBBNÄSIN - UPINNIEMEN SOTILASKOTI ON RSKY:N KESKEISIMPIÄ TOIMIPISTEITÄ Toiminta aloitettiin v 1956 alueella säilyneessä huvilassa. Sama talo toimi myöhemmin toimiupseeri(aliupseeri)kerhona. Mäkiluodon sotilaskoti Obbnäsin sotilaskoti Isosaaren sotilaskoti Merisotakoulun sotilaskoti Merivoimien sotilaskoti Hangon sotilaskoti Russarön sotilaskoti Hästö-Busön sotilaskoti SIRtR HelLAs SIRtR MeriSK MerivE HanRPsto HanRPsto HanRPsto Lounais-Suomen sotilaskotilääni Örön sotilaskoti Skinnarvikin sotilaskoti Utön sotilaskoti Korppoon sotilaskoti Pansion sotilaskoti Linnankasarmin sotilaskoti Janhuan sotilaskoti Kuuskajaskarin sotilaskoti Kiinteät leirisotilaskodit Reilan leirikoti Kuivasaaren leirikoti Miessaaren leirikoti Katajaluodon kanttiini Vakinaiset laivakanttiinit Saattaja Uusimaa EL Louhi ML Keihässalmi Tykkivene Turunmaa Tykkivene Karjala TurRtR Varikko-osasto TurRtR TurRtR, Gyltö TurLAs TurRtR, EPtri TurRtR, Uusikaupunki TurRtR, Rauma Reilan RtK RtK leirialue, TurRtR Koeampuma-asema Uusi sotilaskotirakennus valmistui 1960-luvun alussa. Sotilaskoti palvelee kolmea meripuolustuksen joukko-osastoa: - HelLAs - RannJP - ll/sirtr sekä laivastolippueen aluksia ja Suojelukoulua. Varuskuntaan siirtyy lisäksi v 1979-80 - Laivastokoulu - RAuK/SIRtR. 17
Rannikkotykkimies Jukka Soini IN M EM O Rl AM Everstiluutnantti Aimo J u Iiii a Soini sai ijäisyyskutsun Tampereella 28. 12. 78. Hän oli syntynyt Kemissä 25. 11. 05 piirilääkärin poikana, kävi koulunsa Helsingissä, suoritti varusmiespalveluksensa Suomen Valkoisessa Kaartissa ja Reserviupseerikoulun tusinakurssin (RUK 12) Haminassa. Syksyllä -27 hän tuli Kadettikoulun Meripuolustusosaston 1. Rannikkotykistökadettikurssille Helsingin Katajanokalle, Lutikkalinnan liepeillä olevaan 2-kerroksiseen punatiilitaloon, josta tuli hänenkin "kotinsa" seuraavan kahden vuoden ajaksi. 1. Rt.kadettikurssi oli kokoomukseltaan varsin heterogeeninen. Meistä 17:sta rtkadetista vain 4 oli palvellut rannikkotykistössä. Pääosa oli jalkaväestä kuten Tukkakin ja kenttätykistöstä, joku jopa ilmavoimista ja ratsuväestä. Opinahjona oli perinteellinen laivaston ekipaasi. Kasvattajina ja vanhempina olivat 4. ja 5. Merikadettikurssit, joilla ei ollut reserviupseerikoulutusta, ja joitten jaloon merihenkiseen nenään tuoksahti pahasti rt.simppujen maakravun haju. Lähtökohta oli siten vaikea, ja niin meidät rtkadetit kuvaannollisesti sanoen tungettiin yhteen nurkkaan puolustautumaan. Kahden vuoden koulutus ja kasvatus, kohtuullinen ja joskus kohtuutonkin simputus oli vähentänyt joukkomme yli kolmanneksella, mutta samalla hionut jäljelle jääneet 11 eri aselajeista lähtöisin ollutta kaveria yhtenäiseksi ja sisuuntuneeksi 1. Rt.kadettikurssiksi, joka täysin aiheellisesti sai nimen rannikkotykistön "murtajakurssi". Syksyllä -29 joukkomme sitten hajaantui Laatokan ja Hangon välille. Jukka Soini vanhana stadin kundina jäi tietysti Helsinkiin, jossa hän palveli RT 1 :ssä, MerivE :ssa ja silloisessa Yleisesikunnassa. Talvisota meni MerivE :ssa ja jatkosota Karjalan kannaksella ja Suursaaressa mm linnakkeiston komentajana. Välillä Jukka oli Äänislinnassa Itä-Karjalan Sotilashallintoesikunnassa toimisto- sekä osastopäällikkönä. Sotien jälkeen hän palasi MerivE :aan ja RT 1 :een, josta erosi Isosaaren patteriston komentajana v 54 siirtyen omistamansa kiinteistövälitystoimiston johtoon. Yli 52 vuotta kestäneen tuttavuuden ja ystävyyden perusteella on minun todettava, että Jukka oli ainutlaatuinen kaveri: aina ystävällinen, toverillinen, valmis kuuntelemaan toisen vaikeuksia. Ei kuitenkaan koskaan tyrkyttänyt neuvojaan, sanoi vain oman mielipiteensä. Ekonomisissa asioissa Jukka oli kerta kaikkiaan erikoisuus: kun yleensä nuorilta upseereilta palkka loppui kuukauden 1 5 päivänä, oli Jukalla rikkumattomana periaatteena, että upseerilla oli aina oltava vähintään kuukauden palkka lompakossaan. Ei niin, että hän olisi levennellyt rahoil- laan, se oli vain yksi Jukan periaatteista. Kyllä hän oli valmis kavereitaan auttamaan, mutta asiat oli hoidettava sopimusten mukaisesti, eikä niistä sitten saanut puhua. Se oli ehdoton edellytys. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen toiminnassa oli Jukka alusta alkaen innolla mukana. Hän ei halunnut olla esillä tai johtopaikoilla, vaan aina luonteensa mukaisesti taustalla ajatuksia, herätteitä ja ideoita antaen. Yhdistyksen taustavoimiin kuuluvana Jukalta kyllä aloitteita riitti. Niitä olivat mm eräänlainen ystävien tuki "Vanhat Valokuvaajat", evp upseerien kadettimiekkakeräys, kenrm Sarion muistorahasto jne. Julkaisutoiminnassa oli jatkuvia vaikeuksia kirjapainon kanssa: ennenkuin uusista painotöistä keskustellaan olisi entisten laskut maksettava. Rannikkotykistön historiakirja, jatkuvat Vuosikirjat sekä muut julkaisut vaativat yhä uusia anomuksia erilaisille maanpuolustustyötä tukeville säätiöille yms. Jukka oli aina mukana hyvine neuvoineen, hätätilassa jopa aineellisestikin. Tyypillinen esimerkki Jukan tempauksista on tälläkin hetkellä nähtävissä Suomenlinnan Upseerikerhon juhlasalissa. Vastapäätä A Ehrensvärdin muotokuvaa on Suomen Marsalkka Mannerheimin kokovartalokuva Päämajan karttapöydän ääressä. Jukka oli nähnyt ko muotokuvan jossain Helsingin Taidesalongissa, ja niin oli taulu siirretty Suomenlinnan Upseerikerholle Jukan saatesanoilla: "Niin kauan kuin tämä sali on Upseerikerhon käytössä olkoon tämä kuva tässä! Sat sapienti!" Ei ole ihme että rannikkotykistön piirissä syntyi legenda tuntemattomasta lahjoittajasta. Kukaan ei saanut tietää hänen nimeään, mutta kuitenkin kaikki sen tiesivät. Jos Jukka itse joskus kuuli jotain siihen viittaavaa oli vastauksena vähättelevä tuhahdus tai tönäisy kylkeen. Legenda on nyt päättynyt. Intomielinen rannikkotykistön ystävä on pitkällisen, vaikean sairautensa jälkeen päässyt lepoon rakastamansa Isänmaan helmaan. Me kunnioitamme sekä siunaamme hänen muistoaan! Sit Tibi terra levisi Ystäväsi Väpe Karvinen 1. Rtkadettikurssi. Istumassa vas: v Essen, Härmänsuo, Koski, Karvinen, Airola. Seisomassa vas: Henriksson, Arponen, Soini, Sokajärvi, Lauramo, Hassinen. 18 19
li If 3 Yö 1 Jätä jonotus! Siirrä palkkasi Yhdyspankin käyttötilille! 1 M 1^^^^ F = ISKARS F= VALITTU. Hawk on nyt Englannin Royal Air Forcen palveluksessa. Myös Suomen ilmavoimat on valinnut sen kilpailussa, johon osallistui viiden maan lentokoneteollisuus.
PAKINA - NIMI MERKKI "VOI MEITÄ MÄNTYHARJUN POJAT..." Allekirjoittanut on saanut käsiinsä Pääesikunnan Valitusosaston toimesta laaditun Valittajan Oppaan luonnoksen, joka parhaillaan on lausuntokierroksella ja joka lopullisessa muodossaan pyritään saamaan koulutuskäyttöön vuoteen 1980 mennessä. Tarjoan arvoisalle lehdellenne tilaisuutta sen julkaisemiseen. Ja päätoimittaja suostui aikansa emmittyään. Oliko se näin taitavasti hoidettua örössä jääkylmänä talvena 1966? Kun maitokin tilattiin radiolla ja. Jos joku haluaa huitaista takaisin tätä keskusvirastomme valitusoppaan laatijaa niin antaa tulla! Palstatilaa löytyy aina. Päätoimittaja Valittajan opas (luonnos) II luku: Rannikkotykistön linnakkeet 1. Yleistä Tämä opas on tarkoitettu sille linnakkeilla palvelevalle rannikkotykistön kantahenkilökunnan osalle, jonka näkemyksen mukaan aina ja kaikille valittaminen on paras tie rannikkolinnakkeiden sosiaalisten olojen parantamiseen. Oppaan tarkoituksena on valittamistoiminnan koordinoiminen ja tehostaminen. 2. Lähteet Tätä opasta laadittaessa on pääasiallisena lähteenä käytetty Vanhan Testamentin Jobin kirjaa. Tämä historian merkkimies on. kuten tunnettua, meidän päiviimme asti lähes muuttumattomana saaristolinnakkeilla säilyneen tiedonvälitystekniikan kivellä itkien istumisen isä ja hänet tunnetaankin paremmin kunnianimellä Maailman Ensimmäinen Rannikkotykkimies. Arvokkaita viitteitä on niinikään saatu Victor Hugon teoksesta "Kurjat". Tämän oppaan luonnoksen tekstin on tarkistanut ja hyväksynyt itkijänainen Oksenja Miikkulainen Kiihtelysvaarasta. 3. Valittamisen tarkoitus Olipa valittamisen tarkoitus sitten mikä tahansa todellinen syy, säälin herättäminen, armonpalojen kerjääminen, pahanpuhuminen taikkapa vain nielurisojen tuulettaminen on huolehdittava siitä, että toiminta heti alussa otsikoidaan yleväksi ponnisteluksi linnakkeen sosiaalisten olojen parantamiseksi. Näin torjutaan myös kaikki matalamieliset viittaukset oman pesän likaantumiseen. 4. Valittamisen kohteet Valittamisessa on tärkeimpänä periaatteena se, että määrä korvaa aina laadun. Joidenkin koulukuntien käsityksen mukaan valittajan tulisi ottaa selville keskustelukumppaninsa virka-asema ja esittää hänelle omaan toimialaansa kuuluvat asiat niin myönteisine kuin kielteisine puolineenkin ja liittää jälkimmäisiin perustellut korjausesitykset. Tällainen kerettiläisyys on päättäväisesti torjuttava. Oikein toimiva valittaja valittaa kaikesta kaikille. Poikkeuksena ovat kuitenkin luonnollisesti ne henkilöt, joilla todella voi olla jotain toimivaltaa asioiden korjaamisessa. Näille henkilöille on aina sanottava kaiken menevän hyvin, koska a) heillä voi olla vaikutusta valittajan palvelusuraan ja b) jos epäkohdat todella korjattaisiin on suurella vaivalla kehitettävä uusia valituskohteita. Osallistuminen kunnalliseen elämään, kunnan veromarkoilla jo valmiiksi maksettujen palvelumahdollisuuksien selvittäminen ja niiden hyödyntäminen on luonnollisesti jyrkästi tuomittavaa toimintaa. On sanomattakin selvää, että kunnan taholla on arvattava linnakkeella asuvien tarpeet ja palvelut on tuotava henkilöstön eteen hopealautasella persiljalla koristeltuina. Oivallisimpia valitus- ja kauhukertomusten kohteita ovat lehtimiehet, vierailevat muiden aselajien edustajat erityisesti eri kurssit sekä esimerkiksi ammatinvalinnan yhteydessä linnakkeilla vierailevat koululaisretkikunnat. Kannustavana esimerkkinä mainittakoon linnake, jolle suoritetun koululaiskäynnin seurauksena koulun teinikunta keräsi jätepaperilla 42 mk luovuttaen ne linnakkeelle ja koulun ompeluseura kutoi 8 paria vatsanlämmittäjiä rahojen mukaan. Kahden arimman oppilaan hoito on vielä kesken, mutta lääkäri on antanut hyviä toiveita. 5. Suhtautuminen tiedotusvälineisiin On selvää, että julkisten tiedotusvälineiden, kuten esim paikallislehdistön, mahdollisuudet yhdellä iskulla muuttaa takapajuisinkin linnake Gran Canarian apupisteeksi ovat erinomaiset. Tämän vuoksi lehtimiesten käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huolta. Pääsääntöisesti on lähdettävä siitä, että valittajan suun on käytävä aina kun lehtimies on kuuloetäisyydellä. On tarkasti varottava lausumasta mitään myönteiseksi mahdollisesti tulkittavaa, koska valittamisen kokonaisvaikutus ja teho saattavat siitä vaarantua. On eduksi, jos varoitus vierailusta saadaan riittävän aikaisin, jotta linnakkeen toiminta voidaan virittää esittelykelpoiseksi: ajoneuvot rikotaan, perunat tuodaan sateeseen mätänemään ja mantereelta ehditään tilata koppakuoriaiset näkkileipiin. Mitä syvemmässä lumessa lehtimies joutuu rämpimään, mitä kur- 23
jempaa törkyä syömään ja mitä enemmän kauhukertomuksia hän siihen saa särpimeksi, sitä enemmän hän varmasti säälii linnakkeen poloa asujamistoa ja juttu on sen mukainen. Kun on osoittautunut, että jotkut tiedotusvälineet eivät ymmärrä oikein päätehtäväänsä, rannikkolinnakkeiden jeremiaadien julkaisemista, ja että lehtimiesten käynnit jostakin käsittämättömästä syystä harvenevat ja joskus loppuvat kokonaan, on linnakkeen henkilöstön valittavan osan ryhdyttävä omakohtaisiin toimenpiteisiin kirjoittamalla itse lehtien mielipidesivuille. Johtavana periaatteena on tällöin oltava propagandistien tunnuslause: Olen jo tehnyt päätökseni, älkää häiritkö minua tosiasioilla. Lennokas tyyli kärsii, jos jokainen pikkujuttu pitää tarkistaa ennen sen kirjaamista. Itse asiassa on sitä parempi, mitä enemmän tuulesta temmattu ja mitä älyttömämpi kirjoitus on näkevätpähän mantereella asuvat onnelliset, työttömät jne, missä määrin linnakkeen kauhun kauhut ja proteiinivajaus vaikuttavat jopa arvostelukykyyn. 6. Suhtautuminen PLM:n tai PE:n edustajiin Puolustusministeriön ja Pääesikunnan edustajat ovat kiitollisia valittamisen kohteita edellyttäen, että kohdassa 4 määritetyt rajoitukset huomioidaan. Heille valitettaessa on muistettava, että kiinteistöasioista on aina puhuttava talousosaston edustajien kanssa, talousasioista rakennusosaston edustajille ja rakennusasioista henkilöille. koulutusosaston Koska ministeriössä ja isoissa esikunnissa ei tunnetusti ole mitään tekemistä lukuunottamatta lisätöiden syytämistä ns kuraportaalle, on selvää, että vierailijoita luonnollisesti kiinnostavat tavattomasti juuri omaan alaan kuulumattomat asiat. Jos puhe ponnisteluista huolimatta lipsahtaa vierailijan toimialaa sivuavaksi, on tiukasti vältettävä kaikkinaisia myönteisiä arviointeja ja havaintoja, koska asianomaiset saattavat vain turhaan ylpistyä. Jostain aikaansaannoksesta kiittäminen on sulaa hulluutta. Eduksi on niinikään, jos valittaja luo katsauksen ao ministeriön, keskusviraston tai vastaavan toimintaan yleensä ja ao vierailijan toimialaan erikseen, osoittaa pelkäämättä sen puutteet ja antaa hyödyllisiä neuvoja siitä, kuinka asiat tulisivat kunnolla hoidetuiksi. Runsas ivan ja pilkan käyttö keventää esitystä ja auttaa alleviivaamaan tärkeimpiä kohtia. Samalla on pidettävä mielessä, että normaalin vieraanvaraisuuden osoittaminen linnakkeella viran puolesta vieraileville pehmentää haitallisesti muuten onnistuneen valitustoiminnan vaikutusta. 7. Päätäntä Valitustoiminnassa on liian kauan pitäydytty sellaisiin suosittuihin, mutta kovin hidasvaikutteisiin mielipiteenmuokkaustoimenpiteisiin kuin ruokoton pukeutuminen, epäsotilaallisuus ja ammattitaidottomuus. Näitäkään ei toki pidä väheksyä, mutta vain päämäärähakuinen, taiten toteutettu ja aktiivinen valittaminen takaa pääsyn yleiseen tietoisuuteen ja sitä tietä sosiaalisten olojen paranemiseen niinkin pian kuin tuohikuussa pukinpäivän aikaan. Q Mensa Mensa, Hämeenlinna puh.917-23531 Edulliset einekset ja maukkaat makkarat tekee Mensa. LEHTEMME LUKIJALLE! Toimitus on tarkistanut lehtemme jakelun RtUY:n, paikallisten kiltojen ja Johtorenkaan jäsenluetteloiden mukaan v 1978. Jos et saa lehteä, ota yhteys omaan yhdistykseesi tai kapt Mäkiseen PE rttoimisto puh. 90/625 801. Toimitus 24
Päivän kuin päivän i virkistää hyvä Myymme eri kokoisia asuinhuoneistoja Espoossa, Kirkkonummella, Helsingissä ja Vantaalla Yhteydet toimistoomme: Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy Fredrikinkatu 48 A, 00100 Helsinki 10, puh. 90-6940 400 PL 56, 20101 Turku 10, puh. 921-335111 Kaksi suurteosta sotiemme koto kuva Suomi taistelit* Sodan karut kasvot, sotaa käyvän ja kärsivän kansakunnan äänet. Sotiemme suurlukemisto, ainutlaatuinen kokoomateos vuosilta 1939-45. Yht. 2400 sivua. Talvisodan historia H 105 kohtalon päivää. Ensimmäinen yksityiskohtainen yhteenveto taisteluista, joissa syntyi Suomen sinivalkoinen legenda. Yht. yli 1200 sivua, 1250 valokuvaa ja karttaa. Suomi taisteli, 6 osaa, 630 mk, 35 mk/kk. Talvisodan historia, 4 osaa, 480 mk, 30 mk/kk. Molemmat yhteensä, 10 osaa. (alennus 60 mk) 1050 mk, 40 mk/kk Kaikki akuista - ja vähän enemmänkin. akkuteollisuusoy AKKUTALO, 02610 Espoo 61 puh. 90-52501 EFFOA^ matkapalvelu matkustustavasta riippumatta Eteläranta 8,00130 Helsinki 13 puh. 178 2506
Nyt on hyvä pankkisuhde paikallaan! Oman etusi vuoksi: Anna palkkasi tulla tilille Postipankkiin. Saat samalla automaattisen pienlainaedun. POSTIPANKKI <Jr\antiaikeitti-tnusao Kalliolinnantie 14 - Kaivopuisto Helsinki - Puhelin 635 443 Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello 9-15. Auki sunnuntaisin kello 11 16. V A L T I O N P U K U T E H D A S VALMISTAMME SOTILASVIRKAPUVUT ASIANTUNTEMUKSELLA JA EDULLISESTI. Hämeenlinna, puh. 917-28121 Huom. Myös siviilimittapuvut tilauksesta. ENSO-GUTZEIT OSAKEYHTIÖ ^^^ RAUMA-REPOLA OY Kirkkonummen Sanomat K-kauppa LÄNTISEN UUDENMAAN TEHOKKAIN ILMOITUSLEHTI neuvoo j palvelee AURAYHTIÖT SUOITIEn SOKERI ESPOO VAASAN TEHDAS VAASA 28 2?
Suomen Forsiitti - Dynamiitti Osakeyhtiö Kirkkonummen Sanomat LÄNTISEN UUDENMAAN TEHOKKAIN ILMOITUSLEHTI y 5t Suonien JpH (Teollisuuden»SIV Vartiointi Oy Siltasaarenk. 18 A, 00530 Helsinki 53 Vaihde 765 066 HANKO Thomesto Oy Helsinki VVärtsilö Oy TURUN TELAKKA VERTA ei saa apteekista eikä sitä voi tehtaassa valmistaa auta siis Sinäkin omalta osaltasi, ettei Veripalvelun kaapit tyhjene milloinkaan. SUOMEN PUNAISEN RISTIN V E R I P A L V E L U Oy Kotkan Stevedoring KOTKA Blomberg Oy HAMINA OVAKOOy Helsinki
SANTA HAMINAN VALINTA Uusi yrittäjä on aloittanut toimintansa 15. 10.-78 tarkoituksella entisestään parantaa palvelujaan lähi-k-kauppiaananne. TERVETULOA Kauppias REINO RAEKOSKI VALMISTAMME VIRKAPUKU- TUNNUKSET MITALIT KALVOSIN NAPIT RINTAMERKIT TUOTE- TUNNUKSET PL 18 10601 TAMMISAARI PUH. 911-13 720 SPORRONG panee teidät merkille Osta ja lue saagaa ^aas^s&a - m i e h e t k e r t o v a t Tilaajapalvelu puh. 692 4061-670 272 Jämerää kertomusta sotiemme tositilanteista, joista historiankirjat tietävät vain seuraukset. NORDSTROM Oy LOVIISA Kun on kyse rakentamisesta Otto Wuorio Oy:n organisaatio ja asiantuntemus ovat käytettävissänne. säästöpankit Q skop oy NOKIA ab < A APELITEHDAS OTTO WUORIO OY ON RAKENTAJA Kutomontie 16-18 E, 00380 Helsinki 38, puh. 558 011. K A U P P A H U O N E L I P S A N E N PAAHTIMO PORI H S rnrrn Huoneistomarkkinointi oy 32 33
^ \ ELÄKEVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ ILMARINEN Eerikinkatu 41, 00180 Helsinki 18 puh. 90-640 921 \rmjoensuun \ 1 KAUPUNKI Lappeenrannan kaupunki LENTOKONETEHDAS Kuorevesi metallityöläinen OTA OPPIA MURIKASSA Metallityöväen Liiton uusi kurssikeskus Tampereen Teiskossa on nyt käytössäsi. METALLITYÖVÄEN LIITTO R.Y. Huhtamäki-Yhtymä Ratavartijankatu 2 A Helsinki Haminan kaupunki 35
RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT AURAJOKI OY Aura ETELÄPOHJANMAAN VOIMA OY ORION-YHTYMÄ OY LÄÄKETEHDAS ORION OULUN ALUESÄÄSTÖPANKKI OUTOKUMPU OY Kokkolan tehtaat HANGON KAUPUNKI PORIN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI HANKKIJA KESKUSOSUUSLIIKE Vaasan konttori HEDELMÄJALOSTUS OY HELSINGIN KAUPPIAAT OY HELSINGIN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI OY RAL AB Tapiola SALON NEULOMO LENINKITEHDAS OY STEN & CO AB SUNILA OY AALTOSEN TEHTAAT OY Kenkätehdas Kyllikinkatu 13-15 TAMPERE IMATRAN KAUPUNKI KAR-AIR OY KARJAKUNTA OY SUOMEN BOFORS AB SUOMEN MERIVAKUUTUS OY SUOMEN SÄÄSTÖPANKKILIITTO Enso-Gutzeit Kotkan Tehtaat Osakeyhtiö KARSKE OY TYÖELÄKELÄISTEN LIITTO RY KESKUSTAPUOLUE rp OY LAIVATEOLLISUUS AB OY MERIKIITO AB JOUKO MÄKINEN OY HUONEKALUTEHDAS VAASA-LEHTI Maakunnan Ykköslehti OY VAASA-UMEÅ AB VAASAN KAUPUNKI YHTEISVARASTO OY Rakennus-ja insinööritoimisto TERÄSBETONI OY Opastinsilta 8 B, 00520 Helsinki 52 puh. 140 144 36
KAUNIISTI TEKSTATTUJA - ONNITTELU ADRESSEJA ~ SURUADRESSEJA vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseksi Lännen Tehtaat Oy Saisiko olla luotollinen OP-tili ja tuplasti palkkasi vertan rahaa? MAANPUOLUSTUKSEN TUKI R.Y. Vaihde 440471 P. HESPERIANKATU 15 A 00260 HELSINKI 26 27820 ISO-VIMMA (SÄKYLÄ) T LASSILA tu r u n; SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI & TIKANOJA OSAKEYHTIÖ PÄÄKONTTORI: E.ESPLANADIKATU 18. 00130 HELSINKI 13 POSTILOKERO 13268 170461 TIKANYHTIÖ TELEX: HELSINKI 12-1253 PANKKI: KOP, HELSINKI-ALEKSANTERINKATU OP-tili on luotollinen shekkitili, joka merkitsee tuplattu;i maksuvalmiutta. Tililläsi on luottoa kuukauden nettopalkkasi määrä, vaikka sillä ei tilapäisesti olisikaan rahaa. Jos perheessä molemmilla on OP-sopimus, otetaan kummankin nettopalkka huomioon. OP-tilistä on apua, jos lasku! syystä tai toisesta pääsevät ruuhkaantumaan tai jos tulee yllätysmenoja. OP-tiliin liittyy muitakin etuja. Esimerkiksi maksupalvelu: osuuspankki huolehtii laskujen maksamisesta ajallaan. Ja QK-ostokortti. Sillä voit ostaa kuukaudessa 1500 markkaan saakka, ja maksuaikaa saat jopa 1 1/2 kuukautta. Osuuspankin luotollinen OP-tili on yksi laajennetun palkansaajan OP-sopimuksen monista eduista. Kysy osuuspankista. Cp OSUUSPANKKI - KYLLÄ!! Osuuspankki tukee olympiavalmennusta 38
Mikä muu rakennuslevy kuin Gyproc on yhtä kestävä,yhflä helppo työstää, yhtä edullinen ja sopii niin moneen paikkaan? Gyproc-levy sopii myös kosteisiin tiloihin Gyproc-levy sopii hyvin kylpyhuoneisiinkin, sillä se on vankka liikkumaton alusta myös kosteiden tilojen pinnoitteille. Gyproc-levy on turvallinen Gyproc-levy ei palajoten se ppn erinomaisesti pannuhuoneen ja^autotallin seiniin ja kattoihin. roc-levy ei myöskään sisällä myrkyllisiä aineita. Gyproc-seinä on sileä ia sau maton eikä rajoita pinnoitteen valintaa Millään muulla rakennuslevyllä ei saa pysyvää saumatonta pintaa seiniin sekä kattoihin. Gyproc on hyvä alusta kai kille pinnoitteille - tapeteille, maalille, kaakelille yms. Pinta myös pysyy eheänä ja kauniina sillä Gyproc-levy ei elä. Gyproc-levy on edullinen Gyproc on monella tavalla paras ratkaisu. Sen hankintahinta on edullinen. Erikoistyökaluja ei tarvita. Sen käyttöominaisuudet ovat parhaat Levyn monikäyttöisyyden ansiosta kokonaishukka pienenee ja sehän on selvää säästöä. Lopputulos on kestävä, kaunis, sileä ja saumaton. Gyproc on myös erinomainen tuulensuojalevy Gyproc-levyihin kuuluu uusi 9 mm:n levy, joka on erikoisesti tarkoitettu ulkoseinään tuulensuojaksi. Gyproc-levyä on helppo työstää Levyn katkaisuun riittää tavallinen mattopuukko. Viilto toiselle puolelle, taitto ja levy on poikki. Helppoa, siistiä ja nopeaa. Loveukset ja reikien tekemiset sujuvat yhtä yksinkertaisesti. partek Gyproc-levy kestää ja siihen on helppo kiinnittää. Gyproc-levy on käyt-, töominaisuuksil taan paras rakennuslevy. Helposta työstettävyydestään huolimatta Gyproc-levy kestää aivan yhtä hyvin kuin muutkin rakennuslevyt Muutamissa paikoissa jopa paljon paremmin. Kevyet esineet, kuten taulut, lamput jne. voidaan ripustaa x-koukulla suoraan Gyproc-^ levyyn. Raskaat esineet on syytä kiinnittää suoraan runkoon tai käyttämällä erikoiskiinnikkeitä. PARAISTEN KALKKIOT -PARGASKALKAB KIRKKONUMMEN TEHTAAT