Inari Weijo ja Jari Meriläinen Työmaan valmistelu ja laadunvarmistus 9.4.2019
Luennon sisältö (ohjelmasta poiketen) 1. Toteutus- ja laadunvarmistussuunnitelmat 2. Työturvallisuus 3. Ennakkokokeet ja mallityöt 4. Valmistelevat työt 5. Työmaan laadunvarmistustoimenpiteet 6. Määrien mittaaminen 7. Itselle luovutus 8. Dokumentointi, pöytäkirjat 9. Vastaanottotarkastus
Hankkeen vaiheet: Korjaustyö
1. Toteutus- ja laadunvarmistussuunnitelmat Urakoitsija laatii työmaan toteutusta varten työsuunnitelmia, kuten ü Purkusuunnitelma ü Kosteuden hallintasuunnitelma ü Betonointisuunnitelma 1. Urakoitsijan apuna hyvän laadun saavuttamiseksi. 2. Rakennuttaja tietää mitä ollaan tekemässä (ja voi tarvittaessa puuttua asiaan). Suunnitelmat on hyväksytettävä rakennuttajalla ja erikoissuunnittelijalla www.kosteudenhallinta.fi
1 Työvaiheen laadunvarmistussuunnitelma 1/3 Urakoitsija laatii kaikista työvaiheista laadunvarmistussuunnitelman. Laaditaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti noudattaen korjaussuunnitelmaa, ohjeita ja yleisiä vaatimuksia. Laatusuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen ko. töiden aloittamista (InfraRYL).
1 Työvaiheen laadunvarmistussuunnitelma 2/3 Laadunvarmistussuunnitelmaan sisällytetään mm. Yleiskuvaus työvaiheen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä. Tehtävät tarkastukset, mittaukset ja muut laadunohjaustoimenpiteet Ennen työtä, työn aikaan ja työn jälkeen. Olosuhdemittaukset. Betonipeitemittaukset. Korjausalustan vetolujuuden mittaukset. Tartuntalujuuden mittaukset. Yms
1 Työvaiheen laadunvarmistussuunnitelma 3/3 Laadunvarmistussuunnitelmaan sisällytetään mm. Raja-arvot, joita noudattamalla osoitetaan, että rakenne valmistuttuaan täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Kelpoisuuden osoittaminen kelpoisuuskokeiden määrät, menettelyt ja testit ajankohdat välineet, vastuuhenkilöt, tutkimuslaitokset. Miten dokumentointi tehdään ja tallennetaan.
1 Työvaiheen työsuunnitelma 1/4 Teknisessä työsuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti: Nimetään työnjohto, työntekijät ja laadunvalvontaorganisaatio Tiedot henkilöiden pätevyyksistä Jokaisen vastuualue, toimivalta ja tehtävät Käytettävät työtavat, -järjestys ja vaiheet Työmäärien tarkistus Työssä ja laaduntarkastuksissa käytettävä kalusto Työn aikataulutus. Noudatettavat vaatimukset ja ohjeet. Työturvallisuus- ja ympäristönsuojelu toimet Työssä käytettävät terveydelle vaaralliset aineet ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet vesistön käyttö yms. Liikennejärjestelty työnaikainen liikenne ja työmaan liikenne.
1 Työvaiheen työsuunnitelma 2/4 Teknisessä työsuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti: Purettavien osien rajat ja purkamismenetelmä Muottirakenteet ja telineet Korjausaineen valinta. Menettelyt alustan ja valmiin työn vaatimusten saavuttamiseksi Valmiiden pintojen käsittely, suojaus ja jälkihoitomenetelmä työalueen suojaaminen Rautatien sähköistys ja työskentely rautatien läheisyydessä Lupien hankinta.
1 Työvaiheen työsuunnitelma 3/4 Jos työsuunnitelmassa poiketaan sillan rakennussuunnitelmasta, suunnitelma hyväksytetään tilaajalla ennen kyseisen työn aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää, miltä osin ja miksi poiketaan suunnitelman vaatimuksista. Muutokset päivitetään sillan rakennussuunnitelmaan (InfraRYL ).
1 Työvaiheen työsuunnitelma 4/4 Usein työvaiheesta tehdään yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma. Suunnitelma tehtävä ajoissa, jotta käytettävien aineiden ja laitteiden saannin voi varmistaa. Toimitetaan tilaajan edustajalle joko urakan aloituskokouksessa tai viimeistään viikkoa ennen kyseisen työn aloittamista.
1 Mistä korjaustöistä on tehtävä työsuunnitelma? Kaikista työvaiheista laaditaan aina vähintään laadunvarmistussuunnitelma (InfraRYL). Työsuunnitelma on oltava ainakin Korjausvaluista (ankkurointi, raudoitukset, valaminen). Paikkauksista. Ruiskubetonoinnista. Halkeamien injektoinneista tai imeytyksistä. Betonipinnan pinnoituksesta tai impregnoinnista. Vedeneristyksen uusimisesta. Sillankaiteen uusimisesta. Liikunta- ja muiden saumojen teko.
1 Purkutyö- ja turvallisuussuunnitelma Vanhojen rakenteiden purkamisesta laaditaan purkutyö- ja turvallisuussuunnitelma, kun raudoitusta joudutaan paljastamaan niin paljon, että taivutetun rakenteen tai pilarin taivutusmurto tai nurjahdus on mahdollinen jokin rakenneosa puretaan kokonaan korjataan esijännitettyä rakennetta betonia puretaan paljon Purkutyösuunnitelmassa esitetään tarvittavilta osin purettavat rakenneosat ja niiden purkujärjestys vaihtoehtoiset purkumenetelmät purkujätteiden käsittely ja kuljetus rakenteiden tukeminen ja vahventaminen työ- ja ympäristönsuojelu aikataulu. Ratu 1221-S
1 Korjausvalun betonityösuunnitelma Korjaukset, joissa tarvitaan muotteja. Tehdään aina betonointityösuunnitelma, josta löytyy em. lisäksi mm: Valettavien rakenteiden kuvaus (ahtaita valuja?, kiinni vanhaan?) Betonilaadun valinta ja sen saannin varmistaminen asemalta. IT-betonin erityisvaatimukset. Betonoinnin jako valuosiin (arvostelueriin). Työjärjestys ja aikataulutus. Paikkojen mittaus. Muotit ja telineet. Ankkuroinnit ja raudoitus. Betonointisuunnitelma (ks. seuraava kalvo). Varasuunnitelma, mitä jos?
1 Korjausvalun betonointisuunnitelma Tarkempi kuvaus jokaisen rakenteen valusta: Betonilaatu, massan kutistuma ja lämmöntuotto. Muottikalusto (ja -kierto) Lämmitys- / jäähdytysjärjestelmät Työsaumat Muotin purkulujuuden seuranta Betonin siirrot, valunopeus Tiivistys Lämpösuojaus Lämmönseuranta Jälkihoito
1 Laastipaikkausten työ- ja laatusuunnitelma Betonipinnan korjaukset, joissa ei tarvita muotteja. Laastipaikkauksissa tärkeitä huomioitavia asioita em. lisäksi: purettavien osien rajat ja purkamismenetelmä paikkausaineen valinta menettely pintavaatimusten saavuttamiseksi pinnan käsittely, suojaus ja jälkihoitomenetelmä korjausalustan vetolujuuden mittaus paikkausaineen tartuntalujuuden mittaus Betonipeitemittaukset Samaan tapaan kaikkien korjaustöiden osalta oleelliset asiat.
2 2. Työturvallisuus
2 2. Työturvallisuus
2 2. Työturvallisuus
2 2. Työturvallisuus
2 2. Työturvallisuus
2 2. Työturvallisuus
2 2. Työturvallisuus
2 Työmaan liikennejärjestelyt Työnaikaisen liikenteen ja työmaan sisäisen liikenteen järjestelyistä laaditaan erilliset suunnitelmat. Työmaan sisäisen liikenteen järjestelyt esitetään yleensä työmaa-alueen käytön suunnitelmassa Viitteet: Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009. Liikennevirasto/tieohjeet/työmaat (www.liikennevirasto.fi/ohjeluettelo) Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) (www.liikennevirasto.fi/ohjeluettelo)
3. Ennakkokokeet ja mallityöt Käytettävien materiaalien (ja menetelmien) tekninen sopivuus selvitetään ennakkokokeilla. Usein on syytä selvittää korjauksen (esim. paikat) ulkonäkö etukäteen mallitöillä.
3 Ennakkokokeet Käytettäessä SILKO-hyväksyttyjä tuotteita välttyy monesta ennakkokokeesta Väylän ja ELYjen kohteissa. P-lukumassoille on tehty ennakkokokeet, joten niitä ei tarvitse erikseen tehdä. Ennakkokoetta vastaavat tiedot voidaan hankkia aikaisemmin lähiaikoina tehdyistä korjaustöistä, jotka on tehty vastaavissa oloissa samoilla menetelmillä ja materiaaleilla. Lisäaineiden käyttö on aina erikseen selvitettävä ja niiden vaikutus on osoitettava ennakkokokein. Esim. korjausaineen vapaa kutistuma voidaan määrittää naulalevykokeella (by22). Koekappaleet valetaan työmaalla ja säilytetään muovilla peitettynä vähintään +18 ºC:een lämpötilassa ja sateelta, tuulelta ja auringonpaisteelta suojassa. Kutistuma saa olla kahden viikon kuluttua 0,6 tai neljän viikon kuluttua 1,0.
3 Mallityöt Suunnittelijat määrittävät tarvittavat mallityöt, jotta toteutuksen soveltuvuus voidaan yhdessä todentaa. Mallityöt tarkastetaan katselmuksessa, joka pidetään ennen varsinaista työvaiheen aloitusta. Mallitöitä tehdään esim.: - Erilaisista pintastruktuureista ja maalauksista - Maalaus/pinnoitus/tasoitusalustoista - Pellityksistä, detaljeista - Raudoituksista (erik. raudoitustarkastus!) - Julkisivuverhouksen asennuksesta
4. Valmistelevat työt: Vaurioituneiden kohtien paikallistaminen Suunnitelmassa on vaurioituneet ja korjattavat kohdat esitetty. Kohdat etsitään ja merkitään työmaalla ennen varsinaisen työn aloittamista. Pintoja puhdistettaessa tai poistettaessa voi vaurioiden laajuus ja vakavuus olla erilainen kuin suunnitelmissa. Yhteys tilaajaan ja suunnittelijaan jatkotoimenpiteiden varmistamiseksi, jos poikkeaa oleellisesti suunnitelmasta.
4 Korjattavan betonipinnan esikäsittely 1/2 Korjattavan betonialustan esikäsittelyn yleiset vaatimukset standardin SFS-EN 1504-10 kohdassa 7. Korjattavassa pinnassa ei saa olla likaa, öljyä tai irtonaisia aineksia. Öljy tai rasva poistetaan ensin kemiallisesti ja sitten mekaanisesti. Lopuksi laajat tartuntapinnat suihkupuhdistetaan. Pölyiset pinnat imuroidaan tai pestään painepesurilla. Sementtipohjaiset paikkaus- ja juotoslaastit vaativat kostean tartuntapinnan tartuntapinta kastellaan paikkausta edeltävänä päivänä. Paikkauksen alkaessa pinnan pitää olla kostea, mutta se ei saa olla märkä (kiiltävä). Polymeerisideaineiset paikkaus- ja juotosmassat voidaan yleensä levittää vain kuivalle pinnalle. tartuntapinnan lämpötilan pitää olla 3 C kastepisteen yläpuolella.
4 Korjattavan betonipinnan esikäsittely 2/2 Paikkausaineet vaativat yleensä tuotekohtaisen tartunta-aineen tartuntalujuuden parantamiseksi. Raudoitustangon paljastuessa ruoste poistetaan + korroosiosuoja (korroosionestolaasti ja/tai betonipeite). Vesipiikkausta suositellaan, koska se ei riko pintaa syvältä. Jyrsintää voidaan käyttää vain, jos poistettava betoni ei ulotu raudoitteiden taakse. Paikkaus rajataan yleensä suoraviivaisesti sahaamalla. Pinta ei saa koskaan olla jäinen tai niin kylmä, että korjausaine voi jäätyä (Väylän vaatimus >5 o C)
5. Työmaan laadunvarmistustoimenpiteet Tarvittavat kokeet määritetään suunnitelmissa Urakoitsija vastaa toteutuksesta, suunnitelmissa määritetään kuka voi tehdä ja ketkä paikalla, kuka hyväksyy jne. Esim.: Betonin veto- ja puristuslujuus Tartuntavetolujuus Betonin pakkasenkestävyys Peitepaksuuksien mittaus Tarkastukset
5 Vetolujuuden ja tartuntalujuuden mittaaminen Määritetään standardien SFS 5445 Betoni. Vetolujuus tai SFS- EN 1542 Betonirakenteiden suojaus- ja korjausaineet ja niiden yhdistelmät Tulee esittää suunnitelmassa rakennetyyppi- ja korjauskäsittelykohtaisesti
5 Sekoitusvesimäärän mittaaminen Talonrakennuspuolen korjaustöissä harvemmin seurattava, mutta suuremmissa valutöissä, kuten siltatyömailla, käytettävä menetelmä. Sementtipohjaisten tuotteiden valmistuksessa veden määrä vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Tuoreen näytteen vesimäärä mitataan kuivaamalla näyte mikroaaltouunissa. Vesimäärä lasketaan suhteessa kuiva-aineen määrään ja tulosta verrataan materiaalitoimittajan antamaan vesikuiva-aine-suhteeseen. Mikäli sementtimäärä tunnetaan, voidaan laskea myös v/s-suhde Vaatimus sekoitusvesimäärästä on esitetty suunnitelmassa, johon tuloksia verrataan Mittaus tehdään vähintään kerran työvuorossa
5 Kalvo- ja kerrospaksuusmittaus Kohteet: Pinnoitteet, vedeneristykset, ylitasoituslaastit ja ruiskubetonointi Suoraa toteutuneita kerrospaksuuksia mittaamalla tai epäsuorasti materiaalimenekkiä seuraamalla (kuormakirjat). Pinnoitteissa ja vedeneristeissä käytetään märkä- ja kuivakalvonpaksuusmittareita. Ylitasoituslaasteissa: silmämääräinen tarkastus, piikillä tuoreen massan läpi kokeilemalla, raudoitteiden peitepaksuusmittarilla, tartuntavetolujuuskappaleesta mittaamalla tai rakenteen pintaan poratun reiän kautta. Ruiskubetonin kerrospaksuus kuten ylitasoitus, mutta lisäksi voidaan käyttää alustaan asennettuja mittatappeja ja niiden väliin asennettuja teräslankoja apuna. Kuva: Seppo Petrow Kuva: Seppo Petrow
5 Pakkasenkestävyys Valmistuotteilla (betonielementit, laastit) lähtökohtainen vaatimus, että on osoitettu tuotteen pakkasenkestävyys (CEmerkintä tai kansallinen hyväksyntä) jo valmistuksen osalta, mutta voidaan todentaa tapauskohtaisestikin. Valmisbetoni: - Luotettavin kovettuneesta betonista tehtävä mikrorakennetutkimus (huokosjako) tai suora jäädytyssulatuskoe - Voidaan arvioida myös työmaalla tehtävin ilmamäärämittauksin (tuoreesta massasta) (SFS-EN 12350-7) - Infrapuolella käytetään P-lukumenettelyä, eli betonin suhteitustietojen, jälkihoidon ja työnaikaisten laadunvalvontakokeiden perusteella määritetty pakkasenkestävyys (Liikenneviraston ohjeen 37/2013) Suunnittelijan määritettävä vaatimukset sekä miten todennetaan.
5 Betonin kosteuden mittaaminen Suuntaa antava mittaus pintakosteusmittauksella: - Riittävä esim. esikostutustarvetta arvioitaessa Tarkempi mittaus pinnoitettavuutta/päällystettävyyttä arvioitaessa. Tällöin selvitetään betonin suhteellinen kosteus: 1. betoniin poratusta reiästä 2. näytepalamenetelmällä www.kosteudenhallinta.fi
5 Muita menetelmiä Sementtipohjaisten materiaalien kutistuman mittaaminen: Korjauslaastien tai betonien kutistumataipumusta voidaan mitata ns. kulmamuottikokeella tai naulalevykokeella. Koekappaleet tehdään korjaustyön kanssa samanaikaisesti työmaalla. Saumaustyön laadunvarmistus: Saumauksesta leikataan 3 kpl/alkava 1000 jm näytepaloja, joista varmistetaan sauman paksuus ja poikkileikkausmuodon toteutuminen Betonipeitteiden mittaaminen: Valukorjausten yhteydessä tai uusien rakenteiden kohdalla voidaan mitata otantana betonipeitteitä esitettyjen peitepaksuustoleranssien toteutumisen todentamiseksi. RT-kortti 82-10980
6. Korjaustyön määrien mittaaminen Lopulliset määrät selviävät vasta työn aikana. Lisälasku yksikköhintojen mukaan. Piiloon jäävät määrät mitattava yhdessä rakennuttajan kanssa tai valokuvattava ennen piilottamista. Piikkaussyvyydet ja laajuudet. Vaikuttaa myös valun kokoon. Injektoitujen halkeamien m-määrä ennen pinnoitusta. Ankkurointien lkm. Raudoitukset. Vedeneristyksen alustan työt. Pinnotteiden ja ruiskubetonien paksuuksien mittaukset. Korjausaineiden (esim. impregnointiaine) menekki vs. suunniteltu. Voidaan arvioida onko ainetta riittävästi.
7. URAKOITSIJAN ITSELLELUOVUTUS YSE 98 määrittelee, että urakoitsijan on toimitettava itselleluovutus, jossa se voi tarkastaa itse suoritusvelvollisuutensa kuuluvan työn laadun ja voi korjata mahdolliset puutteet ja virheet ennen tilaajalle luovutusta tai vastaanottotarkastusta 1. Urakoitsija osoittaa urakan lopputuloksen vastaavan urakkasopimuksen mukaista sisältöä eli dokumentoi suorittamansa itselleluovutuksen 2. Sisältö määritetään itselleluovutussuunnitelmassa 3. Itselleluovutus on koko työmaan pituinen prosessi, ensimmäiset vaiheet alkavat työmaan aloituksesta.
Siltatyömaan viimeistely Töiden valmistuttua kaikki pysyvät rakenteet ja työn aikana käytetyt alueet siistitään. Siltatyön yhteydessä tehdyt tilapäisrakenteet (paalut, tukiseinärakenteet, telineet yms.) ja rakennusjätteet poistetaan tai piilotetaan suunnitellusti. Maan pinnan tai uoman pohjan alle näkymättömiin jääneiden tilapäisrakenteiden sijainti merkitään toteutumapiirustuksiin. Työmaan käytössä olleet tiet ja varastoalueiden pohjat kunnostetaan ja maisemoidaan. Rakentamisen vuoksi kaatuneet, kuivuneet tai pahoin vaurioituneet puut raivataan pois. Talotyömaan viimeistely Töiden valmistuttua kaikki pysyvät rakenteet ja työn aikana käytetyt alueet siistitään. Rakennuksen väliaikaiset rakennelmat (alikulkusuojat, tukirakenteet yms.) ja rakennusjätteet poistetaan. Työmaan käytössä olleet tiet ja varastoalueiden pohjat kunnostetaan ja maisemoidaan. Huom! Mainittava työselostuksessa tai urakkaohjelmassa, mitä tehdään.
8. Dokumentointi, pöytäkirjat Kaikki työn aikana laaditut dokumentit säilytetään Tehdyt työ- ja laatusuunnitelmat. Korjaustöistä täytetään työvuoroittain pöytäkirjaa. Poikkeamaraportit Käytettyjen materiaalien dokumentit. Siltojen korjaustöistä tehdään laaturaportti Väylän ohjeiden mukaisesti.
8 Betonikorjaustyön pöytäkirja Esim. BY 405, mutta urakoitsijalla voi olla oma pohja. Dokumentoi eri korjausalueiden betonointiolosuhteet sekä varmistaa esikostutusten sekä jälkihoidon tekeminen (kirjattava aloitukset ja lopetukset) ja määritettyjen laadunvarmistuskokeiden tekeminen. Kaksi tarkoitusta : Toimii muistutuksena siitä, että tulee tarkastettua olosuhteiden suotuisuus betonoinnille ja esi- ja jälkivalmistelut tulee tehtyä Toimii dokumentaationa sille, miten työ on suoritettu -> mikäli jälkikäteen selvitetään ongelmia tai työvirhettä, voidaan pöytäkirjan avulla rajata ongelma-alueita yms. Urakan jälkeen luovutetaan tilaajalle
8
8 Työmaapäiväkirja Paljon sekä paperisia että sähköisiä versioita, myös yrityksen omia. Dokumentoi yleisesti työmaalla tapahtuvia toimintoja sekä olosuhteita. Kohta tarkastukset palvelee erityisesti laadun tarkkailua Vastaava mestari ylläpitää, valvoja tarkastaa ja allekirjoittaa. Joskus päiväkirjassa voi olla suunnittelijoiden tarkastuksillekin paikka.
8 Dokumentit materiaaleista Urakoitsijan tulee kerätä ja toimittaa dokumentit materiaalien kelpoisuudesta (tyyppihyväksynnästä, CE-merkinnästä, SILKO-hyväksynnästä tai rakennuspaikkakohtaisesta hyväksynnästä) Urakan päätteeksi tuoteluettelo sekä dokumenttipaketti luovutetaan huoltokirja-aineiston mukana
8 Sillan laaturaportti 1/2 Laaturaportti luovutetaan tilaajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen urakan vastaanottotarkastusta. Laaturaportissa esitetään mm. Yleistiedot korjattavasta sillasta ja korjaustyöstä. Yhteenveto korjaustyön kokonaislaadusta Poikkeamaraporttiluettelo, poikkeamaraportit ja poikkeamien korjaussuunnitelmat Luettelo käytetyistä materiaaleista ja tarvikkeista, tärkeimmät materiaalitodistukset, laboratoriotutkimus- ja mittaustulokset, olosuhderaportit, Työvaihekohtaiset laatuyhteenvedot Työn aikana otetut valokuvat
8 Sillan laaturaportti 2/2 Laaturaportissa esitetään mm. Toteutumapiirustukset ja mittauspöytäkirjat Betonin valmistaja sekä ennakkokokeiden ja suhteituksen tiedot Betonointipöytäkirja; betonointi, työsaumat, jälkihoito ja suojaus Silmämääräisten tarkastusten pöytäkirjat, joista tulee ilmetä mm. pinnan (ja sen mahdollisten korjausten) huokoisuus, halkeilu ja värisävyn vaihtelu Puristuslujuus-, tartuntaveto- ja ilmamäärämittausten sekä pakkasenkestävyyden määrityksen tulokset. Betonipeitteen paksuus Jäljellejäävän betonin kloridipitoisuus ja karbonatisoituminen.
9. Vastaanottotarkastus Tilaaja ottaa urakan vastaan, kun kaikki on kunnossa. à takuuaika. Lisäksi silloilla tekninen yleistarkastus puolen vuoden sisällä urakan vastaanottotarkastuksesta. Tarkastuksessa varmistetaan, että sillan korjatut vauriot on kirjattu rekisteriin, kirjataan mahdolliset uudet havainnot ja päivitetään kuntoarviot.
Kysymyksiä, keskustelua? Kiitos!