Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1
Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain ym. lakien uudistukset voimaan 1.1.2001 kalastuskunta ja osakaskunta yhdistettiin Kalastuslain kokonaisuudistus käynnistymässä 2008 2
Yleiset säännökset Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Kalakantaa tulee käyttää hyväksi järkiperäisesti ja otettava huomioon kalataloudelliset näkökohdat. Kalakannan hoidosta ja lisäämisestä tulee huolehtia. Vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. 3
Yleiset säännökset Kalastusoikeuden haltija (=vesialueen omistaja) on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon. vesialueen osakaskunnat, yksityiset vesialueen omistajat, valtio Valtion kalataloushallintoa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö. Kalatalouden piirihallintoviranomaisena toimivat TE-keskukset. ohjaa ja valvoo kalastusalueiden toimintaa sekä hoitaa muita kalastuslaissa säädettyjä kalataloushallinnon alaan kuuluvia tehtäviä 4
Yhteisen kalaveden osakaskunta (=kalastuskunta) Yhteisaluelainsäädännön muutos 2001: yhteisellä vesialueella toimivat päällekkäiset organisaatiot; kalastuskunta ja osakaskunta yhdistettiin Osakaskunnan tulee, jollei jokin asia kuulu kalastusaluehallinnon alaan tai viranomaisen käsiteltäviin, järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito. Lisäksi osakaskunnan tulee suorittaa sille kalastusaluehallinnon piirissä kuuluvat ja tässä laissa säädetyt muut tehtävät. 5
Kalastusalue = kalastuslaissa määritelty yhteistoimintaelin, joka edistää toimialueensa kalataloutta Suomessa 225 kalastusaluetta Kalastusalueen tulee yhden tai useamman kunnan alueella muodostaa sellainen kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä Kalastusalueen rahoitus: yleisavustus kalastuksenhoitomaksuvaroista oma varainhankinta 6
Kalastusalue Kalastusalueen päätösvaltaa käyttää kalastusalueen kokous edustajat: osakaskunnat, vesialueen omistajat, ammattikalastusjärjestöt, virkistyskalastusjärjestöt Käytännön hallintatehtäviä hoitaa kalastusalueen kokouksen valitsema hallitus Juoksevien asioiden hoitamista varten kalastusalueella on isännöitsijä Kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii tämän lain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla 7
Ohjesääntö sekä käyttö- ja hoitosuunnitelma Kalastusalueen ohjesääntö Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekä kalavesien hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat käyttö- ja hoitosuunnitelma on ohjeena kalastusalueen kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. 8
Kalastusoikeus Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle Jokaisella on oikeus harjoittaa onkimista ja pilkkimistä sekä yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastusta Jokaisella kylässä vakituisesti asuvalla on oikeus saada lupa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta kylänrajain sisäpuolella olevalla vesialueen omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla Vesialueen omistaja voi siirtää lupien antamisen ja maksujen perimisen kalastusalueen tehtäväksi TE-keskuksella on vesialueen omistajan tai kalastusalueen pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan oikeus määrätyllä alueella rajoittaa onkimista ja pilkkimistä tai lupien myöntämistä taikka kieltää ne määräajaksi Ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka harjoittaa kalastusta ja saa siitä sekä pyytämänsä saaliin jalostamisesta toimeentulonsa tai oleellisen osan siitä 9
Maksut Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa kalenterivuodelta tai 6 euroa kultakin enintään seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Onkiminen ja pilkkiminen on vapautettu maksusta Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 27 euroa kalenterivuodelta tai kuusi euroa seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua eikä viehekalastusmaksua Yleisellä vesialueella kalastamiseen ei tarvita viehekalastusmaksua 10
Maksut Onkiminen ja pilkkiminen alle 18 v. ja 65 vuotta täyttäneet maksuton yleiskalastusoikeus 18-64 vuotiaat maksuton yleiskalastusoikeus Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu 1 vavalla* Muu kalastus - uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla - muu kalastus ja ravustus ei valtion kalastuksenhoitomaksua ei viehekalastusmaksua ei valtion kalastuksenhoitomaksua vesialueen omistajan lupa valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko viehekalastusmaksu tai vesialueen omistajan lupa valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa * Kielletty kuitenkin siika- ja lohipitoisten jokien ja koskien virtapaikoissa tai muilla erikseen kielletyillä alueilla 11
Kalastusoikeuden vuokraaminen Se, jolla on kalastusoikeus tietyllä vesialueella, voi antaa sen vuokralle Kalastusoikeutta vuokrattaessa on otettava erityisesti huomioon ammattimaisesti harjoitettavan kalastuksen edut Yhteisen vesialueen osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan Kun kalastusoikeus annetaan vuokralle ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta varten, on vuokrasopimus tehtävä kirjallisesti vähintään viideksi ja enintään kahdeksikymmeneksi vuodeksi 12
Kalastuksen harjoittamiseen liittyvät oikeudet Kalastusoikeuden haltijalla ja hänen apulaisillaan on, milloin se pyydysten laskemista, nostamista ja kokemista varten on tarpeen oikeus astua toisen maalle Rannanomistajan tulee osoittaa kalastusoikeuden haltijalle maansa kautta kulkuyhteys kalavedelle Maanomistajalla on oikeus saada korvaus edellä tarkoitetusta käyttöoikeudesta johtuvasta vahingosta ja haitasta. 13
Kalan kulun ja kalakannan turvaaminen Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä toimenpiteitä, jotka estävät kalan pääsyn toisen vesialueelle taikka rauhoituspiiriin tai muualle, missä pyynti kalakannan turvaamiseksi on rajoitettu, taikka vaikeuttavat vaelluskalan liikkumista vesistössä tai kalakannan hoitoa Joessa sekä salmessa tai kapeikossa on pidettävä valtaväylä auki kalan kulkua varten niin kuin vesilaissa on säädetty Missä joki yhtyy mereen tai järveen, valtaväylän jatkeena on kalaväylä Lukuun ottamatta sellaisia koukkupyydyksiä, jotka valtaväylässä eivät haittaa kulkemista, on valtaväylä ja kalaväylä pidettävä vapaana seisovista kalanpyydyksistä 14
Kalan kulun ja kalakannan turvaaminen Kalatiessä sekä sadan metrin matkalla sen tai kalan kulun turvaamiseksi rakennetun muun laitteen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty Kalastusta ei saa harjoittaa voima- ja muuhun laitokseen vettä johtavassa kanavassa eikä sadan metrin matkalla vesistön poikki rakennetun padon alapuolella Kalastusalue voi sopiviksi katsomillaan ehdoilla myöntää helpotuksia kiellosta harjoittaa kalastusta Mikäli vesilain säännöksistä ei muuta johdu, saa pienehkön järven, jonka ainoastaan puro yhdistää muuhun vesialueeseen, vesioikeuden luvalla sulkea kalastusta ja kalakannan hoitoa varten, jollei siitä ole toiselle mainittavaa haittaa 15
Pyydykset ja pyynnin harjoittaminen Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä sellaisten pyydysten, laitteiden tai kalastustapojen käyttämistä, jotka tarpeettomasti vahingoittavat tai tuhoavat kaloja taikka vaarantavat kalakannan säilymistä vesistössä Kalastuksessa ei saa käyttää räjähdyksellä tai muulla tavoin aikaansaatua painetta, ampuma-aseita, huumaavia, myrkyllisiä tai muutoin vesistöä pilaavia aineita eikä sähkövirtaa. Pyydysten rakennetta, käyttöaikaa ja käyttötapaa koskevia tarkempia säännöksiä voidaan antaa asetuksella Kalastusalue voi antaa määräajaksi tiettyä vesialuetta koskevia asetuksesta poikkeavia määräyksiä pyydysten sallitusta silmäkoosta Kalastusalue voi myös määräajaksi kieltää muunkin kuin langasta kudotun, muutoin luvallisen pyydyksen käyttämisen tai sitä rajoittaa Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty 16
17
Rauhoitusajat ja pienimmät mitat Sinä aikana, jona jokin kalalaji tai rapu on rauhoitettu, ei vedessä saa pitää pyydystä, joka on sen pyyntiä varten tehty tai erityisesti siihen sopiva Kalastusalue voi määrätyllä vesialueella määrätä mitan tietylle kala- tai rapulajille Kala tai rapu, joka sen rauhoitusaikana on saatu muun pyynnin yhteydessä, samoin kuin alamittainen kala tai rapu on, jollei se ole sanottavasti vahingoittunut, laskettava viipymättä takaisin veteen 18
Pyyntirajoitukset TE-keskuksella on erityisestä syystä oikeus antaa asettamillaan ehdoilla lupa: 1) kielletyn pyydyksen tai kalastustavan käyttämiseen; 2) rauhoitetun kalan tai ravun pyydystämiseen sen rauhoitusaikana; taikka 3) säädettyä tai määrättyä mittaa pienemmän kalan tai ravun pyydystämiseen. Milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, kalastusalue voi määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella. Maa- ja metsätalousministeriö voi määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen tietyllä vesialueella, jos alueella esiintyvän uhanalaisen eläinkannan säilyminen sitä edellyttää. Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. 19
Rauhoituspiiri Kalastusalue voi tavoitteiden saavuttamiseksi, jollei muita keinoja ole sopivasti käytettävissä, perustaa enintään kymmeneksi vuodeksi rauhoituspiirin vesialueelle, jossa arvokkaat kalalajit kutevat tai oleskelevat tai jota ne käyttävät kulkutienään 20
Pyydysyksiköt Oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella, jolloin kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärää jaettaessa on otettava huomioon sen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella. Jollei kalaveden käytöstä muuta päätetä, pyydysyksiköt jakautuvat yhteisen kalaveden osakkaiden kesken heidän vesialueosuuksiensa mukaisesti. Kalastuskunnan kokous voi päättää, että sille kuuluvat tehtävät, jotka koskevat kalakannan hoitoa ja kalastuksen järjestämistä, siirretään kalastusalueelle 21
Valvonta, talteen ottaminen ja virka-apu Poliisin, kalastusviranomaisen ja rajavartiolaitoksen tulee valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan Edellä tarkoitettu velvollisuus on myös valan tehneellä kalastuksenvalvojalla, jonka kalastuspiiri, kunta, kalastusalue, kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija on asettanut Valtakunnan rajalla olevissa vesissä, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä suorittavat kalastuksen valvontaa tulliviranomaiset 22
Kalastusrikkomus Esimerkiksi: Joka tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää kiellettyä kalastustapaa tai kiellettyä pyydystä tai pitää sellaista pyydystä aluksella tai muutoin siten, että se on pyyntiä varten helposti käsillä, pyydystää rauhoitus- tai muutoin luvattomana aikana kalaa tai rapua taikka sanottuna aikana pitää vedessä niiden pyyntiin sopivaa pyydystä, pyydystää alamittaista kalaa tai rapua on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikkomuksesta sakkoon. 23
RIKOSLAKI: Luvaton pyynti Joka luvattomasti metsästää toisen metsästysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää toisen kalavedessä taikka ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan metsästys- tai kalastusoikeutensa, on tuomittava luvattomasta pyynnistä sakkoon. Luvattomasta pyynnistä tuomitaan myös se, joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen sellaisella alueella, jolla hänellä ei ole tähän oikeutta tai lupaa. 24
RIKOSLAKI: kalastusrikos Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää kalastuksessa räjähdyksellä tai muulla tavoin aikaansaatua painetta taikka ampuma-asetta tai sähkövirtaa kalastaa huomattavassa laajuudessa vastoin kalastuslain tai sen nojalla annettua kalojen tai rapujen rauhoitusta, pyydyksiä, pyynnin harjoittamista, pyyntikieltoa, pyyntirajoitusta tai kalojen tai rapujen alamittaa koskevaa säännöstä tai yleistä tai yksittäistapausta koskevaa määräystä, kalastaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla annetuissa Euroopan yhteisön yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevissa asetuksissa tai niiden nojalla annetuissa päätöksissä tai määräyksissä kielletyllä pyyntivälineellä, pyyntitavalla taikka kiellettynä pyyntiaikana, tai luvattomasti kalastuslain vastaisesti istuttaa tai siirtää vesialueelle kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi 25
Kalastusasetus Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja ja niiden pyynti on kielletty alempana mainittuina aikoina: merilohi, järvilohi, meritaimen, järvitaimen ja purotaimen joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa syys-, loka- ja marraskuun ajan, kuitenkin siten, että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on näissäkin vesissä sallittu syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen; nieriä Vuoksen vesistöalueella syyskuun 11 päivän alusta marraskuun 15 päivän loppuun; harjus, lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia, huhti- ja toukokuun ajan, kuitenkin siten, että sen pyynti vavalla ja uistelemalla on sallittu; sekä nahkiainen huhtikuun alusta elokuun 15 päivän loppuun. 26
Kalastusasetus Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat alimmat mitat leuan kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen mitattuna: merilohi 60 senttimetriä, paitsi leveysasteen 63 30"N pohjoispuolella Perämerellä 50 senttimetriä; meritaimen 50 senttimetriä; järvilohi 40 senttimetriä; järvitaimen 40 senttimetriä; nieriä Vuoksen vesistöalueella ja Inarinjärvessä 40 senttimetriä; kuha 37 senttimetriä; harjus 30 senttimetriä. 27