LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSRAHOITUS 2010-LUVULLA

Samankaltaiset tiedostot
Julkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta /2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

UNIVERSITY OF TAMPERE. TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tutkimus ja opetus sotessa

Opetusministeriön asetus

Muutama teema. Heikki Mannila

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari

Museoiden talous 2018

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

TKI O. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta?

Museoiden talous 2018

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Tiedepalvelukeskus / kl

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Museoiden talous 2017

T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. )

Akatemian rahoitusinstrumentit

T&K-tiedonkeruu. Mervi Härkönen Kota-seminaari

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Terveystieteellinen tutkimus ja lääkärikoulutus

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Tutkimuksen rahoituksesta ja temaattisista valinnoista

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Pyyntö OKM nimeämispyyntö jäseniksi tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät

UNIVERSITY OF TAMPERE. TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES

Suomen Akatemian toimikuntarakenne

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto Ari Leppälahti

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA

Tohtoriopintojen rahoitus

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

Tekes on innovaatiorahoittaja

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.

H1/2018 Pääomasijoittaminen Suomessa Venture Capital

Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston kehittäminen. Alustus Opetusneuvos Eija Somervuori

Kliinisen tutkijan kysely Sanna Marjavaara, Sara Illman ja Mika Rämet

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN?

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tohtoriopintojen rahoitus

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Lausuntopyyntö STM 2015

MUISTIO Johdanto

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

PORNAISTEN NUORISOVALTUUSTON MYÖNTÄMÄ TUKI NUORTEN ITSENSÄ TOTEUTTAMIIN TAPAHTUMIIN, RETKIIN JA MUUHUN UUTEEN TOIMINTAAN

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

Tutkimushankkeen rahoitus ja tutkimustulosten omistusoikeuden syntyminen

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Transkriptio:

TIIVISTELMÄ SELVITYKSESTÄ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSRAHOITUS 21-LUVULLA LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖT

SELVITYS SUOMALAISEN LÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Joulukuussa 218 yksitoista suomalaista lääketieteen säätiötä käynnisti selvityksen, jolla kartoitettiin suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta. Tässä tiivistelmässä avataan ja kommentoidaan selvityksen tuloksia. Selvitys keskittyi yliopistotasoiseen tieteelliseen tutkimukseen lääketieteen näkökulmasta relevanteilla sektoreilla vuosina 21 217. Tarkoitus oli selvittää, miten lääketieteellinen tutkimus on Suomessa rahoitettu ja millaisia muutoksia tutkimusrahoituksessa on 21-luvulla tapahtunut. Tavoitteena oli luoda yleinen kuva rahoituksen kehittymisestä. Vertailukelpoisten tietojen kokoaminen osoittautui vaikeaksi, ja muun muassa yliopistosairaaloissa tehtävästä tutkimuksesta ei saatu luotettavia tietoja. Selvityksen toteutti vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut Aula Research Oy. Tietoa selvitystä varten kerättiin seuraavista lähteistä: Tilastokeskus Suomen Akatemia Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittainen tiedonkeruu Valtiovarainministeriö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Allan Tiitta: Tieteen tukijoukot 218 -tutkimus Selvityksen tilasivat seuraavat säätiöt: JANE JA AATOS ERKON SÄÄTIÖ

YLIOPISTOJEN TUTKIMUSMENOT Yhteensä Yliopistojen tutkimusmenot lääke- ja terveystieteiden alalla 21 217 (1 euroa) 35 MUUTOS VUODESTA 21 VUOTEEN 217-3 % 31 15 289 227 292 546 275 39 281 75 289 585 293 619 31 557 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214 215 216 217 Rahoitus yhteensä Lähde: Tilastokeskus *Luvut sisältävät budjettirahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen. Yliopistojen lääke- ja terveystieteiden tutkimus menot ovat laskeneet kolme prosenttia vuosina 21 217. Vuonna 21 tutkimusmenot olivat 31 15 euroa. Seitsemän vuotta myöhemmin menot olivat pudonneet 31 557 euroon. Tässä yhteydessä on huomioitava, että vuotuinen tutkimukseen käytetty raha perustuu usein rahoituksiin, jotka on saatettu myöntää jopa vuosia aikaisemmin. Vaikka tutkimusmenot näyttävät pysyneen suurin piirtein samansuuruisina, vaikuttaa tosiasiallisesti käytössä olevaan summaan moni seikka. Kun rahan arvo ajan myötä alenee ja tutkimuksessa tarvittavat välineet kallistuvat, pienenee konkreettisesti käytössä oleva summa koko ajan. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinta indeksin muutos vuodesta 21 vuoteen 217 oli yhteensä 1 prosenttia.

YLIOPISTOJEN TUTKIMUSMENOT Lääke- ja terveystieteet Lääke- ja terveystieteiden alojen tutkimusmenot 21 217 (1 euroa) 14 12 1 8 Lääketieteen perustutkimus +151 % Kliiniset lääketieteet -31 % 6 4 2 21 211 212 213 214 215 216 217 Terveystieteet +24 % Farmasia +39 % Lääket. bioteknologia -86 % Kliiniset lääketieteet Lääketieteen perustutkimus Terveystieteet Farmasia Lääket. bioteknologia Lähde: Tilastokeskus Tutkimusrahoituksen jakautumisessa lääketieteen aloille on tapahtunut seitsemässä vuodessa suuria muutoksia. Kehitystä selittää pitkälti ulkopuolisessa rahoituksessa tapahtuneet muutokset. Osa kehityksestä on selitettävissä muutoksilla tavassa kirjata tutkimusmenoja. Vuonna 21 yliopistoissa käytettiin kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen 13 918 euroa. Vuoteen 217 mennessä tutkimusmenot putosivat 9 955 euroon. Menot siis laskivat seitsemässä vuodessa 31 prosenttia. Tämä johtuu ennen kaikkea sosiaali- ja terveysministeriön yliopistosairaaloille myöntämän valtion tutkimusrahoituksen (VTR) supistumisesta. Kliinisestä tutkimuksesta on kadonnut toimintaedellytyksiä runsaasti muihin aloihin verrattuna. Samaan aikaan lääketieteen perustutkimuksen alojen tutkimusmenot ovat kasvaneet 151 prosenttia. Vuonna 21 lääketieteen perustutkimukseen käytettiin 37 62 euroa. Seitsemän vuotta myöhemmin summa oli noussut 93 54 euroon. Lääketieteen perustutkimuksessa on laaja joukko tutkimussuuntia, joten alan tutkijoilla on käytettävissä selvästi enemmän rahoituslähteitä kuin kliinisen lääketieteen tutkijoilla. Lääketieteen perustutkimusta tekevät tutkijat ovat usein kokoaikaisia tutkijoita, kun taas kliiniset tutkijat joutuvat tavallisesti tekemään tutkimustyötä potilastyön ohessa. Kliinisen tutkimuksen vähentyessä vaarana on, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu.

VALTION TUTKIMUSRAHOITUS (VTR) YLIOPISTOTASOISEEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEEN Myönnetty valtion tutkimusrahoitus (VTR) (1 euroa), 21 217 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214 215 216 217 Valtion tutkimusrahoitus (VTR) -5 % VTR (aiemmin nimellä EVO) myönnettiin erityisvastuualueille vuosina 216 219 seuraavassa suhteessa: HYKS erva 39,6 % KYS erva 13,9 % OYS erva 13, % TAYS erva 16, % TYKS erva 17,5 % VTR tilinpäätösvuonna Lähde: Valtionvarainministeriö Yliopistojen tutkimusrahoitus tulee useista kanavista. Yksi merkittävimmistä lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajista on valtio. Valtion tutkimusrahoitus (VTR) on laskenut seitsemässä vuodessa noin puoleen lähtötilanteesta. Vuonna 21 terveyden tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen määrä oli 4 euroa ja vuonna 217 2 euroa. Runsaimmillaan rahoitus oli vuosi- tuhannen alussa, jolloin vastaavan rahoituksen vuotuinen määrä oli noin 9 euroa. Valtion tutkimusrahoitusta on käytetty esimerkiksi yli opistosairaaloissa, joissa se on kohdistunut kliiniseen tutkimukseen. Näin ollen valtion tutkimusrahoituksen supistuminen on vähentänyt kliinistä tutkimusta.

ULKOPUOLINEN RAHOITUS Yliopistojen tutkimusmenot lääke- ja terveystieteen aloilla, ulkopuolinen rahoitus 21 217 (1 euroa) 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214 215 216 217 Kotimaiset säätiöt (ml. rahastot) +47 % Ulkomaiset yritykset +11 % EU-rahoitus -11 % Kotimaiset yritykset - 34 % Ulkomaiset säätiöt +13 % EU-rahoitus Ulkomaiset yritykset Kotimaiset yritykset Kotimaiset säätiöt Ulkomaiset säätiöt Lähde: Tilastokeskus Ulkopuolisen rahoituksen merkitys suomalaiselle lääketieteelliselle tutkimukselle on merkittävä: valtion budjetti varoin katetaan alle puolet yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusmenoista. Ulkopuolisen rahoituksen kattamat tutkimusmenot ovat pysyneet suurin piirtein samansuuruisina tarkasteltuna ajanjaksona. Rahoituslähteissä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kotimaisten yritysten kattamat tutkimusmenot laskivat tarkasteltuna ajanjaksona 34 prosenttia. Kotimaisten yri tysten rahoittamat yliopistojen tutkimusmenot olivat 17 66 euroa vuonna 21 ja 11 633 euroa vuonna 217. Kotimainen yritysrahoitus on riippuvaista yksittäisistä yrityksistä, joten muutokset niiden kyvyssä ja halussa rahoittaa tutkimusta näkyvät selvästi. Ulkomaisten yritysten kattamat tutkimusmenot kasvoivat tarkasteltuna ajanjaksona 11 prosenttia. Ulkomaisten yritysten rahoittamat tutkimusmenot olivat 14 86 euroa vuonna 21 ja 16 821 euroa vuonna 217. EU-rahoituksella katetut tutkimusmenot laskivat 11 prosenttia. Vuonna 21 EU-rahoituksella maksettiin tutkimusmenoja 18 25 euron ja seitsemän vuotta myöhemmin 16 35 euron edestä. Lasku selittyy ennen kaikkea kilpailun kovenemisella. Suomesta saapuneet hakemukset eivät ole menestyneet kansainvälisellä kilpailukentällä. Tutkimukseen käytetty säätiörahoitus on kasvanut selvästi, ja sen merkitys on lisääntynyt. Tätä käsitellään tarkemmin seuraavalla sivulla. Ulkopuolinen rahoitus sisältää rahoituksen seuraavilta sektoreilta: Valtio Suomen akatemia Opetusministeriön erityisavustukset ja kohdennettu rahoitus TEKES Muu työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Muut ministeriöt Korkeakoulujen omat varat Kunnat Muu julkinen rahoitus Kotimaiset rahastot (mukaan lukien säätiöt) Kotimaiset korkeakoulut Kotimaiset yritykset Ulkomaiset yritykset EU-rahoitus Kansainväliset järjestöt Ulkomaiset rahastot Muu ulkomainen rahoitus

SÄÄTIÖIDEN RAHOITUS Säätiöiden myöntämä rahoitus lääketieteen alan tutkimukseen vuosina 21 ja 215 euroissa 7 61 334 199 6 5 49 266 129 4 3 2 21 215 Luvut sisältävät sekä suoraan tutkijoille maksetut että yliopistoille/tutkimuslaitoksille myönnetyt avustukset. Lähde: Tiitta Allan, 218. Tieteen tukijoukot. Allan Tiitan vuonna 218 julkaistun tutkimuksen mukaan kotimaiset säätiöt rahoittivat lääketieteen alan tutkimusta 49 266 129 eurolla vuonna 21. Vuoteen 215 mennessä rahoitus kasvoi noin 25 prosenttia 61 334 199 euroon. Säätiörahoitus on jatkanut kasvuaan myös vuoden 215 jälkeen, mutta kasvun määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Syitä säätiörahoituksen kasvuun on monia. Osa säätiöistä on tehostanut varainhankintaa, minkä vuoksi varoja on ollut enemmän käytettävissä. Lisäksi talouden noususuhdanne on parantanut sijoitusvarallisuuden tuottoja. Kasvu selittyy osittain myös yksittäisen säätiön moninkertaistuneella panoksella tutkimusrahoitukseen. Säätiöiden kasvava panostus lääketieteelliseen tutkimukseen on viime vuosina osin paikannut valtion tutkimusrahoituksen (VTR) ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua. Säätiörahoitus ei kuitenkaan enää pitkään riitä paikkaamaan vajetta. Sillä ei myöskään voida paikata aukkoja, joita esimerkiksi valtion tutkimusrahoituksen laskusta voi tutkimuskenttään syntyä. Säätiöiden säännöt kun määrittelevät usein tarkasti esimerkiksi sen, millaista tutkimusta mikäkin säätiö rahoittaa.

SUOMEN AKATEMIAN JA TEKESIN RAHOITUS Yliopistojen tutkimusmenot lääke- ja terveystieteiden alalla, Suomen Akatemia ja Tekes 21 217 (1 euroa) 6 5 Suomen Akatemia +36 % 4 3 2 1 Tekes +44 % 21 211 212 213 214 215 216 217 Suomen Akatemia Tekes Lähde: Tilastokeskus Suomen Akatemian ja Tekesin (nykyinen Business Finland) kattamat yliopistotasoisen lääketieteellisen tutkimuksen menot ovat kasvaneet viime vuosina. Akatemian rahoittamat yliopistojen tutkimusmenot olivat 4 519 euroa vuonna 21 ja 54 973 euroa vuonna 218. Kasvu oli siis 36 prosenttia. Tekesin kattamat tutkimusmenot kasvoivat vielä enemmän, peräti 44 prosenttia. Vuonna 21 Tekes kattoi yliopistojen tutkimusmenoja 9 74 euron ja seitsemän vuotta myöhemmin 13 49 euron edestä. Kasvu ei kuitenkaan ole ollut suotuisaa kliiniselle tutkimukselle. Suurin osa Akatemian (terveyden tutkimukseen osoittamasta) rahoituksesta suuntautuu muuhun kuin kliiniseen tutkimukseen. Business Finland taas myöntää rahoitusta yritysten kanssa yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen.

BUDJETTIRAHOITUKSEN JA ULKOPUOLISEN RAHOITUKSEN SUHDE Yliopistojen tutkimusmenot, budjettirahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen suhde lääke- ja terveystieteen aloilla 21 217 (1 euroa) 25 2 Ulkopuolinen rahoitus -4 % 15 1 Budjettirahoitus -1 % 5 21 211 212 213 214 215 216 217 Ulkopuolinen rahoitus Budjettirahoitus Lähde: Tilastokeskus Valtion budjettirahoituksella katetut yliopistojen tutkimusmenot olivat 111 198 euroa vuonna 21 ja 11 578 euroa vuonna 217. Vaikka summa on laskenut tarkasteltuna ajanjaksona vain prosentin, on kliiniseen tutkimukseen suunnattu rahoitus kutistunut merkittävästi. Tämä näkyy yliopistojen, sairaaloiden ja tutkimuslaitosten edellytyksissä tehdä laadukasta tutkimusta. Ulkopuolisella rahoituksella katetut tutkimusmenot laskivat tarkasteltuna ajanjaksona 198 817 eurosta 19 979 euroon eli neljä prosenttia. Lasku selittyy erityisesti kotimaisten yritysten myöntämän tutkimusrahoituksen pienentymisellä. Ulkopuolisen ja budjettirahoituksen suhde on pysynyt tarkastelujaksolla jokseenkin samana. Kummassakin rahoituslajissa on vuotuista vaihtelua. Vaikka rahoituksen määrä ei olekaan laskenut seitsemässä vuodessa, sen pysyminen muuttumattomana rahan reaaliarvon laskiessa ja tutkimuksen kallistuessa on haitallisia laadukkaalle tutkimukselle. Yhä harvempi nuori lääkäri kiinnostuu tutkimuksen tekemisestä, kun kilpailu rahoituksesta kovenee. Huippututkijoiden aivovuoto kiihtyy, sillä paremmat tutkimusresurssit houkuttelevat lahjakkaita tutkijoita ulkomaille. Lisäksi tutkimuksen monimuotoisuus pienenee ja koko tutkimusjärjestelmän haavoittuvuus lisääntyy.

LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖT