Pöytäkirja 1 (7) Käyttöönottotyöryhmän kokous 28.2.2019 Aika 28.2.2019 klo 9.00 15.00 Paikka Duetto Business Park, Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki nh. Kuolajärvi Läsnä Minna Arffman (pj.) Kerttu Korpelainen (siht.) Teemu Hiekka Pinja Kimari (asialistan kohdassa 3) Juha Leinonen Pöyry Management Consulting Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Jaakko Koskela-Koivisto Elenia Oy Jari Arve Smart Energiapalvelut Oy (Satapirkan Sähkö) Janne Piispanen Helen Oy Johanna Piispa Vantaan Energia Sähköverkot Oy Satu Vesaniemi Vantaan Energia Sähköverkot Oy (asialistan kohdassa 4) Asialista 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00. Työryhmään Elenian uutena edustajana mukaan liittyi Jaakko Koskela-Koivisto. Käytiin läpi esittelykierros työryhmän kesken. Puheenjohtaja kävi läpi päivän agendan sekä edellisen kokouksen pöytäkirjan (22.2.2019). Pöytäkirja hyväksyttiin Heinimäen lisäämien tarkennusten mukaisesti. 1.1 Working Group on Data Format & Procedures - Final Report Hiekka kertoi työryhmälle European Smart Grids Task Force Expert Groupin Standards and Interoperability -raportista ja sen linjauksista. Työryhmä on Euroopan komission alainen ryhmä, joka perustettiin 2017. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa EU-maiden olemassa olevat vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtotavat ja ehdottaa keinoja niiden yhtenäistämiseen. Tammikuussa 2019 julkaistu alustava raportti esittää suosituksia komissiolle ja antaa tätä kautta myös osviittaa tiedonvaihdon kehityksen tulevasta suunnasta. Lopullinen versio raportista julkaistaan maaliskuussa 2019. Loppuraportissa suositellaan tiedonvaihdon yhtenäistämistä harmonisoinnin sijaan. Työryhmää mietitytti, mikä ero on yhtenäistämisellä verraten harmonisointiin. Hiekka vastasi, että tässä yhteydessä erona on, ettei pyritä yhteen ainoaan tiedonvaihtomalliin vaan kansallisesti tulisi hahmottaa keinoja, minkä prosessien kautta tiedonvaihtoa voitaisiin viedä yhtenäisempään suuntaan. Erilaisten kansallisten tiedonvaihtomallien taustalla on, että myös markkinamallit ovat erilaiset ja näin ollen tiedonvaihdon harmonisointi ei ole mahdollista ilman muutoksia nykyisiin markkinamalleihin ja lainsäädäntöön. Raportissa suositellaan tiedonvaihdossa käytettäväksi tietomalliksi IEC CIM -mallia ja roolimalliksi Harmonized Role Model -mallia. Raportin jälkeen jatkotyönä ensimmäisessä
Pöytäkirja 2 (7) vaiheessa on olemassa olevien kansallisten toimintatapojen vertailu suhteessa valittuun malliin sekä askelmerkkien miettiminen tiedonvaihdon yhtenäistämiseksi. Raportilla ei ole suoranaista vaikutusta nykyiseen datahubin kehitystyöhön vaan datahubin osalta jatketaan valitulla ebix-pohjaisella tietomallilla. Fingrid seuraa yhtenäistämistyön etenemistä osallistumalla työryhmien (ENTSO-E, ebix, NMEG) toimintaan. Maaliskuussa 2018 valmistuneen tutkimuksen mukaan, raportissa ehdotettua CIM-mallia ei ollut käytössä yhdessäkään tutkimukseen osallistuneessa maassa. CIM-mallin käyttöönottamisen suunnittelua varten perustettanee oma työryhmänsä. Raportissa on kuitenkin mainittu, että tehdyt kansalliset investoinnit tulee ottaa huomioon sekä hyödyt verraten kustannuksiin ja vaiheittainen siirtymismahdollisuus on siirtymisen lähtökohtana. Tiedonvaihdon yhtenäistämisen hyödyt herättivät keskustelua työryhmässä ja yhtenä hyötynä on aggregaattoreiden uusien kysyntäjoustopalveluiden mahdollistaminen. Hiekka lupasi jakaa työryhmälle linkin raporttiin ja palata asiaan tarvittaessa loppuraportin julkistamisen jälkeen. Hiekan esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteenä. 1.2 Datahub projektissa ajankohtaista Puheenjohtaja kertoi työryhmälle datahub-projektin ajankohtaisista asioista. Kaikki jakeluverkonhaltijat ovat tietokonversiopalvelun palvelusopimuksen piirissä ja tiedon laadun parannustyö etenee vauhdilla. Lauri Jännes on tehnyt ohjeen henkilötunnusten keräämiseksi Väestörekisterikeskuksen palveluntarjoajien rapapintoja hyödyntäen. Työryhmässä kommentoitiin, että ohje on hyvä ja napakka. Puheenjohtaja kertoi, että Fingridin markkina-toiminto tulee järjestämään oman road show -kiertueen, jossa mukana on myös datahub-projektin edustaja. Kesäkuussa 4.6. järjestetään datahub ajankohtaisseminaari Helsingin Messukeskuksessa, ilmoittautuminen tilaisuuteen avataan myöhemmin. Ajankohtaisena uutisena puheenjohtaja kertoi myös, että projektin ensimmäisen osavaiheen prosessit ovat nyt saatu testaukseen ja toisen osavaiheen prosessien osalta dokumenttien katselmointi on parhaillaan menossa. Osavaiheistetun projektimallin mukaisesti myös vaiheen 3 workshopit ovat käynnissä. Huhtikuun alussa aloitetaan järjestelmätoimittajien testaus ja testaukseen on ilmoittautunut kokouksen mennessä mukaan 7 järjestelmätoimittajaa. Työryhmässä heräsi kysymys, milloin mukana testauksessa olevat toimittajat tullaan julkistamaan ja puheenjohtaja lupasi tiedustella asiaa projektilta. Kokouksessa keskusteltiin Vantaan Energian kysymyksestä koskien pääsyoikeuksien testaamista. Puheenjohtaja kertoi välittäneensä kysymyksen testauspäällikkö Saku Palanteelle, joka kommentoi, että pääsyoikeudet tullaan testaamaan monipuolisesti. Puheenjohtaja välitti Palanteelta myös työryhmälle pyynnön miettiä erilaisia testitapauksia. Datahub-projektin testaustiimi ottaa mielellään vastaan ehdotettuja testitapauksia varmistaen näin testitapausten kattavuuden. Puheenjohtaja kertoi, että Arven viime kokouksessa esittämä esitys datahubin käytettävyydestä ja varautumisesta on annettu eteenpäin datahubin hallintaryhmälle. Datahubin varautumissuunnitelmien teko on projektissa työn alla ja datahubin tuotantoympäristön suunnittelu on vielä kesken. Tuotantoympäristön suunnittelun valmistuttua voidaan aloittaa palautumissuunnitelman tekeminen ja toimijat otetaan mukaan työhön niiden tilanteiden osalta joihin tulee varautua yhdessä.
Pöytäkirja 3 (7) Keskustelussa esiin nousi huomioitavien asioiden listalle käyttöönoton suunnitellussa nostettavaksi kysymys Missä vaiheessa datahubin käyttöönottoa uusia markkinaosapuolia voidaan vielä ottaa mukaan? Työryhmän tulisi miettiä voiko markkinaosapuoli aloittaa sertifioinnin käyttöönottoprojektin aikana, vaikka tarkoitus ei olisi aloittaa toimintaa datahubissa vielä go-live -päivänä tai tulisiko sertifioinnin olla mahdollista sertifioinnin määräajan jälkeen niille toimijoille, jotka eivät aloita toimintaansa datahubissa heti datahubin käyttöönoton jälkeen. Asian osalta työryhmä toivoi kokemuksia muista käyttöönottoprojekteista esim. Elhubista. Heinimäki korosti, että on huolehdittava, ettei missään vaiheessa tarpeettomasti rajoiteta markkinoille pääsyä ja siten kilpailua. Datahubin sertifioinnin osalta tulee myös pohtia, missä vaiheessa markkinaosapuolten tekemät järjestelmämuutokset ovat niin kattavia, että vaaditaan sertifioinnin uusiminen. Puheenjohtaja kommentoi, että Elhubin käyttöönotto oli 18.2. ja käyttöönottoa varten oli tehty hyviä, selkeitä tehtävälistoja sekä graafeja, jotka kuvasivat mitä toimijoiden tuli tehdä missäkin vaiheessa ja kuinka käyttöönotto eteni. Näistä on hyvä ottaa oppia datahubin käyttöönottoon etenemistä kuvaavien listausten / graafien valmistelutyöhön. Datahubiin liittyvien pääviestien loppuasiakkaille (markkinaosapuolten viestinnän tukena) työstäminen etenee Fingridillä. Fingridin viestintä nimitti datahub-projektin viestinnän tukihenkilöksi Hanna-Kaisa Liikasen. Hanna-Kaisa tulee tekemään sähköisen esitteen pääviesteistä, ja esitteen luonnos tuodaan myös työryhmän kommentoitavaksi. Huomiona keskustelussa esiin nousi, että jäädytysjakson sähköpostiviestipohjat tulee myös ottaa työn alle työryhmässä, mutta asialla ei ole vielä erityinen kiire. 2 Riskienhallintasuunnitelman päivitys Käyttöönottosuunnitelman luvun 14.1 riskimatriisi päivitettiin suunnitelmaan viime kokouksen läpikäynnin pohjalta. Avoimena kysymyksenä nousi esiin, mihin asti sisällytetään riskienhallintasuunnitelmaan mukaan käyttöönoton jälkeiseen aikaan liittyviä riskejä. Työryhmän näkemys oli, että käyttöönoton jälkeiseen tehostetun valvonnan jaksoon liittyvät riskit tulee huomioida riskienhallintasuunnitelmassa. Lisättiin suunnitelmaan tarkennus, että Fingrid Datahubin ja järjestelmän käyttöönottoon liittyvät riskit käsitellään osana järjestelmän käyttöönottoprojektia. Riskilistalta sovittiin poistettavaksi riskin tyyppi, sillä tyyppiluokittelun ei nähty tuottavan lisäarvoa. Ehdotuksena esiin nousi, tulisiko riskejä, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutus on suuri korostaa suunnitelmassa näkyvämmäksi. Keskustelussa esiin nousi, että Fingridiltä odotetaan markkinaosapuolille ohjeistusta synteettisen testidatan tuottamisesta. Työryhmän näkemys oli, että Fingridin tulisi tuottaa synteettinen data osapuolille. Testaus- ja sertifiointisuunnitelman luvussa 3.6 on mainittu, että sertifiointia varten tullaan ainakin toimittamaan aineistoa osapuolille ( Sertifioinnissa käytettävä aineisto toimitetaan tarvittavilta osin osapuolille ja osapuolten tulee itse täydentää aineisto ja siirtää se järjestelmiinsä. ). Toivottiin synteettisen testidatan käyttö nostettavaksi keskusteluun järjestelmätoimittajien kanssa yhteistyöpajassa 14.3. Käytiin läpi käyttöönottosuunnitelman liitteeseen 3. listatut muut datahubin käyttöönoton riskit. Riski #40 nostettiin TOP10-riskilistalle ja päivitettiin muotoon Markkinaosapuolten testiympäristöt ja testiaineistot eivät ole riittävät tai eivät vastaa tuotantoa. Riski #20 tar-
Pöytäkirja 4 (7) kennettiin muotoon Jäädytysjaksolla ilmenevä markkinaosapuolen järjestelmäinfran vikaantuminen estää aikataulun mukaisen käyttöönoton sekä riskinhallintakeinoja tarkennettiin ja päivitettiin. Riskin #23 Katastrofitilanteessa paluu vanhaan tiedonvaihtomalliin ei onnistu vastuutahoihin lisättiin myös datahub, ja keskustelussa esille nousi, että markkinaosapuolten käyttöönoton seurantatyökalussa osapuolten on kuvattava varautumiskeinoja, mutta tarvittaisiin myös foorumi yhdessä asian sopimiselle. Point of no return -ajankohdan määrittely sovittiin myös nostettavaksi keskusteluun yhteistyöpajaan 14.3. Riski #29 päivitettiin muotoon Tietojen siirto Titta-palvelusta datahubiin epäonnistuu (alkulataus) sekä riskinhallintakeinoja päivitettiin. Riskit #17 ja #21 yhdistettiin riskiksi Puutteelliset tai tehottomat tiedonvaihdon toimintamallit ydinjäädytysjaksolla. Uudeksi riskiksi tunnistettiin Käyttöönoton jälkeisten tehtävien työmäärä ylittää markkinaosapuolilla arvioidun työmäärän ja riskin hallintakeinoiksi tunnistettiin: Markkinaosapuolten resurssivaraukset Uusien kehitysprojektien käynnistämisen välttäminen heti datahubin käyttöönoton jälkeen (varataan aikaa jälkisiivoukselle) Puskurien purkamisen testaus Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen / sujuva yhteistyö Datahubin resurssivaraukset Käyttöönoton jälkeisten tehtävien tehostettu valvonta datahubin taholta Läpikäynnin myötä TOP10 riskeihin nousi mukaan riskin #40 lisäksi riski #6. Sovittiin, että Leinonen tekee datahubin käyttöönottosuunnitelman riskienhallintasuunnitelmaan (luku 14.1 ja liite 3) ne yhdessä sovitut päivitykset ja muutokset, joita ei kokouksen yhteydessä vielä dokumentoitu. Riskilistaa päivitetään puolivuosittain ja tämän mukaan seuraava päivitys tehdään syksyllä 2019. Puheenjohtaja esittelee päivitetyn riskilistauksen seurantaryhmän kokouksessa 13.3. sekä perustelut tehdyille muutoksille. 3 Käyttöönottosuunnitelman luku 5: Henkilötietojen käsittely Kommenttien läpikäynti / Pinja Kimari Datahub-projektissa tietosuoja-asiantuntijana toimiva Kimari liittyi mukaan kokoukseen. Käytiin läpi työryhmältä tulleet kommentit käyttöönottosuunnitelman lukuun 5. Sovittiin, että synteettisen testausdatan käytöstä tulee kertoa Testaus- ja sertifiointisuunnitelman lisäksi käyttöönottosuunnitelmassa, sillä se on nostettu käyttöönottosuunnitelman riskilistaukseen omaksi riskikseen. Keskustelussa esiin nousi NIS-direktiivin velvoitteiden lisäämisestä tietoturvaosioon ja huomio, että käyttäjä- ja pääsynhallinnasta tullaan tekemään erillinen ohje markkinaosapuolille (johtuen ohjeen yksityiskohtaisuudesta ja laajuudesta). Datahubin järjestelmätoimittajalla ei ole pääsyä henkilötietoihin tuotantovaiheessa, sillä toimittaja ei katso tarpeelliseksi henkilötietoihin pääsyä. Työryhmää mietitytti, onko tämä toimintatapa toimiva esim. virheiden korjaamisen näkökulmasta. Kimari vastasi, että on, mikäli prosessit virheiden korjaamiseksi on mietitty huolella etukäteen.
Pöytäkirja 5 (7) Kimari viimeistelee kommenttien sekä käydyn keskustelun pohjalta ko. luvun käyttöönottosuunnitelmaan. 4 Sanomaliikenteen alasajosuunnitelma Käyttöönottosuunnitelman kommentoinnin yhteydessä on saatu toimialalta kommentti sanomaliikenteen alasajosuunnitelmaan liittyen APERAK-kuittauksien liian lyhyestä kuittausajasta. Kommentin lähettänyt Vantaan Energian Satu Vesaniemi liittyi Skypellä mukaan kokoukseen tarkentamaan kysymystään. Vesaniemi kertoi, että esimerkiksi juuri ennen ydinjäädytysjaksoa lähetetyistä peruutussanomista esim. Z03[C], ei ehditä vastaanottaa APERAK-kuittauksia vaan nämä jouduttaisiin vahvistamaan sähköpostilla, joka puolestaan aiheuttaisi lisää manuaalista työtä markkinaosapuolille. Ehdotettiin Sanomaliikenteen alasajosuunnitelmaan täsmennettäväksi, että suunnitelman mukaisesti 20.12. lähettyihin sanomiin APERAK-kuittauksia voisi lähettää vielä ydinjäädytysjakson ensimmäisenä päivänä 21.12. Sovittiin että, nostetaan aihe keskusteltavaksi järjestelmätoimittajien kanssa yhteistyöpajassa 14.3, niin kuullaan myös toimittajien näkemyksiä asiasta sekä eräajojen toiminnasta. Vantaan Energialla oli noussut esiin myös myyjänvaihto- ja muuttoprosessien osalta tarkennettavia kysymyksiä liittyen käyttöönottosuunnitelmaan, jotka käytiin läpi työryhmän kanssa. Ensimmäinen kysymys koski myyjänvaihtoprosessin keskenjäämistä: Mikäli prosessi jää kesken Z08[1]-sanoman lähettämisen jälkeen, tulee jakeluverkonhaltijan ilmoittaa nykyiselle myyjälle myyjänvaihdon peruuntumisesta. -> Mitä tapahtuu jos uusi myyjä ei ole ehtinyt lähettää kuittausta tai verkko ehtinyt vastaanottaa kuittausta Z04[1]-sanomaan ennen ydinjäädytysjaksoa? Vanha myyjä ja JVH jäävät käsitykseen, että prosessi jäi kesken, mutta uusi myyjä luulee myyjänvaihdon onnistuneen. Tällöin uusi myyjä ei voi aloittaa prosessia uudestaan datahubissa, koska luulee myyjänvaihdon onnistuneen. Työryhmän näkemys oli, että mikäli uusi myyjä ei ole saanut vahvistusta myyjänvaihdon onnistumisesta, ei se voi olettaa myyjänvaihdon onnistuneen. Toinen kysymys liittyi, tilanteeseen jossa ydinjäädytysjaksolla alkavan toimituksen aloitus peruuntuu ydinjäädytysjaksolla. Käyttöönottosuunnitelmassa sanotaan, että ko. tilanteessa..peruuttavan myyjän tulee ilmoittaa peruutuksesta sähköpostilla jakeluverkonhaltijalle, joka ilmoittaa edelleen palautuvalle myyjälle. Osapuolen tulee varmistaa, ettei asiakas jää myyjättömäksi. -> Jos sopimus on tehty jäädytysjakson aikana ja siitä ei ole ehditty ilmoittaa verkolle ja sitten perutaan. Ilmoitetaanko näissä tilanteissa ensin sopimuksen alkaminen ja sitten peruminen? Vai eikö ilmoiteta mitään ja sopimus poistetaan, jolloin tästä ei jäisi mitään jälkeä myyjän järjestelmään. Suositus on, että poistetaan turhat sanomat järjestelmästä. Mikäli poisto ei onnistu, tällöin tapahtumat puretaan datahubiin puskureista ja puskureiden purkaminen tulee tehdä viivyttelemättä myöhemmin annettavien aikarajojen puitteissa. Viedään kysymys vielä eteenpäin liiketoimintaprosesseista vastaavalle Marjut Puukankaalle ja varmistetaan, että osaahan datahub käsitellä puskureita purettaessa peruutukset oikein. Kommenttina nousi esiin, että tämä olisi myös hyvä case kenraaliharjoitukseen. Käyttöönottosuunnitelmassa suositellaan, että hallinnollisen taakan minimoimiseksi myyjät sopisivat asiakkaidensa kanssa määräaikaisten sopimusten jatkamisista ja päättämisistä hyvissä ajoin ennen jäädytysjaksoa. Käyttöönottosuunnitelmassa sanotaan myös
Pöytäkirja 6 (7) Kuluttaja-asiakkaiden sopimukset eivät vaadi erityisjärjestelyjä, mutta niidenkin osalta suositellaan toimittavan niin, ettei kuluttaja-asiakkaiden kannalta epäedullisia sopimusmuutoksia ajoittuisi jäädytysjaksolle. Tällä vältetään asiakaspalvelun tarpeetonta kuormittamista käyttöönottohetkellä. -> Jos sopimus uusitaan jo olemassa olevan myyjän toimesta ydinjäädytysjakson aikana, voiko uuden määräaikaisuuden päättymispäivän ilmoittaa jälkikäteen puskureista? Ensivaiheessa muutoissa aikarajoista joustetaan esim. jos joku ilmoittaa muuton ydinjäädytysjaksolla puolivuotta taaksepäin tai tilanteet joissa on tehty näppäilyvirhe vuosilukuun tms. Joku takaraja tulisi olla myös takautuvien tapahtumien osalta, esim. ydinjäädytysjakson alku - 2 pvä (=11+2 pvä ennen muutoshetkeä) tai prosessien jäädytysjakson alkamishetki 5.12. (alasajosuunnitelman mukaisesti). Tarve voi olla myös esim. puolivuotta taaksepäin tehtävälle korjaukselle, mutta tämä tulisi toteuttaa jotenkin muutoin. Nostetaan aihe 14.3. yhteistyöpajassa keskusteltavaksi sekä viedään eteenpäin datahub prosessityöryhmään. Käyttöönottosuunnitelmassa sisäänmuuton peruutukset ja muuttopäivän muutokset on linjattu hoidettavan sähköpostilla. -> Onko tarve lähettää sähköposti, sillä puhelut nauhoitetaan? Työryhmä totesi, etteivät kaikki markkinaosapuolet välttämättä nauhoita puheluita eli suunnitelmassa ei voida linjata, että pelkkä nauhoite riittäisi. Käyttöönottosuunnitelmassa on linjattu, että Sisäänmuuton peruutukset tai muuttopäivän muutokset hoidetaan sähköpostilla. Aikakriittiset eli saman päivän aikana tapahtuvat sisäänmuuton peruutukset ja muuttopäivän muutokset hoidetaan puhelimitse ja vahvistetaan sähköpostilla. -> Koskeeko tämä myös ulosmuuttoja? Kyllä koskee, täsmennetään ohjeistusta. Mietittiin myös tulisiko ulos- ja sisäänmuutto erottaa toisistaan aikakriittisyyden perusteella. Ulosmuutto tapahtuman tallentaminen järjestelmään ei välttämättä ole niin aikakriittinen kuin sisäänmuuton (missä varmistettava sähkön saatavuus), mutta asiakkaan laskutuksen näkökulmasta tulee kuitenkin huomioida aikakriittisyys eli asiakasta ei saa laskuttaa ilmoitettua ulosmuuttopäivää pidempää ajanjaksoa. Todettiin, että käyttöönottosuunnitelmassa muutoista puhuttaessa tarkoitetaan sekä ulos- että sisäänmuuttoja. 5 Yhteinen työpaja System Vendor Forumin kanssa 14.3.2019 Puheenjohtaja kertoi, että yhteistyöpaja pidetään Duetto Business Parkissa. Työpajaan saatiin mukaan 11 eri järjestelmätoimittajaa. Käytiin läpi päivän suunniteltu agenda. Agendan lisäksi järjestelmätoimittajille lähetetään myös infomateriaalia kokoukseen valmistautumiseksi. Työpajan ryhmätyöosioon tulee 4 ryhmätyöryhmää ja sovittiin ryhmät jaettavan valmiiksi ennen työpajaa. Fingridiltä tulee jokaiseen ryhmätyöryhmään vetäjä ja käyttöönottotyöryhmästä myös oma edustajansa. Sovittiin ryhmätöiden vetovastuuseen sekä keskustelua fasilitoimaan: ryhmä 1) Arffman / Heinimäki ryhmä 2) Hiekka / Koskela-Koivisto
Pöytäkirja 7 (7) ryhmä 3) Leinonen / Piispanen ryhmä 4) Södö / Arve, Piispa Työpajassa tulee myös miettiä, milloin järjestetään seuraava vastaava yhteistyöpaja. Työryhmä näki, mikäli halutaan ennen kesää järjestettävän seuraavan työpajan ajankohtana voisi olla 15.4. tai 7.5. (jolloin on jo aikataulutettu käyttöönottotyöryhmälle kokoukset). Puheenjohtaja kannusti työryhmäläisiä kirjaamaan työpajan agendaan, mikäli tulee mieleen vielä tarkentavia kysymyksiä liittyen ryhmätyöaiheisiin. 6 Käyttöönottosuunnitelman liite 2: Tehtävä- ja tarkistuslistat markkinaosapuolille Päivitystarpeet Työryhmäläisiä oli pyydetty kotitehtävänä käymään läpi käyttöönottosuunnitelman liite 2. Leinonen pyysi työryhmää miettimään Tehtävä- ja tarkistuslistat markkinaosapuolille -listan roolia käyttöönottosuunnitelmassa sekä listan päivityksen mahdollista toteutusta. Työryhmä totesi listan tehdyksi ennen markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelma ohjeistuksen tekemistä (listaa on käytetty ohjeistuksen tekemisen pohjana ja ohjeistuksesta löytyy päivitetty tieto). Näin ollen käyttöönottosuunnitelman listaus ei ole enää ajantasainen ja kattavampi lista markkinaosapuolten tehtävistä löytyy käyttöönottosuunnitelman ohjeesta markkinaosapuolille. Lisäksi markkinaosapuolten valmistautumista datahubin käyttöönottoon tukee käyttöönoton seurantatyökalun kysymys-/tehtävälista, joka löytyy Titta-palvelusta. Näin ollen nähtiin, että käyttöönottosuunnitelmassa tulee tehdä viittaus ohjeistukseen eikä erillistä listaa ole järkevää ylläpitää ja päivittää myös käyttöönottosuunnitelmaan. Leinonen tarkistaa, että käyttöönottosuunnitelman ohjeessa markkinaosapuolille on huomioitu kaikki datahubin käyttöönottosuunnitelman vinkkilistassa mainitut tehtävät, mm. GSRN-tunnusten käyttöönottoon liittyvät tehtävät. Sovittiin käyttöönottosuunnitelmaan lisättäväksi viittaus käyttöönottosuunnitelman ohjeistukseen sekä Titta-palvelun seurantatyökaluun. Vajavainen vinkkilista poistetaan itse käyttöönottosuunnitelmasta. 7 Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous Päätettiin kokous klo 14.50. Seuraava käyttöönottotyöryhmän kokous on 14.3.2019 Duetto Business Parkissa. Kokous pidetään yhteistyöpajana järjestelmätoimittajien foorumin kanssa. Liite Jakelu Esitysmateriaali Datahub käyttöönottotyöryhmä Pinja Kimari Satu Vesaniemi