Multisillan ekosysteemipalvelut Asukkaiden lähiympäristön ja luonnon kehittäminen 2015 Jere Nieminen
Haastattelut maastossa
Vyöhykekohtainen tarkastelu Purot, ojat ja kosteikot Voimajohtoaukeat Meluaidat ja -vallit Tiealueet Tontit ja kiinteistöt Metsät
Multisillan ojat ja purot
Varvarinpuiston kosteikko
Kosteikko Lempääläntien varressa
Voimajohtoaukeat Ki ti n i i tty: n i i ttyj ä j a ketoj a, m arj a- j a h ed elm äp en sai ta? Ken tän eteläp u oli : vi lj elyp alstoj a? Perkkoon p u i sto: lu on n on p en sai ta?
Rautatien meluaita nyt...
...rautatien meluaita tulevaisuudessa?
Nurmikot nyt...
...nurmikot tulevaisuudessa?
Multisillan keskusta nyt...
Multisillan keskusta tulevaisuudessa...?
Kerrostalojen pihat
Multisillan metsät
Kippaus ja puutarhakarkulaiset
Lahopuu Multisillan lähimetsissä?
Luonnonsuojelualueen laajennus Internetkysely Kyseinen alue ei saanut suoraan vastauksia internetkyselyssä, mutta luonnonsuojelualuetta toivottiin laajennettavaksi yhdessä Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueelle sijoitetussa vastauksessa. Ekologiset edellytykset Multisillan metsiä on pitkälle hoidettu metsätaloudellisilla toimenpiteillä, mikä on lisännyt metsien arvoja ulkoilulle ja virkistäytymiselle, mutta toisaalta heikentänyt niiden merkitystä luonnonsuojelulle, kun metsiin ei ole kehittynyt luonnontilaista rakennetta. PeltolammiPärrinkosken luonnonsuojelualueella metsät ovat pääosin luonnontilaisia. Myös Multivuoren metsä on luonnontilaistumassa, joskin lähimenneisyydessä toteutetun hoidon jäljet näkyvät siellä voimakkaammin kuin luonnonsuojelualueella. Näiden alueiden lisäksi Multisillassa on vain yksi varteenotettava metsäalue, jolla on edellytyksiä luonnonsuojelualueeksi, mutta jonka merkitystä ei ole vielä tunnistettu. Alue sijaitsee Peltolammin eteläpuolella Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen vieressä (ks. s. 37). Nykyisen luonnonsuojelualueen läheisyys lisää metsän luonnonsuojelullista merkitystä. Alueen kasvillisuus on rehevää, pääsin lehtoa ja lehtomaista kangasta. Metsän puustorakenne on lajistoltaan ja ikäkoostumukseltaan monipuolista. Kuusi- ja koivuvaltaista puustorakennetta täydentävät monet haavat ja järeät männyt. Alueella on selvästi tavallista ulkoilumetsää enemmän lahopuuta. Maastohaastattelut Useimpien metsässä ulkoilevien asukkaiden mukaan alueen voisi suojella ja liittää Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen: Tuota metsää pitäisi kehittää tuohon suojelualueen suuntaan ja Kyllähän tota suojelualuetta voisi lisätäkin. Ei nuo isot kaatuneet rungot oo haitannu. Tuolla alhaalla niitä on siirretty syrjäänkin. Asukkaat kokivat suojelun hyödyt monipuolisesti: Olisihan se hyvä jos toi jätetään tolleen. Jatkettais suojelualuetta. Se puskuroisi tätä koko aluetta ja Pitäisi antaa olla. Olisi enemmän puita ja ilma pysyisi puhtaampana. Jotkin asukaat olivat kuitenkin metsän käsittelyn kannalla: Harvennettu metsä olisi valoisampi. Voisi siellä olla silti kuolleita puita ja Musta ei kannata jättää metsää mätänemään. Sitä kannattaa käyttää. Suositukset - Hallinto: Suojellaan metsä joko luonnonsuojelulailla tai Multivuoren (Rajamäki) tapaan liitetään alue mukaan Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan, ja hallitaan suojelua kaavamerkinnän avulla (vaatii kaavamuutoksen). Harkitaan kolmantena vaihtoehtona alueen suojelua viheralueiden hoitoluokituksen (C5-arvometsä) avulla - Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalveluista.
Multisillanpuiston metsäaukio Internetkysely loo tarvita. Suositukset Metsäaukion kehittämiseen ei juuri tullut vastauksia internetkyselyssä. Eräässä vastauksessa toivottiin metsäaukiolle: Isompi leikkipuisto vanhan kenttäalueen paikalle. Asukkaat pitivät hyvänä ajatuksena esimerkiksi alueen käyttämistä kaupunkiviljelyyn tai marja- ja hedelmäkasvien istuttamiseen: Tohon voisi laittaa vaikka omenapuita. Kyllä täältä innokkaita löytyy ja Joo, pientä viljelyä sopisi. Ja sitten pihakeinu. Tähän sopisi pöytä. Sellaisista kunnollisista pitkistä hirsistä. - Hallinto: Mahdollistetaan alueella asukkai- Ekologiset edellytykset Multisillanpuistossa Multiojankadun asuinalueiden ympäröimänä on metsässä aukio (ks. s. 37). Aukiolla on ollut aikoinaan erilaisia pelikenttiä. Aukion kasvillisuutta raivataan säännöllisesti. Aukio on nykyisellään vajaakäytöllä. Sen mahdollisuuksia asukkaille on mahdollista lisätä siten, että samalla alueen luonto monipuolistuu ja tarjoaa mielekkäitä tekemisen mahdollisuuksia asukkaille. Aukiolle sopivat esimerkiksi erilaiset istutukset ja viljelymahdollisuudet. Maastohaastattelut Asukkaiden mukaan aukiota ei käytetä pelaamiseen. Kaikki haastatellut asukkaat olivat sitä mieltä, että aukiota pitäisi kehittää: Mikä tahansa on parempi kuin tämä nykytilanne. Tätä ei käytä kukaan. Viljelylaarit olisivat hienoja. Voisin itsekin viljellä. Tai vaikka erilaisia puita. Hedelmiä ja marjoja. Tai vaikka metsäniitty. Polku on hyvä jättää tähän. Pari penkkiä lisää ja Ei kai tähän nyt ainakaan mitään ta- Erään asukkana mukaan aukion raivaamisen voisi myös vaihtoehtoisesti lopettaa, ja antaa alueen kasvaa umpeen luonnollisesti: Istutukset metsäaukiolle olisi kiva. Voisin osallistua talkoisiin. Mutta voi se villiintyäkin. Asukkaat uskoivat pääosin, että aukiota kannattaa kehittää pääosin asukkaiden kehittämänä talkootyönä. Vain yksi asukas suhtautui kriittisesti alueen kehittämisen edellytyksiin: Vähän epäilen ilkivaltaa jos tulis puita ja istutuksia, mutta jos kaikki menee hyvin, niin sitten voisi. den toteuttama kaupunkiviljely ja puutarhanhoito. Perustetaan aukiolle monipuolinen viljelyalue, jonka hoidosta vastaavat pääosin asukkaat. Muokataan maata aukiolla puiden ja pensaiden istuttamiselle soveltuvaksi. Laaditaan säännöt asukkaiden toteuttamasta hoidosta ja vastuista aukiolla. Jos aukion kehittäminen talkootyönä etenee hyvin, harkitaan muutaman lisäpenkin tai pöydän viemistä alueelle. Alueelle voisi mahdollisesti rakentaa myös kompostin. - Asukkaat: Hoidetaan aluetta yhteistyössä kaupungin kanssa. Nautitaan ekosysteemipalveluista.
Common International Classification of Ecosystem Services. Ladattu verkosta 20.7.2015: <<http://cices.eu/>> Fingrid 2013. Raivaajan käsikirja. Fingrid Oyj 08/2013. Ladattu verkosta 24.8.2015: <<http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/voimajohtoliitteet/raivaajan_k%c3%a4sikirja.2013.pdf>> Yrjö Haila, Ari Jokinen, Anssi Joutsiniemi, Minttu Kervinen, Kalevi Korpela ja Maria Seppälä (käsikirjoitus) Urban Diversity - monimuotoistuva urbaanin elämän tila. 168 s. Richard J. Hobbs, Eric S. Higgs ja Carol M. Hall (toim.). 2013. Novel Ecosystems. Intervening in the New Ecological World Order. WileyBlackwell. 368 s. Liikennevirasto. 2010. Tien meluesteiden suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 16/2010. Helsinki 2010. Ladattu verkosta 24.8.2015: <<http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2010-16_melueste_suunnittelu_web.pdf>> Kaisa Mustajärvi. 2013. EHYT-hanke, Tesoma. Ekosysteemipalveluselvitys. Ramboll. Ladattu verkosta 25.8.2015: <<http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6jyrszyl6/tesoman_ekosysteemipalveluselvitys.pdf>> Jere Nieminen. 2015. Luonnonsuojelun uudet mahdollisuudet Pirkanmaalla. Pirkanmaan LUMO-ohjelman 1. vaiheen loppuraportti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 30/2015. 65 s. Ladattu verkosta 25.8.2015: <<http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-237-4>> Jere Nieminen. 2011. Hirvenmetsästyksen ja ulkoilun sovittaminen yhteen Helsingin seudulla. Suomen Riista 57: 63-72. Eeva Primmer, Pekka Jokinen, Malgorzata Blicharska, David N. Barton, Rob Bugter ja Marion Potsching. 2015. Governance of Ecosystem Services: A framework for empirical analysis. Ecosystem Services. In Press, Corrected Proof, Available online 26 May 2015. Ladattu verkosta 8.9.2015: <<doi:10.1 016/j.ecoser.2015.05.002>> jere.nieminen@tutkimusosuuskunta.fi +358405224476 Riikka Söyrinki. 2013. Perkkoonpuiston johtoalueen hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2014-2018 (Luonnos 11.9.2013). Tampereen kaupunki ja Fingrid Oyj. ProAgria Etelä-Suomi, MKN Maisemapalvelut, Maa- ja kotitalousnaiset. Ladattu verkosta 24.9.2015: <<http://www.tampere.fi/material/attachmen ts/p/6jfcsu4gb/perkkoonpuiston_suunnitelm aluonnos_11.9.2013.pdf>> Tampereen kaupunki 2013. Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012-2020. Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2013. Ladattu verkosta 14.8.2015: <<http://www.e-julkaisu.fi/tampereen_kaupunki/luonnonsuojeluohjelma_2012-2020/>>