Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä vuodesta. Puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä. Työssäkäynti oli yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Ammatillisessa koulutuksessa osuus kasvoi eniten. Vähintään 18-vuotiaiden työssäkäyvien osuudet kaikista opiskelijoista 29 216 Yliopisto-opiskelijoista oli opintojen ohessa työsuhde 55 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 55 prosentilla. Puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kävi työssä opintojen ohella, osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Naiset kävivät miehiä yleisemmin opintojen ohella työssä, naisista 54 prosentilla ja miehistä 47 prosentilla oli työsuhde opintojen ohessa. Lukiokoulutuksessa ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa työssäkäyvien naisten osuus oli noin 1 prosenttiyksikköä miesten osuutta korkeampi. Lukiokoulutuksessa opiskelevista naisista kävi samaan aikaan töissä 31 prosenttia ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa opiskelevista 6 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista naisista työskenteli 52 prosenttia, joka on viisi prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Helsinki 14.3.218 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Työssäkäynti opintojen ohessa lisääntyi huomattavasti iän myötä. Kun 18-vuotiaista opiskelijoista 23 prosenttia kävi töissä, niin vähintään 25-vuotiaista työssäkäyvien osuus oli lähes kolminkertainen. 21-vuotiaista 39 prosentilla ja 24-vuotiaista 5 prosentilla oli työsuhde. Vähintään 25-vuotiaista opiskelijoista 62 prosenttia kävi opintojen ohella töissä. Työssäkäynnissä oli eroja koulutusaloittain. Yhteiskunnallisten alojen opiskelijoista 59 prosentilla, terveysja hyvinvointialojen opiskelijoista 56 prosentilla ja humanististen ja taidealojen opiskelijoista 46 prosentilla oli voimassa oleva työsuhde vuoden 216 lopussa. Työssäkäynti opintojen ohessa oli maan keskiarvoa yleisempää Uudenmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Tarkempaa tietoa opiskelijoiden työssäkäynnistä löytyy tietokantataulukoista. Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista Opintojen kulku ja Koulutuksen keskeyttäminen. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vähintään 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti 216 sekä työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 25-216...4 Liitetaulukko 2. Vähintään 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti koulutusasteen (Kansallinen koulutusluokitus 216) ja sukupuolen mukaan 216...4 Liitetaulukko 3. Vähintään 18-vuotiaat työlliset opiskelijat koulutusasteen (Kansallinen koulutusluokitus 216) ja iän mukaan 216...5 Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti...6 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vähintään 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti 216 sekä työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 25-216 Koulutussektori Opiskelijoita yhteensä 216 Työllisiä opiskelijoita 216 215 214 213 212 211 21 29 28 27 26 25 Lukiokoulutus 42 92 11 57 27, 26, 25,8 27,4 28,4 3,1 29,1 27,6 32,3 31,6 29,8 3, Ammatillinen koulutus 239 449 118 947 49,7 47,8 48,2 49,8 53,2 57,4 56,3 56,6 62, 62,1 58,6 56,2 Ammattikorkeakoulukoulutus 14 763 77 686 55,2 54,3 54,3 56,3 57,1 59,4 58,9 56,8 59,5 58,5 55,8 53,6 Yliopistokoulutus 154 735 85 344 55,2 55, 56,3 57,9 58,4 61,2 61,2 59,6 61,4 6,9 59,1 57,5 Yhteensä 577 867 293 547 5,8 49,7 5,3 52, 53,7 56,9 56,1 55,2 58,7 58,3 55,6 53,6 Liitetaulukko 2. Vähintään 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti koulutusasteen (Kansallinen koulutusluokitus 216) ja sukupuolen mukaan 216 Koulutusaste Opiskelijoita yhteensä joista työllisiä Naisopiskelijoita yhteensä joista työllisiä Miesopiskelijoita yhteensä joista työllisiä Lukiokoulutus 42 92 11 57 27, 24 25 7 484 31,2 18 895 4 86 21,6 Ammatillinen peruskoulutus 158 687 61 231 38,6 84 5 35 867 42,4 74 187 25 364 34,2 Ammattitutkinto 55 491 35 817 64,5 29 633 18 75 63,3 25 858 17 67 66, Erikoisammattitutkinto 25 271 21 899 86,7 14 266 12 381 86,8 11 5 9 518 86,5 Ammattikorkeakoulututkinto 129 762 68 182 52,5 67 493 38 58 57,2 62 269 29 62 47,5 Alempi korkeakoulututkinto 81 265 38 72 47,6 41 758 22 117 53, 39 57 16 63 42, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 11 1 9 54 86,4 7 134 6 184 86,7 3 867 3 32 85,9 Ylempi korkeakoulututkinto 54 445 32 56 59,7 3 486 18 367 6,2 23 959 14 139 59, Lääkärien erikoistumiskoulutus 155 144 92,9 147 137 93,2 8 7 87,5 Lisensiaatintutkinto 1 46 82 76,7 519 427 82,3 527 375 71,2 Tohtorintutkinto 17 824 13 172 73,9 9 494 7 63 74,4 8 33 6 19 73,3 Yhteensä 577 867 293 547 5,8 39 455 167 357 54,1 268 412 126 19 47, 4
Liitetaulukko 3. Vähintään 18-vuotiaat työlliset opiskelijat koulutusasteen (Kansallinen koulutusluokitus 216) ja iän mukaan 216 Koulutusaste Opiskelijoita Työllisiä yhteensä opiskelijoita 18v. 19v. 2v. 21v. 22v. 23v. 24v. 25v.- Lukiokoulutus 42 92 11 57 27, 6 663 2 586 399 274 228 185 149 1 86 Ammatillinen peruskoulutus 158 687 61 231 38,6 6 315 3 521 2 652 2 95 3 292 2 88 2 626 36 995 Ammattitutkinto 55 491 35 817 64,5 11 114 413 787 942 1 54 1 158 31 338 Erikoisammattitutkinto 25 271 21 899 86,7 18 5 99 168 28 21 356 Ammattikorkeakoulututkinto 129 762 68 182 52,5 12 866 2 971 5 365 7 127 7 211 6 298 38 332 Alempi korkeakoulututkinto 81 265 38 72 47,6 25 1 13 2 4 3 85 4 398 3 853 3 44 2 182 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 11 1 9 54 86,4 9 54 Ylempi korkeakoulututkinto 54 445 32 56 59,7 22 12 28 578 1 715 3 97 26 784 Lääkärien erikoistumiskoulutus 155 144 92,9 144 Lisensiaatintutkinto 1 46 82 76,7 82 Tohtorintutkinto 17 824 13 172 73,9 2 11 62 13 97 Yhteensä 577 867 293 547 5,8 13 26 8 122 8 955 13 439 16 666 17 77 16 642 199 62 5
Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan syksyllä perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelleiden työssäkäyntiä vuoden lopussa. Vuodesta 25 lähtien tilastoon ovat kuuluneet vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995 24 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opiskelutieto on 2.9. tilanteen mukainen ja opiskelijat tilastoidaan työllisiksi mikäli heillä on ollut työsuhde voimassa vuoden viimeisellä viikolla. Myös lyhyet, alle kuukauden kestävät työsuhteet on laskettu mukaan. Tilastoaineistot sisältävät kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjainen opiskelija-aineisto ja työssäkäyntitilaston tiedot. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä ja Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta keräämiin opiskelijatietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain (23.4.24/28, muut. 361/213) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta ja työssäkäynnistä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelijatietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjiltä ja Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta sekä rekisteripohjaisen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2.9. Vuodesta 25 lähtien tilaston perusjoukkoon ovat kuuluneet vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995 24 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tieto opiskelijan työllisyydestä on vuoden viimeiseltä viikolta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto opiskelijoiden työssäkäynnistä on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi viiteajankohdan jälkeen. 6
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutus, kulttuuri ja ajankäyttö-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu vuodesta 1995 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. Vuodesta 25 lähtien tilastoon on laskettu mukaan vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat, koska tietoja 15 17-vuotiaiden työssäkäynnistä ei enää saada työeläkerekisteriaineistoista. Vuosien 1995 24 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 216 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 211 (ISCED 211) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 22). 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Tietoja opiskelijoiden työssäkäynnistä tuotetaan myös Tilastokeskuksen otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Siinä on haastateltavilta kysytty yhtäaikaista opiskelua ja työssäkäyntiä. Rekisteripohjaiset ja haastattelutiedot poikkeavat toisistaan tiedonkeruumenetelmän, -ajankohdan ja myöskin tietojen osalta. Ks. työvoimatutkimus. 7
Koulutus 218 Lisätietoja Vesa Hämäläinen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 29 551 2594 koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 29 551 222 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-999X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 2 45 5 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi