Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Hallitus 27.10.2011

1 VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2011 Tammi-syyskuu Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 530,7 milj. euroa (512,3 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2010). Pellettiliiketoiminnassa tehtiin 27,7 milj. euron alaskirjaus kolmannella vuosineljänneksellä. Liiketulos oli -11,6 milj. euroa, -2,2 % liikevaihdosta (27,3 milj. euroa, 5,3 %). Kokonaisinvestoinnit olivat 67,4 milj. euroa (56,0 milj. euroa) ja rahavirta investointien jälkeen 42,1 milj. euroa (4,3 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirta kehittyi positiivisesti tammi-syyskuussa käyttöpääoman vähenemisen vuoksi. Tulos ennen veroja oli -24,4 milj. euroa (23,7 milj. euroa). Omavaraisuusaste 30.9.2011 oli 35,3 % (39,0 %). Energiaturvetta toimitettiin 13,0 TWh (13,2 TWh). Turpeen tuotantomäärä jäi sääolosuhteiden vuoksi lähes 30 % tavoitteesta alueellisten vaihteluiden ollessa suuria. Sahateollisuudessa raaka-aineiden hinnat olivat edelleen korkealla tasolla ja samanaikaisesti myyntihinnat laskivat. Liiketulos oli -4,2 milj. euroa (liiketulos 4,8 millj. euroa). Konsernin keskeiset tunnusluvut 7-9/2011 7-9/2010 1-9/2011 1-9/2010 1-12/2010 Liikevaihto, milj. euroa 112,5 124,7 530,7 512,3 719,5 Liiketulos, milj. euroa -42,4-3,8-11,6 27,3 39,1 Tulos ennen veroja, milj. euroa -45,4-5,4-24,4 23,7 40,2 Tulos/osake, euroa -1 174,88-151,43-655,61 584,16 966,44 Oma pääoma/osake, euroa 10 239,60 11 027,64 11 430,89 Sijoitetun pääoman tuotto % 2,0 9,4 9,5 Oman pääoman tuotto % -2,2 9,4 8,9 Omavaraisuusaste % 35,3 39,0 38,3 Nettovelkaantumisaste % 123,7 114,9 119,5 Korolliset nettovelat (kauden lopussa), milj. euroa 385,1 385,4 422,2 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 21,3 18,3 67,4 56,0 80,9 Henkilöstö, keskimäärin 1 287 1 278 1 333 Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj.eur 7-9/2011 7-9/2010 Muutos % 1-9/2011 1-9/2010 Muutos % 1-12/2010 Biopolttoaineet 57,4 61,5-6,7 291,0 276,5 5,2 404,8 Biolämpö 14,1 14,6-3,4 78,9 68,1 15,9 101,9 Timber 28,2 32,3-12,7 97,2 101,1-3,9 135,4 Ympäristö 17,1 19,0-10,0 83,1 77,5 7,2 93,8 Muut toiminnot 0,5-0,1-2,0 0,0 0,4 Segmenttien välinen liikevaihto -4,8-2,6-17,5-10,9-16,7 Konserni yhteensä 112,5 124,7-9,8 530,7 512,3 3,6 719,5

2 Liikevoitto/-tappio segmenteittäin Milj.eur 7-9/2011 7-9/2010 Muutos % 1-9/2011 1-9/2010 Muutos % 1-12/2010 Biopolttoaineet -29,9 3,4-979,4-4,5 27,9-116,1 36,1 Biolämpö -4,4-3,5-25,7 5,1 3,3-54,5 8,3 Timber -4,1 0,8-612,5-4,2 4,8-187,5 4,7 Ympäristö -0,6-0,4-50,0 4,8 6,0-20,0 7,9 Muut toiminnot -3,5-3,7-12,8-13,9-17,0 Eliminoinnit 0,1-0,4 0,0-0,8-0,9 Konserni yhteensä -42,4-3,8-1015,8-11,6 27,3-142,5 39,1 Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny vuoden 2011 kolmannesta neljänneksestä: Vuoden 2011 kolmas neljännes oli tuloksellisesti pettymys. Vapo-konsernin liikevaihto kolmannella neljänneksellä oli 112,5 milj. euroa (124,7 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2010) ja liiketulos -42,4 milj. euroa (-3,8 milj. euroa). Liiketulos ennen 27,7 milj. euron alaskirjauksia oli -14,7 milj. euroa. Vapon hallitus päätti syyskuussa, että yhtiö sulkee kolme pellettitehdasta Suomessa ja valmistautuu sopeuttamaan tuotantokapasiteettia myös jäljelle jäävissä yksiköissä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Tuotannon sopeuttaminen kysyntää vastaavalle tasolle tarkoittaa kapasiteetin alentamista noin 900 000 tonnista 500 000 tonnin vuositasolle. Samassa yhteydessä hallitus päätti, että sopeuttamistoimenpiteiden johdosta pellettiliiketoiminnasta tehdään vuoden 2011 tilinpäätökseen vähintään 29 milj. euron alaskirjaus. Vapo teki kolmannella vuosineljänneksellä 27,7 milj. euron alaskirjauksen. Vapo-konsernille vuoden kolmas neljännes on muutenkin aina heikoin vuosineljännes niin liikevaihdon kuin kannattavuuden suhteen. Normaalivuosinakin liiketulos jää kolmannella vuosineljänneksellä negatiiviseksi, koska Vapon tuottamien polttoaineiden sekä sähkön ja lämmön kysyntä ovat jaksolla alhaisimmillaan. Lisäksi kesän lomat ja huoltoseisokit vähentävät sahaustoiminnan volyymia. Ympäristöliiketoiminnassa kolmas vuosineljännes on toiseksi heikoin. Turvetuotannon kannalta keskeiset kuukaudet eli heinä- ja elokuu eivät muuttaneet alkukesän ennustetta, vaan turvetuotanto jäi lähes 30 % volyymitavoitteesta. Näin suuri poikkeama heikentää merkittävästi koko vuoden liikevaihto- ja kannattavuusennustetta, vaikka sen vaikutukset eivät vielä näy kolmannen neljänneksen toteutuneissa luvuissa. Vapo Timberin liikevaihto jäi jonkin verran edellisvuodesta johtuen Hankasalmen sahan investoinnin aiheuttamasta tuotantoseisokista. Vapo Timberin kannattavuutta laski edelleen se, ettei raaka-aineiden kohonneita kustannuksia saatu siirrettyä lopputuotteiden hintoihin. Vapon liiketoiminta-alueista Biolämmön ja Ympäristön liikevaihto ja kannattavuus toteutuivat ennakoidun mukaisesti. Vapon uudistettu johtoryhmä on kolmannen neljänneksen aikana aloittanut strategiaprosessin, jossa yhtiön strategia laaditaan. Strategia valmistuu vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.

3 Muutokset organisaatiossa Vapon uudeksi toimitusjohtajaksi valittu dipl.ins. Tomi Yli-Kyyny aloitti toimitusjohtajana 1.4.2011. Toimitusjohtajana ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuonna 2011 toimi dipl.ins. Matti Hilli. Vapo-konsernin johtoryhmän kokoonpano 1.8.2011 alkaen on ollut seuraava: Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja Esa Koivula, liiketoimintajohtaja, Vapo Biopolttoaineet Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Vapo Biolämpö Juha Hakala, liiketoimintajohtaja, Vapo Timber Petri Alava, liiketoimintajohtaja, Vapo Ympäristö Matti Puuronen, johtaja, Vapon Baltian ja Puolan toiminnot Juhani Ylä-Sahra, johtaja, Vapon Skandinavian toiminnot Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja Kari Poikolainen, lakiasiainjohtaja Mia Suominen, ympäristöjohtaja Asko Dahlbom, talousjohtaja 15.8.11 asti Jyrki Vainionpää, talousjohtaja 16.8.11 alkaen. Vapo Biopolttoaineet liiketoiminta-alueeseen kuuluva Vapon pellettiliiketoiminta siirretään vuoden 2012 alussa itsenäiseksi tuotelinjaksi Vapo Timberiin. Samalla Vapo Timber liiketoiminta-alue muuttuu Vapo Puutuotteet liiketoiminta-alueeksi, joka sisältää kaksi liiketoimintaa; Vapo Timberin ja Vapo Pelletin. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin juridiseen rakenteeseen. Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vapon liiketoiminta-alueista Biopolttoaineiden sekä Biolämmön myyntimäärät ovat voimakkaasti vuodenaikojen lämpötilakehityksestä riippuvia, mikä tuo toimintaan myynnin kausivaihtelua. Toteutunut alkuvuosi 2011 on suosinut lämpötilakehitykseltään biopolttoaineiden ja lämpöenergian kauppaa ja tuotteiden kysyntä on ollut hyvä. Turveperäisten polttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotanto edellyttää parhaiten onnistuakseen vähäsateisuutta. Kesän 2011 turvetuotantokausi jäi sääolosuhteiden vuoksi alle viime vuosien keskivertosadon. Lämpimästä kesästä huolimatta turvetuotannon kannalta välttämättömiä pitkiä yhtenäisiä poutajaksoja ei juuri ollut, mistä syystä tuotanto jäi lähes 30 % tavoitteesta. Sääolosuhteissa oli myös kuluneena kesänä poikkeuksellisen suuria alueellisia vaihteluita. Ennakoitua heikommaksi jääneestä tuotantokaudesta huolimatta alkaneen lämmityskauden asiakastoimitukset pystytään toimittamaan sovitun mukaisesti, mutta edellisten tuotantokesien jälkeistä alhaista varastotilannetta tuotantokausi ei parantanut. Pitkällä aikavälillä tasausvarastojen kasvattaminen edellyttää useampana tuotantokesänä keskimääräisiä sääolosuhteita ja riittäviä tuotantopinta-aloja. Heikoin tilanne on ympäristöturpeissa, jossa kesän tavoitteesta jäänyt tuotanto ei tuonut helpotusta alhaiseen varastotasoon, mikä rajoittaa edelleen ympäristötuotteiden myyntiä.

4 Keskeiset liiketoimintatapahtumat Vapo Biopolttoaineet Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-syyskuussa oli 291,0 milj. euroa (276,5 milj. euroa). Kauden liiketulos oli -4,5 milj. euroa (27,9 milj. euroa). Liiketulos ennen alaskirjauksia oli 23,2 milj. euroa. Alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 37,6 milj. euroa (34,7 milj. euroa). Kaikkien polttoaineiden toimituskustannukset kohosivat heikentäen kannattavuutta. Keskeisiä tekijöitä kohonneisiin kustannuksiin olivat merkittävästi nousseet moottoripolttonesteiden hinnat ja erityisesti turpeen osalla pidentyneet kuljetusmatkat. Kuljetusmatkojen kasvua selittävät turpeen alhainen varastotaso sekä suuret alueelliset erot turvetuotannon onnistumisessa sekä vuonna 2010 että 2011. Energiaturpeesta kertyi liikevaihtoa 148 milj. euroa (138 milj. euroa) ja liikevoittoa 31,8 milj. euroa (28,7 milj. euroa). Turpeen kysyntä oli hyvä koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Kylmät talvikuukaudet lisäsivät lämmityksen polttoainetarvetta. Turvetta polttoaineenaan käyttävän teollisuuden käyntiaste oli hyvä ja korkean sähkön hinnan seurauksena turpeen käyttö sähkön lauhdetuotannossa kasvoi. Kesän 2011 turvetuotannon jääminen tavoitteista, sähkön pörssihinnan lasku sekä lämmin alkusyksy vähensivät turpeen toimituksia kolmannella vuosineljänneksellä. Energiaturvetoimitukset Suomessa olivat yhteensä 13,0 TWh (13,2 TWh) tammi-syyskuussa 2011. Ruotsissa energiaturvetta toimitettiin 0,9 TWh (1,0 TWh). Puu- ja peltoenergiasta liikevaihtoa kertyi alkuvuonna 44 milj. euroa (38 milj. euroa) ja liiketulos oli -3,6 milj. euroa (-1,8 milj. euroa). Puupolttoaineiden toimitukset olivat Suomessa 1,4 TWh (1,5 TWh) ja Ruotsissa 1,0 TWh (0,9 TWh). Uusiutuvan energian kansallisten tukipäätösten EU-käsittelyn viivästyminen hidasti metsäpolttoaineiden kysynnän kasvua. Kolmannella vuosineljänneksellä turvetuotannon jäätyä tavoitteista puun kysyntä on lisääntynyt. Kannattavuutta heikensi myyntihintojen lasku samanaikaisen toimituskustannusten kohoamisen kanssa. Pelletin liikevaihto oli 70 milj. euroa (68 milj. euroa) ja liiketulos -37,1 milj. euroa (-1,1 milj. euroa). Pelletin liiketappio sisältää 27,7 milj. euron suuruisen alaskirjauksen tuotantokapasiteetin sopeuttamisesta vastaamaan kysyntää ja tappio ennen alaskirjauksia oli -9,4 milj. euroa. Euroopan pellettimarkkinoilla on edelleen merkittävästi ylitarjontaa. Ruotsin ja Tanskan kuluttajamarkkinat ovat olleet haasteelliset laskevien myyntihintojen vuoksi. Raaka-aineen hintataso, kylmän talven haastavat kuljetusolosuhteet sekä kapasiteetin alhainen käyttöaste nostivat tuotantokustannuksia niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Vapon pellettituotanto oli yhteensä 395 000 tonnia (389 000 tonnia). Ympäristöturpeesta kertyi liikevaihtoa yhteensä 28 milj. euroa (24 milj. euroa) ja 4,5 milj. euron liikevoitto (4,4 milj. euroa). Ympäristöturpeen kysyntä säilyi hyvällä tasolla, mutta vähäiset raaka-aine- ja kuivikevarastot sekä alkuvuoden kylmä sää rajoittivat myyntiä erityisesti Suomessa.

5 Vapo Biolämpö Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-syyskuussa oli 78,9 milj. euroa (68,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 5,1 milj. euroa (3,3 milj. euroa). Alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 5,7 milj. euroa (10,6 milj. euroa). Alkuvuoden lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 1233 GWh (1239 GWh). Sähkön myynti oli 244 GWh (222 GWh). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat sähkötuotteiden ja sähkön korkeat markkinahinnat ensimmäisellä vuosineljänneksellä sekä kohonneet lämmön myyntihinnat. Sähkönmyyntiliiketoiminta Suomessa siirtyi joulukuussa 2010 tehdyn liiketoimintakaupan seurauksena 1.4.2011 Forssan Energia Oy:lle. Samassa yhteydessä sähkön johdannaissopimukset muutettiin uutta tilannetta vastaaviksi ja toimenpiteistä realisoituneet tulokset kirjattiin Vapo Oy:n rahoituseriin. Sähkön kuluttajakaupasta luopumisen jälkeen Vapon omien laitosten tuottama sähkö sekä Jyväskylän Voima Oy:ltä hankittava osakkuussähkö myydään suoraan sähkömarkkinoille. Uusia lämpökeskuksia otettiin kaupalliseen käyttöön viisi Suomessa sekä yksi Ruotsissa että Puolassa. Rakenteilla on yksi lämpölaitos Suomessa ja yksi Ruotsissa. Tällä hetkellä Vapolla on yhteensä 145 lämpölaitosta. Vapo Timber Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-syyskuussa oli 97,2 milj. euroa (101,1 milj. euroa). Liiketulos oli -4,2 milj. euroa (4,8 milj. euroa). Alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 7,6 milj. euroa (0,5 milj. euroa). Lisääntynyt sahatavaran tarjonta ja toisaalta heikentyvien talousnäkymien myötä alentunut kysyntä päämarkkina-alueella Euroopassa johtivat sahatavaran myyntihintojen kääntymiseen laskuun kolmannella vuosineljänneksellä. Sahatavaran ja tukkien hintaeron kaventuminen ja nousseet tehdaskustannukset johtivat liiketoiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sahatavaran toimitusmäärä oli 424 000 m³ ja kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna, kun keskimääräinen myyntihinta puolestaan aleni 5 %. Puukauppa piristyi selvästi vaikean alkuvuoden jälkeen. Vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon alun aikana kohonneet tukkien kantohinnat kääntyivät lievään laskuun elokuussa, mutta ovat markkinanäkymiin nähden edelleen varsin korkealla tasolla. Hankasalmen sahalla syyskuussa käyttöönotettu uusi sahalinja muodosti merkittävimmän osan liiketoiminnan alkuvuoden 7,6 milj. euron (0,5 milj. euroa) investoinneista. Vapo Ympäristö Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-syyskuussa oli 83,1 milj. euroa (77,5 milj. euroa). Liikevoitto oli 4,8 milj. euroa (6,0 milj. euroa). Liiketoiminta-alueen alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 7,5 milj. euroa (7,9 milj. euroa).

6 Kuluttajaliiketoiminnassa saavutettiin alkuvuoden aikana yhteensä 38,3 milj. euron (36,7 milj. euroa) liikevaihto. Suomessa myynti jäi alle viime vuoden tason, mutta muissa Pohjoismaissa liikevaihto kasvoi. Kotipuutarhatuotteiden kysyntään vaikutti myöhään alkanut kevät, jonka vuoksi kesän puutarhasesonki jäi toivottua lyhyemmäksi. Koti & Piha tuotesarjan uutuustuotteista keväällä 2011 parhaiten onnistuivat Vihervitriini sekä uudet markkinoille tuodut luonnonmukaiset lannoitteet. Ammattiviljelijäliiketoiminnassa kysyntä jatkoi myönteistä kehitystä ja liiketoiminnan alkuvuoden liikevaihto oli 19,6 milj. euroa (17,6 milj. euroa). Eurajoen kasvuturvetehtaalla huhtikuussa 2010 tapahtunut tulipalo sekä toukokuussa 2011 Niibin tehtaan seulontayksikön osittainen tuhoutuminen tulipalossa rajoittivat ammattiviljelijätuotteiden alkuvuoden myyntiä sekä heikensivät liiketoiminnan kannattavuutta. Asiakastoimitukset kyettiin varmistamaan tulipaloista huolimatta tuotannon uudelleenjärjestelyin. Eurajoen uusi kasvuturvetehdas saavutti normaalin kapasiteetin huhtikuussa 2011 ja Niibin tehdas toimi jo lähes täydellä kapasiteetilla kesäkuussa. Viherrakentamisliiketoiminnan alkuvuoden myynti oli yhteensä 11,1 milj. euroa (9,8 milj. euroa). Myöhästyneen kevään jälkeen kysyntä kehittyi myönteisesti ja suurimmilla markkina-alueilla saavutettiin edellistä vuotta parempi liikevaihto. Kehitys on ollut positiivista sekä Suomessa että erityisesti Ruotsissa. Paikoin hyvin sateinen syksy sekä yleisen taloustilanteen epävarmuus ovat kuitenkin vaikuttaneet syksyn myyntimääriin. Ympäristöhuoltoliiketoiminnan alkuvuoden myynti oli yhteensä 14,2 milj. euroa (13,5 milj. euroa). Markkina säilyi alalle tyypilliseen tapaan vakaana koko alkuvuoden ajan. Laitoksissa käsiteltävät jätemäärät sekä kompostin myynti ovat olleet hieman edellistä vuotta suuremmat. Henkilöstö Tammi-syyskuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 1287 (1278) henkilöä. Vuoden 2010 lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 1333. Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin 1-9/2011 1-9/2010 Biopolttoaineet 562 554 Biolämpö 116 123 Timber 219 216 Ympäristö 230 258 Muut toiminnot 156 127 Yhteensä 1287 1278 Henkilöstö Suomessa ja muissa maissa 1-9/2011 1-9/2010 Suomi 823 781 Muut maat 464 497 Yhteensä 1287 1278

7 Investoinnit ja rahoitus Alkuvuoden investoinnit olivat 67,4 milj. euroa (56,0 milj. euroa), josta Biopolttoaineiden osuus oli 37,6 milj. euroa, Biolämmön 5,7 milj. euroa, Timberin 7,6 milj.euroa ja Ympäristön 7,5 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 9,0 milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirta kehittyi positiivisesti tammi-syyskuussa käyttöpääoman vähenemisen vuoksi ja oli 100,9 milj. euroa (55,2 milj. euroa). Rahavirta investointien jälkeen oli 42,1 milj. euroa (4,3 milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat syyskuun lopussa 385,1 milj. euroa (385,4 milj. euroa). Vuoden 2010 lopussa korolliset nettovelat olivat 422,2 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 35,3 % (39,0 %) ja nettovelkaantumisaste 123,7 % (114,9 %). Konsernin taseen loppusumma oli 899,7 milj. euroa (875,2 milj. euroa). Vapo Oy laski 15.6.2011 onnistuneesti liikkeelle historiansa ensimmäisen joukkovelkakirjalainan määrältään 100 miljoonaa euroa. Lainan pituus on kuusi vuotta ja kuponkikorko 4,25 prosenttia. Lainalla rahoitetaan konsernin yleisiä käyttöpääomatarpeita. Kesäkuun lopussa nostetusta lainasta oli välitilinpäätöshetkellä sijoituksina 38,6 milj. euroa, joka käytettynä lainojen lyhentämiseen olisi nostanut omavaraisuusasteen 35,3 prosentista 36,8 prosenttiin. Riskienhallinta Olennaisimmat Vapon liiketoimintaa koskevat riskit on kerrottu tilinpäätöksessä 2010. Vapon liiketoimintaan, toimintaympäristöön ja taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavia merkittävimpiä riskejä ovat: energiaturpeen verokohtelu/käytön vähentyminen turvetuotannon sääriski/alhainen varmuusvarastotaso turpeen imago/ympäristövaikutukset/uusien tuotantoalueiden saatavuus ja luvitus puun hintakehitys/raaka-ainekustannuksen nousu Loppuvuoden ja seuraavan tilikauden tulokseen vaikuttavia erityisesti seurattavia riskejä on tunnistettu seuraavasti: yleinen talouden epävarmuus ja sen suorat ja välilliset vaikutukset Vapon liiketoimintoihin alueelliset erot turvevarastojen riittävyydessä puupolttoainemarkkinoiden kehittyminen edelleen jatkuva puupellettien ylitarjontatilanne ja puupellettiliiketoiminnan kannattavuus tulevan talven lämpötilan vaikutus Vapon polttoaine- ja energiatoimitusmääriin onnistuminen Vapon liiketoimintojen kannattavuutta parantavissa toimenpiteissä Viime vuosina konsernin laitoksilla on ollut useita tulipaloja. Huonon vahinkokehityksen johdosta on ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin omaisuusriskien vähentämiseksi. Riskikartoituksia tehdään aikaisempaa tiheämmin ja niiden perusteella annetut toimenpidesuositukset toteutetaan ja toteutusta valvotaan.

8 Tulevaisuuden näkymät Vapo Biopolttoaineet Loppuvuoden 2011 toimintaan ja tulokseen vaikuttavat tekijät ovat sähkön pörssihinta, teollisuuden käyntiaste, ulkolämpötila sekä tehtyjen turpeen ja muiden polttoaineiden verokohtelupäätösten vaikutus turpeen ja puun kysyntään. Pohjoismaiden vesivarannot ovat selvästi ylittäneet keskimääräisen tason, mikä laskee sähkön hintaa ja lauhdetuotannon määrää sekä voimalaitosten polttoainetarvetta. Turvetuotannon jääminen normaalia alemmalle tasolle merkitsee, ettei tuotannon kiinteitä kuluja sisällytetä täysimääräisesti hankintamenoon, vaan ne rasittavat vuoden viimeisen neljänneksen tulosta. Uusiutuvan energian velvoitepaketti yhdessä turpeen niukkuuden ja tuontipolttoaineiden verotuksen kiristymisen kanssa lisää asiakkaiden kotimaisten biopolttoaineiden kokonaiskäyttöä. Turvetuotanto jäi viime kesänä tavoitteista erityisesti Länsi- ja Keski-Suomessa. Keväällä 2012 turpeen varastot tulevat olemaan erittäin alhaiset. Lämmityskauden 2012 2013 turpeen saatavuus tulee olemaan voimakkaasti riippuvainen tuotantokauden 2012 onnistumisesta. Pellettiliiketoiminnassa Euroopan markkinoilla vallitsee edelleen merkittävä ylitarjontatilanne, minkä seurauksena tuotantoa jouduttaneen rajoittamaan joillakin tuotantolaitoksilla. Vapon pellettiliiketoiminnan tulos on aiemmin ennakoitua heikompi ja selvästi tappiollinen. Euroopan ylitarjontatilanteen arvioidaan jatkuvan useamman vuoden ajan. Pidemmällä aikavälillä kysynnän odotetaan kasvavan EU:n energiapoliittisten linjausten myötä. Vapon pääpaino pellettiliiketoiminnassa on keskittyä Suomen ja Ruotsin markkinoille. Tavoitteena on myydä kunkin maan pellettituotanto jatkossa paikallisille markkinoille joko polttoaineena tai lämpönä. Käynnissä olevat tehostamistoimet tulevat parantamaan pellettiliiketoiminnan kannattavuutta selkeästi. Vapo Biolämpö Loppuvuoden tulokseen merkittävimmin vaikuttaja tekijä on sään lämpötilakehitys. Polttoaineiden kustannukset tulevat nousemaan. Vapo Timber Talouden jatkuva epävarmuus ja kysynnän selvä hiipuminen vuoden 2011 toisella vuosipuoliskolla synkentää Timberin koko tilikauden näkymiä. Epäedullinen sahatavaran ja tukkien hintasuhde sekä heikko markkinatilanne pitävät koko vuoden tuloksen selvästi tappiollisena. Kustannusten sopeuttaminen on välttämätöntä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Raaka-aineen saatavuuden ei arvioida rajoittavan tuotantoa loppuvuoden aikana. Vapo Ympäristö Puutarha ja ympäristöliiketoiminnassa kokonaismarkkinoiden arvioidaan kehittyvän myönteisesti vuonna 2012 ja Vapon vahvojen tuotemerkkien Kekkilän ja Hasselfors Gardenin lisäävän kannattavasti markkinaosuuttaan kotimarkkinoiden ulkopuolella.

9 Vapo-konserni kokonaisuutena Vapo-konsernin koko vuoden 2011 liiketuloksen arvioidaan kääntyvän tappiolliseksi pelletin alaskirjauksen, haastavan turvetuotantokauden sekä Timberin heikon tuloksen seurauksena. Konsernin tavoitteena on suunnitelmallisesti parantaa sijoitetun pääoman tuottoa ja kassavirtaa sekä vahvistaa tasetta kaikkia toimintoja tehostamalla. Kassavirran parantamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Alhainen omavaraisuusaste (35 %) rajoittaa investointeja, mutta ympäristöinvestoinneista ei tingitä. Helsingissä 27.10.2011 Vapo Oy Hallitus Lisätietoja antaa Tomi Yli-Kyyny, CEO puh. 020 790 5605 Jyrki Vainionpää, CFO puh. 020 790 5609 Ahti Martikainen, Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet puh. 020 790 5608

10 Osavuosikatsauksen taulukot Vapo Oy:n osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaus-standardin vaatimuksia. Osavuosikatsauksen laadinta IFRS:n mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten käyttämistä. Nämä arviot ja oletukset vaikuttavat tase-erien arvoon, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta lopulliset toteutumat saattavat poiketa tehdyistä arvioista. Tämän osavuosikatsauksen laadinnassa käytetyt arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

11 Konsernin laaja tuloslaskelma MEUR 7-9/2011 7-9/2010 1-9/2011 1-9/2010 Muutos % 1-12/2010 LIIKEVAIHTO 112,5 124,7 530,7 512,3 3,6 % 719,5 Liiketoiminnan muut tuotot 2,1 0,8 7,6 8,0 14,1 Liiketoiminnan kulut -116,5-116,1-486,0-456,4-644,3 Poistot ja arvonalentumiset -40,5-13,2-63,9-36,6-50,2 LIIKEVOITTO -42,4-3,8-11,6 27,3-142,5 % 39,1 Rahoitustuotot 1,3 7,6 7,0 20,9 30,5 Rahoituskulut -4,4-9,2-20,6-24,8-29,7 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,1 0 0,8 0,3 0,3 VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA -45,4-5,4-24,4 23,7-203,0 % 40,2 Tuloverot 10,4 1,1 5,4-5,5-10,1 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -35,0-4,3-19,0 18,2-204,4 % 30,1 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä -0,6 2,3 2,6 Myytävissä olevat sijoitukset -0,5 1,1 1,2 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 0,1-0,3-0,3 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -1,0 3,1 3,5 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -20,0 21,3 33,6 Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille -19,7 17,5 29,0 Määräysvallattomille omistajille 0,7 0,7 1,1-19,0 18,2 30,1 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille -20,7 20,6 32,5 Määräysvallattomille omistajille 0,7 0,7 1,1 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos -20,0 21,3 33,6 Tulos/osake, euroa -1 174,88-151,43-655,61 584,16 966,44 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000

12 Konsernin tase MEUR 30.9.2011 30.9.2010 31.12.2010 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 11,8 11,4 11,5 Liikearvo 17,9 19,6 18,3 Aineelliset hyödykkeet 517,1 515,0 527,1 Sijoitukset 26,3 22,2 21,5 Pitkäaikaiset saamiset 5,1 5,8 5,1 Laskennallinen verosaaminen 4,1 2,0 1,2 PITKÄAIKAISET VARAT 582,3 576,0 584,7 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 191,9 202,2 186,1 Muut saamiset 83,6 95,4 147,4 Rahat ja pankkisaamiset 41,9 1,6 3,8 LYHYTAIKAISET VARAT 317,4 299,2 337,3 MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET VARAT 0,7 VARAT 899,7 875,2 922,7 OMA JA VIERAS PÄÄOMA OMA PÄÄOMA Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 307,2 330,8 342,9 Vähemmistöosuus 4,0 4,7 4,1 OMA PÄÄOMA 311,2 335,5 347,0 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 29,9 36,0 38,3 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 339,7 251,7 285,0 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 9,6 10,2 10,2 Pitkäaikaiset varaukset 12,7 12,3 12,1 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 391,9 310,2 345,6 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 90,7 138,8 137,1 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 105,9 90,7 92,6 Lyhytaikaiset varaukset 0,0 0,4 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 196,6 229,5 230,1 OMA JA VIERAS PÄÄOMA 899,7 875,2 922,7

13 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma MEUR Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Yht. Osakepääoma Muuntoerot Voittovarat Määräysvallattomat omistajat OMA PÄÄOMA 1.1.2011 50,5 6,0 29,9-0,8 257,3 342,9 4,1 347,0 Oman pääoman muutokset Osingonjako -15,0-15,0-0,8-15,8 Tilikauden laaja tulos yhteensä -0,4-0,6-19,7-20,7 0,7-20,0 Muut muutokset 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 30.9.2011 50,5 5,6 29,9-1,4 222,6 307,2 4,0 311,2 YHT. MEUR Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Yht. Osakepääoma Muuntoerot Voittovarat Määräysvallattomat omistajat OMA PÄÄOMA 1.1.2010 50,5 5,1 30,0-3,4 240,0 322,2 4,4 326,6 Oman pääoman muutokset Osingonjako -12,0-12,0-0,4-12,4 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,8 0,0 2,3 17,5 20,6 0,7 21,3 Muut muutokset -0,1 0,1 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 30.9.2010 50,5 5,9 29,9-1,1 245,6 330,8 4,7 335,5 YHT.

14 Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma MEUR 1-9/2011 1-9/2010 1-12/2010 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto/tappio -19,0 18,2 30,1 Oikaisut tilikauden tulokseen 69,5 44,7 56,8 Käyttöpääoman muutos 60,0 5,0-20,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 110,5 67,9 66,5 Nettorahoituskulut -5,6-8,1-10,6 Maksetut verot liiketoiminnasta -4,0-4,6-6,8 Liiketoiminnan rahavirta 100,9 55,2 49,1 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -62,0-55,4-80,2 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 5,8 3,4 6,3 Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet -5,6 Luovutustulot muista sijoituksista 1,7 0,2 2,5 Lainasaamisten muutos 0,2-0,2-0,2 Saadut osingot 1,1 1,1 1,1 Investointien rahavirta -58,8-50,9-70,5 Rahavirta ennen rahoitusta 42,1 4,3-21,4 Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen ja muiden rahoituserien muutos 10,4 12,6 42,9 Maksetut osingot -15,7-12,4-13,3 Rahoituksen rahavirta -5,3 0,2 29,6 Rahoituksen nettorahavirta 36,8 4,5 8,2 Rahavarojen muutos Avaavan taseen mukaiset rahavarat 3,8 1,5 1,5 Rahavarojen muutos 36,8 4,5 8,2 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1,3-4,4-5,9 Rahavarat tilikauden lopussa 41,9 1,6 3,8

15 Osavuosikatsauksen liitetiedot SEGMENTTITIEDOT MEUR Biopolttoaineet Biolämpö Timber Ympäristö Muut toiminnot Eliminoinnit Konserni yhteensä Ulkoinen liikevaihto 282,3 75,7 92,8 82,1-2,3 0,0 530,7 Sisäinen liikevaihto 8,7 3,2 4,4 1,0 0,4-17,5 0,0 Liikevaihto 291,0 78,9 97,2 83,1-2,0-17,5 530,7 Segmentin liikevoitto / tappio 4,5 5,1-4,2 4,8-12,8 0,0-11,6 Rahoitustuotot ja -kulut -13,6 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,0 0,4 0,5 0,0 0,0 0,8 Tuloverot 5,4 Tilikauden tulos -4,5 5,5-3,7 4,8-12,8 0,0-19,0 ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT 30.9.2011 30.9.2010 31.12.2010 MEUR Annetut vakuudet Vastuut omista sitoumuksista Kiinnitykset 2,7 2,7 2,7 Takaukset 16,7 17,9 20,8 Yhteensä 19,4 20,6 23,5 Rahoitusleasing- ja muut vuokravastuut Rahoitusleasingvastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat 0,1 0,1 0,1 Myöhempinä tilikausina maksettavat 1,2 1,2 1,2 Muut vuokravastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat 6,0 6,6 6,6 Myöhempinä tilikausina maksettavat 20,2 24,1 22,0 Yhteensä 27,5 32,0 29,9 Konserni on vuokrannut koneita ja laitteita, ajoneuvoja sekä atk-laitteita. Merkittävimmän osan sopimuksista muodostavat vuokratut tuotantokoneet ja laitteet, joiden pääoma-arvot tilinpäätöshetkellä ovat 29,6 milj. euroa. Hankinta-ajalla olevia sopimuksia ei ole. Vuokrasopimusten pituudet ovat kymmenen vuotta. Sopimuksiin sisältyy mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Muiden puolesta annetut takaukset Takaukset 2,3 3,1 3,1 Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta Takaukset 3,5

16 AVOIN JOHDANNAISSOPIMUSKANTA 30.9.2011 30.9.2010 31.12.2010 MEUR Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Käypä arvo Korkojohdannaiset 400,9 188,8 226,2-1,3-2,5-0,8 Valuuttajohdannaiset 62,4 58,7 70,3 0,2 0,1-0,3 Sähköjohdannaiset 3,6 20,1 22,2-0,8 1,1 6,0 Yhteensä nimellisarvot 466,9 267,6 318,7 Yhteensä käyvät arvot -1,9-1,3 4,9