Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Samankaltaiset tiedostot
Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Lahden seudun kierrätyspuisto

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa

KIERTOTALOUSPUISTOT Case: Lahden seudun kierrätyspuisto

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN

YLIJÄÄMÄMAIDEN- JA MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN TERMINAALITOIMINTA TURUN SEUDULLA. Tiia Isotalo/ Kiertomaa Oy

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall

TEHDASKAATOPAIKAN JA TANKOKARIN TUHKA- ALTAAN VAKUUDEN ARVIOINTI

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Sisällys KIERRÄTYSPUISTO... 2 Kierrätyspuiston toiminnasta... 2 Yritysten välinen yhteistyö... 2 LISÄTIETOA... 2 PURKUPIHA LAHTI... 3 Maksut...

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI,

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA YVA

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Pilaantumattoman maaaineksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

PAIKALLA TEHTÄVÄT KASVUALUSTAT YGOFORUM Elina Regårdh WSP Mikko Suominen Helsingin kaupunki

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

MARA-asetuksen soveltamisohje

Infopaketti vuoden 2019 eduskuntavaaleihin Päijät-Hämeestä Tiivistetty versio

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Metsäteollisuuden sivuvirrat

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

CIRCWASTE A.1 / C.3 Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla Pauliina Hakala

Uusiomateriaalit Lahden kaupungissa. Saara Vauramo, ympäristöjohtaja UUMA Road show , Sibeliustalo

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

UUMA2 - HELSINKI Mikko Suominen

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTO

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Kiinteistölautakunta To/

Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Sapelikatu LAHTI. Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

HINNASTOT Vaakahinnasto Kujalan jätekeskus. Maan- ja lumenvastaanottoalueiden hinnasto. Jäteasemahinnasto

UUMA-koulutus ja tiedonjako. Leena Korkiala-Tanttu

Kaivannaisjätesuunnitelma

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Transkriptio:

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten hyötykäyttö Circwaste: Edelläkävijäkuntien verkostopäivä: Rakennusjäte-teematilaisuus Antti Leiskallio Kehityspäällikkö 13.2.2019

Mitä on tehty ja koettu vuodet 1994-2000 1994-2000 Lentotuhkan hyötykäyttö Kujalan kenttärakenteissa Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö kaatopaikan sulkemisessa (tutkimus/lysimetrit) Pilaantuneista maista rakennuttu (ekobetoni) hyötyjätekenttä noin 10 000 m2 - Purettu v. 2005 Hyötyjätekentän asfaltointi kokonaan RC 100% massalla

Mitä on tehty ja koettu vuodet 2001-2005 Biojätteistä jalostettujen kompostien käyttö multatuotteissa Betonijätteiden jalostaminen murskeiksi aloitettiin, hyödyntäminen Kujalaan jätekeskuksen kentissä v. 2003- Betonimurskaista on rakennettu noin 120 000 m2 käsittelykenttiä ja hyödynnetty noin 270 000 tonnia betonia. Nykyisin CE-merkitty Betoroc tuote HUOM! Kaupungin Infra kohteita ei ole toteutettu - Betonimurskeohje Lahden ja Hollolan alueella v. 2018

Mitä on tehty ja koettu vuodet 2005-2010 Pilaantuneiden maiden hyötykäyttö: Jätekeskusta ympäröivä maisemavalli 2006-2018 - ns. voimakkaasti pilaantuneet maat - stabilointi/kiinteytys - pysyvä pitkäikäinen rakenne Maisemapengertä rakennettu noin 1200 metriä - PIMA maita hyödynnetty penkereessä noin 120 000 tonnia HUOM! Ylöskaivettujen PIMA-maiden hyödyntäminen jätekeskusalueen ulkopuolella, lieneekö järkevää?

Mitä on tehty ja koettu vuodet 2005-2010 Orimattilan jäteasema 2006 - Rengasrouhe vastaanottoalueen kevennystäytöissä HUOM! Lahden kaupunki käyttänyt vaahtolasia ainakin yhdessä kohteessa kevennyksenä

Mitä on tehty ja koettu vuodet 2010- Kotkan Hyötyvoimalan jätteenpolton pohjakuonan hyötykäyttö (käsittely; ikäännytys, seulonta, metallien poisto) - Kaatopaikan pohjarakenne 2011, kuivatuskerros; Lahti-Energia Miekantien kaatopaikka - Kaatopaikan pintarakenne 2012-2014 (koerakenne), Kujalan suljettu kaatopaikka - kaasunkeräys - Tiivistyskerros (PIMA/tuhka/kuona/sivutuoteseos) - Kuivatuskerros (pohjakuona, betonimurske) Ympäristölupa v. 2016 Jätteenpolton pohjakuonaa hyötykäytetty noin 100 000 tonnia, pääosin meluvalleissa Kymenlaaksossa

Mitä on tehty ja koettu vuodet 2010- Ylijäämämaiden käyttö ja jalostus kaatopaikan pintarakenteisiin 2010- - tiivistyskerros (kuivakuorisavi) - Kuivatuskerrosmateriaali (jalostus murskaamalla ja seulomalla) - Peittomaakerros (ylijäämämaa) Kattohuopajätteestä tehdyn raaka-aineen Bitumenmix käyttö asfalteissa 2013- - Alkoi koerakenteena Tarpaper Recycling Finland Oy:n käsittelykentän rakentamisella - PHJ käyttää Bitumenmix rouhetta asfalttikohteissaan Huom! Lahden kaupunki toteuttanut Bitumenmix koekohteita Bitumenmixin laajamittaista käyttöä ei ole Infrarakentamisessa

Case 1. Vipusenkatu, kouluhanke PHJ vastaanotto 20 000 tonnia moreenimaata - Moreenimaat murskattiin ja seulottiin Lopputuotteet - Seula-alite 0-4 mm 9000 tonnia - Kuivatuskerrosmateriaali 4-90 mm kivi 11 000 tonnia Korvattiin Renkomäen neitseellistä soraa 11 000 tonnia (Suljetun kaatopaikan kuivatuskerros) Alite käytetään PHJ rakennushankkeissa ja mullan raaka-aineina Säästettiin maakaatopaikkatilaa 20 000 tonnia Ylijäämämaan käsittelykustannukset urakoitsijalle säästöjä (edullisemmat vastaanottomaksut) PHJ:n osalta kustannukset yhtäsuuret kuin ostomateriaalin kustannukset Mentiin kierrätystavoitteet edellä

Case 2: Miekan maanvastaanottoalue 2017 Lahden kaupunki ja PHJ yhteistyössä jalosti uusiomaa-aineksia maankaatopaikalle vastaanotettuja massoja 17 700 tonnia Maalajit moreenia ja louhetta Lopputuotteet - Seula-alite 0-6/16 mm 8100 tonnia - Kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerrosmateriaali 9600 tonnia Korvattiin Renkomäen neitseellistä soraa 9600 tonnia (Suljetun kaatopaikan kuivatuskerrosmateriaali) Ostomateriaalin hinta työmaalle toimitettuna olisi ollut 60 000 Työn kokonaiskustannukset 83 500 Ylijäämämaasta saatu tulo 53 000 (3 /t) = lisätulo Lahden kaupungille Jaloste, seula-alite käytetään PHJ rakennushankkeissa täyttömateriaaleina Säästettiin maakaatopaikkatilaa 17 000 tonnia PHJ:n osalta kustannukset yhtä suuret kuin ostomateriaalin kustannukset Kokonaisuudessa Lahden kaupungin Miekan maankaatopaikan lisätilavuus tuo 14 500 lisätuoton Huomioitavaa työssä: Työmaalla lajittelevalla kaivutyöllä olisi saatu laadullisesti ja kustannuksiltaan edullisempi lopputulos aikaan Maanvastaanottoalueella vastaanoton ohjauksella ja erillisellä käsittelyalueella olisi saatu edullisempi lopputulos aikaan

Mitä haasteita ratkotaan tulevaisuudessa Lahden kaupungin ylijäämämaa käsittleyn ja hyödyntämisen strategia 2016-: - Hallintokuntien ja konserniyhtiöiden yhteistyö - Massojen siirron koordinointi hyötykäyttö tiedetään etukäteen Massakoordinaattori - Kuntien Ylijäämämaiden hyödyntämisen ja loppusijoituksen operatiiviseen toimintaan Osakeyhtiö? Huom! Rälssin maanvastaanottoalueen loppusijoituskapasiteetti täyttymässä - Laajennussuunnitelmat - Käsittelyterminaalia ei ole - Uutta vaihtoehtoista sijaintia ei tiedetä, Rälssin korvaaja? Kokonaisuudessa etsitään vuosittain 500 000-700 000 tonnin ylijäämämaan kotia!

Mitä tehdään tulevaisuudessa Kujalan Suljetun kaatopaikan pintarakenteiden tekeminen uusiomaaaineksista ja teollisuuden sivuvirroista Massatarve noin 1 milj. tonnia Tavoite: Ei käytetä neitseellisisä kiviaineksia Jätteenpolton kuonat Tuhkat Pilaantuneet maat Ylijäämämaat Ympäristöluvat kunnossa Huom! Työt aloitetaan näillä näkymin vuonna 2019 ja jatkuvat sitten noin 10 vuotta

Mitä tehdään tulevaisuudessa Ylijäämämaiden jalostus myytäviksi kiviainestuotteiksi - Seulonnat, murskaukset ja teollisuuden sivutuotteet materiaalien jalostamisen työkaluiksi - Uusiomaamateriaalien geoteknisten ominaisuuksien tunteminen - Materiaalien tuotteistus ja ohjeet oikeista käyttökohteista Pintamaiden jalostus kasvualustoiksi Betonimurskeiden myynti maarakennuskohteisiin Huom! Infrarakentamisessa käytetään paljon liian laadukkaista materiaaleja Rakenteeseen kelpaisi heikompilaatuinenkin tuote Routimaton/routiva Kantava/vähemmän kantava Vettäläpäisevä/vettä läpäisemätön Rikkaruohoton/rikkaruohoinen

Kiitos mielenkiinnosta