LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 13/2006/1 Dnro LSY 2005 Y 388 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2006 ASIA Kannuksen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Kannus LUVAN HAKIJA Kannuksen kaupunki PL 42, 69101 KANNUS HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kannuksen kaupunki on hakenut ympäristölupaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Länsi Suomen ympäristökeskuksen kehotuksesta tehty hakemus on toimitettu Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 23.12.2005. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAPÄÄTÖKSET Jäteveden johtaminen vesistöön Länsi Suomen vesioikeus on 4.1.1968 antamallaan päätöksellä nro 3/1968 Y myöntänyt Kannuksen kunnalle luvan hakemussuunnitelman mukaisessa hapetuslammikossa puhdistetun jäteveden johtamiseen avo ojassa Viirretjokeen laskevaan Lammasojaan. Päätöksen mukaan kyseistä avo ojaa ja Lammasojaa puhdistamosta alkaen eteläsuunnasta Hautakankaalta tulevaan ojaan saakka on pidettävä vesilaissa tarkoitettuna viemärinä. Länsi Suomen vesioikeus on 31.10.1974 antamallaan päätöksellä nro 113/1974 antanut vesilain 10 luvun 25 :n nojalla edellä mainittua lupapäätöstä täydentäviä määräyksiä jätevedestä vesistössä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Edelleen voimassa olevan määräyksen 1) mukaan vesistöön laskettavan jäteveden BOD 7 arvo saa olla enintään 35 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,5 mg P/l. Lisäksi puhdistustehon on BOD 7 arvon osalta oltava vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina.
2 PUHDISTAMON SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Puhdistamon sijainti Puhdistamo sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Allas II vanhan lammikkopuhdistamon vieressä Kannuksen keskustan luoteispuolella noin 700 m valtatiestä Kokkola Kajaani pohjoiseen. Tilan kiinteistötunnus on 217 404 4 283. Puhdistamoalueen kaavoitustilanne ja lähiympäristö Puhdistamoalueelle ei ole laadittu yleis eikä asemakaavaa. Puhdistamon ympärillä olevat alueet ovat metsä ja maatalouskäytössä. Lähin asutus on noin 450 metrin päässä puhdistamosta. Pohjavesiolot Suojeltavat kohteet Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella eikä läheisyydessä ole talous tai käyttövesikaivoja. Osa Harmaalanperän lahdesta Viirretjoen edustalla kuuluu Maakannuskarin ja Viirretjoen suiston Natura 2000 alueeseen (FI1000010), joka on lintuvesiohjelmaan kuuluva valtakunnallisesti arvokas kohde. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Purkupaikka Jätevedet johdetaan puhdistamolta avo ojassa vajaat 400 metrin päässä virtaavaan Lammasojaan ja Lammasojassa noin 5 km:n matkan Viirretjokeen, joka laskee Perämereen Lohtajan kunnan alueella. Lammasojasta viemäriksi määrätyn osuuden pituus on summittain arvioiden noin 1 km. Vesistön yleiskuvaus Viirretjoen vesistöalueen pinta ala on noin 186 km 2. Joen ylivirtaama on 28 m 3 /s ja keskivirtaama 1,4 m 3 /s. Arvioidut Lammasojan ja Viirretjoen virtaama arvot Lammasojan yhtymäkohdassa ovat seuraavat: Viirretjoki Lammasoja Ylivirtaama HQ 26 5,2 Keskiylivirtaama MHQ 14 3,5 Keskivirtaama MQ 1,1 Keskivirtaama MQ veg 0,18 Alivirtaama NQ 0,26 Viirretjokea kuormittavat Kannuksen jätevesien lisäksi lähinnä maatalous, luonnonhuuhtouma ja viemäröimätön haja asutus. Lammasojan varrella on vain maa ja metsätalouskäytössä olevaa maata. Ojan varrella ei ole asutusta.
Vesistön tila ja veden laatu 3 Lammasojan veden laatu on hyvin heikko. Viirretjoen vesi on tummaa, hieman hapanta ja hyvin ravinteikasta. Joen alaosalla on happamia sulfaattimaita. Suolistoperäisten kolibakteerien määrä on Lammasojassa ja Viirretjoessa Lammasojan yhtymäkohdan alapuolella ollut yleensä yli 1 000 kpl/dl. Uusimman vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Viirretjoki kuuluu luokkaan välttävä. Ravinnepitoisuuksien perusteella joki kuuluu selvästi reheviin vesistöihin. Kannuksen jätevesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan ottamalla näytteitä Lammasojasta purkupaikan alapuolelta (havaintopaikka Lam) sekä Viirretjoesta Lammasojan yhtymäkohdan yläpuolelta (V2 yp) ja alapuolelta (V1 ap). Vuoden 2002 yhteensä kolmen tarkkailukerran tulokset olivat seuraavat: Parametri Paikka 1) 6.3.02 17.6.02 2.9.02 Happi, kyll. % Lam V2 yp V1 ap 74 82 78 52 74 65 43 65 52 ph Lam V2 yp V1 ap Sähkönjoht., ms/m Lam V2 yp V1 ap Kok.typpi, µg N/l Lam V2 yp V1 ap NH 4, µg N/l Lam V2 yp V1 ap NO 3, µg N/l Lam V2 yp V1 ap Kok.fosfori, µg P/l Lam V2 yp V1 ap PO 4, µg P/l Lam V2 yp V1 ap Lämpök. kolibakt. kpl/dl Lam V2 yp V1 ap COD Mn, mg O 2 /l Lam V2 yp V1 ap Klorofylli a, µg/l Lam V2 yp V1 ap 1) Lam V2 yp V1 ap 6,7 6,5 6,6 38 7 17 6 400 1 200 3 100 1 500 360 590 4 220 330 1 970 160 65 92 77 29 40 100 000 100 100 000 20 18 18 = Lammasoja, purkupaikan alapuoli = Viirretjoki, purkupaikan yläpuoli = Viirretjoki, purkupaikan alapuoli 7,5 6,8 7,3 120 11 47 25 000 1 500 9 000 21 000 180 6 400 1 750 570 920 480 79 220 66 9 28 1 740 450 1 420 22 17 17 14,5 15,2 14,0 7,4 6,9 7,3 71 15 36 6 200 1 900 4 600 2 340 350 2 100 3 070 1 070 1 900 1 020 130 750 1 010 43 610 1 000 1 000 1 000 16 10 11 2,3 4,3 4,6
Kalasto, kalastus ja vesistön muu käyttö 4 Kalastus ja vesistön muu virkistyskäyttö on jätevesien vaikutusalueella vähäistä. Viirretjoessa ja sen suulla on kevät ja kesäkutuisia kaloja. Jokisuulla on myös nahkiaista, mutta sen lisääntymisestä joessa ei ole tietoa. Lammasojan ja Viirretjoen vettä käytetään mahdollisesti maataloudessa kasteluvetenä, mutta ei talousvetenä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus Puhdistamossa käsitellään Kannuksen keskustaajaman ja Eskolan talousjätevesien lisäksi mm. Pouttu Oy:n ja Kannuksen Minkinrehu Oy:n teollisuusjätevedet sekä sakokaivolietteitä. Viemärilaitoksen piirissä on noin 4 600 asukasta. Puhdistamon asukasvastineluku on yli 10 000. Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuonna 2003 noin 53 km, josta muoviputkea noin 38 km ja betoniputkea noin 15 km. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamo on vuonna 1979 käyttöön otettu rinnakkaissaostuslaitos. Linkokuivattu puhdistamoliete kompostoidaan vanhalla kaatopaikalla sijaitsevalla asfaltoidulla kentällä. Puhdistamoalueella aikaisemmin käytössä olleen vanhan lammikkopuhdistamon toinen allas on varattu jätevesien tasaus ja varastoaltaaksi. Toinen allas on vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle jätemaiden käsittely ja vastaanottotilaksi. Jätevesien käsittely on tarkoitus siirtää myöhemmin Himangalle rakennettavaksi suunniteltuun seudulliseen keskuspuhdistamoon. Kannuksen puhdistamo on saneerauksen tarpeessa, mutta nykyisten puhdistusvaatimusten mukaisen tuloksen arvioidaan olevan saavutettavissa puhdistamon jäljellä olevan käyttöajan loppuun saakka. Puhdistamon käytön loputtua sen altaita käytetään mahdollisesti tasausaltaina sekä sako ja umpikaivolietteiden vastaanottoaltaina. Puhdistamon tulokuormituksen vuosikeskiarvot (jätevesivirtaama, BOD 7ATU, fosfori ja typpi) olivat vuosina 2001 2005 seuraavat: Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Virtaama m 3 /d 1 710 1 650 1 800 1 800 1 640 BOD 7ATU kg O 2 /d 810 810 720 800 970 Fosfori kg P/d 24 22 20 22 27 Typpi kg N/d 113 115 106 116 118 Pouttu Oy:n (taulukossa merkintä "Pouttu") ja Kannuksen Minkinrehu Oy:n ("Rehu") jätevesien osuudet puhdistamon keskimääräisestä tulokuormituksesta olivat vuosina 2001 2004 seuraavat:
2001 2002 2003 2004 5 Virtaama m 3 /d BOD 7ATU kg O 2 /d Fosfori kg P/d Typpi kg N/d Pouttu Rehu Pouttu Rehu Pouttu Rehu Pouttu Rehu 643 12 523 26 11 0,5 52 2,2 650 11 530 54 9 0,7 46 3,0 677 13 685 14 9 0,3 53 1,1 683 13 628 12 12 0,25 73 1,1 Puhdistamon prosessit ja niiden mitoitus Kemikaalit ja energian käyttö Puhdistamolle toimitettujen sako ja umpikaivolietteiden määrä on ollut vuosittain yhteensä noin 500 m 3 /a. Sako ja umpikaivolietteiden määrän arvioidaan jossain määrin lisääntyvän haja asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostuessa. Muilta osin puhdistamon tulokuormituksen ei arvioida kasvavan. Jätevesivirtaamien ja puhdistamolle johdettujen BOD 7ATU, fosfori ja typpikuormitusten vuosien 2004/2005 neljännesvuosikeskiarvot on esitetty jäljempänä kohdassa: YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN / Jätevedet. Puhdistamo on yksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos, joka käsittää viirasiivilöinnin, esi ilmastuksen, ilmastuksen (tilavuus 2 000 m 3 ), jälkiselkeytyksen (pinta ala 215 m 2, tilavuus 750 m 3 ) sekä lietteen sakeutuksen ja linkokuivauksen. Puhdistamo on mitoitettu keskivirtaamalle Q kesk 2 000 m 3 /d, tuntivirtaamalle q mit 140 m 3 /h ja BOD 7ATU kuormalle 950 kg O 2 /d. Länsi Suomen ympäristökeskuksen hakemuksesta antaman lausunnon mukaan puhdistamon keskeinen tekniikka on melko uutta ja hyväkuntoista, mutta rakenteiltaan laitos on rakentamisvuoden (1979) mukaisessa kunnossa. Lietteen kuivauslinko on hankittu vuonna 1994, ilmastuksen turbokompressori (Hst Integral) vuonna 1996 sekä porrasvälppä ja uudet ilmastussuuttimet vuonna 2000. Ferrosulfaattiallas on pinnoitettu muovilla vuonna 1997. Puhdistamolla käytetään ferrosulfaattia, kalkkia ja polymeeriä. Fosforin saostamisessa käytettävä ferrosulfaatti toimitetaan puhdistamolle noin 35 tonnin erissä neljä kertaa vuodessa, lietteen kunnostuksessa käytettävä kalkki noin 12 tonnin erissä 3 kertaa vuodessa ja lietteen kuivauksessa käytettävä polymeeri noin 250 kg:n erissä 5 kertaa vuodessa. Länsi Suomen ympäristökeskuksen hakemuksesta antaman lausunnon mukaan ferrosulfaatti on marraskuussa 2005 vaihdettu ferrisulfiitiksi (PIX 105). Puhdistamon rakennukset lämmitetään öljyllä.
6 Kemikaalien ja energian käyttömäärät olivat vuosina 2001 2004 seuraavat: 94 2001 2002 2003 2004 Ferrosulfaatti t/a 80 110 110 g/m 3 151 133 181 167 Kalkki t/a 22 22 22 22 Polymeeri t/a 1,2 Sähkö MWh/a 423 Vuoden 2001 sähkön kokonaiskulutus vastaa ominaiskulutusarvoja 1,48 kwh/m 3 ja 0,69 kwh/poistettu BOD 7ATU kg. Liikenne Toiminta aiheuttaa vähäistä liikennettä lähinnä päivällä. Liikenne on ohjattu Junkalantieltä Puhdistamontietä pitkin. Raskasta liikennettä aiheuttavat lähinnä sako, umpikaivo ja muiden lietteiden sekä kemikaalien kuljetukset. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Käytössä oleva biologis kemiallinen puhdistamo edustaa tehokasta ja tunnettua tekniikkaa. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU, fosfori ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot olivat vuosina 2001 2005 seuraavat: Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 1) Nitrifiointiaste BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N NH 4 N mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 1) 6 11 99 1,5 2,6 89 11 19 84 9 14 98 1,2 2,0 91 15 25 78 6 11 98 1,8 3,3 84 15 26 75 4 7 94 12 22 97 1,9 3,4 85 24 43 63 15 27 77 8 13 99 2,7 4,5 83 17 28 76 11 18 85 Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuosina 2004 ja 2005 seuraavat: Jakso Kuukaudet I 1 3 2004 / 2005 II 4 6 2004/2005 III 7 9 2004/2005 IV 10 12 2004/2005 Virtaama m 3 /d 1410/1520 2150/2090 1870/1500 1 790/1450 COD Cr, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho kg/d kg/d mg/l mg/l % 1760/ 73/ 1250/ 52/ 96/ 2250/2200 200/123 1050/1050 93/59 91/94 960/1670 95/54 520/1120 51/36 90/97 1460/1370 76/53 820/940 43/36 95/96
7 BOD 7ATU, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Fosfori, P Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Typpi, N Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho NH 4 N 1) Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste Kiintoaine Vesistöön Vesistöön Puhd.teho 1) kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 970/920 12/12 690/600 9/8 99/99 24/24 3,2/5,5 17/16 2,2/3,6 87/77 129/112 33/21 92/74 24/14 74/81 22/21 16/14 97/97 1000/1070 52/22 470/510 24/11 95/98 24/30 2,0/3,0 11/14 0,9/1,4 91/90 135/135 42/34 63/65 20/16 69/75 56/49 26/23 93/95 530/1030 18/12 280/690 9/8 97/99 18/30 3,5/4,2 10/20 1,9/2,8 80/86 93/122 78/39 50/81 42/26 16/68 42/20 22/13 92/98 690/840 7/8 380/580 4/5 99/99 22/25 4,7/5,2 12/17 2,6/3,6 78/79 105/101 17/18 59/70 10/13 83/82 25/ 18/ 80/ 29/ 14/ 78/ 41/ 22/ 56/ 12/ 7/ 88/ 27/18 15/12 96/98 Vuonna 2005 ammoniumtypen jäännöspitoisuuden vuosikeskiarvo oli 11 mg N/l ja nitrifiointiasteen vuosikeskiarvo 85 %. Vuonna 2005 puhdistamon aktiivilieteprosessin suurinta neljännesvuoden keskimääräistä BOD 7ATU kuormaa vastaava keskimääräinen tilakuorma oli 0,54 kg BOD 7ATU x d 1 x m 3 ja jälkiselkeyttämön suurinta neljännesvuoden keskimääräistä virtaamaa vastaava keskimääräinen pintakuorma 0,40 m/h. Puhdistamolla ei ole ollut ohituksia. Päästöt maaperään Päästöt ilmaan ja melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Kaikki jäteveden kanssa kosketuksiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan, ei myöskään merkittäviä pölypäästöjä. Melu on vähäistä eikä siitä aiheudu häiriötä ympäristössä. Puhdistamolla muodostuu puhdistamolietettä sekä välppä ja hiekkajätettä. Muita jätteitä syntyy hyvin vähän.
8 Lingolla kuivatun ja kalkitun puhdistamolietteen (kuiva ainepitoisuus noin 11 13 %) määrä on ollut keskimäärin noin 1 800 m 3 /a ja välppäjätteen määrä noin 20 m 3 /a. Puhdistamoliete toimitetaan Kannuksen vanhalle kaatopaikalle kompostoitavaksi aumoissa asfaltoidulla kentällä yksityisen yrittäjän (Kannuksen Hyötykomposti Oy) toimesta. Kompostoitu liete käytetään pääasiassa viherrakentamiseen. Käsitelty liete soveltuu sellaisenaan maatalouskäyttöön. Välppäjäte toimitetaan Jokilaaksojen Jäte Oy:n kaatopaikalle Ylivieskaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuvat haitat kohdistuvat purkuvesistöön ja sen käyttöön. Lammasojan vesi on hyvin jätevesipitoista. Myös Viirretjoessa Kannuksen jätevesien vaikutukset ovat selvät. Suolistoperäisten kolibakteerien määrä Lammasojassa ja Viirretjoessa Lammasojan yhtymäkohdan alapuolella ylittää uimaveden laatuvaatimukset. Viirretjoen ravinnepitoisuudet Lammasojan alapuolisella tarkkailupisteellä ovat olleet kaksinkertaiset yläpuolisen tarkkailupisteen arvoihin verrattuna. Länsi Suomen ympäristökeskuksen hakemuksen johdosta antaman lausunnon mukaan Lammasojaan vuosina 2000 2005 johdettujen keskimääräisten ravinnepäästöjen aiheuttamat laskennalliset fosfori ja typpipitoisuuden lisäykset Viirretjoessa Lammasojan yhtymäkohdalla ovat keskivirtaamatilanteessa (MQ 1,09 m 3 /s) 32 µg P/l ja 310 µg N/l ja alivirtaamatilanteessa (NQ 0,26 m 3 /s) 130 µg P/l ja 1 300 µg N/l. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Toiminnan ja sen vaikutusten nykyinen, Lesti, Viirret ja Lohtajanjoen yhteistarkkailuna toteutettu tarkkailu käsittää puhdistamon käyttöja päästötarkkailun sekä vesistövaikutusten tarkkailun. Tarkkailua on tarkoitus jatkaa nykyisen, kalataloustarkkailun osalta Pohjanmaan TE keskuksen ja muilta osin Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän, vuosia 2001 2005 koskevan yhteistarkkailuohjelman pohjalta. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa tarkistetaan lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnasta ei aiheudu sellaista melua eikä sellaisia päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjavesiin, joita olisi säännöllisesti tarkkailtava. Käyttö ja päästötarkkailussa otetaan samanaikaisesti kahdeksan kertaa vuodessa automaattiottimin virtaamapainotteiset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä
9 ja Pouttu Oy:n laitoksilta kaupungin viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä sekä kertanäytteet Kannuksen Minkinrehu Oy:n laitoksilta kaupungin viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, nitraattityppi tai nitriittija nitraattitypen yhteismäärä, liukoinen fosfori, rauta tai alumiini (saostuskemikaalista riippuen) ja (vain kertanäytteestä) fekaaliset streptokokit. Edellä mainittujen tuotantolaitosten jätevesistä määritetään lisäksi rasvapitoisuus. Näytteenotossa ja määrityksissä käytetään standardisoituja ja Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä sekä tarkkailun suorittajan laatujärjestelmän mukaisia menetelmiä. Puhdistamolietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Mikäli lietettä käytetään maanviljelyssä, lietteen laatu tutkitaan useammin. Käyttö ja päästötarkkailun näytteenottokerroilla selvitetään puhdistamon tavanomaiset käyttötarkkailusuureet ja niiden mittausten sekä puhdistamon käyttöarvojen oikeellisuus. Puhdistamon päivittäisen käyttötarkkailun tulokset kirjataan hoitopäiväkirjaan. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet toimitetaan tarkkailua suorittavalle konsultille ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Kuormitus/päästötarkkailun tulokset ilmoitetaan välittömästi kunkin tarkkailukerran tulosten valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa mm. Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskentajakson tuloksista laaditaan pelkistetty ja lyhyt yhteenveto, jossa tarkastellaan lupaehtojen toteutumista. Käyttö ja päästötarkkailusta laaditaan vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan mm. lupaehtojen toteutumista, puhdistamon kuormitusastetta sekä puhdistamon toimintaan ja käsittelytulokseen vaikuttaneita tekijöitä sekä annetaan tarvittavat toimenpidesuositukset puhdistustuloksen parantamiseksi. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutusten selvittämiseksi suoritettava vesistötarkkailu koostuu eri osakokonaisuuksista, joita ovat veden laatukartoitus ja biologiset selvitykset. Laatukartoitus tehdään 5 vuotisjakson aikana yhtenä tai kahtena vuotena. Veden laadun tarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis, kesä, heinä ja elo /syyskuussa). Lisäksi poikkeustilanteissa, kuten merkittävien jätevesipäästöjen sattuessa, otetaan tarvittaessa lisänäytteitä. Vesistötarkkailusta laaditaan vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä vuosiyhteenvetoraportti ja 5 vuotisjakson päätyttyä perusteellinen yhteenveto.
10 POIKKEUSTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamolla ei ole normaalitilanteessa merkittäviä käyttöriskejä. Riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Puhdistamo ja viisi viemäriverkoston yhteensä 17 pumppaamosta ovat kaukovalvonnan piirissä. Biologisen prosessin häiriötilanteessa jätevedet voidaan käsitellä kemiallisesti. HAITTOJEN EDELLEEN VÄHENTÄMINEN Viemäriverkoston vuotovesisaneerausta jatketaan mm. puhdistamon toimintavarmuuden ja tehon edelleen parantamiseksi. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan kaupunki on viime vuosina käyttänyt viemäriverkoston saneeraukseen noin 30 000 /a. Saneeraus on pääosin toteutettu kunnostamalla vanhoja betoniputkiviemäreitä sujuttamalla niiden sisään muoviputki ja korvaamalla betonisia tarkastuskaivoja muovikaivoilla. Koska puhdistamon käytöstä ollaan luopumassa, merkittäviä puhdistamon laajennus tai tehostustöitä ei ole tarkoitus toteuttaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kannuksen kaupungissa 17.2. 20.3.2006. Kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Kannuksen kaupungin ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että puhdistamolla on jo pitempään ollut ongelmia fosforin poistossa. Tämän johdosta ympäristökeskus on pyytänyt kaupunkia toimittamaan ympäristökeskukselle viimeistään 31.5.2006 suunnitelman puhdistamon tehostamisesta. Pouttu Oy:n laitoksilta, joiden jätevesien osuus puhdistamolle vuonna 2004 johdetusta BOD 7ATU kuormasta oli 79 % ja fosforikuormasta 55 %, on johdettu mm. lietelantaa kaupungin viemäriin ja edelleen puhdistamolle. Länsi Suomen ympäristökeskuksen Pouttu Oy:n tuotantolaitoksille 3.3.2005 myöntämän ympäristöluvan määräysten
11 mukaan Pouttu Oy:n on selvitettävä mahdollisuudet jätevesien esikäsittelyn tehostamiseen ja mm. lannan laitosmaiseen käsittelyyn. Uuden yhteistarkkailuohjelman on määrä tulla voimaan 1.7.2006. Sen mukaan Pouttu Oy:n ja Kannuksen Minkinrehu Oy:n kaupungin viemäriin johdettavista jätevesistä ryhdytään ottamaan kokoomanäytteet 12 kertaa vuodessa. Myös Kannuksen Minkinrehu Oy:n jätevesinäytteet otetaan kokoomanäytteinä. Ympäristökeskus on arvioinut puhdistamon hyvän typenpoistotehon saattavan myöhemmin hieman heikentyä, koska Pouttu Oy:n laitoksilla toteutetun jäähdytyskompressorien toimintatavan muutoksen johdosta lämpimiä lauhdevesiä ei enää johdeta viemäriin. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Kannuksen puhdistamolla ei ole järkevää ryhtyä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupapäätösten mukaisen yleisen puhdistustason saavuttamiseksi tarvittaviin mittaviin investointeihin, jos jätevedet ryhdytään muutaman vuoden kuluttua johtamaan suunnitteilla olevaan Lestijokiseudun yhteispuhdistamoon. Tämän johdosta ympäristökeskus on esittänyt, että ympäristölupa myönnettäisiin suhteellisen lyhyeksi ajaksi, enintään noin viideksi vuodeksi. Tällöin jäteveden BOD 7ATU arvon tulisi olla enintään 15 mg O 2 /l, fosforipitoisuuden enintään 1,0 mg P/l ja käsittelytehon molempien parametrien osalta vähintään 90 % neljännesvuosikeskiarvoina laskettuina. 2) Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että Lohtajan ja Himangan merialueilla toimii runsaat 20 ammattikalastajaa. Tärkeimmät saalislajit ovat silakka, siika, ahven, merilohi ja meritaimen. Vaasan läänin seutukaavaliiton seutusuunnitelman mukaan Viirretjoen jokisuisto on tärkeää kevätkutuisten kalojen lisääntymisaluetta ja lähellä suistoa on myös merkittäviä siian ja silakan lisääntymisalueita. TE keskus on katsonut, että huolimatta jätevesien keskittämisestä Himangan kuntaan rakennettavalle keskuspuhdistamolle, fosforipäästöä tulee alentaa välittömästi ainakin nykyisen yleisen vaatimustason mukaiseksi. Mikäli yhteispuhdistamohanke ei toteudu viiden vuoden sisällä, Kannuksen puhdistamolle tulee asettaa nykyistä tiukemmat lupaehdot fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta. Jäteveden BOD 7ATU arvon tulisi tällöin olla enintään 10 mg O 2 /l, fosforipitoisuuden enintään 0,4 mg P/l ja käsittelytehon molempien parametrien osalta vähintään 95 % puolivuosikeskiarvoina laskettuina. Lisäksi TE keskus on vaatinut luvan saajan velvoittamista tarkkailemaan jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna.
Hakijan kuuleminen ja vastine 12 Hakija on 4.5.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut, että Kannuksen kaupunki on mukana Lestijokiseudun yhteispuhdistamohankkeessa, jonka toteutusaikataulu riippuu ympäristöluvan saamisesta keskuspuhdistamolle ja hankkeen rahoituksen järjestymisestä. Nykyisen suunnitelman mukaan yhteispuhdistamo olisi käyttökunnossa vuonna 2010. Yhteispuhdistamohankkeen vuoksi hakija on esittänyt, että nykyiset lupavaatimukset pidetään voimassa 10 vuotta. Hakija ei hyväksy lausuntojen mukaisia lupaehtoja, jotka edellyttäisivät kohtuuttoman suuria investointeja vain lyhyen ajan tarvetta varten. Hakija sitoutuu siihen, että jos yhteispuhdistamohanke kariutuu, nykyinen puhdistamo saneerataan pikaisesti uudet lupaehdot täyttävään kuntoon. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luvan myöntäminen Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Kannuksen kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisten talous ja teollisuusjätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sako ja umpikaivolietteiden lupamääräysten mukaiseen käsittelyyn puhdistamossa ja käsitellyn jäteveden johtamiseen puhdistamolta hakemuksen mukaisesti avoojassa Lammasojaan ja edelleen Viirretjokeen Kannuksen kaupungissa. Puhdistamon ja Lammasojan välinen avo oja ja Lammasoja kyseisen avo ojan yhtymäkohdasta Viirretjokeen asti määrätään viemäriksi jäteveden laskun lopettamiseen asti. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 3) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että Lestijokiseudun yhteispuhdistamohanke voidaan toteuttaa ja jätevesien johtaminen Lammasojaan lopettaa mahdollisimman nopeasti. 2) Luvan saajan on 1.1.2007 mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle lupamääräyksen 3) edellyttämää, 1.1.2008
13 mennessä toteutettavaa jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma. Mikäli jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta 1.1.2012 mennessä, luvan saajan on 1.1.2008 mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle lupamääräyksen 3) tällöin edellyttämää, 1.1.2010 mennessä toteutettavaa jäteveden käsittelyn edelleen tehostamista koskeva suunnitelma. 3) Purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset vuoden 2007 loppuun asti: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 35 90 Fosfori, P 1,5 Purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on vuoden 2008 alusta lähtien täytettävä seuraavat vaatimukset vuoden 2009 loppuun asti, tai siinä tapauksessa, että jäteveden johtaminen nykyiselle purkualueelle lopetetaan 1.1.2012 mennessä, jäteveden johtamisen lopettamiseen asti: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 25 95 COD Cr, O 2 125 80 Fosfori, P 1,0 90 Jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta 1.1.2012 mennessä, purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2010 alusta lähtien seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,4 95 Typpi, N 60 Ammoniumtyppi, N 6 Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan puhdistamolla ja sen piirissä viemäriverkostosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien koko
Päästöt ilmaan ja melu 14 naistypen ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) raja arvot BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2010 alusta lukien ja vain, jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta 1.1.2012 mennessä. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 4) Toiminta on liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä ilmaan ja melua syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle. Puhdistamoa käytettävissä olevine vanhoine jätevesilammikoineen ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toiminnasta aiheutuvat haitat ovat kokonaisuudessaan mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkoston kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kunnostettava siten, että hule ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoittuu mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.
Poikkeavat jätevedet 15 Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsemisen estämiseksi. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien ja lietteiden laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, sekä siitä, että lietteestä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Menettelystä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hy
16 väksytty. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. 10) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 11) Puhdistamolle ja sieltä pois toimitettavat lietteet ja muut jätteet on kuljetettava siten, että kuljetuksesta ei aiheudu hajuhaittaa eikä ympäristön likaantumista. Varastointi 12) Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että näistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muuta haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on toteutettava viipymättä. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suojaaltaat tai vastaavat tilat, joista näihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja tai pintavesiin. Kyseiset aineet on käsiteltävä piha alueella reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Häiriö ja muut poikkeustilanteet Riskinhallinta 13) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on joutunut tai uhkaa joutua ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava asiasta viivytyksettä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos edellä tarkoitetusta päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava viivytyksettä myös Kannuksen kaupungin ja mahdollisen muun vaikutusalueella olevan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on 1.5.2007 mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma. Suunnitelma pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille.
Käyttö ja päästötarkkailu 17 15) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu puhdistamolietteen tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän luvan lupamääräykset huomioon ottaen tarvittavilta osin tarkistetulla tavalla. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta. Tarkkailuun sisältyvät, virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään kerran jokaisen kalenterikuukauden aikana. Samanaikaisesti puhdistamolla suoritettavan näytteen oton kanssa on otettava erilliset virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet Pouttu Oy:n ja Kannuksen Minkinrehu Oy:n laitoksilta kaupungin viemäriin johdettavista jätevesistä. Puhdistamon tulokuormitukseen ei saa sisältyä puhdistamon sisäistä kuormitusta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Tarkistettu käyttö ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava Länsi Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Ympäristövaikutusten tarkkailu 16) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jäteveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys vesistötarkkailuohjelman tarkistamiseksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja esitys kalataloustarkkailuohjelmaksi Pohjanmaan TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti.
Kirjanpito 18 17) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista käyttöpäiväkirjaa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa mm. seuraavista asioista: ohijuoksutuksista puhdistamolla ja muualle kuin puhdistamon purkupaikalle kohdistuneista jätevesipäästöistä, puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä, mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely, varastointi ja varastoinnin turvatoimet, puhdistamon ja viemäriverkon huolto ja korjaustoimista, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä, puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, käsittelystä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista, toimintaan liittyvistä, hajua, melua tai muita ympäristöhaittoja koskevista valituksista sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 18) Kaikkien tarkkailujen tulokset ja raportit on toimitettava mm. Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaikki vesistö ja kalataloustarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TE keskukselle. Tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille valvontaviranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
19 Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Lammasojan kunnossapito 19) Luvan saajan on osallistuttava Lammasojan kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet 20) Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamo vanhoine lammikoineen, puhdistamoalue ja purkuojien viemäriksi määrätty osuus Viirretjokeen asti on viipymättä kunnostettava siten, että näistä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma puhdistamon rakenteiden ja laitteiden sekä puhdistamoalueen tulevasta käytöstä ja kunnostuksesta aikatauluineen, toiminnan vaikutusten tarkkailusta ja muista toiminnan ja sen lopettamisen vuoksi tarpeellisista toimista on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 6 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnassa otetaan huomioon mahdollisuudet purkupaikan muuttamiseen hakemuksessa tarkoitetun, Lestijokiseudun jätevesien keskitetyn viemäröinnin ja käsittelyn toteutuessa. Nykyinen jäteveden purkupaikka on huono jäteveden vähäisen laimentumisen johdosta. Jäteveden vaikutukset Viirretjoessa ovat suuret ja jäteveden käsittelytehosta riippumatta puhdistamon ja Lammasojan välistä purkuojaa sekä Lammasojaa purkupaikalta aina Viirretjokeen asti on jäteveden suuren osuuden vuoksi pidettävä vesilain 10 luvun 2 :n tarkoittamana viemärinä. Myös sekoittumisolot Viirretjoen edustalla ovat huonot. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti.
Lupamääräysten perustelut 20 Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, joka nyt olisi määrättävä korvattavaksi. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön (1 3) Vesistön rehevöitymisen ehkäiseminen edellyttää sekä fosfori että typpikuormituksen rajoittamista. Ammoniumtypen hapetus on tarpeen riittävän happipitoisuuden varmistamiseksi purkuvesistössä ja kaloihin kohdistuvien haittojen välttämiseksi. Nykyistä erittäin huonoa fosforin poistotulosta on tehostettava ensi tilassa odottamatta lopullista ratkaisua puhdistamon jäljellä olevasta käyttöajasta. Mikäli toiminta jatkuu pitempään, jäteveden käsittelyä on tehostettava oleellisesti myös muilta osin. Asetettaessa kokonaistyppireduktiota ja ammoniumtypen pitoisuutta koskevat raja arvot vuosikeskiarvoina on otettu huomioon vuoto ja hulevesien aiheuttamaan lämpötilan laskuun ja virtaaman lisääntymiseen liittyvät käsittelyprosessin hidastuminen ja hallintaongelmat. Koska puhdistamon asukasvastineluku ylittää arvon 10 000, ja koska sekä fosfori että typpi aiheuttavat purkuvesistön rehevöitymistä, jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) sekä fosforia että typpeä koskevat vaatimukset. Lupamääräyksen 3) mukainen, vuoden 2009 loppuun asti tai, yhteispuhdistamohankkeen toteutumisesta riippuen, enintään vuoden 2011 loppuun asti vaadittava jäteveden käsittelytulos on hakemuksen nojalla arvioiden saavutettavissa ilman merkittäviä investointikustannuksia edellyttäviä puhdistamon tehostustoimenpiteitä pääosin puhdistamon käyttöteknisin toimenpitein ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien myös pitkällä tähtäyksellä tarpeellisen esikäsittelyn tehostuksen avulla. Päästöt ilmaan ja melu (4) Päästöjä ilmaan ja melua koskeva lupamääräys 4) on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset.
21 Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttö ja hoito (5), viemäriverkoston kunnostus (6) ja poikkeavat jätevedet (7) Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkoston kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) 7) mukainen menettely on tarpeen ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseksi. Lupamääräyksen 5) terveydellistä haittaa koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistusja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, että terveydellistä haittaa ei aiheudu. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet (8 11) Lupamääräykset 8) 11) ovat ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiset. Varastointi, häiriö ja muut poikkeustilanteet sekä riskinhallinta (12 14) Kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus lupamääräyksessä 13) perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva vaatimus lupamääräyksessä 14) perustuu myös ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöriskeistä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi (15 18) Lupamääräysten edellyttämä tarkkailu on tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutusten ja haittojen sekä haittojen vähentämistarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Lammasojan kunnossapito (19) Vesilain 10 luvun 10 :n mukaan se, joka johtaa jätevettä toisen viemäriin, on velvollinen osallistumaan viemärin kunnossapidosta johtuviin kustannuksiin.
22 Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet (20) Ympäristönsuojelulain 90 :ään perustuva lupamääräys 20) on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyn päätöksestä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.5.2015 jätettävä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, yhteenveto suoritetuista ja suunnitelma suoritettavista ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteistä jäteveden desinfiointi mukaan lukien sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä lupa korvaa Länsi Suomen vesioikeuden antamat päätökset nro 3/1968 Y, 4.1.1968 ja nro 113/1974, 31.10.1974. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 6, 42, 43, 45 48, 55, 56, 62 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus 3, 19, 30, 36 ja 37 Vesilain 10 luvun 2 ja 10 Jätelaki 6, 51 ja 52 Jäteasetus 8 ja 9 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista
23 Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 960 euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) 2 :ään.
MUUTOKSENHAKU 24 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Aino Turpeinen Markku Mäkelä Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Markku Mäkelä. MM/sn
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.6.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.