Ymp.jaosto 12.12.2012, 38 Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUN- NITELMA VUOSILLE 2011 2014 Päivitys vuodelle 2014 Enonkoski Juva - Puumala Rantasalmi Savonlinna - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto 1
SISÄLLYSLUETTELO: OSA I ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 1. JOHDANTO... 7 2. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON VALVONTAYKSIKKÖ... 8 2.1. Toimialue... 8 2.2. Valvonnan voimavarat ja tehtävät... 8 2.3. Koulutus... 10 2.4. Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä... 10 2.5. Viestintä... 11 2.6. Valvonnan maksullisuus... 12 2.7. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 14 2.8. Valvonnan painopisteet... 15 2.9. Laatujärjestelmä... 15 3. VALVONNAN TOIMIALAT... 16 3.1. Lainsäädäntötausta... 16 3.1.1. Riskinarviointi... 17 3.1.2. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 17 3.1.3. Valvontakohteiden / -kohdetyyppien tarkastustiheydet... 18 4. ERITYISTILANTEISIIN VALMISTAUTUMINEN... 19 4.1. Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä)... 19 5. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 19 Liite 1. Keskeinen lainsäädäntö OSA II TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 1. ELINTARVIKEVALVONTA... 25 1.1 Elintarvikevalvontasuunnitelma... 25 2. VALVONTAKOHTEET... 27 3. VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY. 27 3.1 Valvontakohteiden hyväksyminen... 27 3.2. Valvontakohteesta ilmoittaminen... 27 4. VALVONTAKOHDEREKISTERIT JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT. 28 5. OMAVALVONNAN VALVONTA... 29 6. TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS... 30 6.1. Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika... 30 6.2. RiskSheriff-ohjelma... 31 6.3. Tarkastus... 31 6.4. Riskiperusteinen valvonta... 33 2
7. NÄYTTEENOTTO JA TUTKIMUSSUUNNITELMA... 33 8. LABORATORIOT JA ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT... 34 9. SEURANTAOHJELMAT... 35 10. VALVONTAPROJEKTIT JA VALVONNAN PAINOPISTEET... 35 10.1. Valvontaprojektit... 35 10.2. Valvonnan painopisteet... 36 11. VALVONTAKIRJANPITO... 37 12. HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT JA RANGAISTUS- SEURAAMUKSET... 37 13. TERVEYSVAARATILANTEET JA TAKAISINVEDOT... 38 13.1. Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen... 39 14. VALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 41 15. VIESTINTÄ JA KOULUTUS... 41 Liite 1. Elintarvikevalvonnan tarkastusten sisältö Liite 2. Elintarvikevalvonnan tarkastukset 2014 Liite 3. Kohdetyyppikohtainen näytteenottosuunnitelma Liite 4. Näytekohtaiset perustutkimuspaketit TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 1. TAUSTAA... 55 2. TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNINITELMAN SISÄLTÖ... 55 2.1. Tarkastusten sisällön määrittely... 55 2.1.1. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet... 56 2.2. Valvontakohteiden tarkastustiheys... 56 2.2.1. Tarkastukseen käytettävä aika... 57 2.3. Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 58 2.3.1. Talousvesi ja uimavesi... 58 2.3.2. Muut näytteet... 59 2.3.3. Valvonta näytteenoton yhteydessä... 59 2.3.4. Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 59 2.3.5. Ulkopuolinen näytteenottaja... 59 2.4. Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 60 2.5. Muut suunnitelmassa huomioitavat asiat... 60 3. TERVEYDENSUOJELUN PAINOPISTEET... 60 3.1. Terveysvalvonnan terveydensuojelulain valvontaa edistävät valvontaprojektit... 63 4. TERVEYDENSUOJELUN VALVONTAAN KÄYTETTÄVÄ TYÖAIKA... 63 5. RAPORTOINTI... 64 6. TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 64 Liite 1. Liite 2. Terveydensuojelulain valvontakohdetyypit, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö 3
KULUTTAJATURVALLISUUSLAIN VALVONTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 75 2. VUOSIEN 2011-2014 ERITYISET TEEMA-ALUEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA... 77 3. TARKASTUSTOIMINTA JA TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA 77 3.1 Perustarkastus... 78 3.2 Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus (jälki-, lisä- tai muu osatarkastus)... 79 3.3 Ennalta ilmoittamaton tarkastus... 79 3.4 Yhdistetyt tarkastukset ja yhteistarkastukset... 79 3.5 Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 79 3.6 Valvonnan kehittäminen... 80 3.7 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa. 80 4. VALVONTAKOHTEIDEN KARTOITTAMINEN, RISKINARVIOINTI, TARKASTUSTIHEYDET... 81 4.1 Tarkastustiheys... 81 5. VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN... 83 6. VALVONTAPROJEKTIT JA NÄYTTEENOTTO... 83 7. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI... 84 Liite 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopisteiden valvonta TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 1. TAUSTAA... 88 2. TUPAKKALAIN VALVONNAN PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA 2011-2014... 89 3. VALVONTAKOHDETYYPPIEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS... 90 4. TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA SIIHEN KÄYTETTÄVÄ AIKA... 91 4.1. Tupakan myyntipaikan tarkastus... 91 4.2. Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta... 92 4.3. Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 93 5. NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA... 94 5.1. Näytteenotto... 94 5.2. Käytettävät laboratoriot... 94 6. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 94 Liite 1. Tupakkalain mukaisten kohteiden tarkastustiheydet, suunnitellut tarkastukset sekä niihin käytettävä aika 4
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN VALVONTASUUNNITELMA 1. JOHDANTO... 98 2. SUUNNITELMAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 98 3. RESURSSITARPEEN KARTOITUS... 99 3.1. Eläinlääkäripalvelut... 99 3.2. Valvontaresurssit... 101 3.3. Henkilöresurssit ja yhteenveto resurssien... 104 4. SELVITYS ELÄINLÄÄKINTÄPALVELUIDEN JA VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 106 4.1. Peruseläinlääkintäpalvelut... 106 4.2. Valvontatyö... 107 4.2.1. Eläintautivalvonta... 107 4.2.2. Eläinsuojeluvalvonta... 108 4.2.3. Muu valvonta... 110 4.2.4. Valmiuseläinlääkärijärjestelmä... 110 5. ELÄINLÄÄKÄREIDEN KOULUTUSSUUNNITELMA... 110 5
OSA I Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman yhteinen osa 6
1. JOHDANTO Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon voimavarat vähentyivät voimakkaasti 1990-luvulla. Voimavarojen turvaamiseksi lainsäädäntöä on vuodesta 2004 lähtien uudistettu. Lakien tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan tulee perustua dokumentoituihin valvontamenettelyihin ja olla myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista. Ympäristöterveydenhuollon valvontatyön lisäksi lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös elinympäristön terveellisyyden edistäminen sekä terveyshaittojen ja vaarojen torjuminen ennakolta. Nyt laadittava Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuosipäivitys 2014 noudattaa keskusvirastojen laatimaa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille 2011 2014. Valvontasuunnitelma sisältää ympäristöterveydenhuollon eri valvottavien lakien toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelma on laadittu Kuntaliiton suunnitelmapohjan mukaisesti. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa kaikki yhteiset asiat on koottu osan I yhteiseen osioon ja toimialakohtaisten suunnitelmien ominaispiirteet on esitetty osassa II toimialakohtaisten suunnitelmien osioissa. Yhteistä valvontasuunnitelmaa päivitetään vuosittain tarpeen mukaan. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä monijäsenisessä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. 7
Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2011-2014 on hyväksytty ympäristöterveydenhuoltojaostossa 10.12.2010 32. Valvontasuunnitelman päivitys vuodelle 2014 esitetään ympäristöterveydenhuoltojaostolle hyväksyttäväksi 12.12.2013. Hyväksytty valvontasuunnitelma toimitetaan aluehallintovirastolle 31.12.2013 mennessä. 2. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON VALVONTAYKSIKKÖ 2.1. Toimialue Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (myöhemmin Sosteri) tuottaa seudulliset ympäristöterveydenhuollon palvelut (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken, Juvan, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Sosterin ympäristöterveydenhuollon yksikkö täyttää yhteistoiminta-aluetta koskevan lain (410/2009) vaatimukset henkilötyövuosien ja organisaatiomallin mukaan. Ympäristöterveydenhuolto kuuluu perusterveydenhuollon tulosalueeseen yhtenä tulosyksikkönä. Sosterin ympäristöterveydenhuollon toimialue on laaja ja aluetta rikkovat isot vesistöt. Asukkaita toimialueella on noin 55.000, pinta-ala on 8.295 km 2, josta maata on 5.647 km 2 ja vettä 2.648 km 2. Suurimpia valvontakohteita ovat alueen vesilaitokset, isoja elintarvikelaitoksia alueella on muutamia ja alkutuotantoa paljon. Savonlinnan seutu on vilkas kesämatkailualue suurine yleisötapahtumineen, jolloin elintarvikevalvonnan valvontatyö lisääntyy kesäaikaan merkittävästi. 2.2. Valvonnan voimavarat ja tehtävät Kunnan valvontaviranomaisen tehtävät hoitaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Mitä laissa säädetään kunnasta, koskee myös yhteistoiminta-aluetta. Sosterin ympäristöterveydenhuollon alueella monijäseninen toimielin eli kunnan valvontaviranomainen on Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuoltojaosto. Päivittäisen toiminnan kannalta on ollut tarkoituksenmukaista, että toimivaltaa on siirretty edelleen terveysvalvonnan johtajalle, eläinlääkäreille ja terveystarkastajille. Delegoinnit on tehty alun perin 20.11.2006 (kuntayhtymähallitus 122 ) ja viimeisin päivitys on tehty ympäristöterveydenhuoltojaostossa 19.12.2011 (50 ). Toimivallan siirto kuntayhtymän monijäsenisen toimielimen alaiselle viranhaltijalle antaa oikeuden ja velvollisuuden mm. tehdä tarkastuksia, ottaa näytteitä, antaa opastusta ja ohjausta sekä tehdä tarvittavat päätökset. Toimivallan siirto ei kuitenkaan anna viranhaltijalle valtuuksia käyttää pakkokeinoista esim. uhkasakkoa tai laajamittaista teettämistä. 8
Terveysvalvonnalla on vuoden 2014 alussa terveysvalvonnan johtajan virka ja kahdeksan terveystarkastajan virkaa. Terveysvalvonnan toimipisteet ovat Savonlinnassa, Juvalla, Kerimäellä ja Sulkavalla. Terveysvalvonnan viranhaltijat ovat erikoistuneet niin, että vähintään kaksi viranhaltijaa vastaa työparina kunkin erikoistumisalan mukaisesta valvontatyöstä. Elintarvikevalvonnan tehtäviä on joissain määrin jokaisella terveysvalvonnan viranhaltijalla. Erikoistuminen lähti vaiheittain käyntiin vuoden 2008 aikana ja kokonaisvaltaisesti erikoistuminen otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Taulukossa 2.2a on esitetty erikoistuminen lainsäädännöittäin. Tarkemmat henkilökohtaiset tehtäväkuvaukset on tarkistettu vuonna 2012. Taulukko 2.2a Terveysvalvonnan käytössä oleva henkilöstö ja erikoistuminen Nimi Virkanimike Erikoistuminen / vastuualue Muuta Juuti Esa Terveystarkastaja EtL, KtL Kervinen Pertti Terveystarkastaja TsL, EtL Linnala Kirsi Terveystarkastaja EtL, KtL Sij. Mika Merinen Munck Tiina Terveystarkastaja TsL, KtL Partanen Hanne Terveystarkastaja EtL, KtL Rouvinen Toni Terveystarkastaja TsL, KtL Sairanen Matti Terveystarkastaja EtL, TsL sij. Anneli Koivunen Silvennoinen Mervi Terveystarkastaja EtL, TsL, KtL Koponen Auli Valvontaeläinlääkäri EtL Eläinlääkintähuoltoa varten Itä-Savon sairaanhoitopiirillä on yhdeksän praktikkoeläinlääkärin ja yksi valvontaeläinlääkärin virka vuodelle 2014. Eläinlääkinnän toimipisteet ovat Savonlinnassa, Juvalla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla. Kuvassa 1. on esitetty terveysvalvonnan ja eläinlääkinnän toimipisteet toimialueellamme. Kuva 1. Toimipisteet kartalla 9
Valvontasuunnitelmia laadittaessa on huomioitu, että vain osa työstä voi olla suunnitelmallista valvontaa. Suunnittelematonta työaikaa tulee varata neuvontaan, asiakaspalvelutyöhön, laatutyöhön, suunnitelmiin, raportointiin, lausuntoihin, hallintoon, koulutukseen, viestintään ja henkilöstön oman pätevyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi työaikaa tulee varata epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiseen sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn. Taulukkoon 2.2b on kerätty voimavarojen jakautuminen valvottaville toimialoille. Taulukko 2.2b Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta eri toimialoille Valvontaan käytettävä aika kokonaisuudessa htpv Suunnitelmalliseen valvontaan käytettävä aika htpv Elintarvikevalvonta 600 (31 %) 305,3 Terveydensuojelun valvonta 580 (30 %) 292,1 Tupakkavalvonta 120 (6 %) 93 Tuoteturvallisuusvalvonta 120 (6 %) 56,8 Eläinlääkintähuolto 520 (27 %) 500 Yhteensä 1940 1247,2 2.3. Koulutus Henkilöstön kouluttamisella on keskeinen merkitys henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on keskeisten lainsäädäntöjen tunteminen ja soveltaminen sekä henkilökohtaisen tieto-taidon kehittäminen. Lisäksi viranomaistyössä tarvitaan hyvää suomenkieltä, vuorovaikutustaitoja ja tietotekniikkaosaamista. Henkilöstön koulutuksen painopisteet ja laajuus suunnitellaan henkilöstön erikoistumista mukaillen. Vuositasolla yksikköön laaditaan suuntaa antava koulutussuunnitelma, mikä tarkentuu sitä mukaa, kun koulutusten sisällöt ja ajankohdat tarketuvat. Koulutussuunnitelma löytyy yksikön Y-aseman koulutuskansiosta. Koulutussuunnitelman ulkopuolelta lisäksi tulevat vuoden aikana järjestettävät erikoiskoulutukset, joista koulutussuunnitelmaa laadittaessa ei ole vielä tietoa. Tavoitteena on mahdollistamaan määrärahojen puitteissa suositusten mukainen täydennyskoulutustarve sekä syventää henkilöstön erikoistumisalojen tietämystä. Koulutukset kirjatuvat viranhaltijoittain Personec-Ess -henkilöstöhallinnon ohjelmaan. Koulutuksessa käynyt henkilö huolehtii tiedon jakamisesta yksikössä sisäisesti sovitun käytännön mukaisesti. 2.4. Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Terveysvalvonnan käytössä on Digian Tarkastaja -asianhallintaohjelma, johon kirjataan valvontatyön toimenpiteet. Tarkastaja -ohjelma on KUTI-YHTI yhteensopiva valvontatietojärjestelmä. Valvontakohde- ja valvontatiedot on syötetty KUTI -luokitusten mukaisesti järjestelmään. YHTI -luokitusten valvontatie- 10
tojen kirjaaminen tehdään valtakunnallisen ohjeistuksen ja aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on, että YHTI -kokonaisuus on käytössä vuoden 2014 alusta. Lisäksi ohjelmalla hoidetaan valtaosa terveysvalvonnan asiakaslaskutuksesta. Ohjelmaa kehitetään yksikön tarpeita vastaavaksi, mutta samalla seurataan tarkasti, mitä toimenpiteitä ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmäselvityksen johtopäätökset mahdollisesti aiheuttavat. Viranhaltijapäätökset ja kokousasiat valmistellaan Sosterin ohjeistuksen mukaisesti Dynasty-ohjelmalla. Eläinlääkinnässä on käytössä Provet-ohjelmistot. 2.5. Viestintä Viestinnän tarkoituksena on kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja varmistamalla erityis- ja poikkeustilanteissa aktiivisella tiedottamisella toimijoiden ja kuluttajien turvallisuus. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittaja, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Kuntalaisten asiakaspalvelua hoitaa jokainen viranhaltija. Terveysvalvonnassa asiakaspalvelu ohjautuu pääasiallisesti päivystävän terveystarkastajan kautta niin, että asiakaspalvelua hoidetaan terveystarkastajien erikoistumisen mukaisesti. Päivystys keskittää asiakaspuhelut ja varmistaa sen, että asiakaspalvelu on sujuvaa. Lisäksi asiakaspalvelua varten on käytössä tarkastajien yhteissähköposti ja vuoden 2014 alusta on tarkoitus saada yksikölle toimistosihteeri, joka osaltaan tehostaa asiakaspalvelua. Kohderyhmien opastukset ja ohjaukset sekä elinkeinonharjoittajille viestintä tehdään terveysvalvonnan yksikössä terveystarkastajien erikoistumisen mukaisesti. Viestintä toisille viranomaisille tapahtuu myös erikoistumisen mukaisesti. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Internetissä. Esityslistat ovat nähtävissä viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirjat kokouspäivänä. Esimerkiksi valvontasuunnitelmat liitteineen löytyvät sieltä samoin kuin yksikössä toteutettujen projektien yhteenvedot. Lisäksi esityslistoista tiedotetaan lehdistölle julkaisun jälkeen. Projekteista ja lainsäädännön muutoksista on laadittu lehdistötiedotteita. Ympäristöterveydenhuollon Internet sivuille päivitetään ajankohtaisia asioita ja sieltä löytyy erilaisia kaavakkeita ja ohjeita. Tällöin kaikki asiakasryhmät saavat ajantasaiset tiedot sieltä. Myös asiakaspalautteen saaminen mahdollistunee paremmin Internet sivuston kautta.yleisessä viestinnässä hyödynnetään Sosterin hyväksyttyä viestintäohjeistusta. Viestintä terveysvaaratilanteissa, erityistilanteissa ja kriiseissä tapahtuu vuosina 2014-2015 päivitettävän valmiussuunnitelman viestintäosion mukaisesti. Viestinnän vastuu jakaantuu erikoistumisen mukaisesti. Epidemiaselvitystyöryhmien kokoonpanot on päivitetty 20.9.2013. 11
2.6. Valvonnan maksullisuus Valvonnan maksullisuudella pyritään tehostamaan lainsäädännön edellyttämää valvontaa sekä turvaamaan ympäristöterveydenhuollon voimavaroja. Tämän vuoksi on tärkeää, että maksutulot kohdennetaan valvonnasta vastaavalle yksikölle. Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään eri lainsäädäntöjen osalta seuraavasti: Elintarvikelain (23/2006) mukaiset maksut: elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymistä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista; Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvontaa siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvaa tarkastusta 28 artiklan perusteella kaikesta elintarvikelain mukaisesta lisävalvonnasta, myös kehotuksen perusteella tehdystä Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. Terveydensuojelulain (763/1994) mukaiset maksut: terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä; terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista (laivatarkastukset); 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen; 12
13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta; 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta; 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). Tupakkalain (693/1976) mukaiset maksut: 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämistä 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua 14a :ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia; 14a :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvontaan silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Lääkelain (395/1987) mukaiset maksut: 54 a :ssä tarkoitetun nikotiinin korvaustuotteiden myyntiluvan myöntämistä 54 b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaiset maksut: valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja lisätarkastuksista Valvontamaksut perustuvat tuntihintaan, joka on aina sama, riippumatta siitä, kuka viranhaltija tarkastuksen tekee. Tarkastusmaksuun kuuluu tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Kuntaliiton yleiskirjeen ohjeistuksen mukaisesti matkakustannukset on sisällytetty jaettaviin yleiskustannuksiin, jolloin ne tulevat mukaan tuntihintaan, eikä matkalaskua kohdenneta suoraan toiminnanharjoittajalle. Valvontakohdetta laskutetaan taksojen mukaisten valvontamaksujen mukaan. Kaikkien muiden lakien mukaiset valvontamaksut perustuvat tuntihintaan, ainoastaan tupakkatuotteiden vähittäismyynnin ja nikotiinikorvaustuotteiden valvontamaksut ovat vuosimaksuja. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n i momentin tarkoittaman korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta peritään viiden euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. 13
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on myös lisätty keskusvirastoille velvollisuus korvata kunnille sellainen työ, joka liittyy keskusvirastojen pyytämiin tehtäviin, jotka eivät lain mukaan kuulu kunnalle. Tämä koskee keskusvirastoista kuntien toimeenpantavaksi ohjaamia tarkastuksia, näytteenottoa, tutkimuksia ja selvityksiä, jotka laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät viraston ohjeiden valmisteluun. Esimerkiksi: Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset sellaisista Elintarviketurvallisuusviraston kuntien toimeenpantaviksi ohjaamista elintarvikevalvonnan tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka elintarvikelaissa säädetään Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi tai jotka liittyvät säädösten tai Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden valmisteluun. Lain 30 :n 4 kohdan mukaisten valvontatehtävien suorittamisesta valtio korvaa kunnille ainoastaan näytteiden tutkimuskustannukset. (13.3.2009/130) Taksat on päivitettävänä ja uudet taksat pyritään saamaan käyttöön heti vuoden 2014 alusta. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Maksujen periminen on mahdollista sen jälkeen, kun ympäristöterveydenhuoltojaosto on hyväksynyt valvontasuunnitelmat. Saadut tulot on tarkoituksenmukaista kohdentaa terveysvalvonnan kehittämiseen ja toiminnan turvaamiseen: - ajanmukainen näytteenotto- ja mittauskalusto - riittävät laboratorio- ja tutkimusvarat - projektien rahoitus - opiskelijoiden opinnäytetyöt - laatutyö - toiminnan kehittäminen - lisävastuista ja -tehtävistä maksettavat korvaukset Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen terveysvalvonnalle. 2.7. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Näytteenottosuunnitelman mukaiset näytteet tutkitaan pääsääntöisesti akkreditoiduissa sopimuslaboratoriossa.sopimuslaboratorioista on parhaillaan kilpailutus käynnissä ja vuoden 2014 sopimuslaboratorioita ei ole vielä päätetty. Vuonna 2013 sopimuslaboratorioina oli: Vesinäytteet: Ramboll Analytics Oy, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Viljavuuspalvelu/Savolab Oy Elintarvikenäytteet: Viljavuuspalvelu/Savolab Oy Sisäilman mikrobinäytteet: Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Vesinäytteiden osalta näytteitä tutkitaan kolmessa eri sopimuslaboratoriossa kunkin kunnan ja toiminnanharjoittajan osalta voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Laboratoriopalvelut kilpailutettiin niin, että uusi sopimuskausi alkoi vuonna 2010 ja vuodelle 2013 hyödynnetään optiovuotta. 14
Sopimuslaboratorioissa teetetään kaikki viraomaisen tarvittavat analyysit (omavalvonta, käyttötarkkailu ja toiminnanharjoittajan maksamat viranomaisnäytteet). Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on näytteenottosuunnitelmat niiden näytteiden ja tutkimusten osalta, jotka voidaan etukäteen suunnitella. Näytteenotosta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat pääosin toiminnanharjoittajalle. Näytteiden ottamisesta vastaa pääsääntöisesti ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat. Lisäksi käytetään sertifioitua ulkopuolista hyväksyttyä näytteenottajaa. Lisäksi talousarviossa on varauduttu erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin (esim. ruokamyrkytys ja vesiepidemiat). Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat avustavat keskusviranomaisen valvontaohjelmien mukaisissa näytteidenotoissa. 2.8. Valvonnan painopisteet Tässä yhteisessä valvontasuunnitelmassa kirjataan valvonnan painopisteinä ne, jotka on tarkoitus ottaa huomioon koko ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Yhteiset painopisteet ovat: laatujärjestelmien jatkuva kehittäminen erityistilanteisiin liittyvä viestintä ja varautuminen valvontasuunnitelmien seuranta tietojärjestelmähankkeet. Valvontaprojektit ja hankkeet ovat usein keskusvirastojen, AVIen tai kunnan itsensä valitsemien painopisteiden mukaista toimintaa, jossa selvitetään valvontakohteen nykytilanne tai valvontatarve ja jonka avulla valvontaa voidaan toteuttaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Valvontaprojekteilla voidaan selvittää myös esimerkiksi tietyn toimialan asiakokonaisuuksia keskitetysti. Valvontaprojekteihin ja hankkeisiin voi kuulua tarkastuksia, mittauksia, näytteenottoa ja analysointia. Ympäristöterveydenhuollon vuosittaiset painopisteet ja projektit esitellään toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa tarkemmin. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on valittu valtakunnallisten projektien lisäksi omia projekteja tukemaan valvontaa ja terveyden edistämistä. 2.9. Laatujärjestelmä Valvonnan kehittäminen ja laatu on valittu painopisteeksi kaikilla ympäristöterveydenhuollon toimialueilla. Vain elintarvikevalvonnassa edellytetään lakisääteisesti valvontaviranomaiselta laatujärjestelmää. 15
Itä-Savon sairaanhoitopiirille myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 Kings Fund -kriteeristön mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon laaduntunnustus. Sairaanhoitopiirin laajennuttua vuonna 2007 myös kolmen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon yksiköt liittyivät osaksi Sosteria. Toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja laadukkaan valvontatyön turvaamiseksi vuoden 2008 yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi muodostui ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjan sekä siihen keskeisesti kuuluvien menettelytapaohjeiden laatimisen. Työtä koordinoimassa oli terveysvalvonnan laaturyhmä. Laatujärjestelmän tarkoituksena on ohjata ja motivoida ympäristöterveydenhuollon viranomaisia laadun parantamiseen sekä täyttämään asiakkaiden, toiminnanharjoittajien sekä valvontaa johtavien viranomaisten odotukset ja tarpeet. Ympäristöterveydenhuollossa tehdyn määrätietoisen laatutyön johdosta yksikölle kyettiin järjestämään sellaiset toimintaedellytykset ja toimintakulttuuri, että Ympäristöterveydenhuolto osana koko Sosteria sai SHQuality Oy:n laaduntunnustusneuvoston sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmaan (Social and Health Quality Service /SHQS) perustuvan laaduntunnustuksen 29.9.2008. Vuonna 2011 jatkettiin hyvin alkanutta laatutyötä laatimalla uusia ja päivittämällä entisiä menettelytapaohjeita sekä kuvaamalla terveysvalvonnan keskeisiä prosesseja. Tulevana vuonna on tarkoituksenmukaista keskittyä myös entistä enemmän itsearvioinneissa, ulkoisessa auditoinnissa sekä AVIn tekemässä elintarvikevalvonnan auditoinnissa havaittuihin puutteisiin. Tavoitteena on työstää vuosien 2013-2014 aikana laatukäsikirjan rakenne vastaamaan Sosterin laatukriteereitä. Ympäristöterveydenhuollon tunnustettu laatupolitiikka luo perustan valvonnan kattavuudelle ja valvontatoimen oikealle kohdentamiselle. Toiminnassa saadaan välittömiä tuloksia poistamalla havaittuja haittoja ja ongelmia mahdollisimman nopeasti. Lisäksi valvonnalla on välillisiä vaikutuksia, jolloin kuntayhtymän alueella määräysten vastaiset toiminnot vähenevät ja kuntalaiset kokevat elinympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. 3. VALVONNAN TOIMIALAT 3.1. Lainsäädäntötausta Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontasuunnitelmassa ovat mukana toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat, joista säädetään kansanterveyslaissa (66/1972) määritellyissä ympäristöterveydenhuollon laiessa: terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), tupakkalaissa (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Keskeisin valvottava lainsäädäntö on suunnitelman liitteessä 1. Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :n mukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään: 1) tarkastuksen sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 16
3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Toimialakohtainen valvonta esitellään kunkin toimialan omassa valvontasuunnitelmassa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. 3.1.1. Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa on valvontakohteiden riskinarviointia käsitelty tarkemmin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialueella erilaisia. Riskinarvioinnin lähtökohtana on valvontakohteiden lukumäärien tieto ja kohteiden tuntemus. Riskinarvioinnissa pyritään järjestelmällisesti tunnistamaan valvontakohteen vaarat ja terveyshaitat sekä arvioimaan niiden merkitys. Riskinarvioinnin lähtökohtana ovat toimialakohtaiset ohjeet valvontakohdetyypeittäin. Valvontakohdekohtaiseen riskinarviointiin vaikuttaa esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai muu vastaava laadunvalvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen jotka pienentävät riskiä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit, tapahtuneet onnettomuudet tai toistuvat toimintaa koskevat ilmoitukset voivat olla perusteena tarkastustiheyden lisäämiselle. Kaikkien valvontakohteiden osalta riskinarviointia ei ole tehty. Kohdekohtaista riskinarviointia jatketaan. Riskinarvioinnissa käytetään Tarkastajaasianhallintaohjelman riskinarviointia sekä toimialakohtaisia ohjeita. Terveysvalvonnan tavoitteena on, että kohdekohtainen riskinarviointi on tehty kaikille valvontakohteille vuoden 2014 loppuun mennessä. 3.1.2. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastus voi sisältää näytteenottoa ja mittauksia kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat ympäristöterveydenhuollon säännöllistä tarkastustoimintaa. Toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Tarkastusaikaan kuuluu tarkastuksen valmistelu, tarkastus ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Pääsääntöisesti yhteen tarkastukseen käytettävä aika on vähintään kaksi tuntia. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään. Tarkastuksen lakipe- 17
rusteet on käytävä ilmi sekä valvontasuunnitelmassa että tarkastuskertomuksessa. Tarkastus voi olla myös useamman lain perusteella tehtävä tarkastus silloin, kun tarkastettaviin asiakokonaisuuksiin pystytään perehtymään riittävästi. Tarkastusten tarkempi määrittely selostetaan kunkin toimialakohtaisen suunnitelman yhteydessä. Lisäksi kukin suunnitelma sisältää yksityiskohtaisesti toimialoittain tarkastuksen sisällön ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan. Eri valvontakohdetyyppien tarkastusten sisältö määräytyy lainsäädännön vaatimuksiin, keskusvirastojen ohjeisiin ja terveysvalvonnan laatujärjestelmään. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomukseen merkitään valvonnan tarkoitus, sovellettu lainsäädäntö, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet ja niiden määräajat. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Suunnitelmallisten tarkastusten lisäksi tehdään paljon ennalta suunnittelemattomia tarkastuksia, joita ovat esimerkiksi ilmoitusten perusteella tehtävät tarkastukset, erityistilanteisiin liittyvät tarkastukset ja uusien kohteiden ennakkotarkastukset. Näiden tarkastusten sisältö ja tarkastukseen käytettävä aika ovat suunnitelmallisten tarkastusten kanssa samanlaisia. 3.1.3. Valvontakohteiden / -kohdetyyppien tarkastustiheydet Toimialakohtaiset valvontakohdetyyppien keskimääräiset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat on esitetty toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa taulukoituna. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella, joita tullaan tarkentamaan kohdekohtaisen riskinarvioinnin tarkentumisen myötä. Riskinarvioinnin lähtökohtana on valvontakohteiden lukumäärien tieto ja kohteiden tuntemus. Näiden perusteella määräytyy valvontatarve. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa käsitellään tarkemmin tarkastustiheyksiä ja tarkastusaikoja. Kaikilla valvontakohteilla ei ole ilmoitus- tai hyväksymismenettelyä, joten näiden kohteiden kartoittamiseen tulee varata aikaa. Niille valvontakohteille, joille riskinarviointia ei ole tehty, määräytyy valvontakohdekohtainen tarkastustiheys keskusviranomaisten määrittelemien tarkastustiheyksien mukaisesti. Valvontakohteiden valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien perusteella. Tarkastukset laskutetaan vasta kun ne on tehty. Vuosittaiset valvontamaksut laskutetaan erikseen sovitun aikataulun mukaisesti. Uudet valvontakohteet tulevat ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyn yhteydessä suunnitelmallisen valvonnan piiriin, joten kohteeseen tehtävät tarkastukset ovat suunnitelmallisia tarkastuksia ja niistä peritään hyväksytyn taksan mukainen tarkastusmaksu. 18
4. ERITYISTILANTEISIIN VALMISTAUTUMINEN Lainsäädäntö edellyttää ympäristöterveydenhuollolta varautumista erityistilanteisiin. Erityistilanteisiin varautumista parannettiin päivittämällä erityistilannesuunnitelma vuonna 2008. Valmiussuunnitelma päivitetään ajan tasalle vuosien 2014 ja 2015 aikana. Valmiussuunnitelmaan sisällytetään terveydensuojelulain tarkoittama erityistilannesuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt ympäristöterveydenhuollon erityistilanneoppaan, jota hyödynnetään erityistilannesuunnitelmaa laadittaessa. 4.1. Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioiden selvittäminen kuuluu ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Valtioneuvoston asetus 1365/2011 (elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä) mukaisesti ympäristöterveydenhuoltojaosto on 20.9.2013 päivittänyt selvitystyöryhmän kokoonpanon (21 ). 5. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valvontasuunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosittain Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. ympäristöterveydenhuoltojaostossa. Arviointia hyödynnetään valvonnan kehittämiseen, valvonnan toimivuuden varmistamiseen ja uusien suunnitelmien laatimiseen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan: kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet (tarkastusten kattavuus) tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin valvonnan kattavuus toimialoittain. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet, jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla jaksolla erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön osallistumisesta valvontaprojekteihin valtakunnallisten ja omien painopistealueiden valvonnan toteutuminen esiin tulleiden epäkohtien määrä, laatu ja korjaavat toimenpiteet voimavarojen riittävyys suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin suhteessa muihin tehtäviin voimavarojen kohdentuminen eri lakien mukaiseen valvontaan koulutuksen painopisteet ja laajuus maksujen kohdentuminen valvonnan voimavarojen ja toiminnan kehittämiseen. 19
Yhteenveto toimialakohtaisten toteutumien arvioinnista voidaan koota esimerkiksi taulukkoon 5.1a. Taulukko 5.1a Voimavarojen jakautuminen valvottaville toimialoille Suunniteltu (taulukosta 2.2b) Toteutunut Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Kemikaalivalvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Eläinlääkintähuolto yhteensä tarve riskinarvioinnin perusteella Toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnissa käytetään keskusvirastojen laatimia lomakkeita, joiden avulla selvitetään toimialakohtaisesti toteutunut valvonta. Mikäli suunnitelmassa asetetut tavoitteet eivät toteudu, arvioinnissa tarkastellaan mahdollisia syitä tähän (virkavapaat, yllättävät projektit, muut tehtävät yms.). Valvonnasta saaduilla tuloilla tulee turvata ympäristöterveydenhuollon mahdollisuus ylläpitää valvontaa. Koko valvontayksikön tulot voidaan esittää kootusti taulukon 5.1b mukaisesti. Taulukko 5.1b Toimialakohtaiset tulot suunnitelmallisen valvonnan tulot Elintarvikevalvonta Terveydensuojeluvalvonta Tupakkavalvonta Kemikaalilainvalvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Yhteensä Muut tulot (hyväksymispäätökset yms.) Toteutumisen arviointi sisältää paljon taulukoita, mutta siihen tulee liittää myös sanallinen arvio valvonnan onnistumisesta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. ympäristöterveydenhuoltojaoston hyväksymä valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi lähetetään vuosittain aluehallintovirastolle kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 20
Liite 1 Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä 1) Elintarvikelaki (23/2006) 2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006) 4) Alkutuotantoasetus (134/2006) 5) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 6) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) 7) eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 9) Ensisaapumisasetus (118/2006) 10) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) 11) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011) 12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002 13) valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007) 15) MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus) (37/EEO/2006) 16) MMM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus) (28/2009) 17) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) Terveydensuojelun lainsäädäntöä 1) Terveydensuojelulaki (763/94) 2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet 21
o STM:n asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (ns. EU uimarantavesien valvontaan) ja STM:n asetus 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä 1) Tupakkalaki (693/1976) 2) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) 3) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 4) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999) 5) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä 1) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) 2) Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011) Eläinlääkintähuolto 1) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 2) Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta (1031/2009) 3) Eläintautilaki (55/1980) Muuta 1) Hallintolaki (434/2003) 2) Kuntalaki (365/1995) 3) Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (N:o 665/2006) 4) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (N:o 664/2006) 5) Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) 6) Lääkelaki (395/1987) 22
OSA II Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat 23
ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVAL- VONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 Päivitys vuodelle 2014 24
1. ELINTARVIKEVALVONTA Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Lainsäädännössä asetetut päämäärät on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu, varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan, suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta ja varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Lisäksi lainsäädännön tavoite on turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta ja osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Kunnan on huolehdittava alueellaan elintarvikelain (23/2006) mukaisesta valvonnasta, jollei 30, 31, 34, 42 tai 43 :stä muuta johdu. Lisäksi, kunta tekee aluehallintovirastolle ja Elintarviketurvallisuusvirastolle elintarvikemääräysten mukaiset ilmoitukset ja raportit, neuvoo elintarvikealan toimijoita ja kuluttajia sekä tiedottaa elintarvikelain soveltamisalaan kuuluvista asioista, avustaa valtion viranomaisia korvausta vastaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa ja julkaisee suorittamansa elintarvikevalvonnan tulokset Elintarviketurvallisuusviraston määräämällä tavalla. 1.1 Elintarvikevalvontasuunnitelma Sosterin ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvontasuunnitelma on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valvontasuunnitelmaa. Vuosille 2011 2014 laadittu suunnitelma kytkeytyy yhteiseen valvontasuunnitelmaan siten, että koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeva suunnitelma on yhteisessä osassa ja elintarvikevalvontaa erityisesti koskevat tarkennukset omassa osassaan. Suunnitelmassa on vuosittain muuttuva osa (valvontaprojektit, valvonnan painopisteet ja muut asiat), missä kuvataan elintarvikevalvonnan hankkeet mm. valvonta- ja tietojärjestelmäprojektit, sekä osallistuminen alueellisiin ja EU-tason hankkeisiin. Elintarvikelakia (23/2006) on muutettu lailla elintarvikelain muuttamisesta (352/2011). Muutokset ovat tulleet voimaan 1.9.2011. Elintarvikelain muutoksella elintarvikevalvonnan painopistettä on siirretty huoneistojen ennakkohyväksymismenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Nykyisenkaltaisen hyväksymismenettelyn piirissä ovat ainoastaan eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset. Elintarvikealan toimijoilla on edelleen velvollisuus huolehtia omavalvonnasta yrityksessään, mutta omavalvontasuunnitelmia ei enää hyväksytetä valvontaviranomaisella. Pienimmät toimijat, kuten yksityishenkilöiden tai harrastekerhojen vähäinen elintarvikkeiden myynti tai tarjoilu, on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Alkutuotannon tuotteiden vähäisen luovutuksen suoraan kuluttajalle katsotaan kuuluvan alkutuotantoon, eikä siitä enää tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Lihantarkastus ja siihen liittyvä valvonta pienteurastamoissa ja riistankäsittelylaitoksissa on siirretty kunnilta Eviran vastuulle. Eviran tehtävänä on nyt myös niiden sekä niiden yhteydessä 25
olevien laitosten hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi. Evira voi kuitenkin tehdä kunnan kanssa sopimuksen siitä, että kunta hoitaa niissä lihantarkastuksen. Elintarvikelain muutoksessa on säädetty myös valvontatietojen julkistamisesta. Sen mukaan elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja Eviran määräämällä tavalla. Säännöksen toimeenpanoa varten Evirassa on päätetty, että Oiva-järjestelmä otetaan käyttöön koko maassa toukokuussa 2013. Vuoden 2014 alusta alkaen elintarvikehuoneistojen on julkaistava tulokset myös huoneistojen pääovien läheisyydessä. Kuvassa 2. on esitetty käytössä olevat Oiva-hymiöt. Kuva 2. Käytössä olevat Oiva-hymiöt. Elintarvikelain (23/ 2006) 48 :n mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisällön määrittely; 2) valvontakohteiden tarkastustiheys; 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen; 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 5) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein. Suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan lisäksi elintarvikevalvontasuunnitelmassa huomioidaan muu elintarvikelain tarkoittama valvonta ja siihen tarvittava työaika ja henkilöresurssit. Tällaisia tehtäviä ovat elintarvikehuoneistojen ja omavalvontasuunnitelmien hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittely, lausunnot, terveysvaara (Rasff) ilmoitusten vaatimat toimenpiteet, ruokamyrkytys- ja epidemiaepäilyjen selvitykset, valitusten johdosta tehtävät toimenpiteet ja yritysten ohjaus ja neuvonta. Myös elintarvikevalvonnan laatujärjestelmän arviointi ja päivittäminen, suunnittelu, toiminnan ja välineiden kehittäminen sekä erityistilanteisiin varautuminen huomioidaan suunnitelmassa. 26
2. VALVONTAKOHTEET Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 ). Näitä ovat: - ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/2011 14 ja 15 ) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; - liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/2011 15a.1 ); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuitenkin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston tai käsitellyt ko. huoneistosta tehdyn ilmoituksen; - toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja tai tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (elintarvikelain muutos 643/2010 21a ); sekä - ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ) 3. VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENET- TELY Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä on säädetty elintarvikelain 13-15 ja 22 :ssä ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassa asetuksessa (elintarvikelain muutos 352/2011). 3.1 Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Laitoksen vaatimustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä (yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004, artikla 6.3). Laitoksen hyväksymisestä tai ehdollisesta hyväksymisestä tehdään päätös (elintarvikelaki 13 ja 15 ). Toiminnan laitoksessa saa aloittaa, jos laitos täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/2011 13.5 ), ja laitos on hyväksytty. 3.2. Valvontakohteesta ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta 14 :ssä säädetylle valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen 27