Säteilylain muutokset ja terveysalankoulutus Anja Henner, TtT, yliopettaja Anja.henner@oamk.fi
Tausta EU:n perusturvallisuusdirektiivi 2013/59/Euratom (BSS, Basic Safety Standard) Piti implementoida 8.2.2018 mennessä, mutta onnistui vasta 15.12.2018 Vaati terminologisia ja rakenteellisia muutoksia säteilylainsäädäntöön => perusteltua uudistaa koko lainsäädäntö Myös perustuslain vuoksi tarvitaan muutoksia Säteilylaki vuodelta 1991 ja perustuslaki vuodelta 1999 Viranomaisvalvonnan yhteydessä havaitut muutostarpeet huomioitu Uudistetaan samalla ionisoimatonta säteilyä koskevia säännöksiä Säännökset ionisoimattoman säteilyn laitteiden nopean teknisen kehityksen edellyttämälle riskipohjaiselle valvonnalle
Mitkä muuttuu? Uudistuksessa kumoutuvat: Säteilylaki vuodelta 1991 muutoksineen STM:n asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä ST-ohjeet Terveydensuojelulaki, rikoslaki, ydinenergialaki (muutoksia) Uudistuksessa on otettava huomioon perustuslaki sekä muu lainsäädäntö ja kansainväliset suositukset (mm. ionisoimatonta säteilyä koskien) Eräitä asetustasoisia säädöksiä ja Säteilyturvakeskuksen ohjeita siirretään lain tasolle uuden perustuslain edellyttämällä tavalla STUK:lle valtuus antaa sitovia määräyksiä Annossuureet muuttuvat: ESAK, KAP, KLP
Uuden säteilylainsäädännön rakenne Säteilylaki 859/2018, voimaan 15.12.2018 VN:n asetus ionisoivasta säteilystä 1034/2018 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181044 Osa STUKin määräyksistä valmistuu lain voimaantuloa myöhemmin.
Määräykset Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta S/1/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalle sekä toimista säteilyturvallisuuspoikkeamien aikana ja niiden jälkeen S/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä S/3/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys säteilymittauksista S/6/2018 S/4/2018 Laserin käyttö S/5/2018 Kosmetiikka
Säteilylaki 12 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen Tässä laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisesta vastuussa olevan organisaation johdon on huolehdittava siitä, että organisaation toiminnassa ylläpidetään ja kehitetään hyvää turvallisuuskulttuuria ja kaikilla tasoilla työskentelevät henkilöt, tehtäviensä mukaan: 1) ovat tietoisia toimintaan ja suojelutoimiin liittyvistä säteilyriskeistä sekä ymmärtävät niiden turvallisuusmerkityksen 2) noudattavat turvallisia toimintatapoja 3) osallistuvat turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen Lisäksi organisaation johdon on huolehdittava, että turvallisuusjohtamisessa yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen turvallisuuden hallitsemiseksi.
Uusia nimikkeitä Säteilytoiminnan henkilöstön pätevyys- ja koulutusvaatimukset uudistetaan Perus- ja täydennyskoulutusvaatimukset STM:n asetuksessa Toiminnanharjoittajan vastuu korostuu, joten apuna pitää osata käyttää asiantuntijoita Säteilysuojelujärjestelmässä on useampia rooleja kuin ennen, mutta samalla henkilöllä voi olla useampi rooli Säteilyturvallisuusvastaava (STV) henkilö, joka huolehtii toiminnanharjoittajan apuna, että säteilysuojelujärjestelyt toteutetaan säteilytoiminnassa Säteilyturvallisuusasiantuntijalla (STA) henkilö, joka antaa toiminnanharjoittajalle neuvoja työntekijöiden ja väestön asianmukaisen säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija (LFA) henkilö, joka antaa toiminnanharjoittajalle neuvoja lääketieteelliseen säteilyaltistukseen sovellettavasta säteilyfysiikasta On käytettävä, kun kyseessä on lääketieteellinen altistus tai muu henkilön kuvantaminen, jossa käytetään terveydenhuollon laitetta
Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnanharjoittajan on tehtävä säteilytoiminnan turvallisuusarvio (siirtymäaika 18kk), jossa: 1. tunnistetaan, miten toiminnasta voi aiheutua säteilyaltistusta ottaen huomioon mahdolliset säteilyturvallisuuspoikkeamat 2. arvioidaan toiminnasta aiheutuva työperäisen, väestön ja lääketieteellisen altistuksen suuruus sekä potentiaalisen altistuksen todennäköisyys ja suuruus 3. esitetään toimet säteilyturvallisuuden varmistamiseksi ja säteilysuojelun optimoimiseksi 4. esitetään toimet tunnistettujen säteilyturvallisuuspoikkeamien ennaltaehkäisemiseksi sekä niihin varautumiseksi 5. esitetään säteilytoimintoja koskevat luokitukset Turvallisuusarvio on laadittava kirjallisesti ja se on pidettävä ajan tasalla Arvion laajuus on suhteessa toiminnan riskeihin
Säteilyaltistuksen luokat Altistus Luokka Huom. 3 2 1 Työperäinen altistus Väestön altistus Efektiivinen annos 1 msv 1 Efektiivinen annos 0,1 msv 2 Efektiivinen annos 6 msv Efektiivinen annos 0,3 msv Efektiivinen annos > 6 msv Efektiivinen annos > 0,3 msv. Efektiivinen annos on työntekijälle aiheutuva vuosiannos. Efektiivinen annos on edustavalle henkilölle aiheutuva vuosiannos. Annosseuranta! 1 Luokka on 3 kun toiminnasta aiheutuu työperäistä altistusta on mutta se on niin pieni, että työntekijöitä ei luokitella säteilytyöntekijöiksi. Luokka on E jos toiminnasta ei aiheudu työperäistä altistusta. 2 Luokka on 3 kun toiminnasta aiheutuu väestöaltistusta. Luokka on E jos toiminnasta ei aiheudu väestöaltistusta.
Säteilyaltistuksen luokat Luokka 3 Luokka 2 Luokka 1 Lääketieteellinen altistus Efektiivinen annos 0,1 msv, ja toiminnasta ei aiheudu potilaalle säteilyhaittaa. Tavanomainen hammasröntgen, luun mineraalipitoisuuden mittaus (dexa) Efektiivinen annos 100 msv, ja toiminnasta ei aiheudu potilaalle säteilyhaittaa. Röntgentoiminta ja isotooppilääketiede Efektiivinen annos > 100 msv, tai paikallinen tai elimeen absorboitunut annos > 10 Gy, tai toiminnasta voi aiheutua potilaalle säteilyhaitta. Sädehoito, kardiologia
Säteilylaki 859/2018 115 : Tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon suorittaja Röntgenhoitaja saa itsenäisesti tehdä lähetteen mukaisen säteilylle altistavan tutkimuksen ja antaa suunnitelman mukaisen hoidon. Muu terveydenhuollon ammattihenkilö saa lääketieteellisestä altistuksesta vastuussa olevan lääkärin valvonnassa avustaa sellaisen röntgenlaitteen käytössä, jonka käyttöön hänet on koulutettu. Toiminnanharjoittaja ja lääketieteellisestä altistuksesta vastaava lääkäri voi valtuuttaa asianmukaisen täydennyskoulutuksen saaneen isotooppikuvantamiseen perehtyneen muun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin röntgenhoitajan suorittamaan isotooppilääketieteen yhdistelmälaitteella tehtävän ennalta määritellyn vakio-ohjelman mukaisen natiivitietokonetomografiatutkimuksen, jos tutkimus on kiinteä osa isotooppikuvantamista.
Säteilylaki 115 : Tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon suorittaja: Hammasröntgenkuvauksiin ammatillisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö saa lääkärin tai hammaslääkärin ohjeiden mukaan tehdä hammasröntgenkuvauksia. Muulla säteilylle altistavan tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon suorittamiseen osallistuvalla henkilöllä tulee olla tehtävänsä mukainen koulutus ja kokemus. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen suorittamista koskevat vastuut ja menettelyt on selkeästi järjestetty.
116 : Tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon suorittajan vastuut Tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon suorittajan on omalta osaltaan varmistettava ennen säteilyn kohdistamista ihmiseen, että tutkimus, toimenpide tai hoito suoritetaan turvallisesti. Erityisesti on varmistettava, että: 1) säteilylähteen varo- ja suojausjärjestelmät ovat kunnossa ja käytettävät laitteet toimivat moitteettomasti; 2) potilas on asianmukaisesti suojattu ja säteilyaltistus rajattu niihin kehon osiin, joihin säteily on tarkoitus kohdistaa; 3) potilaalle annettava radioaktiivinen aine on asianmukaisesti tarkastettu
Säteilysuojelukoulutus Työntekijällä on oltava tehtävänsä edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen säteilyfysiikassa, - biologiassa ja suojelussa Täydennyskoulutuksella varmistetaan, että työntekijöillä on työtehtäviensä mukaiset ja ajantasaiset tiedot ionisoivasta säteilystä ja sen vaikutuksista säteilysuojelusta ja säteilytoimintaa koskevista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista Pystyttävä tehtävänsä mukaan viestimään näistä asioista joko työtoverien tai potilaiden kanssa
Säteilysuojelukoulutus (STM asetus 1044/2018) Kansallinen tutkintojen viitekehys: NQF 6, Edistyneet tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen NQF 7, Pitkälle erikoistuneet tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun perustana NQF 8, Edistyneimmän tason tiedot Mitä tarkoittavat sairaanhoitajakoulutuksessa? - Leikkaussalityöskentelyssä - Gastroenterologiassa? - Kardiologiassa? - Päivystyksessä? -?
Radiation Protection 175 Säteilylle altistuva
Muu säteilyä käyttävä terveydenhuollon ammattihenkilö A. Säteilyfysiikka ja säteilybiologia Muu säteilylle altistavaa työtä tekevä terveydenhuollon ammattihenkilö
Muu säteilyä käyttävä terveydenhuollon ammattihenkilö Muu säteilylle altistavaa työtä tekevä terveydenhuollon ammattihenkilö B. Säteilysuojelu lääketieteellisessä altistuksessa
C.Työntekijöiden ja väestön suojelu Mitä tulee sisällyttää peruskoulutukseen?
Muita näkökohtia VNA 1034/2018 22 6) radioaktiivisten lääkkeiden antamiseksi tutkittavalle tai hoidettavalle on oltava käytettävissä terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka säteilylain 114 :n 1 momentissa tarkoitettu lääkäri on osoittanut kyseiseen tehtävään; 7) isotooppitutkimuksen aikana röntgenhoitajan, bioanalyytikon tai isotooppilääketieteen kuvantamiseen koulutuksen saaneen sairaanhoitajan on oltava paikalla varmistamassa tutkimuksen kulku
Täydennyskoulutus Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että säteilytoimintaan osallistuvat työntekijät saavat säteilysuojelua käsittelevää täydennyskoulutusta riittävästi ja säännöllisesti. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa vastuullaan olevasta säteilysuojelun täydennyskoulutuksesta työntekijäkohtaisesti.
Täydennyskoulutuksen tavoitteet ja määrä Kaikilta edellä mainituilta osa-alueilta viiden vuoden aikana yhteensä: - Röntgenhoitaja ja isotooppiyksikössä työskentelevä bioanalyytikko tai sairaanhoitaja 40 t - Säteilyn käytössä avustava terveydenhuollon ammattihenkilö: 20t - Muu säteilylle altistavaa työtä tekevä terveydenhuollon ammattihenkilö: 20 t STV:llä edellä olevan lisäksi 10 t viiden vuoden aikana
Säteilyturvallisuusvastaavan pätevyys STV:n pätevyysvaatimuksena on toiminnan luonteen ja toimintaan liittyvien riskien mukaan: 1. Säteilyn lääketieteellisessä käytössä soveltuva yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto soveltuvalta matemaattis-luonnontieteelliseltä, teknilliseltä, lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen alalta. 2. Muussa säteilyn käytössä ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva muu pätevyys STV:na terveydenhuollon natiiviröntgentoiminnassa voi toimia myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu röntgenhoitaja Lisäksi on suoritettava STV:n säteilysuojelukoulutusohjelma
Selvitysvelvollisuus Toiminnanharjoittajan ja työnantajan vastuuta ulkopuolisen työntekijän suojelussa selkeytetään Toiminnanharjoittajan on työntekijän suojelemiseksi selvitettävä ennalta työntekijän aiempi säteilyaltistus ja ennalta arvioitava työntekijään kohdistuva, toiminnanharjoittajan vastuulla olevasta työstä aiheutuva säteilyaltistus ja keinot sen vähentämiseksi Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös tavanomaisesta poikkeavat työskentelyolosuhteet
Säteilyturvallisuuspoikkeamista Toiminnanharjoittajan, jonka vastuulla säteilyturvallisuuspoikkeama on, ja viranomaisen, jonka tietoon säteilyturvallisuuspoikkeama tulee, on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä: 1) säteilyturvallisuuspoikkeamasta, jonka seurauksena työntekijöiden tai väestön säteilyturvallisuus säteilyn käyttöpaikalla tai sen ympäristössä voi vaarantua 2) merkittävästä suunnittelemattomasta lääketieteellisestä altistuksesta 3) turvallisuuslupaa edellyttävän säteilylähteen katoamisesta, luvattomasta käytöstä ja hallussapidosta; 4) radioaktiivisen aineen merkittävästä leviämisestä sisätilaan tai ympäristöön 5) muusta poikkeavasta havainnosta ja tiedoista, joilla voi olla olennaista merkitystä säteilyturvallisuuden kannalta.
Merkittävä suunnittelematon lääketieteellinen altistus säteilyturvallisuuspoikkeaman yhteydessä on kysymyksessä, jos 1) potilaan saama sädehoitoannos poikkeaa tai olisi voinut poiketa yli 25 % suunnitellusta kokoannoksesta; 2) kahden tai useamman peräkkäisen potilaan saama sädehoitoannos jollakin alueella, joka poikkeaa tai olisi voinut poiketa 5 25 % suunnitellusta annoksesta; 3) väärä potilas altistuu, kun lääketieteellisen altistuksen luokka on 1; 4) potilas tai väärä potilas altistuu ja ylimääräisen säteilyaltistuksen aiheuttama efektiivinen annos on suurempi kuin 10 msv tai tutkimuksesta tai toimenpiteestä aiheutuu deterministinen haitta ylimääräisen säteilyaltistuksen vuoksi; 5) ylimääräisen altistuksen aiheuttama sikiöön absorboitunut annos on yli 10 mgy; 6) vähintään 10 potilaalle aiheutuu ylimääräinen altistus, kun yhden potilaan altistus on vähintään 50 % suunniteltua altistusta suurempi toiminnassa, jossa lääketieteellisen altistuksen luokka on 1 tai 2; 7) muu lääketieteellinen altistuminen, josta on tärkeää tiedottaa muille toiminnanharjoittajille vastaavan säteilyturvallisuuspoikkeaman välttämiseksi.