PÄÄTÖS Nro Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro 14/2019 LSSAVI/7319/2018 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2019 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, broilereiden kasvatustoiminta, luvan tarkistaminen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien -päätelmien johdosta, Lapua HAKIJA Kankaan Broiler Oy Vaasantie 624 as 2 62130 Hellanmaa Y- tunnus 0732044-5 TOIMINTA Tilalla harjoitetaan broilereiden kasvatustoimintaa. Hakemus koskee luvan tarkistamista 21.2.2017 julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien -päätelmien johdosta. Eläinsuoja sijaitsee Lapuan kaupungissa kiinteistöillä Toijanmaa 408-404-16-42 ja Yli-Nevala 408-404-16-240. ASIAN VIREILLETULO, PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille 23.8.2018. Ympäristönsuojelulain 80 ja 81 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 19.2.2018 antamallaan päätöksellä (EPOELY/3012/2015) tarkastanut hakijan ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisen selvityksen ja määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen aluehallintovirastolle viimeistään 31.8.2018. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaan ympäristölupaa on tarpeen tarkistaa. Tilan toiminta on selvityksen mukaan pääsääntöisesti -päätelmien mukaista. Toiminnan ympäristölupa ei täytä -päätelmien vaatimuksia lannan kokonaistypen ja -fosforin tarkkailun ( 24) eikä ilman vapautuvien ammoniakkipäästöjen tarkkailun ( 25) osalta. Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli 40 000 siipikarjapaikkaa). Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi-Suomen ympäristökeskus on 21.11.2007 myöntänyt ympäristöluvan (diaarinumero LSU2007-Y-506-113) broilerin kasvatustoiminnan harjoittamiselle laajuudessa enintään 60 000 eläinpaikkaa kasvatuserää kohden. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hakemukseen on liitetty -selvityslomake, jossa on esitetty tiivistetysti parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen broilerin kasvatustoiminnassa: Nro -tekniikka (kohtien numerointi selvityslomakkeen mukaisesti) Toteutuu tilalla Hakijan perustelut TOIMINTATAVAT 1 1.Ympäristöjärjestelmä Ei ole mahdollinen Noudatetaan teurastamon laatujärjestelmää. 2 2. Hyvät toimintatavat Kaikki 2 a), b), c), d) ja e) kohdan mukaiset toimintatavat käytössä. 3 3. Lannan kokonaistypen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen ruokintamenetelmillä 3 mukaisista toimintavoista ovat käytössä alennettu rehuraaka-aineiden valkuaispitoisuus, monivaiheruokinta, sekä rehun lisäaineet, joilla vähennetään lannassa eritetyn kokonaistypen määrää. 4 4. Lannan kokonaisfosforin vähentäminen ruokintamenetelmillä 4 mukaisista toimintavoista ovat käytössä tuotantovaiheen vaatimuksiin mukautettu monivaiheruokinta, sallituin lisäainein vähennetään lannan kokonaisfosforia ja käytetään helposti sulavia epäorgaanisia fosfaatteja. 5 5. Tehokas vedenkäyttö 5 mukaisista toimintavoista ovat käytössä vedenkulutuksen tarkkailu ja kirjaaminen, vesivuotojen tarkkailu ja korjaaminen, painepesurin käyttö eläinsuojien puhdistuksessa, kullekin eläinluokalle soveltuvat juottovälineet ja juomalaitteiden säännöllinen kalibrointi. 6 6. Jäteveden syntymisen vähentäminen 7 7.Jätevesipäästöjen 6 mukaisista toimintavoista ovat käytössä valumavesien määrän minimointi, pesuvesien käytön minimointi. Sadevesien pääsy puhdistamista vaativien jätevesien joukkoon estetään. 7 mukaisista toimintatavoista vä-
3 hentäminen ovat käytössä jätevesien johtaminen erilliseen umpisäiliöön ja jäteveden levittäminen. 8 8. Energian tehokas käyttö 8 mukaisista toimintavoista ovat käytössä hyvin tehokkaat lämmitys/jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, ja niiden käytön optimointi. Eristetyt eläinsuojat ja energiatehokas valaistus. 29 9. Prosessimuuttujien tarkkailu Kaikki 29 mukaiset toimintatavat ovat käytössä. MELU, PÖLY JA HAJU 9 10. Melun vähentäminen Ei Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa. Tilalla ei ole melunhallintasuunnitelmaa. 10 11. Melun ehkäiseminen ja vähentäminen Käytössä on 10 mukaisia menetelmiä vähintään yksi tai useampi (kuten laitteiden, toimintojen sijainti, melua vähentävät työskentelytavat ja hiljaiset laitteet). Meluntorjuntalaitteiden tai tärinänvaimentimien käyttö ei ole mahdollista. 11 & 27 12. Pölyn vähentäminen ja pitoisuuksien tarkkailu Pölyn muodostumista eläinsuojissa vähennetään seuraamalla broileriparven käyttäytymistä niin, että parvi pysyy rauhallisena eikä nosta pölyä ilmaan. Pehkua ei myöskään päästetä liian kuivaksi. Rehu on rakeistettu. Kasvattamossa ilmanvirtaus on luonnostaan hidas. Eläinsuojan pölypitoisuutta vähennetään kesällä, kun pehku on kuivaa, sumuttamalla tuloilmaan korkeapaineista vesisumua. Em. alentaa hallin lämpötilaa ja sitoo pölyä. Nykytekniikalla poistoilman ilmanpuhdistukseen ei ole olemassa järkevillä taloudellisilla kustannuksilla suodatusta. 12 & 26 13. Hajujen vähentäminen ja säännöllinen tarkkailu Toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan haittaa herkille kohteille eikä ole odotettavissakaan. Käytetään turvetta kuivikkeena. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määräyksiä hajuun liittyen. 13 14. Hajujen ehkäiseminen Tuotantotilojen läheisyydessä ei ole herkkiä kohteita. Ympäristöluvassa mainittu koulukin on lopetettu. Rehut siirretään umpisäiliöautosta
4 teräksiseen umpisiiloon. Rehuvuodot siivotaan välittömästi. Hallien ns. likainen pää pestään ja desinfioidaan joka kasvatuserän välissä. Poistoilmahormit sijaitsevat rakennuksen harjalla. Helleaikana käytettävissä jättipuhaltimissa on ritilä, joka ohjaa ilmavirran maata kohti. Ilmanpuhdistusjärjestelmää ei ole saatavilla. Lanta pyritään multaamaan niin nopeasti kuin se työteknisesti on mahdollista. Asutusalueiden läheisyydessä sijaitsevilla peltolohkoilla neljän tunnin sisällä, muualla viimeistään vuorokauden sisällä. 28 15. Ammoniakki-, pölyja/tai hajupäästöjen tarkkailu eläinsuojissa, joissa on ilmanpuhdistusjärjestelmä Ei Ilmanpuhdistusjärjestelmää ei ole. 14 mukaisista toimintatavoista käytössä on päästöjä aiheuttavan lattiapinta-alan pienentäminen suhteessa kuivalantakasan tilavuuteen. LANNANKÄSITTELY 14 16. Kuivalannan varastoinnin ammoniakkipäästöjen vähentäminen Kuivalanta varastoidaan etäkuivalantaloissa (2 kpl), jotka varustettu kolmella seinällä. Lisäksi toisessa lantaloista katos. 15 17. Kuivalannan varastoinnista maaperään ja veteen aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen Kuivalanta varastoidaan kuivalantalaan. Käytetään kuivalantavarastoa, jonka varastointitila riittää niin aikoina, joina lannan levitys ei ole mahdollista. Jos kuivalantaa aumataan, aumaaminen tehdään pelloilla kaukana pinta- ja/tai pohjavesialueista. 20 22. Lannan levityksen maaperä- ja vesistöpäästöjen vähentäminen Kaikki 20 mukaiset toimintatavat ovat käytössä. 22 24. Lannan muokkaaminen maahan Lanta pyritään multaamaan niin nopeasti kuin se työteknisesti on mahdollista. Asutusalueiden läheisyydessä sijaitsevilla peltolohkoilla neljän tunnin sisällä, muualla viimeistään vuorokauden sisällä.
5 24 25. Lannan kokonaistypen ja -fosforin tarkkailu Tilalla on vuosittain tarkkailtu lannan kokonaistypen ja -fosforin määriä eläinluokittain. Lantaanalyysi tehdään viiden vuoden välein. AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA VÄHENTYMISEN ARVIOINTI 25 26. Ilmaan vapautuvien NH3-päästöjen tarkkailu Ei Ammoniakkipäästöjä ei ole tarkkailtu vuosittain. 23 27. Koko tuotantoprosessin NH3-päästöjen vähentymisen tarkkailu Ei Ammoniakkipäästöjen mistä ei ole tarkkailtu. vähenty- AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN ELÄINLAJEITTAIN 32 30. Broilerikasvattamoiden ammoniakkipäästöjen vähentäminen 32 mukaisista toimintatavoista käytössä koneellinen ilmanvaihto ja vuotamaton juottojärjestelmä sekä kuivikkeen koneellinen kuivaus sisäilmalla. Muut 32 mukaiset toimintatavat eivät ole mahdollisia. Tilalla ei muodostu lietelantaa, joten -päätelmät 16, 17, 18, 21 eivät koske tilan eläinsuojissa harjoitettavaa broilerikasvatusta. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Hakemukseen on liitetty ympäristönsuojelulain 82 :n mukainen arvio maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Hakijan mukaan em. selvityksen laatimiselle ei ole tarvetta. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Rakennuspaikka on peltoaluetta. Tuotannossa käytettävät kemikaalit ovat öljyjä, polttoaineita ja puhdistus- ja desinfiointiaineita. Polttoöljyt säilytetään valuma-altaallisissa säiliöissä, joiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tankkauspaikat on myös asfaltoitu. Öljyt säilytetään konehallissa betonilattialla, josta mahdolliset vuodot havaitaan heti ja öljyvuoto on helposti imeytettävissä. Rakennuksien ja laitteiden kunnosta huolehditaan jatkuvasti. Piha-alueet, joissa käsitellään lantaa, on asfaltoitu. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 11.10.2018 ja 1.11.2018. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Lapuan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnon ovat antaneet Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen/ ympäristöinsinööri 1) Lapuan kaupungin ympäristöinsinööri (27.11.2018 10) toteaa lausunnossaan, että ympäristöinsinöörillä ei ole huomautettavaa ympäristöluvan tarkistamista koskevasta hakemuksesta.
6 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (29.11.2018, EPOELY/3012/2015) esittää lausuntonaan, että annettavissa lupamääräyksissä tulee huomioida -päätelmät kattavasti. ELY-keskus toteaa, että lanta-analyysi tulee ottaa vähintään viiden vuoden välein ja että lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä tulee seurata vuosittain esimerkiksi massataselaskennan avulla. Toiminnanharjoittajan tulee vuosiraportoinnin yhteydessä ilmoittaa, onko lanta-analyysi voimassa. Luvassa tulee määrätä ammoniakkipäästöjen tarkkailusta sekä ammoniakkipäästön rajaarvo (-AEL-arvo). Kankaan Broiler Oy:n broilerihallien lähin naapurin rakennus sijaitsee noin 90 metrin etäisyydellä luoteessa. Rakennus kuuluu viereisen broilerihallin omistajalle. Broilerihallien etäisyys on noin 50 m. Lisäksi n. 270 m etäisyydellä sijaitsee yksi asuinrakennus. Kankaan Broiler Oy:n omistama toisen ympäristöluvan alainen kasvatushalli sijaitsee noin 640 m etäisyydellä etelässä kiinteistöllä Penikkakytö 408-404-16-155. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan -päätelmien mukaisia melun- tai hajunhallintasuunnitelmia ei ole tarpeen laatia. Tilalla tehdyt mahdolliset ammoniakkipäästöjä vähentävät toimenpiteet tulee selostaa vuosiraportoinnin yhteydessä ja liittää mukaan arvio niiden vaikutuksista koko tuotantoprosessin ammoniakkipäästöihin. Toiminnanharjoittajan tulee ELY-keskuksen kannan mukaan pitää kirjaa -päätelmien kohdan 29 mukaisista prosessimuuttujista ja esittää ne valvontaviranomaiselle pyydettäessä sekä tarkastusten yhteydessä. Vuosiraportointiin tulee vuosittain liittää tiedot mahdollisesti uusituista lanta-analyyseistä, lannan muodostumisesta sekä kuolleiden eläinten määrästä. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää tiedot ammoniakkitarkkailun tuloksista. -päätelmiin perustuvia lupamääräyksiä tulee noudattaa viimeistään neljän vuoden kuluttua -päätelmien julkaisusta eli 21.2.2021 mennessä. Toiminnanharjoittajan on muutoinkin seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. ELY-keskus toteaa, että eläinsuojan yhteydessä säilytettävien mahdollisten merkityksellisten vaarallisten aineiden määrät ovat suhteellisen pieniä. Tankkauspaikat tulee olla pinnoitettu tiiviillä materiaalilla. Toiminnan aiheuttamat riskit ympäristölle johtuvat pääosin lannan käytöstä lannoitteena peltoviljelyssä. Varastoimalla ja käsittelemällä lanta asianmukaisesti, riskit pohjaveden ja maaperän saastumiselle ovat vähäisiä. Edellä olevan perusteella ELYkeskus katsoo, että YSL 82 :n mukaisen perustilaselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu 10.12.2018 lähetetyllä sähköpostilla mahdollisuus antaa vastine hakemuksesta annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Kankaan Broiler Oy.n eläinsuojan toiminnan EU:n komission julkaisemien -päätelmien
7 osalta. Päätelmät sisältyvät komission täytäntöönpanopäätökseen (2017/302) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita () koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Broilerikasvattamot sijaitsevat Lapuan kaupungissa kiinteistöillä 408-404-16-42 ja 408-404-16240. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ja noudattaen voimassa olevaa lupapäätöstä (Länsi-Suomen ympäristökeskus, LSU-2007-Y-506-113, antopäivä 21.11.2009), johon on tällä päätöksellä lisätty lupamääräykset 4.1 ja 4.2, korvattu lupamääräykset 7 ja 9. Lupamääräys 7 on korvattu lupamääräyksillä 7-7. 5. Lupamääräyksen 3 kappaleesta 5 ensimmäinen lause on poistettu. Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Päästöt ilmaan 4.1 Broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla 21.2.2021 alkaen enintään 0,08 kg NH3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Mikäli broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää tämän lupamääräyksen mukaisen ammoniakkipäästöraja-arvon, on poistoilma käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, että päästöraja-arvo ei ylity. Ammoniakkipäästön arvioinnista/määrittämisestä on annettu lupamääräys 7.2. 4.2 Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän lannan/lietelannan muokkaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Tarkkailu 7. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen, sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Jos lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa lannan ja jätevesien käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, josta voi seurata päästöjen tai haittojen syntymistä, on ko. vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7.1 Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ensisijaisesti typen ja fosforin massataselaskennalla, joka perustuu rehun kulutukseen, rehun raakavalkuais- ja kokonaisfosforipitoisuuteen ja eläimen tuotostasoon tai lanta-analyyseillä. Seuranta on aloitettava viimeistään 21.2.2021. 7.2 Broilerikasvatttamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg/nh3/eläinpaikka/vuosi) tulee 21.2.2021 lähtien arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina, kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävällä tavalla. Mittaukset/arvioinnit tulee toteuttaa siten kuin -päätelmien kohdassa 4.9.2 on kuvattu.
8 Mikäli ammoniakkipäästöt määritetään mittaamalla, päästömittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 7.3 Luvanhaltijan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle 28.2.2020 mennessä selvitys lupamääräyksen 7.2 mukaisesti mitatusta/arvioidusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH 3/eläinpaikka/vuosi) ja esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Mikäli lupamääräyksen 4.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei lupamääräyksen 7.2 mukaisten mittausten/arvioinnin perusteella saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa selvitys lupaviranomaiselle 30.5.2020 mennessä. Selvityksessä tulee olla tiedot lupamääräyksen 7.2 mukaisesti mitatusta/arvioidusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi), esitys teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 4.1 mukainen päästöraja-arvo 21.2.2021 alkaen saavutetaan sekä esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. 7.4 Lupamääräyksissä 7, 7.1 ja 7.2 velvoitettuja tarkkailuja, lupamääräyksessä 7.3 olevia määräaikoja ja lupamääräyksessä 7.5 velvoitettuja raportointeja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi 7.5 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain. eläinten määrä eläinsuojittain toiminnassa muodostuva lannan, pesu- ja jätevesien määrä (m3/vuosi) lannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset tiedot tilalla mahdollisesti tehdyistä lisätoimenpiteistä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi
9 Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot eläinsuojan ammoniakkipäästöistä sekä niiden arviointiperusteet. Vuodesta 2021 alkaen raportoitavien ammoniakkipäästöjen kg NH3/eläinpaikka/vuosi tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 7.2 mukaisesti. Lanta-analyysin tulokset. Vuodesta 2021 alkaen lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrien (kg/eläinpaikka/vuosi) tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 7.1 mukaisesti. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Muut määräykset ja toiminnan muutokset 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa -päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Asia on käsitelty ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Lapuan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Muutoin hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska kyseessä ei ole toiminnan muutos eivätkä laitoksen päästöt/vaikutukset lisäänny nykyisestä. Aluehallintovirasto on katsonut, etteivät hakemuksen mukaiset asiat laajemmin vaikuta yleisiin tai yksityisiin etuihin. Lupamääräysten yleiset perustelut Laitoksen pääasiallista toimintaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita () koskevat päätelmät. Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita () koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu 21.2.2017.
10 Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelyssä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (-AEL). Yleisissä -päätelmissä on annettu vaihteluväli -tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärät oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa laitoksessa käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Ympäristönsuojelulain 82 :n mukaan direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajan tulee laatia maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja liittää se lupahakemukseen, mikäli toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muutoin syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Hakemukseen on liitetty arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, ettei tarvetta varsinaisen perustilaselvityksen laatimiselle tässä tapauksessa ole. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 4.1-4.2 Ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä koskeva raja-arvo on annettu, että saavutetaan -päätelmissä 2017/302/EU ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Päästöraja-arvoa määrättäessä on sovellettu -päätelmien taulukkoa 3.2 ( 32). Päästöraja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan laitoksen on täytettävä päätelmien mukaiset päästötasovaatimukset neljän vuoden kuluessa päätelmien antamisesta, ellei hakija ole hakemuksessaan ilmoittanut noudattavansa tätä aikaisempaa ajankohtaa. Raja-arvo on määrätty tulemaan voimaan 21.2.2021 alkaen. Määräajan antaminen on tarpeen myös, koska päätöstä annettaessa ei ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Mikäli eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää lupamääräyksen 7.2 mukaisesti mitattuna/arvioituna määritetyn päästörajaarvon, tulee poistoilma käsitellä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähentää päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. -päätelmän 22 taulukon 1.3 mukaan lanta tulee muokata maahan 0-4 tunnin tai viimeistään 12 tunnin kuluessa lannan levityksestä. Broilerikasvattamoista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot sijaitsevat samalla toimintaalueella broilerikasvattamoiden kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Broilerikasvattamoiden lähipelloille on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys lannan muokkaamisesta maahan 4 tunnin kuluessa levityksestä.
11 Yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevien lannanlevityspeltojen osalta lannanlevitys kuuluu toiminnan valvontaan ja kyseisiä peltoja koskee eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 :n 5 momentti, jonka mukaan lanta tulee muokata maahan vuorokauden kuluessa levityksestä lukuun ottamatta kasvustoon levitettävää lantaa. Voimassa olevan ympäristöluvan (Länsi-Suomen ympäristökeskus, LSU2007-Y-506-113, antopäivä 21.11.2009) lupamääräyksen 3 kappaleen 5 ensimmäisen lauseen mukaan lanta on tullut mullata vuorokauden kuluessa, joten se on poistettu tarpeettomana. Muutoin lupamääräys 3 jää edelleen voimaan. Lupamääräykset 7-7.5 Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä -päätelmissä edellytettyjen seurantojen ja asetettujen päästövaatimusten noudattamisen valvomiseksi. Määräys lannan ravinteiden määrittämisestä viiden vuoden välein tehtävillä lanta-analyyseillä perustuu valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (12 ). päätelmän 24 mukaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain typen ja fosforin massataselaskennalla tai lantaanalyyseillä. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen tarkkailussa käytetään massataselaskentaa, lannasta tulee lisäksi tehdä viiden vuoden välein lantaanalyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä seurataan lanta-analyysien perusteella vuosittain, riittää kun lannasta määritetään lisäksi liukoisen typen pitoisuus viiden vuoden välein. -päätelmissä 3 ja 4 on annettu taulukoissa 1.1 ja 1.2 typen ja fosforin eritykselle -tekniikoiden mukaiset tasot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Broilerien kasvatustoiminnassa lannassa eritetyn kokonaistypen vaihteluväli on 0,2-0,6 kg N lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin 0,02-0,11 kg P lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainittu fosforiarvo vastaa päätelmässä esitettyä 0,05-0,25 kg P2O5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P2O5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,4364. Suomessa ei ole tähän asti edellytetty lannan typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu noin kahden vuoden siirtymäaika. -päätelmän 25 mukaan eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) tulee arvioida 21.2.2021 lähtien vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatet-
12 tava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävästi. -päätelmän 25 mukaiset tarkkailutekniikat ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi on kuvattu tarkemmin -päätelmien kohdassa 4.9.2. Määräys valvontaviranomaiselle 28.2.2020 mennessä toimitettavasta selvityksestä broilerikasvattamoista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä ja esityksestä ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkailutiheys) on annettu, koska hakemusasiakirjoissa ei ole ollut käytettävissä määritettyä tietoa eläinsuojien ammoniakkipäästöstä eikä päätöstä annettaessa ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Selvityksen laatimiselle on annettu kohtuullinen määräaika. Mikäli lupamääräyksen 4.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, joka sisältää mm. esityksen teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 4.1 mukainen päästöraja-arvo saavutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Kirjanpidon tulee sisältää myös -päätelmän 29 mukaisten prosessimuuttujien (veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutus) tarkkailua koskevat tiedot. Lupamääräys 9 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa -päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä 4.1, 7, 7.1, 7.2, 7.5 ja 9 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 80 ja 81 :iä.
13 Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Tällä päätöksellä on lisätty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupaan (Länsi-Suomen ympäristökeskus, LSU-2007-Y-506-113, antopäivä 21.11.2009) lupamääräykset 4.1 ja 4.2, korvattu lupamääräykset 7 ja 9. Lupamääräys 7 on korvattu lupamääräyksillä 7-7. 5. Lupamääräyksen 3 kappaleesta 5 ensimmäinen lause on poistettu. Muilta osin toiminnassa on noudatettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 21.11.2009 antamaan päätökseen, LSU-2007-Y-506-113 sisältyviä lupamääräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 52, 53, 62, 75, 77, 80-82, 95, 96, 190, 191 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita () koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Euroopan unionin virallinen lehti 21.2.2017. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 900 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) mukaisesti. Asetuksen liitetaulukon mukaan 60 000 broilerin eläinsuojan luvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 5 490 euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 1. mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulaki 81 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 5. mukaan, jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 /h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 15 tuntia. Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on siten 900 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lapuan kaupungin ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.
14 JAKELU Päätös, sähköisesti Kankaan Broiler Oy Lapuan kaupunginhallitus Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lapuan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Mikaela Rudnäs ja Kaija Kuivasniemi. Asian on esitellyt Kaija Kuivasniemi. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.3.2019. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeuden-käyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Tämä asiakirja LSSAVI/7319/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/7319/2018 har godkänts elektroniskt Puheenjohtaja Rudnäs Mikaela 29.01.2019 09:36 Esittelevä ratkaisija Kuivasniemi Kaija 29.01.2019 09:36