PTA-KYSELY: KUNTIEN PAIKKATIETOAINEISTOT JA RAJAPINNAT: VASTAUKSET JOONA MAJURINEN JWM-ENGINEERING OY

Samankaltaiset tiedostot
Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov

KuntaGML rajapinnat Kuopiosta: Neljä prosessia - neljä rajapintaa

KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)

KRYSP-seminaari MML:n maastotietokannan ylläpito

Työryhmätyöskentely. Ryhmä A Rajapinnat Rajapintojen uudet mahdollisuudet Teknologiavalinnat. Ryhmä B Tietomalli Kaavan esittäminen tietomallina

Tekninen alusta. Tavoitteet ja näkökulmia maankäyttöpäätöksiin Jani Kylmäaho, osahankepäällikkö Maanmittauslaitos

Maankäyttöpäätökset-hanke

Maankäyttöpäätökset-hanke / Satu Taskinen. Hankkeen Internetsivut:

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Kunnat ja Paikkatietoalusta. PTA-webinaari Heli Laaksonen / Maanmittauslaitos

Kaupunkimittauksen tietopalvelut KMO:n tietopalvelut, Jussila ja Uotila

Asemakaavojen mallinnus ja rajapinnan käyttöönotto Turussa

KuntaTietoPalvelu ja tietotuotteet MHO

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa

Paikkatietoalusta. Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön. Kuntakiertue Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo

- KuntaGML - ekosysteemi. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri

Paikkatietoalusta. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson hankepäällikkö

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Asemakaavat yhteisenä tietovarantona

Vektor3 kokeiluhanke. Loppuraportti

KARTTA- JA PAIKKATIETOTUOTEHINNASTO

Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi

Paikkatietoalusta Missä mennään nyt ja tulevaisuudessa? HSY:n Paikkatietoseminaari 2019 Paikkatiedon uudet ulottuvuudet Antti Jakobsson

Kantakarttakyselyn tuloksia

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa

Tammikuu KMTK rakennukset

Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön!

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Mallinnus tekee kaupungista älykkään

Paikkatietoalusta. Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön. Kuntakiertue Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo

Missä mennään KMTK ohjelmassa? Ohjelmapäällikkö Risto Ilves

Rajapintapalveluiden toteutuksessa huomioitavaa. Rajapinnat tehokäyttöön Jani Kylmäaho

Kaavoituksen digitalisaatio. Kari Oinonen, SYKE,

Rajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen. Kunnat ja Inspire koulutus Jani Kylmäaho

RASTI Työpaja Ryhmä 3 Paikkatieto 1 RASTI

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen

Location Business Forum 2018 Ilkka Mattila, Evolta Oy

Digikaavoituksen arkea kunnissa

Pilottiprojektin tutkimuskysymykset

Paikkatietoalusta. Kuntafoorumi, Kuntaskype

Maastotietokannan ylläpito

Kaupunkimallit. Tilanne Vantaalla. Kimmo Junttila Sami Rapo

Maankäyttöpäätökset yritystyöpaja Ympäristöministeriö Topi Tjukanov

1 (6) Hankesuunnitelma Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava. Hankesuunnitelma

Digitaalisen maankäytön suunnittelun kehityksen tilanne. Missä mennään, digikaava? -seminaari Juha Nurmi, ympäristöministeriö

Paikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori

Geodesian päivä Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Paikkatietoinsinööri Asko Harinen. Case: Nurmijärvi

Yhteenveto Kuntapilotit 2018

Maankäyttöpäätökset-hanke ja digikaavoituksen kuntapilotit. Maanmittauspäivät Satu Taskinen, YM

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Mobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä

Katselu- ja latauspalveluiden toteuttaminen kunnissa

Kuntamarkkinat KuntaTietoPalvelu - säästöjä, tuloja ja elinvoimaa digitaaliseen kuntaan. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto 12.9.

Maankäyttöpäätöksethanke. Paikkatiedon Palvelualusta

Neljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi. Webinaari Ohjelmapäällikkö Risto Ilves

KuntaTietoPalvelua (Palvelu) käytettäessä tietojen käyttöoikeuden antajana toimivat kunnat ja Suomen Kuntaliitto ry yhdessä.

Kansallinen maastotietokanta -seminaari Lappeenranta Kuntien aineistojen vienti KMTK-kantaan. Jussi Immonen, MML

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Missä mennään INSPIRE-osahankkeessa?

TAMPERE 1(7) Paikkatieto osana tilauksia ohje palveluntuottajalle

SURAVAGE Perehdytys prosesseihin

KMTK - Palveluiden käyttöönotto tekninen vuoropuhelu Keskustelutilaisuus Pasila Jussi Immonen MML Mirjam Salomäki PTCServices Oy Kimmo

Organisaatio. 2. Yhteyshenkilön tiedot. 3. Suositusluonnoksen hyväksyminen. 4. Vastustusperusteet

PTA-innovaatiokilpailu

Kaupunkimalli Heinolassa

Sähköinen säilyttäminen

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Kampanjat ja uudet tuotteet. Road Show 2015

3D kaupunkimallit Internetissä Sova3D Oy Petri Kokko, CEO, Founder. Internet of Spaces

MATTI. Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan

KuntaTietoPalvelu- ajantasaista tietoa suoraan kunnista. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Paikkatietoalustahanke (MMM)

Selvitystyö: kuntien paikkatietoaineistot ja rajapinnat

KuntaTietoPalvelu- ajantasaista tietoa suoraan kunnista. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

FLIC ja PTA yhteinen työpaja rakennusten sijaintitietojen ylläpitomenettelyistä. Rakennusten sijaintitietojen käsittelystä kuntien prosesseissa

Mittatarkat viistoilmakuvat maankäytön suunnittelussa. Jukka Erkkilä Avainasiakaspäällikkö Blom Kartta Oy

SLA Service Level Agreement

Terrasolid kaupunkimallipäivä, Kuntien aineistojen vienti KMTK-kantaan. Jussi Immonen, MML

Kansallinen maastotietokanta 3D-kaupunkimallit

HSY paikkatietoseminaari, Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen

Avoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä. Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari Finlandia-talo

Paikkatieto ja paikkatiedon hyödyntäminen eri palveluissa. Kuntaliiton yhteentoimivuusseminaari Antti Jakobsson

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatietoalusta. Paikkatietoverkosto Antti Jakobsson

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

tilannekatsaus KMTK-KASKO. Jussi Immonen, MML

Kansallinen maastotietokanta

Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari

YTPA Yksityistietiedon palvelualusta

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Millainen on tulevaisuuden tietomallipohjainen kaavaprosessi? Kuntapilotti visiotyöpaja Timo Huhtinen

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML / /2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

AJANKOHTAISTA KUNTAPILOTISTA

Transkriptio:

PTA-KYSELY: KUNTIEN PAIKKATIETOAINEISTOT JA RAJAPINNAT: VASTAUKSET JOONA MAJURINEN JWM-ENGINEERING OY 11.2.2019

HAASTATTELIJAN HAVAINTOJA Näillä kalvoilla on esitetty haastattelijan yleiset havainnot yleisistä trendeistä, kehityksen tilasta ja tulevaisuuden suunnasta. Eivät ole lopullisia päätelmiä, vaan tarkoitettu tukimateriaaliksi niille henkilöille, jotka pureutuvat haastattelun havaintojen konekielisiin tarkempiin yksityiskohtiin Arcgis Online-ympäristössä. Kunnat ovat hyvin erilaisia ja selviä valtakunnallisia havaintoja ei oikeastaan ole. Tavoitteena vain antaa yleiskuvaa isoista suuntauksista Puhelinhaastattelua pidettiin hyvänä muotona. Tosin kyselyjä on paljon liikkeellä samoista asioista.

YLEISTÄ HAASTATTELUSTA Haastattelin puhelimitse ja Skype-kokouksina 50 kuntaa, jotka sijoittuivat kaikkiin maakuntiin. Paikkatiedon aihealueena olivat rakennukset, osoitteet, uudet tuotantojärjestelmät, maankäyttöpäätökset, tiestöt, kuntien välinen yhteistyö, laadunvarmistus, aineistojen jakaminen, PTA:n tieto- ja tukipalvelut Puhelinhaastattelut tai skype-kokoukset ajoittuvat ajalle 1.11 30.11.2018 Haastattelut kestivät n. 50 minuuttia 1½ tuntia / kunta. Osallistujia oli välillä 1 henkilö kunnan ryhmä. Lisäksi tein noin 100 täydennyssoittoa, jollei johonkin asiaan saatu haastattelussa vastauksia Haastattelut kohdistettiin kuntiin, joissa oli asukkaita yli 10000. Lisäksi seudullisissa ratkaisuissa ja yhteistyömuodoissa haastateltiin joitakin pienempien kuntien edustajia. Kuntien IT-kumppaneilta tehtiin myös tarkentavia teknisiä kysymyksiä. Näiden kyselyjen lisäksi tilastoitiin Kuntaliiton hankkeen tulokset ja luovutettiin päivitetty tilannekuva kaavojen (ajantasaasemakaavat ja yleiskaavat) digitaalisuusasteesta datana ja rajapinnoilla. Vastausten laatu oli hyvä.

RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 3D 3D kaupunkimallinnus on selvästi käynnistymässä tai työn alla. Suomessa on selvästi pienimuotoinen kaupunkimalli HYPE käynnissä. Sitten on selkeä ryhmä, jotka eivät ole kaupunkimallityötä aloittaneet. Kenelläkään ei ole mallit täysin valmiina asemakaava-alueelta tai koko kunnan alueelta. Paljon vielä menetelmien kokeiluja ja niiden sisäänajoa. Toki edelläkävijöitä löytyy. Kaupunkimallinnus (kuorimalli tai semanttinen malli) on pääasiassa tuotettu eri välineillä kuin kantakartan tuotanto. Osalla samassa. Tekniset työkalut vielä kehittymässä. Ohjelmistoja on hankittu niin 3D-tuotantoon kuin visualisointiin. Välttämättä niitä ei vielä hyödynnetä. Ylläpitoaineiston vastaanottaminen BIM-malleina (IFC) on vasta yksittäisinä kokeiluina tai keskusteluasteella. Tulevaisuuden mahdollisuuksia - > +5 vuotta. Rakennusvalvonnoissa ollaan vasta siirtymässä pdf-muotoisten asiakirjojen lupakäsittelyyn. Tämä näkyy myös KuntaGML-rekisterirajapintojen (WFS) laajana käyttöasteena. Korostuu vastauksissa. 3D-malleja mm. maastomalli tuotetaan lähinnä tapauskohtaisiin suunnitteluhankkeisiin.

RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (GEOMETRIA JA REKISTERITIEDOT) Pääasiassa rakennusten geometria- ja rekisteritiedot ovat eri järjestelmissä pl. yksi tuote, joka mahdollistaa yhteisen hallinnan, mutta tätä ei ole käytössä kuin osalla isompia kaupunkeja, vaikka välineet on. Kytkentä vaatinee aluemaisen rakennusgeometrian. Yhteyksiä on rakennettu monella tavalla mm. järjestelmän sisäinen ID, Tietopalveluiden kautta, erilliset integraatiot ja erilliset tietovarannot Rakennusgeometriatieto syntyy pääasiassa sijaintikatselmuksen yhteydessä. Poistetuista rakennuksista on pääasiassa tieto vain rekisterissä esim. purkulupa. Geometriatietoa ylläpidetään pääasiassa vain ajantasaisesta tilanteesta. Tämä näkyy sitten rajapinnoissa saatavasta datasta. Välineet mahdollistaisivat pääasiassa tällaisen poistuvan tiedon ylläpidon, mutta niitä ei laajasti käytetä. Selvästi on käynnissä koko maassa rakennusrekisterin parannushankkeita -> mm. kiinteistöverotuksen hyödyt.

OSOITTEET Osoiterekistereitä on paljon käytössä tai ollaan ottamassa selvästi laajalti käyttöön. Ylläpito on selvästi siirtymässä tietokantapohjaiseksi omaan rekisteriosioon. Osoitetietoja on myös laajalti jo perusparannettu ja moni kunta kertoi aineiston olevan kunnossa. Osoiteparannukset koskevat koko kuntaa. Laajalti myös työtä tehdään vielä, mutta voisi arvioida, että osoiteaineiston laatu paranee selvästi vuoteen 2020 mennessä. Kuntaliiton aktivointityö (osoitteet osaksi kuntatietopalvelua) on saanut selkeää toimintaa aikaiseksi (ohjelmistohankinnat, parannustyö, rajapinnoille julkaisu)

UUDET TUOTANTOJÄRJESTELMÄT Viistoilmakuvia käytetään laajalti kunnissa Viistoilmakuvaus-käsite alkaa olla hankala. Dronet, lentokuvaukset jne. Mikä on viistoilmakuva tai -kuvausta? Käyttö on pääasiassa yksittäisiin hankkeisiin mm. kaavoitus, rakennusvalvonta, infrasuunnittelu ja markkinointi Toki perinteisiä ilmakuvauksia tehdään kantakartan tuotantoon, joita sitten hyödynnetään myös mm. kaupunkimallien teksturoinnissa ja suunnittelussa. Kaupunkimallien teksturointi on selvästi uusi syy tuottaa viistoilmakuvia. Mobiilikartoituskuvien hyödyntäminen on kasvussa mm. infraomaisuuden hallinnassa ja muussa virkamiestyössä -> korvataan maastokäyntejä, kenttäinventaarioita ja valvontatehtävät. Aineistot ovat vain kuntien sisäisessä käytössä mm. lisenssipolitiikan ja tietosuojan takia Oma viistoilmakuvaustuotanto tulee kasvamaan lähivuosina -> dronet ja ajoneuvot.

MAANKÄYTTÖPÄÄTÖKSET Kunnat (yli 10000 as) ylläpitävät ajantasa-asemakaavaa pääsääntöisesti itse. Pienemmät kunnat konsulteilla. Asemakaavakartat olivat lähes tulkoon kaikilla joko vektori- tai paikkatietomuodossa. Kaavamerkinnät ja määräykset taas pääsääntöisesti pdf-muodossa -> linkitetty kuitenkin indeksikarttaan. Muutamilla kaupungeilla paikkatietomuodossa. Tässä on selvästi edessä iso kansallinen työ saattaa kaavojen ominaisuustiedot rakenteiseen muotoon Kaavatiedot ovat saatavilla pääasiassa jo kuntien karttapalveluissa ja kaavakartat rasterimuodossa rajapinnoilta. Ominaisuustietojen tarjonnassa on laajaa kirjavuutta (gis-muoto, cad, pdf, tif jne.) Kaavan laatijat välittävät edelleen kuitenkin suunnitelmia tiedostoina niin kunnan sisällä kuin kolmansille osapuolille (konsultti, viranomainen). Rajapintoja ei juurikaan hyödynnetä kaavasuunnittelussa, vaan vasta tietopalveluissa.

TIESTÖ Hankalin vastattava osio selvästi -> käytänteet hyvin erilaisia tai prosessit kehityksen alla. Keskilinja-aineisto jakautuu selvästi kahtia. Joko ylläpidetään itse tai sitten hyödynnetään valtion aineistoja. Työkaluja on tuottaa keskilinja-aineistoa, mutta sen tuottamisen resurssointi oli monelle kynnyskysymys. SURAVAGE-aineistoa ei juurikaan kunnat tuota. SURAVAGE ja verkkotietopiste aineistojen tuottaminen sekaantuivat keskenään. Jalankulku- ja pyöräilyverkoston yksityiskohtaisempi ylläpito jakautui myös kahtia 50/50. Kysymystä oli hieman vaikea hahmottaa. Onko aluemainen hallinta yksityiskohtaisempaa? Ylläpitoa ulkopuolisessa järjestelmässä ei nähty mahdottomana ajatuksena. Mieluiten siirto omasta järjestelmästä, mutta jos kansallinen hyöty saadaan perustelua, niin kyllä keskitettyyn voitaisiin siirtyä, mikäli se tarjoaa rajapinnat myös kuntien suuntaan.

YHTEISTYÖ MUIDEN KUNTIEN KANSSA Yhteistyömuodot ja laajuus hyvin erilaisia. Ei selvää megatrendiä. Yhteistyö hyvin kuntakohtaista, ehkä jopa yksittäisistä henkilöistä lähtevää aktiivisuutta Yhteisiä opaskarttoja, yhteisiä ilmakuvauksia, yhteisiä paikkatietojärjestelmiä, yhteisiä rajapintamäärittelyjä, yhteisiä työryhmiä jne. Oli myös aistittavissa, että yhteistyötä on vähennetty viime vuosina. Päätöksenteko hidasta ja kustannusten jako-ongelmia. Mutta välillä yhteistyö ollut myös hyvääkin. Ehkä voisi tulkita, että projektikohtainen yhteistyö toimii, mutta pitkäjänteinen yhteinen kehittäminen on haastavampaa organisoida.

PAIKKATIETOAINEISTOJEN LAADUNVARMISTUS Pääsääntöisesti mitään erillisiä laadunvarmistusprosesseja ei ole käytössä suurimmalla osalla haastateltuja kuntia Laadunvarmistusta tehdään osana ylläpitoprosesseja työvälineiden tarkistustoiminnallisuuksilla Joillakin isommilla kaupungeilla oli säännöllisiä laadunvarmistusprosesseja esim. viikottain, joilla esimerkiksi tarkistettiin erilaisia aluemaisia kohteita.

PAIKKATIETOAINEISTOJEN JAKAMINEN Avoimen datan linjauksia on tehty, mutta viralliset kaupunkikonsernin linjaukset ovat agendalla lähivuosina. Yksiköiden linjauksia on kuitenkin lähes joka kunnassa. Rajapinnoilla jaetaan paikkatietoaineistoja lähes joka kunnassa. Linjausten trendi on, että rasteriaineistoja (WMS) saa maksutta käyttöön, mutta vektoriaineistot ovat maksullisia tai niiden rajapinnat ovat salasanoin tai muutoin suojattuja. Rajapinnoilta saa laajasti eri kuntien paikkatietoaineistoja. Haastatelluissa kunnissa oli arviolta 2300 eri tietotuotetta tarjolla. Määrä on huomattava. KuntaGML korostuu WFS-rajapinnoissa johtuen Lupapisteen laaja-alaisesta käytöstä (187 kuntaa). Toisaalta Kuntatietopalveluun niitä (WFS) on myös kytketty, mutta niitä ei laajasti hyödynnetä. Vaikka rajapinnoilla on tuhansia tietotuotteita tarjolla, hyödyntäviä palveluja, kuten Lupapiste.fi, on vähän. dwg-tiedostoina toimitetaan vielä hyvin paljon kuntien aineistoja vrt. ylläolevaan. Tiedonsiirtomenetelmää PTA-alustalle kannatettiin tasaisesti PUSH/WFS menetelmillä. Vaatii lisäkeskustelua hyödyistä ja työmääristä.

PAIKKATIETOALUSTAN TIETO- JA TUKIPALVELUT Metatietojen osalta toivotaan ihan perustietoja helposti saataville eli tarkkuus, toteutusajankohta, päivitysväli. Pääasiassa ollaan tyytyväisiä aineistoihin. Metatietomuotoa kannatettiin eniten saatavaksi osana aineistoa. Osittain koettiin vaikeaksi löytää aineiston metatietoja. Tukipalveluiden osalta toivottiin selkeästi Skype-tukea, videoneuvottelua, puhelintukea. Mutta alueellisia työpajoja ja koulutustilaisuuksia varsinkin käyttöönottovaiheessa (tuottaminen ja hyödyntäminen).

Harjavalta UUSIA OSOITE- JA RAKENNUSTEN RAJAPINTOJA TULOSSA Selvitin erikseen Kuntaliiton hankkeen lähitulevaisuuden vaikuttavuutta kaikissa kunnissa, myös <10000 as. IT-toimittajat arvioivat, että KuntaGML-osoiterajapintojen julkaisun määrä voisi kokonaisuudessaan Kuntasäätiön tukirahoituksella nousta ensi talvena n. 30-40 uuteen kuntaan (Tilanne 11/2018) Haastattelijan huomio: Tarkistin tilanteen 02/2019, niin Kuntaliiton aktivointityö on merkittävästi muuttanut tilannetta ja 139 uutta kuntaa on avaamassa ainakin osoitetietoja vuoden 2019-2020 aikana. Eli kokonaisuudessaan 139+33=172. Käyttöönotto- ja asennustyöt jatkuvat varmasti koko tämän vuoden, mutta osoitetietojen saaminen edes KuntaGML-muodossa tulee merkittävästi paranemaan. Tietotuotteiden avautumisessa kuntien rajapinnoille, ainakin osoitetietojen osalta, on tapahtunut selvä käänne yli 10 vuoden odotuksen jälkeen. Tosin on huomioitava, että datat eivät ole vielä läheskään kaikilla kunnossa.