Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (23) 93 SATOkoti 1 Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Amiraalinkatu 2:ssa Katajanokalla HEL 2016-003883 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Kiinteistön omistaja on hyväksynyt SATOkoti 1 Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. SATOkoti 1 Oy Panuntie 4, 00601 Helsinki Y-tunnus: 2627950-5 Yhteyshenkilö: Jukka Rahkonen, puhelin 020 134 4142, sähköposti jukka.rahkonen@sato.fi Kiinteistö on SATOkoti 1 Oy:n omistuksessa. Kiinteistön sijainti, koko ja maan käyttö Kiinteistö sijaitsee Helsingin 8. kaupunginosassa (Katajanokka), kiinteistöllä 91-8-13-2. Tontilla on vuonna 1979 rakennettu vuokrakerrostalo. Tontti rajautuu Amiraalinkatuun ja Amiraalinkujaan sekä Katajanokanrannan katualueeseen sekä viereiseen asuinkerrostalotonttiin (8013/1). Tontin pinta-ala on noin 2 700 m². Tontin sijainti on esitetty alla olevassa kartassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (23) Pilaantumisen syy Tontilla on voimassaoleva asemakaava nro 7534, jossa alue on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla olevaan asuinkerrostaloon on suunniteltu peruskorjausta. Rakennuksessa on kellarillinen osa (noin 460 m²) ja kellariton osa (noin 480 m²). Rakennuksen kellarittomassa osassa on ryömintätila ja maantasossa on asuintiloja. Kellarikerroksessa on mm. varastotiloja ja väestönsuoja. Rakennus on perustettu paaluille. Rakennuksen pihalla sijaitsee mm. pyörävaja ja lasten leikkipaikka. Tontti sijaitsee kokonaan Katajanokan alkuperäisen saaren ulkopuolisella täyttöalueella. Täytöt on tehty pääosin vuosien 1910 1930 aikana. Katajanokan alueella on toiminut Valmetin telakka vuodesta 1918 1970-luvulle saakka. Telakan toimintojen sijainnista alueella ei ole tarkempaa tietoa, mutta ilmakuvien perusteella tonttialueella on sijainnut pitkään suurehko rakennus tai halli. Telakka-alueella olleiden rakennusten purkumateriaalia on käytetty alueen täytöissä ennen alueen rakentamista asuinkäyttöön, joka alkoi 1970-luvun lopussa telakkatoimintojen siirryttyä Vuosaareen. Amiraalinkatu 2:n kerrostalo on valmistunut vuonna 1979. Maaperän pilaantuneisuus on todennäköisesti aiheutunut alueella tehdyistä vanhoista täytöistä. Lisäksi alue on ollut telakkatoiminnassa vuosikymmenien ajan, ja telakkatoiminnan loputtua 1970-luvulla rakennusten purkumateriaalia on käytetty Katajanokan kärjen alueen täytöissä. Telakkatoiminta ja purkumateriaalien käyttö on voinut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (23) Ilmoituksen sisältö Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 31.3.2016, ja sitä on täydennetty 12.5.2016. Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: - SATOkoti 1 Oy, Amiraalinkatu 2, Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja kunnostuksen yleissuunnitelma, 30.3.2016, Ramboll Finland Oy. - Kaupparekisteriote. - Sähköposti 12.5.2016, joka koskee piha-alueen käyttöä ja kunnostustoimia. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Maanpinta tontilla on noin tasolla +2,8 +5,4 metriä. Piha-alue on suurelta osin nurmi- tai hiekkapintainen, ja pihakäytävät ovat asfaltoituja. Piha-alueella on joitain suurehkoja koivuja ja käytävien varrella pensaita. Piha-alueella sijaitsee lasten leikkipaikka ja hiekkalaatikko. Täyttökerroksen alapinta sijaitsee välillä -1-5 metriä mpy, ja täyttömaakerroksen paksuus on noin 4 6 metriä. Tontti ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Pohjaveden pinta on mittauksissa vaihdellut tasolla +0,31 +0,87 metriä. Koska etäisyys tontin keskiosasta meren rantaan on vain noin 150 metriä, on todennäköistä, että pohjaveden pinta seuraa meren pinnan korkeusvaihteluita pienellä viiveellä. Alueella havaitut haitta-aineet Geotek Oy teki tontilla maaperätutkimuksia syyskuussa 2015 tutkimalla metallien pitoisuuksia kenttämittarilla ja tekemällä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC), syanidi/metaanimittauksia 31 näytteestä. Ramboll Finland Oy teki tutkimuksia marraskuussa 2015. Maaperänäytteitä otettiin 26 kappaletta, joista määritettiin metallien pitoisuudet, osasta orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC), öljyhiilivetyjen C10-C40, syanidien, polykloorattujen bifenyylien (PCB), haihtuvien hiilivetyjen ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuudet. Maaperä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (23) Metallipilaantuneisuutta on todettu tontilla pintamaan alapuolella kaikissa tutkimuspisteissä. Lisäksi yhdessä pisteessä todettiin kuparia ja sinkkiä myös pintamaassa. Kuparilla, lyijyllä ja sinkillä suurimmat todetut pitoisuudet ovat ylittäneet viitteelliset vaarallisen jätteen raja-arvot. Lisäksi antimonilla ja kadmiumilla on todettu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen ylityksiä. Elohopeaa on todettu yhdessä pisteessä yli alemman ohjearvon. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin bentseeniä yli alemman ohjearvon (0,317 mg/kg) 5 6 metrin syvyydessä. PAH-yhdisteitä todettiin ainakin kynnysarvotasot ylittävinä pitoisuuksina kaikissa tutkimuspisteissä pääosin 2 5 metrin syvyydessä. Ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina todettiin bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, fenantreenia ja fluoranteenia. Kahdessa pisteessä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina vinyylikloridia ja dikloorieteeneitä 4 5 metrin syvyydessä. Tri- ja tetrakloorieteeniä todettiin kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina useissa pisteissä. Tutkimuksissa klooribentseeneiden, PCB-yhdisteiden ja bensiinin lisäaineiden MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet alittivat analyysimenetelmien määritysrajat. Pohjavesi Pohjavesi ei merkittävästi poikkea perusominaisuuksiltaan tyypillisistä täyttöalueiden vesistä. Metalleista liukoisessa muodossa todettiin antimonia, arseenia, kobolttia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja vanadiinia. Mitatut sähkönjohtavuudet eivät ole poikkeuksellisen korkeita. PAH-yhdisteitä todettiin kaikissa vesinäytteissä. Maaperässä todettuja haihtuvia aromaattisia tai kloorattuja yhdisteitä ei kuitenkaan vedessä todettu. Haitta-aineiden pitoisuudet eivät merkittävästi vaihdelleet eri näytesyvyyksissä, lukuun ottamatta yhden putken pintanäytteen korkeampaa PAH-pitoisuutta. Meriveden vaikutus oli havaittavissa yhdessä putkessa korkeampana sähkönjohtavuutena ja korkeana kloridipitoisuutena. Ilma Ilmanäytteitä on otettu huokoskaasuputkista, rakennuksen ryömintätilasta, kellarista ja yhdestä 2. kerroksen asunnosta. Ilmanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia pumppaamalla otetuilla näytteillä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (23) ja diffuusiokeräyksellä otetuilla näytteillä. Diffuusionäytteiden keräysaika oli yksi viikko. Hiilivety-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat muita näytteitä selvästi korkeampia yhdessä ryömintätilan näytteessä (NP1), kellaritilassa otetussa näytteessä ja yhdessä huokoskaasuputkesta otetussa näytteessä (PV4). Näissä pisteissä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) (1800 2300) µg/m³ ylittää moninkertaisesti vertailupitoisuuden 250 µg/m³, joka on hengitysilman pitkäaikaisaltistuksen vertailuarvo ns. TCA-arvo (sallittu hengitysilman enimmäispitoisuus). Muissa tarkkailupisteissä pitoisuudet ovat olleet 32 550 µg/m³. Yhdessä huokoskaasupisteessä (PV3) todettiin molemmissa näytteissä korkea tetrakloorieteenipitoisuus (470 560 µg/m³) Bentseenin pitoisuus ylitti TCA-arvon näyteputkessa PV4. Tolueenia ja etyylibentseeniä todettiin pieninä pitoisuuksina kaikissa ilmanäytepisteissä. Ksyleenejä todettiin ryömintätilaa lukuun ottamatta kaikissa ilmanäytepisteissä. Bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a todettiin pieninä pitoisuuksina huoneiston ja huokoskaasunäyteputkien näytteissä. Vinyylikloridia ei todettu yhdessäkään ilmanäytteessä. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Kohteessa on todettu kynnysarvotasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, minkä vuoksi alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan. Kohteen maaperässä on todettu metalleja, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Vesinäytteissä on todettu pieniä metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Pohjavedessä ei ole todettu haihtuvia hiilivetyjä tai öljyhiilivetyjä. Huokosilmassa sen sijaan on todettu haihtuvia hiilivetyjä. Haitta-aineet voivat kulkeutua kohteessa huokosilman tai pohjaveden välityksellä. Lisäksi haitta-aineita voi ainakin teoriassa kulkeutua alueelle istutettavien hyötykasvien syötäviin osiin. Riskinarvioinnissa kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu kaikki haitta-aineet, joiden pitoisuudet maaperässä ovat ylittäneet alemmat ohjearvot tai joiden pitoisuudet pohjavedessä tai ilmanäytteissä on arvioitu terveys- tai ympäristöriskien kannalta merkittäviksi. Suunnitelmassa kriittisten aineiden huokosilman pitoisuuksia on verrattu sisäilman pitkäaikaisen altistuksen vertailuarvoihin ns. TCA-arvoihin.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (23) Syöpävaarallisiksi luokiteltujen haitta-aineiden (naftaleeni, bentseeni, vinyylikloridi) vertailuarvot on asetettu siten, että aiheutuva lisäsyöpäriski ei saa olla suurempi kuin 10 potenssiin -5, joka vastaa yhtä syöpätapausta 100 000 ihmistä kohden. Pitoisuuksia on verrattu myös työpaikan sisäilman haitallisiksi tunnettuihin vertailuarvoihin (HTP 8h). Lisäksi Työterveyslaitos on asettanut TVOC-pitoisuuden vertailuarvoksi työympäristön sisäilmassa 250 µg/m³, jota ympäristöhallinnon ohjeessa (6/2014) suositellaan käytettäväksi myös asuinrakennusten yleisenä vertailuarvona. Ko. vertailuarvo ei perustu sallittuun enimmäisaltistukseen, mutta pitoisuustasolla voi olla yhteys mm. hajuhaittaan ja sen seurauksena asumisviihtyvyyden vähenemiseen. Pitkäketjuisille PAH-yhdisteille ei aineiden heikon haihtuvuuden vuoksi ole asetettu hengitysilman sallittuja enimmäispitoisuuksia pitkäaikaisaltistuksessa. Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia on verrattu pintavesistöjen vertailuarvoihin, jotka on saatu ympäristöhallinnon ohjeesta (6/2014). Vinyylikloridille ei ole asetettu vertailuarvoa, koska herkän haihtuvuutensa ja heikon kertyvyytensä vuoksi vinyylikloridi ei aiheuta merkittävää haittaa vesistöissä pieninä pitoisuuksina, eikä sitä siten luokitella ympäristölle vaaralliseksi. Vinyylikloridin vertailuarvona on käytetty Euroopan kemikaaliviraston kemikaalirekisterissä esitettyä meriympäristön PNEC-arvoa, joka on arvioitu haitaton pitoisuus. Esitetyn riskinarvion mukaan pohjavedessä on todettu haitta-aineita, kuten sinkkiä ja PAH-yhdisteitä, jotka voivat pintavesiin kulkeutuessaan olla vaarallisia vesiympäristölle. Kun otetaan huomioon mm. pilaantuman paikallisuus, haitta-aineiden sekoittuminen meriveteen ja laivaterminaalin läheisyys, ei alueella todetuista haitta-aineista arvioida aiheutuvan merkityksellistä riskiä vesieliöille. Haihtuvien yhdisteiden, syanidien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet vedessä alittivat analyysimenetelmien määritysrajat. Öljyn koostumus maaperässä muuttuu ajan myötä biologisen hajoamisen seurauksena ja vesiliukoisimmat jakeet ovat todennäköisesti jo poistuneet maaperästä. Vanhojen päästöjen osalta pohjaveden pilaantumisriski on yleensä merkityksettömän pieni. Lähellä olevalla merialueella ei ole todettu öljyä aistinvaraisesti. Ekologisesti merkittävät prosessit sijoittuvat maan pintakerroksiin. Kohteen pintamaissa ei ole todettu haitta-aineita merkityksellisinä pitoisuuksina. Maaperän, pohjaveden tai huokosilman pilaantuneisuudesta ei arvioida aiheutuvan merkityksellistä riskiä maaperäeliöstölle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (23) Kohteen maaperässä todetut haitta-aineet sijaitsevat syvemmissä maakerroksissa. Siten haitta-aineille altistuminen ei ole mahdollista maan syömisen tai suoran kosketuksen kautta. Merkittävin altistusreitti on hengitysilman kautta. Ulkoilmassa haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet laimenevat nopeasti, eikä ulkoilman kautta tapahtuvaa altistusta arvioida merkittäväksi. Ainoa merkityksellinen terveysriski voi aiheutua, jos haitta-aineita kulkeutuu sisäilmaan ja sitä kautta asukkaiden hengityselimistöön. Alueen maaperässä ja huokosilmassa on todettu merkittäviä pitoisuuksia useita herkästi haihtuvia yhdisteitä. Huokosilmassa on todettu pitkäaikaisen sisäilma-altistuksen vertailuarvot ylittävät pitoisuudet bentseeniä ja tetrakloorieteeniä. Lisäksi huokosilmasta ja kellarista mitatut haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ylittivät Työterveyslaitoksen vertailuarvon. Koska alueen pilaantuneisuus ei ole ollut tiedossa kohteen rakentamisen aikana 1970-luvulla, rakenteiden suunnittelussa ei ole otettu huomioon maaperästä sisäilmaan mahdollisesti kulkeutuvia haitta-aineita. Terveysriskit voidaan kohteessa hallita joko poistamalla haitta-aineet maaperästä ja huokosilmasta tai estämällä haitta-aineiden kulkeutuminen sisäilmaan rakenteellisilla ratkaisuilla. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä uudistetaan myös tontilla olevat istutukset. Tontille on suunniteltu istutettavaksi kirsikkapuita, joiden marjoihin haitta-aineita saattaa ainakin teoriassa kertyä, mikäli puun juuristo on pilaantuneessa maa-aineksessa. Käytännössä marjoihin kertyvä haitta-ainemäärä on pieni, eikä ihminen voi syödä marjoja niin runsasta määrää, että altistus ravintokasvien kautta olisi merkittävää. Puut suositellaan kuitenkin istuttamaan pilaantumattomaan maahan, jotta haitta-aineita ei pääsisi leviämään ympäristöön puiden mahdollisesti kaatuessa. Mikäli vesijohtoja asennetaan pilaantuneeseen maa-ainekseen tai pohjaveteen, on mahdollista, että johtojen läpi imeytyy haitta-aineita talousveteen. Tutkimusten perusteella vesijohtojen tasossa ei ole sellaisia haitta-aineita, jotka voisivat imeytyä putkimateriaalin läpi. Vesijohtojen ympärystäytöt tehdään pilaantumattomasta maa-aineksesta. Epävarmuustarkastelussa on esitetty, että yleisesti ottaen haitta-aineiden keskimääräinen pitoisuustaso alenee ajan kuluessa, koska niiden kokonaismäärä pienenee kulkeutumisen ja hajoamisen myötä. Poikkeuksena on tetra- ja trikloorieteenien mahdollinen hajoaminen hapettomissa olosuhteissa helpommin kulkeutuvaksi ja toksisemmaksi vinyylikloridiksi. Hajoamisreaktion nopeus riippuu ympäristöolosuhteista, ja nopeutta on vaikea ennustaa, minkä vuoksi pitoisuuksia on tarkkailtava
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (23) myös jatkossa. Kunnostussuunnittelussa varaudutaan vinyylikloridin ja muiden haihtuvien haitta-aineiden pitoisuuksien nousuun tulevaisuudessa rakennuksen alla. Ainoaksi merkitykselliseksi riskiksi on kohteessa tunnistettu haitta-aineiden kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan ja siten asukkaiden altistuminen hengityksen kautta. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa mahdollinen sisäilmariski rakennuksessa. Sisäilmariskin hallitsemiseksi ei aseteta numeerisia tavoitepitoisuuksia maaperässä, pohjavedessä tai huokosilmassa, vaan terveysriskit hallitaan estämällä haitallisten yhdisteiden kulkeutuminen sisäilmaan rakenteellisilla ratkaisuilla. Kunnostusmenetelmä Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehdään seuraavat toimenpiteet sisäilmariskin hallitsemiseksi: - Kaikki alapohjan uudet ja vanhat läpiviennit tiivistetään. - Rakennuksen kellarittomalla osuudella alustatilaan ns. ryömintätilaan asennetaan tuuletusjärjestelmä, joka on erillään asuinkerrosten ilmanvaihdosta. - Kellarillisen osan maanvaraisen alapohjan alueella betonilattian halkeamat injektoidaan ja lattiataso tiivistetään kauttaaltaan. Ko. alueella tiivistyskerros suojataan mekaanisella suojakerroksella rikkoontumista ja kulumista vastaan. Kellarikerrokseen tulee oma ilmanvaihto, joka on erillään asuinkerrosten ilmanvaihdosta. Kellariin ei tule tiloja, joissa oleskeltaisiin pitkäaikaisesti. Kellariin sijoitetaan varastotiloja ja teknisiä tiloja. Saunat, pesuhuoneet ym. vastaavat tilat siirretään peruskorjauksessa rakennuksen ylimpään kerrokseen. Rakenteiden tiiviys varmistetaan korjausten jälkeen merkkiainekokeilla. Yleissuunnitelmassa on esitetty rakennustyön selostus ja lausunto kohteeseen toteutettavasta ilmanvaihtojärjestelmästä ja periaatepoikkileikkaukset ilmanvaihdon toteuttamisvaihtoehdoista. Kohteen peruskorjauksen yhteydessä pilaantuneita maita poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi porapaalujen asentamisen yhteydessä voi maan pintaan nousta pieniä määriä pilaantuneita maa-aineksia. Suunnitelmien mukaan piha-alueelta poistetaan pintamaita ainakin 30 cm muualta kuin piha-alueen keskellä olevilta sora- ja nurmikentiltä. Näitä alueita ei ole tarkoitus uusia perusteellisesti, ja nii-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (23) den käyttö säilyy leikki- ja oleskelualueina. Peruskorjaustyön aiheuttamat vauriot kuitenkin korjataan esimerkiksi uusimalla pintakerroksia, lisäämällä multaa nurmialueen painumiin ja kylvämällä uutta nurmea sekä lisäämällä sora-alueilla uutta soraa tarpeen mukaan. Pilaantuneen maan määrä Rakentamisen vuoksi kaivettavien maa-ainesten kokonaismääräksi on arvioitu noin 1400 m³ktr. Kaivumassoja muodostuu mm. sokkelien viereisistä kaivannoista, jotka kellarillisessa osassa ulottuvat noin 2,8 metriin ja kellarittomassa osassa 1,8 metriin, piha-alueelta, katoksen rakentamisalueelta, johtolinjoista ja istutusalueilta. Poistettavista massoista suurimman osan arvioidaan sisältävän rakennusjätettä, pääosin tiiltä. Jätteen osuus voi paikoin olla jopa 50 % massan kokonaistilavuudesta. Pintamaiden pitoisuudet ovat pääosin kynnysarvotasolla. Pilaantuneita maa-aineksia on tyypillisesti havaittu vasta noin kahden metrin syvyydessä. Rakentamisen vuoksi kaivettavista massoista on arvioitu olevan pilaantumattomia noin 400 m³ktr, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia noin 500 m³ktr, alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia noin 250 m³ktr sekä yli ylemmän ohjearvon noin 250 m³ktr. Alueelle jäävien pilaantuneiden maa-ainesten määrä Alueen koko on noin 2650 m², ja sekalaista täyttömaata on todettu 3 6 metrin syvyyteen asti. Lisäksi kaikissa tutkimuspisteissä on todettu pilaantuneisuutta. Siten kohteeseen jäävien jätejakeita ja haitta-aineita sisältävien maa-ainesten määräksi on arvioitu noin 10000 15000 m³ktr. Kunnostustyön toteutus Asukkaat muuttavat pois rakennuksen peruskorjauksen ajaksi. Kunnostustyön aloittamisesta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista. Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Kaivun aikana pilaantuneet maa-ainekset lajitellaan ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja jätteellisyyden perusteella. Eriasteisesti pilaantuneet ja jätteelliset massat sijoitetaan erilleen siten, että ne voidaan luotettavasti ohjata asianmukaisiin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (23) vastaanottopaikkoihin. Massojen lajittelu tehdään pääasiassa ennen työn aloittamista tehtyjen pilaantuneisuustutkimusten ja kenttämittausten perusteella. Kaivun aikana maa-aineksesta erotellaan tarvittaessa suuret kivet ja mahdolliset suuret jätejakeet kaivinkoneen kauhalla. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia tai mahdollista esikäsittelyä varten. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joissa voidaan vastaanottopaikan ympäristöluvan mukaisesti ottaa vastaan kyseisiä pilaantuneita maa-aineksia. Kuormista pidetään kirjaa. Tarvittaessa kuljetuksen aikana massat peitetään. Jätteeksi luokiteltaville kuormille laaditaan kuormakohtaiset ja asianmukaisesti täytetyt siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan. Arkistointi voidaan tehdä myös sähköisesti. Kohteen täyttöihin käytetään pilaantumattomia ja geoteknisiltä ominaisuuksiltaan tarkoitukseen sopivia maa-aineksia. Kohteesta kaivettuja maa-aineksia ei hyödynnetä alueella. Maaperän kunnostus päättyy, kun rakentamisen vuoksi kaivettavat maa-ainekset on poistettu alueelta ja tarvittavat erottavat rakenteet on asennettu. Mikäli kaivunaikaisissa tutkimuksissa todetaan aiemmasta poikkeavaa pilaantuneisuutta, esimerkiksi uusia haitta-aineita tai merkittävästi suurempia pitoisuuksia, tarkennetaan esitettyä riskinarviota uusien tietojen pohjalta ja tarvittaessa kunnostusta jatketaan, kunnes terveyden ja ympäristön kannalta turvallinen pilaantuneisuustaso saavutetaan. Kaivumassojen välivarastointi Alueella voidaan varastoida pieniä määriä maa-aineksia lyhytaikaisesti korkeintaan neljän viikon ajan, jotta mm. tutkimustulokset valmistuvat. Tarvittaessa kasat peitetään, jos niistä esimerkiksi leviää pölyä tai hajua ympäristöön. Välivarastointia tehdään kunnostamattomilla alueilla. Kunnostuksen laadunvalvonta Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja ottaa tarvittavat maaperä- ja vesinäytteet massojen laadun ja kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi. Kaivunaikainen näytteenotto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (23) Kaivutyön aikana tai ennen kaivutyön aloittamista otetaan lisänäytteitä siten, että kaivettavien maa-ainesten laatu saadaan riittävän luotettavasti selvitettyä. Kaivun yhteydessä kaivettavista pintamaista (0 0,5 metriä) otetaan vähintään neljä näytettä ja syvemmistä maakerroksista vähintään kuusi näytettä. Näytteistä tutkitaan raskasmetallien, öljyhiilivetyjen, PAH- ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet. Raskasmetallipitoisuudet voidaan tutkia soveltuvilla kenttämittarilla, jolloin vähintään 10 % analyysituloksista varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Jäännöspitoisuusnäytteet Kohteessa tehdään massanvaihto ainoastaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kohteessa tunnistetut terveysriskit hallitaan muilla keinoin. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei ole tarpeen ottaa. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Mikäli alemman ohjearvon ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kaivettavan alueen ulkopuolelle, asennetaan rajapintaan suodatinkangas ja värillinen huomioverkko tai muu erottava rakenne. Huomiorakenteet dokumentoidaan kunnostuksen loppuraportissa. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Kunnostuksen yhteydessä alueelta poistetaan pilaantunutta maata ja jätejakeita. Kaivetut maa-ainekset korvataan tarpeellisin osin pilaantumattomilla maa-aineksilla. Pilaantuneen maan kunnostus toteutetaan kohteen peruskorjauksen yhteydessä ja rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kunnostuksesta aiheutuu maanrakentamiselle tyypillisiä ympäristövaikutuksia, kuten melua ja pölyämistä. Kaivun aikana massoja käsitellään tarvittaessa kastelemalla ja peittämällä haitta-ainepitoiset maa-ainekset puhtailla maa-aineksilla pölyämisen ehkäisemiseksi. Kuljetusten aikana massat peitetään tarvittaessa pilaantuneiden maa-ainesten leviämisen ja pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia työnaikaisia terveysriskejä torjutaan tarvittaessa työntekijöiden henkilökohtaisilla suojavarusteilla ja muilla työsuojelullisilla keinoilla. Vesien tutkiminen ja käsittely
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (23) Suunnitellut kaivutasot ovat pohja- tai orsiveden pinnan yläpuolella, joten alueella ei tule olemaan merkittävää tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle. Mikäli pilaantuneita alueita kaivettaessa kaivantoihin kertyy vettä kaivua haittaavia määriä, vedestä otetaan näytteet sen laadun selvittämiseksi. Veden laadun perusteella vedet johdetaan tarvittaessa HSY:n sade- tai jätevesiviemäriin. Tarvittaessa kuivatusvedet käsitellään kiintoaineksen erotuksella sekä öljynerottimella tai aktiivihiilisuodatuksella. Vesien johtamisesta viemäriin ollaan yhteydessä HSY:hyn ja vesien johtamisessa, tutkimuksissa ja laatuvaatimuksissa noudatetaan HSY:n ohjeita. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ilmoituksessa on esitetty menettelytapaohjeet seuraaviin mahdollisiin poikkeustilanteisiin: - Alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta tai jätettä. - Maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta. - Maaperästä löytyy kaivun yhteydessä tynnyreitä tai muita säiliöitä, joiden sisältöä ei tunneta. - Maasta löytyy räjähteeksi epäilty esine. - Kaivunyhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua. - Kaivettava maa-aines pölyää. - Kaivettava maa-aines pölyää kastelusta huolimatta, ja pölyä leviää tuulen mukana myös ympäristöön. - Kaivantoihin kerääntyvän veden haitta-ainepitoisuudet ylittävät esikäsittelemättömänä viemäröitävän veden raja-arvot. - Esikäsitellyn veden haitta-ainepitoisuudet ylittävät viemäröitävän veden raja-arvot. - Runsaat sateet aiheuttavat tulvimista työmaalla. - Työkoneiden rikkoutumisen, onnettomuuden tai ilkivallan seurauksena aiheutuu öljy- tai polttoainevuoto. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa päästöjen leviäminen ympäristöön on mahdollista, toiminnanharjoittaja ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja ympäristövahinkojen torjumiseksi. Lisäksi tarkastellaan poikkeukselliseen tilanteeseen johtaneet syyt ja tehdään tarvittavat toimenpiteet tilanteen toistumisen estämiseksi. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä maaperään, pinta- tai pohjaveteen, ilmaan tai jätevesiviemäriin, ilmoitetaan välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskuk-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (23) selle. Jätevesiviemäripäästöistä ilmoitetaan lisäksi HSY:lle. Poikkeustilanteista, joilla voi olla vaikutuksia kohteen naapurustoon, ilmoitetaan naapurikiinteistöjen isännöitsijöille. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostustyön aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti ympäristökeskukselle ja kohteen rajanaapureille sekä naapurikiinteistöjen isännöitsijöille viimeistään viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista. Erityistä huomiota kiinnitetään turvallisista väliaikaisista kulkureiteistä tiedottamiseen. Kunnostustyön aikana pidetään työmaalla kirjaa mm. kunnostustyön päivittäisestä toteutuksesta, työnaikaisista maaperä- ja vesitutkimuksista, poisteuista massoista ja vesistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista. Poikkeavat tilanteet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet kirjataan työmaapäiväkirjaan. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä siitä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus, poistettujen massojen määrä ja niiden haitta-ainepitoisuudet, toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet karttapiirustuksessa, mahdollisten huomiorakenteiden sijaintitiedot kartalla, kunnostuksen aikataulu, yhteenveto kaivunaikaisesta näytteenotosta, kuvaus työnaikaisista näytteenottomenetelmistä, niiden mittausepävarmuuksista ja arvio tulosten luotettavuudesta, yhteenveto siirtoasiakirjoista, yhteenveto kunnostuksen aikaisesta kirjanpidosta, mahdolliset poikkeamat suunnitelmista tai päätöksestä, yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja likaisten vesien käsittelystä sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista. Loppuraportti toimitetaan ympäristökeskukseen tiedoksi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Yhteenveto pilaantuneen veden mahdollisesta esikäsittelystä ja viemäriin johtamisesta toimitetaan HSY:lle kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Jälkiseuranta Kunnostustoimenpiteiden jälkeen alueen pohjaveden ja huokosilman laatua seurataan vuosittain putkista (PV1-PV3) otettavilla näytteillä. Kohteessa olevat putket pyritään säilyttämään kunnostuksen ajan. Tuhoutuneet putket korvataan uusilla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (23) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Lisäksi ilmanäytteitä otetaan rakennuksen ryömintätilan ja kellarista. Näytteitä otetaan kerran vuodessa kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen arvioidaan jatkotarkkailun tarve. Ilmanäytteistä tutkitaan BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), naftaleenin, dikloori-, trikloori- ja tetrakloorieteenien, vinyylikloridin sekä TVOC:n pitoisuudet. Pohjavesinäytteistä tutkitaan ph, sähkönjohtavuus, hapen, metallien, PAH-yhdisteiden, öljyjen ja haihtuvien yhdisteiden (mm. vinyylikloridin) pitoisuudet. Tulokset raportoidaan ympäristökeskukselle viimeistään kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. Puhdistustyön ajankohta Kunnostustyö toteutetaan vaiheittain rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Työ aloitetaan aikaisintaan joulukuussa 2016. Jos kunnostuksessa joudutaan pitämään pitkiä taukoja eri vaiheiden välillä, tehdään ympäristökeskukselle uusi aloitusilmoitus. Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole. on tarkastanut SATOkoti 1 Oy:n ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Amiraalinkatu 2:ssa olevan rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä ja laajuudessa on tontin maaperästä poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksen mukaisesti. (VNA 214/2007) Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä on rakennuksessa toteutettava terveysriskien hallitsemiseksi ilmoituksessa esitetyt riskinhallintaratkaisut. (VNA 214/2007) Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävän paksu mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan suojakerros, jossa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (23) ei ole jätejakeita ja maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Tontin vesijohtoverkosto on rakennettava sellaisista materiaaleista ja siten, että alueen maaperässä ja huokoskaasussa olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan talousveteen. (VNA 214/2007) Alueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (VNA 214/2007, JhL 32) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Lisätutkimukset Piha-alueilla, joilla ei toteuteta varsinaisia maaperän kunnostustoimenpiteitä, on tehtävä riittävästi myös syvempiin maakerroksiin ulottuvia lisätutkimuksia maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Tutkimustulokset on viipymättä toimitettava ympäristökeskukseen. Mikäli tutkimuksissa havaitaan maaperässä haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on ympäristökeskukselle esitettävä suunnitelma tarvittavista lisätoimenpiteistä. (JhL 32, YSL 6 ) Kaivua ohjaavat tutkimukset Alueelta poiskuljetettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tulee olla riittävästi selvitettyjä joko ennakkotutkimuksilla tai kaivun aikaisilla tutkimuksilla. Kunnostustyötä ohjaavien näytteiden kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä on analysoitava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (23) määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32, YSL 6, 209 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on kaivualueelta otettava ilmoituksesta poiketen riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä sekä kaivannon pohjasta että seinämiltä, jotta kaivualueelle jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu tulee varmistettua. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos alemman ohjearvon ylittävän haitta-ainepitoisuuden havaitaan jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle, ympäristökeskukselle tulee toimittaa tarkastettavaksi esitys huomio- ja eristysrakenteiden tarpeesta ja tarvittaessa suunnitelma rakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32, YSL 139 ) 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Tontilla välivarastoitavat maa-ainekset on peitettävä koko välivarastoinnin ajan. (JL 13 ) Alueen maaperän kunnostustyöt on toteutettava siten, että kunnostuksessa ei alueen ulkoilmaan pääse haisevia tai haihtuvia yhdisteitä. (JL 13 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (23) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristökeskukselle. (YSL 155, 172 ) 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) 7. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi myös kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. Rajanaapureille voidaan kunnostuksesta tiedottaa, kuten ilmoituksessa on esitetty (YSL 172 ) Ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 ) Loppuraportissa on esitettävä ilmoituksessa esitettyjen asioiden lisäksi myös tiedot jäännöspitoisuuksista ja alueista, joille esitetyllä ilmoitusalueella jää alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta. (JL 120, YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (23) Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueella olleesta toiminnasta ja alueelle tehdyistä täytöistä. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19 (23) Määräysten perustelut Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia ja rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Tontilla on tutkimuksissa todettu maaperän pilaantuneen myös syvemmissä kerroksissa, joita ei rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä voida poistaa. Haitta-aineet voivat huokoskaasun mukana kulkeutua rakennuksen sisäilmaan, minkä vuoksi rakennukseen tulee peruskorjauksen yhteydessä tehdä tarvittavat riskinhallintaratkaisut, joilla estettään haitta-aineiden pääsy sisäilmaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkien läpivientien tiivistämiseen. Suunnitellut riskinhallintamenetelmät on esitetty yleissuunnitelmassa. Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, että työntekijät eivät mahdollisten putkien ja kaapeleiden korjaus- ja muutostöiden yhteydessä kaiva esille ja joudu käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja samalla vahingossa altistu maaperän haitta-aineille. Alueen maaperässä ja huokoskaasussa olevat haitta-aineet voivat kulkeutua talousveteen tavallisten putkimateriaalien läpi, siksi alueen vesijohtoverkostossa tulee käyttää poikkeavia materiaaleja, joiden läpi haitta-aineiden kulkeutumista ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20 (23) Istutusalueilla kasvualustan haitta-ainepitoisuuksien rajoittamisella estetään työntekijöiden altistumista haitta-aineille istutusten muutos- ja huoltotöiden yhteydessä ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen leviämistä. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Piha-alueella on sora- ja nurmialueet, joille ei ole suunniteltu varsinaisia kunnostustoimenpiteitä. Alueita ei myöskään vielä ole tutkittu kuin yhdestä pisteestä. Alueet toimivat leikki- ja oleskelualueina. Lisätutkimuksilla on tarkoitus varmistaa ko. alueiden soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen ja arvioida mahdollisten kunnostustoimenpiteiden tarpeellisuus. Tutkimustulokset ja suunnitelma tarvittavista jatkotoimenpiteistä tarvitaan viranomaisvalvonnassa. Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmillä. Jäännöspitoisuusnäytteillä saadaan lisätietoa alueelle jäävistä haitta-ainepitoisuuksista. Jäännöspitoisuusnäytteiden avulla voidaan myös varmentaa tehtävien riskinhallintatoimenpiteiden riittävyys. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21 (23) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Suunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida eristys- tai huomiorakenteen tarve ja riittävyys. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla ja peittämällä välivarastoitavat maa-ainekset. Alueen maaperässä on myös herkästi haihtuvia yhdisteitä. Alue rajoittuu asuinrakennuksiin, joiden asukkaille hajusta tai pölystä voi aiheutua merkittävää haittaa. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Veden tutkiminen ja käsittely Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 7. Tiedottaminen ja raportointi Tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22 (23) Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun SATOkoti 1 Oy:lle. Lisätiedot Erja Puntti-Hannuksela, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32006 erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi Liitteet 1 Amiraalinkatu 2 Pima-ilmoituslomake 2 Amiraalinkatu 2 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja kunnostussuunnitelma 30032016 3 Täydennys pima-ilmoitukseen Amiraalinkatu 2_12052016 Muutoksenhaku Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Otteet
. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23 (23) Ote SATOkoti 1 Oy Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto/työsuojelun vastuualue HSY Vesihuollon liittymispalvelut Rakennusvalvontavirasto Otteen liitteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös