Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 2018 Pia Vesisenaho Pietarsaari 2019
Vesisenaho Pia 2019: Pietarsaaren kaatopaikkatarkkailu vuodelta 2018. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 16 s.+ 6 liitettä. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 68601 PIETARSAARI JAKOBSTAD 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa
SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 4 2. KAATOPAIKKA... 4 3. KAATOPAIKAN TARKKAILU... 5 3.1 Pintavesien tarkkailu... 5 3.2 Pohjaveden tarkkailu... 6 3.3 Suotovesien tarkkailu... 6 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu... 6 4. VUODEN 2018 SÄÄ... 6 5. VUODEN 2018 VELVOITETARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU... 7 5.1 Pintavedet... 7 5.2 Pohjavedet... 10 5.3 Suotovedet... 13 5.4 Kaatopaikkakaasut... 13 6. PÄÄTELMÄT... 14 7. YHTEENVETO... 15 LÄHTEET... 16 LIITTEET... 16 3
PIETARSAAREN KAATOPAIKAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2018 1. JOHDANTO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin 640 000 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta, rakennus, muovi ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien on toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi Suomen ympäristökeskuksen 25.1.2005 myöntämä ympäristölupa (dnro LSU 2004 Y 100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 21.12.2012 (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) sekä 27.6.2017 (LSSA VI/2711/2017) antamillaan päätöksillä jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle. 21.12.2012 annetussa päätöksessä päivitettiin ja muutettiin lisäksi Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy (nyk. Eurofins Ahma Oy). Jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen suotovesien analysoinnin on toteuttanut vuoteen 2015 asti Nablabs Oy, jonka jälkeen suotovedet on analysoinut Ramboll Analytics/ Eurofins Environment Testing Finland Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2. KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella 2005. Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2017 päätöksen (LSSAVI/2711/2017) mukaisesti kaatopaikan tiivistys ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään 31.12.2020, minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2021 loppuun mennessä. Kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa on aloitettu tiivistys ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen. Työt jatkuvat vuodelle 2019. Ennen tiivistys ja kuivatuskerrosta kaatopaikan lakiosan pinta on muotoiltu ja samalla kaasunpoistokaivot korotettu muotoilun vaatimalle korkeudelle. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan, josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka alueen länsi ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka alueelle. Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin, että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. Kaatopaikalla syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään 4
täytön korkeimpiin kohtiin rakennettavien biosuodattimien avulla jätetäytön saavutettua lopullisen korkeuden. 3. KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailu ja niiden kunnossapito. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston 21.12.2012 antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta 2013. Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailupisteet. 3.1 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok N, kok P, NH 4 N, rauta, AOX ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Tarkkailun erikoisanalyysit lukeutuivat vuoden 2015 tarkkailun toteutukseen ja tehdään seuraavan kerran vuonna 2020. 5
3.2 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok N, NH 4 N, kloridi, AOX ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok P, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen lisäksi pohjavedestä on tarkkailtava kerran vuodessa barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Tarkkailun erikoisanalyysien sekä kloorifenolien määritykset on toteutettu vuoden 2015 tarkkailun yhteydessä, ja seuraavan kerran erikoisanalyysit tehdään vuonna 2020. 3.3 Suotovesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamolle johdettavan suotoveden määrän tarkkailun lisäksi määritetään suotovesistä kolmesti vuodessa ph, johtokyky, kiintoaineet, AOX, BOD 7ATU, COD Cr, kok P, kok N, NH 4 N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on myös tarkkailtava kolmesti vuodessa sulfaatin sekä seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4. VUODEN 2018 SÄÄ Vuoden 2017 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä ja kuukausittainen sadanta Kalajoen Metsäkylässä sekä vuosien 1981 2010 sadanta Kokkolan Korplaxissa ja lämpötilat Kruunupyyssä on esitetty kuvassa 2 (Ilmatieteen laitos 2019a). Vuosi 2018 oli vähäsateinen ja koko vuoden sadanta 720 mm/a oli yli 22 % vertailuaikavälin (Korplax 1981 2010, 544 mm/a) sadantaa pienempi. Vain elo, syys ja lokakuun sademäärät olivat vertailuarvon sadantaa suurempia. Vuosi 2018 oli helmi, maalis ja lokakuuta lukuun ottamatta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Vuoden 2018 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 4,5 C, kun vuotuinen keskilämpötila vuosina 1981 2010 on ollut 3,4 C. Lokakuun keskilämpötilahavaintoa Kruunupyystä ei ollut saatavilla. Lokakuu oli kuitenkin maan etelä ja keskiosassa noin asteen tavanomaista leudompi. Maan lämpimin havainto tehtiin 14.10.2018 Kruunupyyssä Kokkola Pietarsaaren lentoasemalla mitattiin 20,9 astetta, joka on Suomen lokakuun lämpöennätys (Ilmatieteen laitos 2019b). 6
Kuva 2. Vuoden 2018 sadanta mitattuna Kalajoen Metsäkylässä ja lämpötila Kruunupyyssä, sekä vuosien 1981 2010 vertailuarvot (Ilmatieteenlaitos 2019b). 5. VUODEN 2018 VELVOITETARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Pintavedet Kaikki pintaveden analyysitulokset vuosilta 2010 2018 on raportoitu liitteessä 1. Vuonna 2018 pintavesinäytteet saatiin virtaavasta vedestä virtaaman ollessa huhtikuussa moninkertainen lokakuuhun nähden. Kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2018 kaatopaikan alapuolisessa pisteessä (B: 6 12 mg/l) edellisvuoden tapaan alhaisia eikä kaatopaikan vaikutuksia näkynyt. Tarkastelujaksolla 2010 2017 on pisteissä E ja B tarkkailukertojen välinen vaihtelu kiintoainepitoisuudessa ollut huomattavasti suurempaa kuin pisteessä A (kuva 3). Kuva 3. Pintaveden kiintoainepitoisuudet vuosina 2010 2018. Kaatopaikan alapuolisen näytepisteen sähkönjohtavuudet (B: 30 74 ms/m) olivat vuonna 2018 koholla kaatopaikan yläpuolisiin pisteisiin (14 30 ms/m) verrattuna. Näin on ollut useimpina vuosina tarkastelujakson 2010 2017 aikana. Syyskuussa alapuoliselta näytepisteeltä (B) mitattu sähkönjohtavuus oli kuitenkin vertailujakson korkeimpia (kuva 4). 7
Kuva 4. Pintaveden sähkönjohtavuus vuosina 2010 2018. Pintaveden kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2018 huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuoliselta pisteeltä otetuissa näytteissä (4 900 13 000 µg/l) kuin yläpuolisissa (860 2 100 µg/l), mikä osoittaa kaatopaikalla olevan edelleen vaikutusta pintaveteen. Myös aiempina tarkkailuvuosina ovat alapuoliset pitoisuudet olleet pääosin yläpuolisia korkeampia (kuva 5). Kuva 5. Pintaveden kokonaistyppipitoisuudet vuosina 2010 2018. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet mukailevat tarkkailutuloksissa kokonaistypen tuloksia. Myös ammoniumtypen pitoisuuksissa näkyivät aiempien vuosien tapaan kaatopaikan vaikutukset, ja alapuoliset pitoisuudet (3 400 9 800 µg/l) olivat selvästi yläpuolisia (100 1 000 µg/l) korkeampia (kuva 6). Kuva 6. Pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2010 2018. 8
Vuoden 2018 huhtikuussa oli kokonaisfosforin pitoisuus alapuolisessa pisteessä B (100 µg/l) samaa tasoa kuin yläpuolisessa pisteessä A (96 µg/l). Syyskuussa alapuolisen pisteen fosforipitoisuus (110 µg/l) oli molempia yläpuolisia pisteitä (51 82 µg/l) korkeampi. Myös valtaosassa vuosien 2010 2017 näytekerroista ovat pintaveden fosforipitoisuudet olleet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä kuin yläpuolisessa. Erot ovat kuitenkin olleet enimmäkseen vähäisiä (kuva 7). Kuva 7. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 2010 2018. COD cr arvo oli syyskuussa pisteessä B (57 mgo 2 /l) pisteitä A ja E (29 45 mgo 2 /l) korkeampi. Huhtikuussa erot ylä ja alapuolisten pisteiden välillä olivat pieniä. Yleisesti kaatopaikan alapuoliset COD cr arvot ovat tarkkailuaineistossa olleet yläpuolisia pisteitä korkeampia (kuva 8). Kuva 8. Pintaveden COD Cr arvot vuosina 2010 2018. Raudan pitoisuuksissa on näytekertojen välinen tulosten vaihtelu ollut tarkkailuaineistossa suurta (1 440 34 200 µg/l). Vuoden 2018 havaintokerroilla erot havaintopisteiden välillä olivat melko pieniä. Kaatopaikan alapuolisella pisteellä raudan pitoisuus oli 3 120 5 470 µg/l (kuva 9). 9
Kuva 9. Pintaveden rautapitoisuudet määrät vuosina 2010 2018. Pintaveden bakteerit (fekaaliset enterokokit) ovat vaihdelleet suuresti sekä tarkkailun ylä että alapuolisilla havaintopisteillä, joten kaatopaikan vaikutuksia ei bakteerien osalta pystytä erittelemään. Vuonna 2018 bakteerimäärät olivat edellisvuoden tapaan pieniä suhteessa aiempiin tuloksiin (2 22 pmy/100 ml) (kuva 10). Kuva 10. Pintaveden enterokokkien määrät vuosina 2010 2018. 5.2 Pohjavedet Vuosien 2010 2018 pohjaveden analyysitulokset on raportoitu liitteessä 2. Pietarsaaren kaatopaikka ei sijaitse varsinaisella pohjavesialueella. Vuonna 2018 mitattiin korkein ph arvo putkessa P63 (7,8) ja alhaisin putkessa P43 (6,6), kuten pääosin muinakin tarkkailuvuosina. Putken P63 ph arvo on vuotta 2016 lukuun ottamatta ollut hyvin tasainen ja vesi emäksistä. Putkessa P64 on veden ph noussut melko tasaisesti happamasta lievästi happamaan. Suurin ph:n vuosien välinen vaihtelu on ollut Milkan kaivossa, jossa vuonna 2018 veden ph oli 7,2 (kuva 11). Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat olleet muihin putkiin nähden hyvin tasaisia putkessa P63 (45 55 ms/m). Havaintopisteessä Milkan kaivo on sähkönjohtavuus ollut melko alhainen (8,6 30 ms/m) ja arvot ovat laskeneet vuosikymmenen alkuun verrattuna. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät kaatopaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa (130 230 ms/m), jotka ovat olleet huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Vuonna 2018 mitattiin putkesta P43 koko tarkastelujakson korkein sähkönjohtavuus (230 ms/m), joka on sama kuin vuonna 2017 (kuva 11). 10
Kuva 11. Pohjaveden ph:n ja sähkönjohtavuuden arvot vuosina 2010 2018. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät putkessa P43 myös veden kloridipitoisuuksissa, jotka ovat vaihdelleet suuresti tarkkailuaineistossa (58 200 mg/l). Vuonna 2018 pitoisuus oli hieman kahta edellistä vuotta alhaisempi (180 mg/l). Milkan kaivon pitoisuudet ovat olleet koko tarkastelujaksolla huomattavasti putken P43 tasoa alhaisempia (2,1 11 mg/l). Vuonna 2018 pitoisuus oli 4,9 mg/l, joka on hieman edellisvuotista alhaisempi. Putken P63 kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2010 2016 (29 71 mg/l). Vuonna 2016 pitoisuus kohosi tarkastelujakson korkeimmaksi, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun. Vuonna 2018 pitoisuus (41 mg/l) oli hieman edellisvuonna mitattua alhaisempi (kuva 12). Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happikyllästys on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 5,9 73 % (O 2 0,7 7,9 mg/l). Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina 2010 2018 (kuva 12). Kuva 12. Pohjaveden kloridi ja happipitoisuudet vuosina 2010 2018. COD cr pitoisuus oli putkessa P43 edelleen vuonna 2018 muita tarkkailuputkia huomattavasti korkeampi, mikä ilmentää kaatopaikan vaikutuksia. Koko tarkastelujaksolla on COD cr pitoisuus vaihdellut putkessa P43 välillä 260 390 mgo 2 /ml. Vuosien 2010 2018 aikaiset pitoisuudet kahdessa muussa putkessa ovat olleet välillä <20 57 mg/l (kuva 13). Liukoisen kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet kaatopaikan yläpuolisessa putkessa P63 (1 400 2 300 g/l) huomattavasti muita putkia korkeammat ja syyskuussa 2018 havaittiin tarkkailukauden korkein pitoisuus. Kaatopaikan alapuolisessa putkessa P43 ovat liukoisen fosforin pitoisuudet laskeneet murtoosaan yläpuolisen putken P63 pitoisuudesta ja ovat viimeiset neljä vuotta olleet samaa tasoa kuin Milkan kaivon pitoisuudet (kuva 13). 11
Kuva 13. Pohjaveden COD cr arvot ja fosforipitoisuudet vuosina 2010 2018. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 2010 2018 välillä 600 1700 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2013 2017 välillä < 5 640 µg/l. Kaatopaikan vaikutus on havaittavissa putken P43 kok N ja NH 4 N pitoisuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia (kok N: 2 400 25 000 µg/l; 15 000 21 000 µg/l). Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria (kuva 14). Kuva 14. Pohjaveden kokonaistyppi ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2010 2018. Kaatopaikan alapuolisesta putkesta P43 on mitattu viimeisen neljän vuoden tarkkailuissa erittäin korkeita liukoisen raudan pitoisuuksia (113 000 166 000 g/l). Vuonna 2018 putkesta mitattu rautapitoisuus (131 000 g/l) oli hieman edellisvuotista alhaisempi. Pohjavesiputken P63 raudan liukoiset pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 2013 2018 välillä 19 741 µg/l. Vuonna 2018 Milkan kaivossa pohjaveden liukoinen rautapitoisuus (1 090 µg/l) oli korkeampi kuin kolmena edellisenä vuotena (kuva 15). Myös liukoisen sinkin pitoisuudet ovat olleet putkessa P43 (68 3 080 g/l) huomattavasti muita pisteitä korkeampia ja vaihtelu ollut suurta läpi tarkkailujakson. Milkan kaivossa mitattiin vuonna 2018 sinkin liukoiseksi pitoisuudeksi 13,6 µg/l, joka laski selvästi edellisvuonna mitatusta tarkkailujakson korkeimmasta pitoisuudesta. Putkessa P63 liukoisen sinkin pitoisuus (26,4 µg/l) oli vuonna 2018 tarkkailujakson korkein (kuva 15). Liukoisen kromin pitoisuudet ovat myös olleet korkeimmat putkessa P43 (2,7 6,3 µg/l). Kaatopaikan yläpuolisissa putkissa ovat liukoisen kromin pitoisuudet olleet 0,23 2,0 µg/l (kuva 15). Pohjavesiputkien lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä läpi tarkkailujakson (kuva 15). Milkan kaivon tarkkailupisteessä on useana tarkkailuvuonna havaittu suolistoperäisiä enterokokkeja (21 570 pmy/100 ml). Vuonna 2018 myös havaintoputkesta P63 havaittiin suolistoperäisiä bakteereita (8 pmy/100 ml) (liite 2). 12
Kuva 15. Pohjaveden rauta, sinkki, kromi ja lyijypitoisuudet vuosina 2010 2018. 5.3 Suotovedet Kaatopaikan viemäröityjen suotovesien tarkkailut ovat osa Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuorman tarkkailua. Kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle johdettujen vesien tarkkoja määriä ei ole kyetty mittaamaan, sillä suotovesien mukana kulkeva sakka on toistuvasti tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Sakka on tutkimusten perusteella pääosin rautasakkaa (Palko 2017). Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrän on arvioitu olleen vuodesta 2009 lähtien noin 10 000 m 3 vuodessa. Jätevedenpuhdistamolle johdetun veden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Liitteeseen 3 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta 2010 2018. Bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin määritykset ovat jääneet aiemmin puuttumaan tarkkailun toteutuksesta, mutta niiden tarkkailua jatkettiin vuonna 2016 lupaehtojen ja Pietarsaaren Veden kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti neljästi vuodessa. Myös muutaman muun uuden muuttujan pitoisuus otettiin mukaan määrityksiin. Vuoden 2013 kesäkuun näytekerran poikkeavat tulokset (kiintoaine, BOD 7 ATU, COD Cr sekä Cu) osoittavat, että suotovesien puhdistamolle muodostama kuormitus voi vaihdella suuresti. Vuoden 2018 tarkkailukertojen osalta ei ilmennyt Alhedan puhdistamolle tavanomaisesta jätevedestä olennaisesti poikkeavia tuloksia ja Pietarsaaren Veden jätevesille asettamat raja arvot alittuivat kaikissa näytteissä. 5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Vuonna 2017 happianturi oli epäkunnossa, joten hapen osalta tuloksia ei ole. Hapen osuudet ovat olleet pääosin laskussa vuosina 2015 2016, mutta vuoden 2018 mittauksissa hapen osuus kohosi selvästi kaikissa mittauspisteissä. Koko tarkkailuaineistossa ovat hapen osuudet vaihdelleet välillä 0,2 20 % (kuva 16). 13
Metaanin osuudet olivat vuonna 2018 tehdyissä mittauksissa pieniä kaikissa havaintoputkissa, vaihdellen välillä 0 10 %. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin putkissa 3 ja 7. Putken 3 pitoisuudet ovat olleet laskussa tarkastelujakson aikana. Putkessa 7 metaanipitoisuus oli samaa tasoa kuin vuodesta 2015 lähtien (kuva 16). Tarkkailukertojen väliset muutokset hiilidioksidin osuuksissa ovat olleet pääasiassa melko vähäisiä. Vuoden 2018 mittauksissa hiilidioksidin osuudet vaihtelivat välillä 0 20 %. Metaanin tavoin myös hiilidioksidipitoisuudet olivat korkeimmat putkissa 3 ja 7. Muissa putkissa osuudet olivat edellisvuoden tasoa (kuva 16). Vuosien 2012 2018 kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on koottu liitteen 4 taulukkoon. Kuva 16. Kaatopaikkakaasun CH 4 ja CO 2 ja happipitoisuudet vuosina 2012 2018. 6. PÄÄTELMÄT Kaatopaikan vaikutuksia pintaveden laatuun oli vuonna 2018 havaittavissa selvästi kohonneina kokonaisja ammoniumtyppipitoisuuksina kaatopaikan alapuolisessa pintaveden seurantapisteessä (B). Sähkönjohtavuus oli syyskuussa alapuolisella pisteellä vertailujakson korkeimpia. Syyskuun havaintokerralla myös fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) olivat alapuolisessa pisteessä yläpuolisia suurempia. Erot ovat kuitenkin melko pieniä. Ojapisteiden tarkkailutuloksissa on ajoittain ollut havaittavissa kohonneita bakteeripitoisuuksia. Pitoisuudet ovat kuitenkin useasti olleet korkeampia kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, eikä kaatopaikan vaikutuksia veden hygieeniseen laatuun kyetä tällöin arvioimaan. Vuonna 2018 bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä suhteellisen pieniä. Kaatopaikan vaikutukset pohjaveden laatuun näkyivät vuonna 2018 aikaisempien vuosien tapaan kaatopaikan läheisessä pohjavesiputkessa P43, jossa pohjaveden laatu on muita tarkkailuputkia (P63 ja Milkan kaivo) selvästi heikompaa. Sähkönjohtavuudet ovat olleet koko tarkkailujakson ajan putkessa P43 huomattavasti muita putkia korkeampia, myös kloridi, COD cr, kok N ja NH 4 N tulokset ilmentävät kaatopaikan vaikutuksia putken P43 vedenlaatuun. Lisäksi putkesta P43 mitataan muita putkia selvästi korkeammat raudan, sinkin ja kromin liukoiset pitoisuudet. 14
Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Vuosien 2012 2018 tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaasuputkissa ovat olleet vähäisiä. Hapen osuudet kasvoivat aiemmista seurantavuosista. Tämä selittyy mahdollisesti sulkemistöiden yhteydessä tehdyllä kaasunpoistokaivojen korotuksella. Happituloksia ei ole vuodelta 2017, mutta hapen osuudet ovat laskeneet kahtena edeltävänä vuonna ja olivat vuonna 2016 hyvin alhaisia (< 1 %). 7. YHTEENVETO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2018 velvoitetarkkailut pinta, pohja ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on tehty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2018 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa tarkkailujaksolla 2010 2018 etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kohonneina typen ja COD cr pitoisuuksina. Putken P43 pohjavedessä on lisäksi havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kohonneita metallipitoisuuksia (Fe, Zn ja Cr). Myös sähkönjohtavuus on kohonnut sekä pinta että pohjavedessä kaatopaikan vaikutuksesta. 15
LÄHTEET Hautakangas H 2016: Pietarsaaren vanhan kaatopaikan pintarakenne. Maanrakennustyöselostus. Golder Associates, raportti numero 1670029_Versio A0, 24.2.2017. Ilmatieteenlaitos 2019a. Keskilämpötilojen ja sadesummien kuukausihavainnot. www sivut: https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen lataus#!/. Luettu 2.1.2019. Ilmatieteenlaitos 2019b. Lokakuun 2018 kuukausikatsaus. www sivut: http://www.ilmastokatsaus.fi/2018/11/14/lokakuun 2018 kuukausikatsaus/. Luettu 2.1.2019. Länsi Suomen ympäristökeskus 2005. Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkemista ja kunnostamista koskeva ympäristölupapäätös (25.01.2005, LSU 2004 Y 100). Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 2012. Pietarsaaren keskustan kaatopaikan käytöstä poistamista kokevan ympäristöluvan muuttaminen, Pietarsaari. (21.12.2012, päätös nro 212/2012/1) Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 2017. Pietarsaaren keskustan kaatopaikan ympäristöluvan pintarakenteille asetettujen lupamääräyksien 11 ja 12 määräaikojen pidentäminen, Pietarsaari. (27.6.2017, päätös nro 69/2017/1) Mykrä M. 2018: Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 2017. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 2018. Palko J. 2017: Pietarsaaren kaupungin vanjan suljettavan jätealueen suotovesiputkiston tukkeuman tutkimus. Envitop Oy 24.10.2017, Oulu. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry 2005. Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkemiseen ja kunnostamiseen liittyvä tarkkailuohjelma. Pietarsaari. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 2018. Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkeminen vesien ja kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelma. Pietarsaari. LIITTEET Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010 2018 Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010 2018 Liite 3 Viemäröityjen suotovesien tarkkailutulokset vuosilta 2010 2018 Liite 4 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset vuosilta 2012 2018 Liite 5 Liite 6 Eurofins Ahma Oy Analyysimenetelmät, akkreditoinnit sekä määritysrajat vuonna 2018 Kartta havaintopisteiden sijainnista 16
Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Vuosi 2010 Pintavesi Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 11.5.10 Touko 10 0,1 8,6 ei hajua 20 19 32 5,7 9 77 < 30 < 3 1900 30 730 760 32 0 8 23 3800 3,8 80 < 3 < 5 < 1 < 5 11 < 1 1600 < 1 A, yp 6.9.10 Syys 10 0,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11,2 101 44 < 3 1100 37 21 350 36 7 3,6 2100 2,1 39 A, yp 9.11.10 Marras 10 0,14 0,3 ei hajua 25 21 39 5,8 10,1 70 31 < 3 2100 32 670 810 34 0 88 5200 5,2 83 ka. 0,10 58 15 35 6,2 10,1 83 30 1,5 1700 33 474 640 34 2 33 23 3700 3,7 67 1,5 2,5 0,5 2,5 11 0,5 1600 0,5 E, yp 11.5.10 Touko 10 0,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6,6 10 87 33 < 3 830 38 55 220 25 0 2,1 36 2100 2,1 39 15 < 5 < 1 6 < 10 < 1 430 < 1 E, yp 6.9.10 Syys 10 0,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7,3 10 90 44 < 3 670 82 29 53 31 25 0,3 E, yp 9.11.10 Marras 10 0,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10,6 74 35 < 3 870 46 120 250 36 1 0,9 ka. 0,11 112 5 27 6,8 10,2 84 37 1,5 790 55 68 174 31 9 1,1 36 2100 2,1 39 15,0 2,5 0,5 6,0 5 0,5 430 0,5 B, ap 11.5.10 Touko 10 0,1 9,7 ei hajua 30 30 44 6,4 9,2 81 41 < 3 5400 60 4400 740 40 2 6 32 5200 5,2 83 < 3 < 5 < 1 < 5 < 10 < 1 2400 < 1 B, ap 6.9.10 Syys 10 0,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5,5 49 77 8,8 21000 66 20000 1200 80 14 4,4 B, ap 9.11.10 Marras 10 0,14 0,2 ei hajua 88 36 53 6,5 10,5 72 48 < 3 8300 80 6800 790 47 1 35 ka. 0,12 83 23 58 6,7 8,4 67 55 3,9 11567 69 10400 910 56 6 15 32 5200 5,2 83 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 2400 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 24.5.11 Touko 11 0,10 11,4 ei hajua 75 13 33 6,4 8,2 75 43 < 3 1900 61 900 370 33 12 32,4 27 5100 5,1 50 4 < 5 < 1 < 5 < 10 < 1 920 < 1 A, yp 12.9.11 Syys 11 0,02 12,5 ei hajua 190 7,6 32 7 4,8 45 58 < 3 2200 37 1100 260 27 10 1,7 A, yp 18.10.11 Loka 11 0,07 6,3 ei hajua 200 180 35 6,2 7,8 63 54 < 3 2200 81 840 540 34 12 27 ka. 0,06 155 67 33 6,5 6,9 61 52 1,5 2100 60 947 390 31 11 20 27 5100 5,1 50 4,0 2,5 0,5 2,5 5 0,5 920 0,5 E, yp 24.5.11 Touko 11 0,05 12,1 ei hajua 100 13 24 6,7 9,2 86 41 < 3 840 76 32 70 29 6 4 39 4300 4,3 12,5 < 3 < 5 < 2 < 5 < 10 < 1 610 < 1 E, yp 12.9.11 Syys 11 0,07 12,8 ei hajua 190 34 36 6,2 7 66 40 4,2 810 210 < 5 73 11 510 3 E, yp 18.10.11 Loka 11 0,08 6,2 ei hajua 200 17 32 6,4 7,8 63 50 < 3 1100 68 220 160 36 10 9,6 ka. 0,07 163 21 31 6,4 8,0 72 44 2,4 917 118 85 101 25 175 5,5 39 4300 4,3 13 1,5 2,5 1,0 2,5 5 0,5 610 0,5 B, ap 24.5.11 Touko 11 0,12 12 ei hajua 100 15 43 6,7 8,5 79 48 < 3 6600 85 5700 420 41 14 75 33 5800 5,8 46 < 3 < 5 < 1 < 5 < 10 < 1 1400 < 1 B, ap 12.9.11 Syys 11 0,04 12,4 ei hajua 1600 140 20 6,9 0 0 170 9,1 2300 120 9 < 10 32 2 3,4 B, ap 18.10.11 Loka 11 0,1 6,3 ei hajua 200 23 53 6,8 7,1 58 61 < 3 9000 100 8300 520 49 4 13,2 ka. 0,09 633 59 39 6,8 5,2 46 93 4,0 5967 102 4670 315 41 7 30,5 33 5800 5,8 46 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 1400 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 23.4.12 Huhti 12 0,2 4,3 ei hajua 310 33 22 5,8 8,2 63 54 < 0,3 2700 120 490 1300 27 12 120 63 5800 5,8 61 < 3 < 5 1 6 12 < 1 1800 < 1 A, yp 19.7.12 Heinä 12 0,19 12,9 ei hajua 500 25 30 6,2 4,6 44 80 3,1 2500 120 500 320 29 160 62,5 A, yp 10.9.12 Syys 12 0,1 10,2 ei hajua 380 17 29 6,6 5,6 50 73 < 0,3 1700 100 360 170 30 24 4 ka. 0,16 397 25 27 6,2 6,1 52 69 1,1 2300 113 450 597 29 65 62,2 63 5800 5,8 61 1,5 2,5 1,0 6,0 12 0,5 1800 0,5 E, yp 23.4.12 Huhti 12 0,15 5,3 ei hajua 310 200 16 6,5 9,2 73 52 < 0,3 1300 230 110 340 18 57 32,4 87 3700 3,7 44 5,4 < 5 1,1 8 < 10 < 1 3400 < 1 E, yp 19.7.12 Heinä 12 0,19 12,6 ei hajua 120 160 12 6,4 8,5 80 25 < 0,3 780 240 38 110 7,3 470 131 E, yp 10.9.12 Syys 12 0,06 10,5 ei hajua 380 12 31 6,7 8,1 73 66 < 0,3 1300 96 110 130 34 9 1,2 ka. 0,13 270 124 20 6,5 8,6 75 48 0,2 1127 189 86 193 20 179 54,9 87 3700 3,7 44 5,4 2,5 1,1 8,0 5 0,5 3400 0,5 B, ap 23.4.12 Huhti 12 0,17 5 ei hajua 500 98 31 6,3 8,7 68 94 < 0,3 5100 290 2700 1300 25 11 147 77 3400 3,4 80 5,3 9 < 1 8 12 < 1 3300 < 1 B, ap 19.7.12 Heinä 12 0,21 13,7 ei hajua 100 190 33 3,5 0 0 240 < 0,3 3900 260 46 < 5 18 1 23 B, ap 10.9.12 Syys 12 0,08 10,5 ei hajua 380 11 72 7,1 5,5 49 89 4,4 18000 150 15000 460 73 5 18,8 ka. 0,15 327 100 45 5,6 4,7 39 141 1,6 9000 233 5915 588 39 6 62,9 77 3400 3,4 80 5,3 9,0 0,5 8,0 12 0,5 3300 0,5 Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 24.4.13 Huhti 13 0,15 2,1 maatunut 250 20 24 5,9 6,7 49 60 2600 140 810 6 84 65 14000 14 A, yp 23.10.13 Loka 13 0,20 0,7 ei hajua 50 25 14 6,7 10,9 76 < 20 880 91 230 330 151 16 5800 5,8 ka. 0,18 150 23 19 6,3 8,8 63 35 1740 116 520 168 117,5 41 9900 9,9 E, yp 24.4.13 Huhti 13 0,13 2,6 maatunut 190 25 17 6,4 9,5 70 44 1100 100 41 1 6,5 58 5900 5,9 E, yp 23.10.13 Loka 13 0,15 3,4 ei hajua 50 39 10 6,1 11,9 89 < 20 500 100 48 130 16,2 12 3000 3 ka. 0,14 120 32 14 6,3 10,7 80 27 800 100 45 66 11,4 35 4450 B, ap 24.4.13 Huhti 13 0,17 2,5 maatunut 380 20 36 6,5 7,6 56 110 6700 170 5600 8 36,8 69 13000 13 B, ap 23.10.13 Loka 13 0,10 1,5 ei hajua 75 110 31 6,8 9,2 66 37 3100 510 2000 110 72,8 25 33000 33 ka. 0,14 228 65 34 6,7 8,4 61 74 4900 340 3800 59 54,8 47 23000 23,0 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa) Liite 1
Liite 1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2014 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 19.5.14 Touko 14 0,1 10,5 ei hajua 130 5,6 39 7 8,5 76 81 < 2 1900 63 900 1300 42 11 22 A, yp 25.9.14 Syys 14 0,1 5,4 ei hajua 200 7 24 7 8,4 67 42 990 58 230 210 3,6 10 2210 2,21 ka. 0,10 165 6 32 7,0 8,5 72 62 1,0 1445 61 565 111 12,8 10 2210 2,2 E, yp 19.5.14 Touko 14 0,04 10 ei hajua 150 15 31 6,9 7,9 70 50 < 2 1100 69 88 3600 40 2 2,6 E, yp 25.9.14 Syys 14 0,05 6,9 ei hajua 150 4 21 6,8 9,4 77 36 510 39 17 60 0,6 11 1440 1,44 ka. 0,05 150 10 26 6,9 8,7 74 43 1,0 805 54 53 31 1,6 11 1440 1,4 B, ap 19.5.14 Touko 14 0,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8,7 79 60 3,8 13000 110 13000 1600 75 11 7,2 B, ap 25.9.14 Syys 14 0,05 5,6 ei hajua 200 6 58 7,3 9,1 73 57 10000 90 9400 130 10 15 2000 2 ka. 0,04 195 7 63 7,3 8,9 76 59 3,8 11500 100 11200 71 8,6 15 2000 2,0 Vuosi 2015 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 28.4.15 Huhti 15 10,9 ei hajua 200 11 27 6,6 8,3 75 50 1700 110 540 4 5,8 52 5310 5,31 A, yp 15.9.15 Syys 15 11 lievä t/m 380 12 110 6,84 5,2 47 67 3100 60 < 5 2 0 14 8800 8,8 14,9 1 0,06 0,74 1,7 4,9 < 0,02 101 < 0,002 ka. 290 12 69 6,7 6,8 61 59 2400 85 271 3 2,9 33 7055 7,1 14,9 1,0 0,06 0,74 1,7 4,9 0,01 101 0,001 E, yp 28.4.15 Huhti 15 10,6 ei hajua 450 113 24 6,7 8,5 76 58 110 310 170 0 48 65 18100 18,1 E, yp 15.9.15 Syys 15 10,8 Lievä öljy 380 15 40 7,25 4,6 42 96 30000 160 14000 10 0 23 8680 8,68 16,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 < 0,02 98,6 < 0,002 ka. 415 64 32 7,0 6,6 59 77 15055 235 7085 5 24,0 44 13390 13,4 16,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 0,01 98,6 0,001 B, ap 28.4.15 Huhti 15 10,3 lievä öljy 250 28 36 6,67 8,3 74 52 4500 140 4000 4 0 66 7490 7,49 B, ap 15.9.15 Syys 15 9,9 lievä t/m 250 89 26 6,89 7,6 67 62 1300 190 < 5 150 0 32 14000 14 15,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 < 0,02 1700 < 0,002 ka. 250 59 31 6,8 8,0 71 57 2900 165 2001 77 0,0 49 10745 10,7 15,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 0,01 1700 0,001 Vuosi 2016 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 26.4.16 Huhti 16 0,13 3 Hajuton 380 22 26 6,42 8,1 60 46 2100 180 790 1 51 40 12000 12 A, yp 7.9.16 Syys 16 12,7 Lievä öljy 1000 34 25 6,21 1,1 10 120 2400 160 570 21 22 80 22900 22,9 ka. 690 28 26 6,3 4,6 35 83 2250 170 680 11 36 60 17450 17,5 E, yp 26.4.16 Huhti 16 0,06 2,5 Hajuton 380 35 20 6,63 9,5 70 44 1500 87 310 1 11 40 12200 12,2 E, yp 7.9.16 Syys 16 0,05 12,8 Lievä m/t 490 6 31 6,39 6 56 60 1200 78 150 49 5 70 8180 8,18 ka. 435 21 26 6,5 7,8 63 52 1350 83 230 25 8 55 10190 10,2 B, ap 26.4.16 Huhti 16 0,18 2,8 Hajuton 1000 71 15 4,99 3,8 28 120 2800 230 590 0 92 70 22800 22,8 B, ap 7.9.16 Syys 16 0,2 13,3 Lievä öljy 1600 40 16 5,89 1,4 13 210 2600 260 330 1 38 < 40 34200 34,2 ka. 1300 56 16 5,4 2,6 21 165 2700 245 460 1 65 45 28500 28,5 Vuosi 2017 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp 26.4.17 Huhti 17 0,1 Hajuton 240 21 29 6,35 7,7 54 56 2000 130 790 6 55 40 16900 16,9 A, yp 5.9.17 Syys 17 0,1 selvä maaturve 130 28 42 6,66 8,4 77 37 2700 95 1700 4 0,4 < 20 17800 17,8 ka. 185 25 36 6,5 8,1 65,5 47 2350 113 1245 5 25 17350 17,4 E, yp 26.4.17 Huhti 17 0,05 Hajuton 100 19 19 6,8 11 74 46 1100 63 180 2 10 40 5360 5,36 E, yp 5.9.17 Syys 17 0,05 selvä maaturve 290 9 24 7,23 9,1 80 36 920 62 79 < 10 1,6 < 50 5260 5,26 ka. 195 14 22 7,0 10,1 77 41 1010 63 129,5 3,5 33 5310 5,3 B, ap 26.4.17 Huhti 17 0,1 Hajuton 230 15 34 6,73 9,2 63 58 5200 130 4200 8 40 50 14600 14,6 B, ap 5.9.17 Syys 17 0,01 selvä maaturve 350 8,3 23 7,26 8,2 69 48 13000 120 12000 20 6,0 < 50 8880 8,88 ka. 290 12 29 7,0 8,7 66 53 9100 125 8100 14 38 11740 11,7
Liite 1 Vuosi 2018 Piste Pvm Syvyys (m) Lämpötila ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. (ms/m) ph Happi Happi (%) CODcr (mgo2/l) BOD7 (mgo2/l) Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit (pmy/100ml) Virtaama (l/s) AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 24.4.18 Huhti 17 0,36 1,8 Hajuton 320 13 18 6,41 7,7 55 49 2100 96 720 16 158 50 7340 7,34 Lievä A, yp 17.9.18 Syys 17 0,20 10 maaturve 170 7,2 30 6,77 11 95 29 1500 51 1000 8 8,4 20 3120 3,12 ka. E, yp 24.4.18 Huhti 17 0,2 1,8 Lievä öljy 250 7,2 14 6,84 7,3 52 41 1100 50 190 2 10 50 4390 4,39 Lievä E, yp 17.9.18 Syys 17 0,05 11,4 maaturve 110 18 23 7,05 8,5 78 45 860 82 100 22 1,0 20 5470 5,47 ka. B, ap 24.4.18 Huhti 17 0,45 1,7 Lievä öljy 310 12 30 6,77 8,3 59 47 4900 100 3400 2 126 60 7290 7,29 Lievä B, ap 17.9.18 Syys 17 0,15 9,7 maaturve 230 6 74 7,26 9,5 84 57 13000 110 9800 10 10,8 40 5100 5,1 ka. 270 9 52 7,015 8,9 71,5 52 8950 105 6600 6 50 6195 6,2 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy Alle määritysrajan olevat tulokset on puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa (alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)
Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit Kiintoaine Rauta ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi 25 60 10 5 P 43 11.5. Touko 10 4,3 1,23 6 130 0 0 340 490 6500 12 58 110000 110 2400 13 < 5 170 0 100 P 63 11.5. Touko 10 3,8 1,5 7,8 55 3,6 27 < 30 1700 990 240 33 870 0,87 100 < 3 < 5 20 0 6,3 Milkan kaivo 11.5. Touko 10 2,7 7 27 7,7 57 < 30 40 1700 1000 8,2 920 0,92 39 6 < 5 26 21 < 2 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) Happi Happi (%) COD Cr (mgo 2 /l) Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Rauta Rauta Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi 25 60 10 5 P 43 24.5. Touko 11 6,5 1,65 6,1 130 0 0 380 570 4200 < 10 66 120000 120 8800 15 < 5 69 0 39 19 P 63 24.5. Touko 11 3,9 1,51 7,7 45 1,1 8,4 46 1700 890 330 48 270 0,27 44 3 < 5 15 0 5,6 < 3 < 3 Milkan kaivo 24.5. Touko 11 5,5 7,1 29 1 7,9 57 61 910 200 8,3 7200 7,2 < 25 3 < 5 31 0 7 < 3 < 3 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit Kiintoaine Rauta ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi 25 60 10 5 P 43 23.4. Huhti 12 5,7 1,3 6,3 140 0 0 320 550 2400 < 5 69 140000 140 460 15 < 5 0 5 P 63 23.4. Huhti 12 2,8 1,29 7,9 46 2,5 18 39 2200 1100 57 48 5000 5 250 3,6 < 5 20 0 320 Milkan kaivo 23.4. Huhti 12 2,4 7,3 30 1,7 12 25 87 880 190 11 8000 8 29 4,5 < 5 31 0 8 Vuosi 2013 COD Cr (mgo 2 /l) Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi Liuk. P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX ( c) (m) (ms/m) (%) Pohjaveden ympäristölaatunormi 200 25 60 10 5 P T43 23.10. Loka 13 7,8 1,86 6,3 220 0 0 330 320 19000 16000 140 2580 2,58 287 3,8 < 0,05 180 0 PT 63 23.10. Loka 13 7 1,81 7,8 49 1,1 9,1 25 1600 800 370 36 28 0,028 14,3 0,23 < 0,05 17 0 Milkan kaivo 23.10. Loka 13 8,8 6,8 21 1,6 13,8 41 150 980 < 5 7,3 2660 2,66 17,4 1,9 0,99 29 22 Vuosi 2014 COD Cr (mgo 2 /l) Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi Liuk. P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX ( c) (m) (ms/m) (%) Pohjaveden ympäristölaatunormi 200 25 60 10 5 P T43 25.9. Syys 14 8,4 samea 2,08 6,3 210 < 0,1 0 260 330 20000 17000 120 1110 1,11 114 2,7 0,53 20 1 PT 63 25.9. Syys 14 5,9 kirkas 1,97 7,9 50 0,74 5,9 30 1700 820 460 31 19,1 0,0191 10,2 0,23 < 0,05 13 0 Milkan kaivo 25.9. Syys 14 11,5 kirkas 7,1 16 6,4 59 27 62 730 7 4,2 1790 1,79 9,2 1,8 2,6 15 180 Vuosi 2015 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi 200 25 60 10 5 150 5 0,4 20 10 0,06 P T43 15.9. Syys 15 9,8 ruskea 1,7 6,5 190 0 < 1 330 16 23000 15000 91 113000 113 3080 6,3 0,12 117 0 320 396 2,7 0,75 29,4 971 47,8 0,59 29,5 12,2 < 0,002 < 0,5 PT 63 15.9. Syys 15 8,2 kellertävä 1,9 7,9 50 3,4 28 25 1900 950 < 5 29 271 0,271 6,8 0,36 0,066 < 10 1 24 31,6 0,2 < 0,1 1,9 489 0,3 0,02 1,2 2 < 0,002 < 0,5 Milkan kaivo 15.9. Syys 15 13,2 kellertävä 7,2 18 7,1 68 < 20 14 620 6 3,1 734 0,734 24,9 1,3 2,3 10 570 9,8 24,7 0,25 < 0,1 0,72 215 3,6 < 0,02 16,8 2,2 < 0,002 < 0,5 Vuosi 2016 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi 200 25 60 10 5 150 5 0,4 20 10 0,06 P T43 7.9. Syys 16 9,6 samean ruskea 1,38 6,9 170 < 0,2 < 1 390 6,4 23000 17000 200 142000 142 67,9 4,2 < 0,05 70 0 1200 370 2,4 0,6 17,7 PT 63 7.9. Syys 16 9,6 kirkas/kellertävä 1,31 6,5 55 5,7 50 < 20 1400 1200 390 71 741 0,741 2,2 0,32 0,059 90 0 36 37 0,23 < 0,1 1,3 Milkan kaivo 7.9. Syys 16 7,7 kirkas/kellertävä 7,9 8,6 6,3 60 < 20 13 600 < 5 2,1 91,9 0,0919 7,7 2 0,78 < 20 60 4,1 11,5 0,27 < 0,1 0,44 Enterokokit (pmy/100ml) Enterokokit (pmy/100ml) Kiintoaine BOD 7 (mgo 2 /l) >10 4,9 < 3 BOD 7 (mgo 2 /l) BOD 7 (mgo 2 /l) 25 8,8 < 3 Kloorifenolit
Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2017 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) Happi Happi (%) COD Cr (mgo 2 /l) Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Pohjaveden ympäristölaatunormi 200 25 60 10 5 150 5 0,4 20 10 0,06 P T43 5.9. Syys 17 10,9 Samea, ruskea 1,92 6,6 230 < 0,2 < 1 340 15 25000 21000 190 166000 166 310 6,1 0,055 410 < 2 490 361 6,5 1,4 28,3 PT 63 5.9. Syys 17 7,9 Kirkas 1,92 8 51 2,4 20 45 1700 1100 640 48 294 0,294 7,1 0,72 1,1 20 18 27 29,1 0,27 < 0,1 0,85 Milkan kaivo 5.9. Syys 17 11,9 Kirkas 7,5 15 7,9 73 36 14 750 < 5 9,7 875 0,875 120 0,97 0,58 < 20 36 5,7 18,3 0,33 < 0,1 0,31 Vuosi 2018 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) Happi Happi (%) COD Cr (mgo 2 /l) Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Pohjaveden ympäristölaatunormi 200 25 60 10 5 150 5 0,4 20 10 0,06 P T43 17.9. Syys 18 9,4 Ruskea, sakkainen 19,5 6,6 230 < 0,2 < 1 200 11 24000 18000 180 131000 131 216 4,2 0,048 < 100 < 2 530 242 3,6 0,75 12,4 PT 63 17.9. Syys 18 6,1 Kellertävä 1,89 7,8 49 1,9 15 28 2300 1500 830 41 507 0,507 26,4 0,35 0,072 0,02 8 37 39,5 0,28 < 0,2 1,1 Milkan kaivo 17.9. Syys 18 13,1 Kellertävä 7,2 13 6,8 65 < 20 35 1000 < 5 4,9 1090 1,09 13,6 0,79 2,8 < 10 350 8,5 32,2 0,24 < 0,2 1,4 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy Alle määritysrajan olevat tulokset on puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa (alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) Punaisella värillä esitetyt tulokset ylittävät pohjaveden ympäristölaatunormin (asetus 341/2009) Rauta Rauta Liuk. Zn Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Cr Liuk. Pb Liuk. Pb AOX AOX Enterokokit (pmy/100ml) Enterokokit (pmy/100ml) Sulfaatti Sulfaatti Ba Ba Mo Mo Se Se V V Al Al As As Cd Cd Cu Cu Ni Ni Hg Hg Kloorifenolit Kloorifenolit
Liite 3 Pietarsaaren suljettu kaatopaikka Suotovesi (jätevesi) Enterok. ph Alkalit. Sähkönj. SS Kok N NH 4 N Kok P BOD 7 ATU COD cr Cl Öljy SO4 K Ca Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn Ba Mg Mo Se V AOX Pvm +Rasva (pmy/100ml) mmol/l (ms/m) (mgo2/l) (mgo2/l) Raja arvo (Prs Vesi) 6,0 11,0 500 200 10 3 10 1000 2000 500 500 7.4.10 7,0 151 10 8,2 0,04 < 2 < 30 < 0,05 16.6.10 7,3 300 14 39 0,05 < 2 100 < 0,05 8.9.10 7,3 375 10 50 0,05 3 120 < 0,05 14.12.10 205 7,5 534 60 64 54 0,48 9 220 510 0,28 < 0,05 0,48 7,6 0,07 < 7 < 2 8 10 7 20 < 12,5 29.6.11 22 7,5 140 7 34 31 0,23 5 83 170 < 0,2 < 0,05 0,57 8,1 < 0,025 < 10 < 2 8 140 < 10 10 < 12,5 87 7.9.11 0 7,6 204 29 51 43 0,36 5,9 120 270 < 0,2 < 0,05 0,61 15 < 0,025 < 6,25 < 1,25 9 10 < 6,25 10 23 210 13.12.11 ~4 7,4 328 13 54 44 0,19 3 120 450 0,27 < 0,05 0,6 11 < 0,025 < 6,25 < 1,25 9 20 < 6,25 10 < 12,5 20.3.12 2 7,3 187 15 45 34 0,27 4 89 240 < 0,2 < 0,05 0,56 11 0,04 < 6 < 1 8 30 < 6,25 10 48 700 7.6.12 4 7,4 217 14 45 39 0,2 5 110 250 < 0,2 < 0,05 0,5 8,2 0,03 < 6,25 < 1,25 < 6,25 30 10 10 < 12,5 500 13.3.13 0 7,8 291 12 53 51 0,35 3,5 110 420 < 0,2 < 0,05 0,45 10 < 0,025 < 6 < 1,2 10 260 < 6 10 0,7 380 25.6.13 > 8000 7,4 244 250 57 46 3,4 260 370 360 0,42 < 0,05 0,55 24 0,08 2,4 1,7 8,4 380 0,88 8,1 1,1 330 11.9.13 ~6 7,6 342 22 51 45 0,31 7 130 480 < 0,2 < 0,05 0,53 6,5 0,03 < 6 3 10 30 0,6 7,4 1,2 270 10.12.13 < 2 7,6 295 24 34 26 0,1 3 97 480 0,042 < 0,05 0,49 4,9 < 0,025 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0,5 260 18.3.14 24 7,5 256 7,5 23 17 0,07 3 70 390 0,076 < 0,05 0,31 1,9 0,021 0,73 0,1 3 22 0,73 4,6 < 0,3 1300 3.6.14 10 7,4 390 25 33 20 0,24 3 96 480 0,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 < 0,3 270 23.9.14 < 2 7,3 570 54 50 46 0,18 5 130 770 0,054 0,013 0,6 15 0,04 1,5 0,1 3,9 11 0,34 9,9 0,7 579 9.12.14 < 2 7,7 418 7,1 23 13 0,04 < 2 85 450 0,029 < 0,004 0,4 0,87 0,026 0,4 < 0,01 2,8 16 < 0,05 4,5 < 0,1 185 10.3.15 < 2 7,7 423 70 96 86 0,87 10 270 610 0,69 0,038 0,54 18 0,025 6,9 0,28 49 37 2,6 10 4,4 380 11.6.15 0 7,6 454 110 120 130 0,94 8 290 573 0,13 < 0,004 0,67 36 0,037 5 0,15 21 21 0,75 11 7,9 300 29.9.15 3 7,4 502 97 81 70 0,35 10 210 730 0,11 < 0,004 1 26 0,3737 3,9 0,37 21 37 9,6 12 19 580 15.12.15 0 7,5 356 11 39 42 0,21 < 3 100 110 0,044 < 0,004 0,37 5,3 0,084 2,5 2,1 30 15 3,4 7,8 < 0,2 320 9.2.16 7,5 3,1 160 10 23 0,22 < 3 60 95 75 < 0,1 0,4 0,019 < 0,2 11 15 < 2 < 5 14000 < 10 17.5.16 7 7,6 4,6 330 8,7 39 35 0,085 < 3 86 400 420 230 180 < 0,05 < 0,1 0,39 3,6 < 0,01 < 2 < 0,2 16 14 < 2 6,1 < 2 80 25000 130 4,7 4,1 78 < 10 31.8.16 96 7,6 5,1 430 6,9 33 28 0,087 < 3 88 610 970 290 240 < 0,05 < 0,1 0,42 3,9 < 0,01 < 2 < 0,2 34 15 < 2 < 5 < 2 130 28000 180 9,1 3 94 < 10 25.10.16 0 7,6 4,3 640 15 40 34 0,047 < 3 110 1100 1400 490 370 < 0,05 < 0,2 0,65 4,1 0,018 < 2 < 0,2 31 13 < 2 18 < 2 140 44000 200 7,3 2,5 139 < 10 23.2.17 7,9 18 480 18 140 0,25 7,8 420 260 210 < 0,2 0,63 0,017 < 0,2 20 23 < 2 13 51000 15 17.5.17 2 7,6 3,3 110 2,1 16 14 0,11 < 3 47 110 220 54 89 0,060 < 0,1 0,2 2 0,0062 1,2 < 0,2 4,3 7,6 < 1 < 3 < 1 48 12000 25 < 1 1,6 42 < 10 29.8.17 7 7,9 13 320 7,4 120 110 0,45 5,6 220 430 230 140 120 0,069 < 0,1 0,47 12 0,0099 < 0,2 12 13 < 1 11 < 1 110 28000 53 1,4 8,3 181 < 10 21.11.17 320 7,7 4,2 260 19 33 28 0,29 < 3 75 390 470 140 130 0,054 < 0,1 0,44 10 0,012 1,4 < 0,2 8,4 9,4 < 1 4,9 1,1 130 22000 61 3,1 3,5 29 < 10 27.3.18 0 7,0 4,4 300 11 37 37 0,24 < 3 89 190 140 < 0,1 0,55 0,0066 < 0,2 3,5 5,1 < 1 4,3 23000 < 10 29.5.18 0 7,1 4,4 360 2,4 25 17 0,053 < 3 71 490 870 260 250 0,14 < 0,1 0,46 2,2 0,013 < 1 < 0,2 6 8,3 < 1 5,1 < 1 140 40000 83 4,3 1 110 < 10 19.9.18 0 7,0 3,7 370 6,4 20 15 0,12 < 3 84 590 800 300 230 < 0,1 0,6 7,5 0,009 1,0 < 0,2 4 5,4 < 1 4,3 < 1 110 31000 82 1,6 1,5 300 < 10 11.12.18 0 7,1 5,0 360 14 25 20 0,051 < 3 94 630 980 330 300 < 0,05 < 0,2 0,73 5,7 0,0051 < 1 < 0,2 0,5 5,1 < 1 5,4 < 1 100 42000 99 1,9 < 1 320 < 10 ka 10 18 29 7,5 6,1 336 30 50 42 1,9 12 133 463 707 232 195 0,128 0,03 0,5 9,6 0,036 2,3 0,48 12 42 2,2 8,3 5,1 110 30000 101 3,8 2,9 318 5,8 ka 2018 0 7,1 4,4 348 8,5 25 22 12,9 1,5 85 570 883 270 230 0,083 0,05 0,59 5,1 0,008 0,50 0,10 3,5 6,0 0,50 4,8 0,50 117 34000 88 2,6 1,0 243 5,0 Alle määritysrajan olevat tulokset puolitettu keskiarvoihin (alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) Punaisella värillä esitetyt tulokset ylittävät Pietarsaaren Veden asettaman pitoisuusraja arvon Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettavalle vedelle
Liite 4 Pietarsaaren kaupunki / suljettu kaatopaikka Kaatopaikkakaasut mittaustulokset Vuosi 2012 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Happi Ilmanpaine Lämpötila % % % mb C Näytepiste Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Kaasuputki 1 15.11.2012 0,0 0,1 10,0 992 5,7 Kaasuputki 1 24.10.2013 0 1,3 6,9 984 Kaasuputki 2 15.11.2012 21,4 17,7 2,7 992 9,7 Kaasuputki 2 24.10.2013 24,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki 3 15.11.2012 39,2 26,7 0,7 993 8,1 Kaasuputki 3 24.10.2013 36,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki 4 15.11.2012 0,0 0,8 9,5 992 5,0 Kaasuputki 4 24.10.2013 0 0,1 6,8 983 Kaasuputki 5 15.11.2012 23,4 23,6 1,2 993 8,1 Kaasuputki 5 24.10.2013 26,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki 6 15.11.2012 0,0 3,0 8,1 993 8,1 Kaasuputki 6 24.10.2013 0,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki 7 15.11.2012 0,0 3,7 7,9 993 6,8 Kaasuputki 7 24.10.2013 0 0,8 6,5 983 Kaasuputki 8 15.11.2012 0,0 2,3 8,5 993 6,9 Kaasuputki 8 24.10.2013 13,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki 9 15.11.2012 12,2 7,2 4,5 994 5,9 Kaasuputki 9 24.10.2013 18,3 10,5 3,2 984 Lämpötila C Vuosi 2014 Vuosi 2015 Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Happi Ilmanpaine Lämpötila % % % mb C Näytepiste Kaasuputki 1 25.9.2014 0 1,9 10,8 991 Kaasuputki 1 15.9.2015 0,6 5 5 Kaasuputki 2 25.9.2014 2,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki 2 15.9.2015 20 20 2 Kaasuputki 3 25.9.2014 18,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki 3 15.9.2015 30 20 3 Kaasuputki 5 25.9.2014 16,1 15,6 4 992 Kaasuputki 5 15.9.2015 20 20 2 Kaasuputki 6 25.9.2014 0 0,1 11,8 992 Kaasuputki 6 15.9.2015 0 9 2 Kaasuputki 7 25.9.2014 0,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki 7 15.9.2015 10 10 2 Kaasuputki 8 25.9.2014 0,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki 8 15.9.2015 1 6 5 Kaasuputki 9 25.9.2014 0 0 11,5 992 Kaasuputki 9 15.9.2015 20 10 3 Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Lämpötila C Vuosi 2016 Vuosi 2017 Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Happi Ilmanpaine Lämpötila % % % mb C Näytepiste Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Lämpötila C Kaasuputki 1 26.10.2016 1 3 1 1010 Kaasuputki 1 5.9.2017 0 0 Kaasuputki 2 26.10.2016 10 8 0,7 1011 Kaasuputki 2 5.9.2017 3 10 Kaasuputki 3 26.10.2016 30 30 0,2 1012 Kaasuputki 3 5.9.2017 10 20 Kaasuputki 5 26.10.2016 30 20 0,3 1012 Kaasuputki 5 5.9.2017 0 4 Kaasuputki 6 26.10.2016 0 0,7 0,3 1013 Kaasuputki 6 5.9.2017 10 0 Kaasuputki 7 26.10.2016 10 7 0,7 1013 Kaasuputki 7 5.9.2017 7 10 Kaasuputki 8 26.10.2016 10 7 0,3 1014 Kaasuputki 8 5.9.2017 0 9 Kaasuputki 9 26.10.2016 0,3 0,4 0,5 1014 Kaasuputki 9 5.9.2017 0 0,6 Vuosi 2018 Näytepiste Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Lämpötila C Kaasuputki 1 17.9.2018 0 0,9 20 1000 10,6 Kaasuputki 2 17.9.2018 0 7 10 1000 10,4 Kaasuputki 3 17.9.2018 10 10 9 1000 15,0 Kaasuputki 4 17.9.2018 0 2 20 1000 11,0 Kaasuputki 5 17.9.2018 0 0,1 20 1000 10,1 Kaasuputki 6 17.9.2018 0 0,1 20 1000 11,7 Kaasuputki 7 17.9.2018 10 10 7 1000 12,4 Kaasuputki 8 17.9.2018 0 0,4 20 1000 11,0 Kaasuputki 9 17.9.2018 0,2 0,2 20 1000 11,4 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)
Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Seinäjoki Päivitetty: 5.2.2018 (TO) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Liite 5 Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi Natural mmol/l 0,01 <0,1 15 >0,1 10 Ammoniumtyppi SFS-3032:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5 17 Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732:2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 <20 45 20-50 15 >50 10 BOD7, BOD7ATU 1899-1:1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 >10 25 CODMn SFS-3036:1981 K Luonnonvesi, talousvesi ja uima-allasvesi mgo2/l 0,5 <3 20 >3 10 CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 20 <50 30 >50 20 Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0,5 15 PO4-P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi ja talousvesi µg/l 3 >3 16 PO4-P SFS EN ISO 15681-1:2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 <10 40 10-50 15 >50 10 Happi SFS-EN 25813:1993 K Luonnonvesi ja talousvesi mg/l 0,2 <2 20 >2 10 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi, jätevesi mg/l 1 <10 25 >10 15 Kloridi, Cl SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <3 30 >3 10 Kloridi, Cl Sisäinen menetelmä, merkurometrinen titraus K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 1 >1 10 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 9 Kokonaisfosfori, P SFS EN ISO 15681-1:2005 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 <10 40 10-50 15 >50 10 Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Luonnonvesi ja talousvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0,2 10 Kokonaistyppi, N SFS-EN ISO 11905-1:1998, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 50 <100 20 >100 15 NO3-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, FIA K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 NO2-N SFS 3029:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 10 > 10 11 NO23-N SFS-EN ISO 13395-1:1997 K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 ph SFS-3021:1974 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi - - 0,2 ph yks. Sameus SFS-EN ISO 7027-1:2016 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 >1 20 Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <2 15 >2 10 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2,0 4 Väri SFS-EN ISO 7887:2012, komparatiivinen K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 > 5 5 yks. Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) spektrofotom. K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 <25 35 > 25 20 Kokonaiskloori SFS-EN ISO 7393-2;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 15 Vapaa kloori SFS-EN ISO 7393-2;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 15 Sitoutunut kloori SFS-EN ISO 7393-2;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 25 >0,5 20 Klorofylli SFS-5772: 1993 K Luonnonvesi mg/l 1 >1 20 Rauta SFS-3047:1980, FAAS K Luonnonvesi µg/l 200 <1000 20 >1000 10
Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet ICP-MS ja TOC/DOC, Oulu Päivitetty: 30.1.2018 (LH) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Be ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 40 0,2-0,5 17 >0,5 10 B ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,5 <2 33 2-5 20 >5 12 Al ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 5 <50 20 >50 12 V ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 25 0,2-1 15 >1 10 Cr ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0,2-2 15 >2 10 Mn ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 <1 20 1-5 10 >5 8 Fe ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 2,5 <10 25 10-25 15 >25 10 Co ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 25 0,1-1 12 >1 9 Ni ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,3 30 0,3-2 15 >2 10 Cu ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0,2-2 15 >2 10 Zn ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 <2 30 2-20 15 >20 10 As ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 25 0,2-2 15 >2 11 Se ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 <0,5 35 0,5-2 20 >2 12 Sr ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,1 <1 20 >1 9 Mo ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0,2-1 15 >1 10 Cd ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,01 <0,06 32 0,06-2 15 >2 10 Sn ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,5 25 0,5-1 15 >1 10 Sb ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 11 Ba ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,3 <2 15 >2 10 Hg ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 30 0,1-0,5 20 >0,5 12 Tl ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,01 <0,1 20 0,1-0,5 15 >0,5 8 Pb ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 25 0,1-0,5 15 >0,5 10 U ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2, SFS-EN ISO 17294-2 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,005 <1 15 >1 10 Taulukoissa esitetyt määritysrajat ovat voimassa talousvesi-, luonnonvesi- ja pohjavesinäytteille (suorat mittaukset). Merivesinäytteillä ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 10 kertaa ja jätevesinäytteillä 5 kertaa taulukossa esitettyjä arvoja korkeammat. Käytettäessä esikäsittelynä märkäpolttoa ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 5 kertaa korkeammat kuin taulukossa esitetyt arvot. Vaikeilla näytematriiseilla (esim erittäin korkea kokonaissuolapitoisuus) voidaan joutua häiriöiden eliminoimiseksi käyttämään korkeampia määritysrajoja. Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % TOC / DOC SFS-EN 1484:1997 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <1 30 1-5 15 >5 10 TC (Kokonaishiili) SFS-EN 1484:1997 E Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <5 20 >5 10 TIC (Epäorg. hiili) SFS-EN 1484:1997 E Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <5 20 >5 10
Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Rovaniemi Päivitetty: 1.2.2018 (PH) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,01 <0,1 15 >0,1 10 Alkaliniteetti SFS-EN ISO 9963-1:1996 K Jätevesi mmol/l 0,2 >0,20 14 NH4-N SFS-3032:1976 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3,0-33 28 > 33 7 NH4-N SFS-EN ISO 11732:2005, FIA K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 5 5,0-20 45 20-50 15 > 50 10 BOD7, BOD7ATU SFS-EN 1899-1:1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 >10 20 Chla, klorofylli SFS-5772:1993 K Luonnovesi µg/l 1 <2 30 >2 18 CODMn SFS-3036:1981 K Talousvesi, uima-allasvesi ja luonnonvesi mgo2/l 0,5 <3 20 >3 10 CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 30 <50 30 >50 20 Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <0,5 20 >0,5 15 PO4-P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi, jätevesi µg/l 2 2,0-26 19 > 26 5 PO4-P SFS-EN ISO 15681-2:2005, CFA K Luonnonvesi, jätevesi ja talousvesi µg/l 2 2,0-10 30 10-30 15 > 30 10 Happi SFS-EN 25813:1993 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 20 >2 10 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi ja jätevesi mg/l * <10 25 >10 15 Kloridi, Cl SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <1 20 >1 10 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 2 2,0-24 16 > 24 8 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 15681-2:2005, CFA K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3,0-20 35 20-50 20 > 50 10 Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0,2 10 Kokonaistyppi, N SFS-EN ISO 11905-1:1998 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 50 <100 20 >100 15 NO3-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 10 > 10-80 23 > 80 12 NO3-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 5,0-20 30 20-50 15 > 50 12 NO2-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 > 5,0-35 20 > 35 15 NO2-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 2 2,0-5,0 35 5,0-10 20 > 10 8 NO23-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 20 20-120 23 > 120 15 NO23-N SFS-EN ISO 13395-1:1997, CFA K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi µg/l 5 5,0-20 25 20-50 15 > 50 12 ph SFS-3021:1979 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi - - - 0,2 ph yks. Sameus SFS-EN ISO 7027-1:2016 K Talousvesi, luonnonvesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 >1 20 Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 15 >2 10 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2,0 4 Urea Koroleff-menetelmä K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,2 20 >0,2 15 Kokonaiskloori SFS-EN ISO 7393-1:2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 15 >0,5 10 Vapaa kloori SFS-EN ISO 7393-1:2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0,5 15 Sitoutunut kloori SFS-EN ISO 7393-1:2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 25 >0,5 20 Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) K Talousvesi ja luonnonvesi mgpt/l 5 5-25 35 > 25 20 Rasva ISO 11349 K Luonnonvesi ja jätevesi mg/l 20 <80 34 >80 25
Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Rovaniemi Päivitetty: 14.3.2016 (IV) Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % THC Öljyhiiliivedyt THC (C10-40) Sisäinen menetelmä, GC/MS, perustuu ISO 9377-2:2001 K Talousvesi-, luonnonvesi, jätevesi µg/l 50 <200 35 >200 20
Liite 6