Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa

Samankaltaiset tiedostot
Hiilineutraali kiertotalous

Hiilineutraali kiertotalous

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

Biokiertotalouden tulevaisuus

Kiertotalous teollisuudessa

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila,

VASTUULLINEN YRITYS 2.0

Kiertotalouden mahdollisuudet teollisuudelle. Riitta Silvennoinen

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kasvuyrityksillä on suuri merkitys Suomelle. Kasvun tekevät ihmiset.

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Kiertotalous ei kierrätystä, vaan systeemitason muutos

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Läpivirtauksesta kiertotalouteen!

Päijät-Hämeen alue osana kansallista kiertotaloustyötä Laura Järvinen Sitra

Kiertotalouden Suomen Tiekartta

Resurssiviisas kaupunki

Kiertotalouden liiketoimintamallit esimerkkejä elinkaariajattelun tärkeydestä

KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN Johtaja Mari Pantsar, Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Kiertotalous. kuinka ilmiö etenee. Green Keyte tapäivä Merja Rehn - Sitra

Mitä päätöksiä kiertotalous edellyttää Oras Tynkkynen

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

KIERTOTALOUS. Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Megatrendit ja työn tulevaisuus. Perttu Jämsén

KANSALLINEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tampere Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

Älykäs ja ekologinen

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Kestävän hyvinvoinnin visio ja Uusi juoni lukupiirit. Jenna Sitra #uusijuoni #nextera

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

KIERTOTALOUS käytäntöön

KESTÄVÄ PIRKANMAA. Pilkahdus, Pirkanmaan ennakointiyhteistyö Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

KIERTOTALOUDEN KANSALLINEN TIEKARTTA JA BIOTALOUDEN ROOLI OSANA KIERTOTALOUTTA

Kiertotalous maataloudessa

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Kiertotalouden edistäminen

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Kiertotalouden Suomen Tiekartta

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Resurssiviisaus ja kiertotalous

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

KUNNAT KIERTOTALOUDEN TIEKARTALLA

Kiertotalous liiketoimintana

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Miltä tulevaisuus näyttää ja miten sinne mennään?

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Kiertotalouden merkitys ja mahdollisuudet Suomelle

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Uudistumiskyky kunnan kilpailuvalttina Luosto Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija, Sitra

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

Kuinka edistämme maatalouden tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Biotalouden digitaalinen ekosysteemi BDE

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous mitä se on? Mahdollisuuksia, oppeja ja haasteita

Kiertotalous- Suunta tulevaisuudelle Mari Pantsar, Johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Uusi työelämä - millaisia eväitä korkeasti koulutetut tarvitsevat? Opintoasianpäivät 2016 Milma Arola, Sitra

Minkälaisia tunteita ja asenteita ilmastonmuutos meissä herättää? Sari Laine

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

KIERTOTALOUDEN JA RESURSSIVIISAUDEN YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET Turku Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Luomuliiton ympäristöstrategia

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Transkriptio:

Kajaani, 26.03.2019 Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa Hanna Mattila, kiertotalouden asiantuntija, Sitra

5 tärkeää Sitrasta +1 erittäin tärkeä 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle. 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, herättelijä, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja ja verkottaja. Tulevaisuustyö on yhteistyötä! 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla. 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. 5. Vision alla kolme teemaa, 7 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita.

Materiaaleja käytetään Euroopassa keskimäärin vain kerran. Ruoassa olevasta typestä n. 80 % ja fosforista 25-75 % hukataan. Autot seisovat paikoillaan 92-98 % ajasta. Toimistot ovat tyhjinä 60 % ajasta. Ruoasta kolmannes päätyy roskiin. Kelpais mulle. Lähteet: EMF 2015, UN FAO, EEA 2015, Material Economics 2018, GSA Office of Governmentwide Policy 2011

Business-as-usual: By 2060 materials use will more than double Source: OECD

LINEAARI- TALOUS KIERRÄTYS- TALOUS KIERTO- TALOUS Rubbish bin CC-SA4.0 Antonio Kless

Meillä on vain yksi maapallo. Tällä hetkellä kulutamme silti lähes neljän maapallon verran luonnonvaroja.

Kiertotalous voi leikata EU:n raskaan teollisuuden päästöjä 56 % vuoteen 2050 mennessä 530 178 TERÄS 56 62-56 % MUOVIT ALUMIINI SEMENTTI 2050 lähtötilanne Materiaalien kierto Tuotteiden materiaalitehokkuus Kiertotalouden liiketoimintamallit 234 2050 Kiertotalousskenaario Esim. Alumiinin tuottaminen kierrätetyistä materiaaleista käyttää vain 10 % energiasta, joka tarvitaan alumiinin tuottamiseen neitseellisistä materiaaleista

Miten kiertotalous vähentää CO 2 -päästöjä? MATERIAALIEN KIERTO TUOTTEIDEN MATERIAALITEHOKKUUS KIERTOTALOUDEN LIIKETOIMINTAMALLIT Korkean arvon kierrätys ja vähemmän uusia materiaaleja: Korkeammat keräysmäärät Purettavuuden ja materiaalien erotettavuuden huomioiminen suunnittelussa Vähemmän saasteita ja heikkeneviä materiaaleja Paremmat tuotantoprosessit, vähemmän materiaaleja tuotteisiin: Vähemmän jätettä tuotannosta Ylikäytön välttäminen Komponenttien uudelleenkäyttö Tuotteiden suunnittelu vähemmällä materiaalilla Vahvat materiaalit Uudet suunnitteluperiaatteet Vaihtelu koon mukaan Vähemmän tuotteita saman hyödyn saavuttamiseen: Suurempi käyttöaste Tuotteiden jakaminen Tuote palveluna Tuotteiden pidempi käyttöikä Suunnittelu pitkäkestoisiksi ja purettaviksi Pitkäkestoiset materiaalit Huollon parantaminen Uudelleenvalmistaminen

Maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut Tammikuu 2019 Selvityksen tilaaja: Sitra Selvityksen toteuttaja: Luonnonvarakeskus Luke

CASE: MAATILAYHTEISTYÖ HAUKIVUORELLA MUKANA OLEVAT TILAT Sijainti: Haukivuori, Etelä-Savo Kalliolan luomu Tuotanto: luomuvihanneksia (kaalit, sipuli, purjosipuli) Tilan koko: 23 ha peltoa Lietlahden tila Tuotanto: luomuvihanneksia (porkkana, punajuuri, palsternakka) Tilan koko: 100 Hiekkoin tila Tuotanto: luomuemolehmätuotantoa Tilan koko: 103 Tynilän tila Tuotanto: luomukasveja, viljaa, valkuaiskasveja Tilan koko: 15 Yhteistyön avulla Kalliolan luomu tuotti kesän 2018 kasvukaudella vihanneksia noin 15 hehtaarin alalla. Yhteistyötä toteutettiin Lietlahden, Hiekkoin ja Tynilän tilojen kanssa, samalla ravinteiden kierrosta ja peltojen kunnosta pidettiin huolta. Tilat lainaavat toisilleen peltoja sadonkorjuutyötä vastaan. Maatilojen yhteistyön avulla Kalliolan ja Lietlahden tilat tuottavat vihanneksia myös Hiekkoin ja Tynilän pelloilla. Kalliolan luomukiertoon kuuluvat nurmi- ja viljasadot korjataan puolestaan Hiekkoin tilan eläimille rehuksi. Hiekkoin tila korjaa viljan ja nurmen omilla koneillaan. Myös Tynilän tila tuottaa rehun raaka-ainetta Hiekkoin tilalle. Vastaavasti Kalliolan tila saa lantaa korvauksena sadon mukana poistuneista ravinteista. Vihannesviljelyssä maata lannoitetaan monipuolisesti ja huolehditaan rikkaruohoista aktiivisesti, joten Tynilän ja Hiekkoin tilat hyötyvät peltojen kunnossapidosta. Melkein kaikki tilat ovat myös osakkaina paikallisessa Biohauki Oy:ssä, jonne osa toimittaa lantaa ja osa vihannesten kauppakunnostusmateriaalia. Laitokselta saadaan vastavuoroisesti mädätettä peltojen lannoitukseen.

CASE: MAATILAYHTEISTYÖ HAUKIVUORELLA MUKANA OLEVAT TILAT Sijainti: Haukivuori, Etelä-Savo Kalliolan luomu Tuotanto: luomuvihanneksia (kaalit, sipuli, purjosipuli) Tilan koko: 23 ha peltoa Lietlahden tila Tuotanto: luomuvihanneksia (porkkana, punajuuri, palsternakka) Tilan koko: 100 Hiekkoin tila Tuotanto: luomuemolehmätuotantoa Tilan koko: 103 Tynilän tila Tuotanto: luomukasveja, viljaa, valkuaiskasveja Tilan koko: 15 Hyödyt Suurin hyöty tulee tehokkuuden parantumisen kautta ajan ja rahan säästönä. Vihannestilat voivat keskittyä vihannesten tuotantoon, eikä niiden tarvitse huolehtia nurmien niitosta, viljan puinnista tai niihin tarvittavien koneiden hankinnasta. Karja- ja kasvitilat saavat enemmän levitysalaa lannalle ja varmuutta rehuntuotantoon. Jokainen tila pystyy tuottamaan enemmän ruokaa, kuin mitä oma pinta-ala mahdollistaisi. Onnistumisen resepti Tarvitaan hyvää keskinäistä luottamusta ja yhteisiä toimintatapoja maan rakenteesta ja rikkaruohoista huolehtimiseen sekä seuraavan kasvukauden suunnitteluun. Asteittainen yhteistyön laajeneminen ja syventäminen helpottavatkin yhteisten pelisääntöjen muodostamisessa. Aluksi yhteistyö lähti käyntiin Kalliolan ja Lietlahden tiloilla vuonna 1998. Myöhemmin Kalliolan ja Lietlahden peltojen tarpeen kasvaessa yhteistyötä laajennettiin Tynilän ja Hiekkoin tilojen pelloille. Peltojen lainaaminen niiden vuokrauksen sijaan on myös osoittautunut helpommaksi vaihtoehdoksi byrokratian osalta.

Tuotemerkit vastaavat kysyntään tai luovat kysyntää

Pellosta kiertotalousbisnestä Kiertotaloudessa pellolla tuotetaan mahdollisimman arvokkaita tuotteita, jotka hyödyttävät peltoekosysteemejä, ovat kannattavia viljelijälle ja kiinnostavia kuluttajille. Tulevaisuudessa pellosta peräisin olevia biomassoja käytetään myös tekstiilikuiduissa, muoveissa, kosmetiikassa, lääkkeissä, kemikaaleissa ja älypakkauksissa. Hyppäämme pellosta pidemmälle määrästä arvoon. Kehitämme uutta, pellon tuotteisiin pohjautuvaa liiketoimintaa yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten. Mukana: Luke, Aalto yliopisto, Ainasoja yhtiöt, Bondenliving, Caraway Finland Oy, Helsingin yliopisto, Keskisen Mylly Oy, Koivunalhon luomutila, MTK Maaseutunuoret, Murtolan HamppuFarmi Oy, Pohjois- Pirkanmaan tattariosuuskunta PPTOK, Rainingon luomutila, Ravintola Hus Lindman, Viljakas Oy sekä Vuohelan herkku Oy.

Puusta kiertotalousbisnestä Kiertotaloudessa puusta valmistetaan mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan hyödyntää moneen kertaan ja siten luoda samalle puumateriaalille taloudellista arvoa yhä uudelleen ja uudelleen. Tulevaisuudessa metsästä peräisin olevia biomassoja käytetään yhä enemmän myös tekstiilikuiduissa, muoveissa, kosmetiikassa, lääkkeissä, kemikaaleissa ja älypakkauksissa. Hyppäämme puusta pidemmälle määrästä arvoon. Kehitämme uutta, puumateriaaleihin pohjautuvaa liiketoimintaa yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Mukana: VTT, Lahden AMK, Sulapac, Paptic, Elastopoli, Lumene, Isku, Montisera, Stora Enso, Starcke, SYKE, Luke ja Ethica. Lisätietoja Korkean lisäarvon puutuotteet-kokonaisuudesta täältä!

5 + 1 t y ö k a l u a y r i t y k s i l l e 1. Kiertotalousbisneksen työkalut valmistavalle teollisuudelle 2. LOOP Ventures -yritysohjelma 3. Fiksu arki goes China yrityskisa 4. Kuluttajien motivaatioprofiilit

Kiertotalouden kiinnostavimmat Yrityslista, jonka inspiroimana talouden peli muuttuu.

Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote palveluna Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta. Uusiutuvuus Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energianlähteitä korvataan uusiutuvilla tai vähähiilisillä vaihtoehdoilla. Tuote-elinkaaren pidentäminen Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee. Jakamisalustat Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. Resurssitehokkuus & kierrätys Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.

TUOTE-ELINKAAREN PIDENTÄMINEN Kiertotaloudessa tuotteet säilyvät alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja. Se vähentää tarvetta ostaa ja valmistaa uusia tuotteita sekä siten myös ympäristöhaittoja. Keinoja siihen ovat: Tuotteiden suunnittelu pitkäkestoisiksi, laadukkaiksi ja korjattaviksi (esim. modulaarisuus, ekosuunnittelu). Tuotteiden huoltaminen ja korjaaminen. Päivittäminen (esim. uudet ominaisuudet tai ulkonäkö). Tuotteiden kunnostaminen tai uudelleenvalmistaminen uuden veroisiksi. Uudelleenmarkkinointi, jälleenmyynti ja uudelleenkäyttö. Yhteiskäyttö ja jakaminen. Yritykset ja loppukäyttäjät voivat saavuttaa merkittäviä talous- ja ympäristöhyötyjä kun tuotteiden elinkaarta pidennetään. Kun uusien tuotteiden valmistus- ja ostotarve vähenee, säästyy energiaa ja materiaaleja. Arvoketjun eri vaiheiden aikana tuotteisiin sitoutunut arvo hyödyttää liiketoimintaa pidempään ja samalla valmistajien riippuvuus niukkenevista resursseista vähenee. Loppuasiakkaat saavat edullisempia tuotteita.

TUOTE-ELINKAAREN PIDENTÄMINEN Tehdaskunnostetut traktoreiden vaihdelaatikot Sitran tiimin näkemys: Valtra on kyennyt luomaan uutta kannattavaa liiketoimintaa käytettyjen vaihteistojen tehdaskunnostamisesta, kun se hyödyntää asentajiensa ammattiosaamista. Tuotteen elinkaari pitenee sekä energiaa ja materiaaleja säästyy uusien vaihteistojen valmistamiseen verrattuna. Asiakas saa nopeasti korvaavan vaihteiston rikkoutuneen tilalle. Vaihteistojen palauttamiseen sitoutetaan panttimaksulla.

Jeah! Kuntapäättäjä päättää tukea kiertotaloutta ja vähähiilistä liikkumista. Aluesuunnittelija suunnittelee alueet pyöräilijöille Korjaaja huoltaa ja korjaa pyöriä. Asukas valitsee pyörän. Valmistaja rakentaa pyörän kestävistä, jo kierrätetyistä ja kierrätettävistä materiaaleista.

Yli 70 000 lasta ja nuorta oppivat kiertotaloutta tämän lukuvuoden aikana.

Mitäs mieltä suomalaiset on? No itseasiassa 87 % kokee erittäin tai melko toivottavana, että Suomi siirtyisi kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä. Lähde: Sitra (2019): Kiertotalouden tunnettuustutkimus

Mikä on sinun roolisi muutoksentekijänä? 1. Miten näet oman yrityksesi tai organisaatiosi roolin kiertotalouden rakentajana? 2. Mitkä asiat ovat mielestäsi tällä hetkellä suurimpia kiertotalouden a) mahdollistajia? b) esteitä? 3. Mikä on sinun seuraava kiertotaloustekosi?

sitra.fi @sitrafund