Ruukinrannan sataman historia Leppävaaran asema Albergan kartano Elfvik Ruukinranta Linnudd Markku Salmi 15.3.2014 1 Kuninkaallinen merikartasto 1790
Ruukinrannan sataman historia Markku Salmi Albergan tiiliruukki ja sen vaiheet Albergan fajanssitehdas, sen vaiheet ja tuotteet Ruukinrannan rahti- ja matkustajasatama Mitä historiasta on nähtävissä tänään? Mitä pitäisi tutkia lisää? Markku Salmi 15.3.2014 2
Ruukinranta ja Albergan kartano Ruukinrannan sataman historia on osa Albergan kartanon historiaa ja sen omistajien liiketoimintaa: /2, 3/ Carl Tersmeden - monipuolisia afäärejä Viaporiin (1752-65) /1/ Christian von Zansen (1775-98) Fredrik E.G. von Zansen - perusti fajanssitehtaan ja rautakaivoksen (1798-1830) Fredrik von Zansen (1830-55) - laajensi fajanssitehdasta Feodor ja Amalia Kiselleff - Töölön sokeritehtaan omistaja (1855-1900) Isojaossa 1775 parhaat hiekka- ja savikuopat Albergalle /2/ raaka-aineet tiili- ja fajanssi-tehtaille Markku Salmi 15.3.2014 3
Albergan tiiliruukki Tiilentekoa Ranskassa 1760 /23/ Markku Salmi 15.3.2014 4
Tiilenvalmistus 1700-luvulla /24/ Saven muokkaus Saveen sekoitetaan hiekkaa, ettei se halkea poltossa Savi muokataan ja sen kosteus tasoitetaan Tähän on käytetty tiiliranaa (savimylly) 1700-luvun keksintö Tiilet lyödään Tiilet esikuivataan ulkona Kosteus n. 6-9 % ennen kuin voidaan polttaa Tiilet poltetaan Polton vaiheet: lämmitys, tulistus (950-1050 o C), jäähdytys Markku Salmi 15.3.2014 5
Tiiliruukin mallipiirros 1761 /23/ Markku Salmi 15.3.2014 6
Tiilirana ja tiilenlyöjän pöytä Tiilirana, Sotkamo 1860 /24/ Tiilenlyöjän pöytä, Englanti 1850 /23/ Markku Salmi 15.3.2014 7
Tiiliuunin mallipiirros, 5 aukkoa /23/ Markku Salmi 15.3.2014 Wijnbladh 1761 8
Tiiliruukin alku ja kultakausi Tersmeden omisti Albergan kartanon 1752-65 Komentajakapteeni, vara-amiraali Viaporissa Tersmeden kunnosti jo toimineen tiiliruukin 1755 /1/ Linnoituslaitoksen muurarimestari Meyer rakennutti tiiliuunit ja opasti tiilen valmistuksessa Yhtenä vuotena valmistui 50 000 muototiiltä ja 30 000 tavallista tiiliskiveä > noin 50 tiiltä/päivä Tersmeden toimitti yhteensä vähintään miljoona tiiltä Viaporiin, arvoltaan 104 000 kuparitaaleria Kumpulan kartanon arvo 20 000 kuparitaaleria Tersmeden teki vararikon ja jätti Albergan 1765 /1, 2/ Markku Salmi 15.3.2014 9
Lastauslaituri ja tiilirana 1775 Markku Salmi 15.3.2014 Isojakokartta 1775
Tegelbruk 1780 Markku Salmi 15.3.2014 11 Kuninkaan kartasto 1980
Lastauslaituri ja rakennuksia 1790 Markku Salmi 15.3.2014 12 Kuninkaallinen merikartasto 1790
Tegelbruk 1838 ja 1859 Plan af Helsingfors 1838 Plan af Helsingfors 1859 Markku Salmi 15.3.2014 13
Tiiliruukin loppuajat Albergan kartano siirtyi von Zansen -suvulle 1775 Christian von Zansen kehitti ja laajensi ruukkia Albergaan uusi tiilinavetta 1800 /2/ Tiilitehtaasta ei von Zansenien ajalta muita tietoja /2/ Tiilien kysyntä väheni Viaporin rakentamisen loputtua n. 1800 - tehtaan toiminta loppuu n. 1850 Albergan kartanon huutokauppa-ilmoituksessa 1853 enää maininta tillfälle till tegelbruket /4, 17.1.1853/ Feodor Kiseleff osti Albergan 1855 /2/ Kiseleffillä oli oma tiilitehdas Töölön Sokeritehtaan tontilla Markku Salmi 15.3.2014 14
Albergan Fajanssitehdas Albergan vati punasavea, koristelu bolussavella ja kuparioksidilla /7/ Markku Salmi 15.3.2014 15
Fajanssin tuotanto Suomessa Kiinalaisen posliinin tuonti yleistyy ja eurooppalainen posliini keksitään 1709 Ruotsin lainsäädännön muutos helpottaa tehtaiden perustamista Herttoniemi Suomen vanhin, Alberga toiseksi vanhin /7/ Suomen fajanssitehtaat 1947 työntekijät, tuotanto hopearuplia /4, 9.10.1848/ Markku Salmi 15.3.2014 16
Fajanssin valmistus Savimassan valmistus Tavoitteena saven tasainen rakenne ja kosteus Esineiden muotoileminen Dreijaus, ruukut, maljat, lautaset, kupit yms. Valaminen muottiin, uunikaakelit yms. Polttaminen Aihio ilmakuivataan ennen polttoa Raakapoltto, punasavella 950 o C, sama kuin tiilenpoltossa Jälkikäsittely Maalaus, pinnan muotoilu, lasituspoltto Markku Salmi 15.3.2014 17
Fajanssitehtaan malli n. 1790 /7/ Herttoniemen tehtaan suunnitelma 1. Raakapolttouuni 2. Lyijyn, tinan ja piikiven kalsinointiuunit 3. Savenpolttouuni 4. Lasitetun tavaran polttouuni 5. Dreijaushuoneet 6. Maalaushuone 7. Raaka-ainevarasto 7 5 6 1, 4 2, 3 Markku Salmi 15.3.2014 18
Albergan Fajanssitehtaan alku /7/ Erik Adolf Schenbomille privilegio fajanssi- ja saviastiatehtaan perustamiseen (1798) Tehdas perustettiin toimivan tiiliruukin yhteyteen Nimi: Gröfre Faijance och Lerkärls Fabrik. Fredrik von Zansen kunnosti tehtaan (1812) Savenvalaja Duboen työsopimus (1810): sitoutuu työskentelemään yhtä hyvin ja perusteellisesti kuin tähän asti täällä toimineessa Porsliini Ruukissa ja polttamaan vähintään kuusi uunia vuodessa Työsuhdeasunto: Porsliini ruukista huone sekä polttopuut Oikeus lehmänpitoon, laitumiin ja talliin Markku Salmi 15.3.2014 19
Fajanssitehtaan vaiheita 1838 Fredrik von Zansen laajensi tehdasta /4, 10.4.1838/ Ensimmäinen uuninkaakeleiden alennusmyynti: /4, 10.4.1838/ Lasittamattomat kaakelit ennen 16, nyt 14 kopeekkaa/kpl Muoto- ja kulmakaakelit ennen 18, nyt 15 kopeekkaa/kpl Valmiiksi tehdyt tuotteet halvalla Markku Salmi 15.3.2014 20
Fajanssitehtaan vaiheita 1840 Senaatin teollisuuskatsaus:/8, 9/ Tehtaan vuosittainen tuotannon määrä 24 000 kpl Kolme työpajaa, 7 käsikäyttöistä savenvalupyörää Uusi harmaakivinen, tiilillä vuorattu polttouuni Yhteensä 11 työntekijää: 1 mestari, 2 kisälliä, 3 oppipoikaa, 2 apupoikaa ja 3 muuta työntekijää Kaikki raaka-aineet saatiin omalta maalta, lukuun ottamatta lyijyä ja väriaineita Uuninkaakelit myytiin tehtaalta, muut tuotteet torilla Markku Salmi 15.3.2014 21
Fajanssitehtaan vaiheita 1843 Toinen alennusmyynti: /5, 10.6.1843/ Valmiita porsliiniesineitä, lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita edelleen alennettuihin hintoihin! Erityisalennus suuremmista eristä! Markku Salmi 15.3.2014 22
Fajanssitehtaan vaiheita 1847 Teollisuustilasto: /4, 9.10.1948/ Mestari ja 6 henkilöä töissä, vähennystä 4 (1840-47) Tehtaan tuotannon arvo oli 1 050 hopearuplaa Markku Salmi 15.3.2014 23
Fajanssitehtaan vaiheita 1849-51 1849 Palvelukseen halutaan ilmoitus:/5, 28.11.1849/ 3 ruukuntekijää saa paikan 1851 Tilastotietoa: /5, 17.4.1852/ 5 työntekijää, 3 rakennusta, tuotanto 800 ruplaa Markku Salmi 15.3.2014 24
Fajanssitehtaan loppu 1853 Von Zansen teki vararikon, tehdas siirtyi velkojille Tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö 1855 Fajanssitehdas myytiin Feodor Kiseleffille /2/ 1855-57 Tehtaan toiminnasta vastasi savenvalaja Sven Åkesson /8/ Åkesson omisti Töölön keramiikkatehtaan 1864-77 1857? Albergan fajanssitehdas lopettaa toimintansa /8/ Markku Salmi 15.3.2014 25
Fajanssitehtaan tuotteita /7, 8/ Lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita, Kattotiiliä, ruukkuja, yöastioita, vateja, Maljoja, astioita, leikkikaluja sekä tilaustöitä Syväleimattuja tuotteita oli kolmea tyyppiä: Vadit, kaksikorvaiset ruukut ja punasavikannut Markku Salmi 15.3.2014 26
Fajanssitehtaan tuotteita Tuotteita säilynyt huonosti: Kaksikorvainen ruukku Perniön museossa ja yksityishenkilöllä Astiafragmentteja museoissa, vati Helsingin kaupunginmuseo Markku Salmi 15.3.2014 27
Vanha rahti- ja matkustajasatama Rahtijaaloja satamassa /21/ Pieni höyrysluuppi /Turkusteamers Markku Salmi 15.3.2014 28
Ruukinrannan rahtiliikenne Puutavaraa 1700 luvulla /1/ - Tersmeden myi puuta, turvetta ja vitsakimppuja Albergan metsistä Viaporiin - Rahtasi puuta kalkinpolttoon - Kaksi omaa jaalaa ja 7 vuokrattua Tiiliä: ainakin miljoona tiiltä Viaporiin n. 1750 65 /1/ Kalkkia Laaksolahden kaivokselta Viaporiin Puutarhatuotteita Elfvikistä Viaporiin Fajanssitehtaan tuotteita: 24 000 kpl/v 1840 /7, 9/ Kiveä Laajalahden kivimäestä Markku Salmi 15.3.2014 Helsinkiin 29
Matkustajaliikenteen aika 1868 - Höyrysluuppi Pohjoisrannassa 1800-luvulla /21/ Markku Salmi 15.3.2014 30
Höyrysluuppiliikenne alkaa Huvudstadsbladetin uutinen 12.6.1868: Laivaliikenne Helsingistä itään on ollut säännöllistä, mutta länteen liikennettä ei ollut Usealta tahoilta on toivottu jonkun pienen höyry-sluupin alkavan liikennöidä Helsingistä länteen Hagnäs Verkstad päätti asettaa Oihonnan Eteläsataman ja Albergan väliseen liikenteeseen Hagnäs Verkstad valmisti mm. höyrykoneita ja höyrysluuppeja /21/ Sluuppeja: Oihonna, Sköna Helena Markku Salmi 15.3.2014 31
Höyrysluuppi Oihonna 1868 Rakennettu 1866, 14,4 x 4 m, 8 ihv /6, 15.6. ja 6.7.1868/ Eteläsatama Hietalahti Munkkiniemi - Alberga Eteläsatama klo 7 ja 3 ip, Alberga klo 8½ ja 4½ ip Markku Salmi 15.3.2014 32
Höyrysluuppi Nadeshda 1881 Rakennettu 1786, 10,2 x 3 m, 5 tn, 6 ihv /21/ Hietalahti Lauttasaari - Mustasaari Kuusisaari Lehtisaari - Otaniemen laituri - Alberga Hietalahti klo ½ 7, 5 ip, Alberga klo 8, ½8 ip /6, 30.7.1881/ Markku Salmi 15.3.2014 33
Höyrysluuppi Vester 1902 Sluupista ei ole löytynyt teknisiä tietoja Hietalahti Lauttasaari Seurasaari Munkkiniemi Tarvo Alberga (Pellavaniemi) Ruukinranta - Elfvik Hietalahti klo 7,30, klo 2 ip, klo 4,30 ip Alberga klo 8,45, klo 3 ip, klo 6 ip /6, 30.6 ja 9.7.1902/ Markku Salmi 15.3.2014 34
Höyrysluuppi Fölisön 1906-1909 Rakennettu 1905, 19,5 x 4,3 m, 50 ihv /21/ Hietalahti Seurasaari Kuusisaari Laajalahti Laajalahteen 1 vuoro/pv klo 8.15, paluu klo 9 /6, 1906-9/ Markku Salmi 15.3.2014 35
Höyrysluuppi Senta 1910-1911 Aikaisemmin nimeltään Fölisön /21, 6, 14.8.1910/ 1 vuoro Hietalahdesta Laajalahteen klo 8.15, paluu 9 Markku Salmi 15.3.2014 36
Palstamyynti-ilmoituksia 1906-07 Markku Salmi 15.3.2014 37
Höyrylaivaliikenteen loppu Laivaliikenteen kysyntä hiipuu 1900-luvulla Rautatieyhteys Leppävaaraan avattiin 1904 9 paikallisjunavuoroa päivittäin (1908) myös pikajunat pysähtyivät Leppävaarassa (1908) Maantieyhteydet paranivat ja autokanta kasvoi Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota vaikeuttivat laivaliikennettä Bussiliikenne Leppävaarasta käynnistyi 1925 Albergan Auto Oy Markku Salmi 15.3.2014 38
Mitä historiasta on jäljellä? Tiilijätettä Ville Valgrenin tien ja Joel Rundtin tien kulmassa Tiiliä ja tiilijätettä satama-alueella Savenottokuoppia Kivijalka 2 Kivijalka 1 Hylky ja ruukkulöydöt Markku Salmi 15.3.2014 39
Kivijalka 1: Rakennuksen pohja Rakennuksen pohja, noin 1870 (EKM Maastotutkimuskartta 1987, /16/) Markku Salmi 15.3.2014 40
Kivijalka 2: Asuinrakennus Asuinrakennuksen kesken jäänyt kivijalka 1900 luvun alusta (Kaista 6.3.2014) Markku Salmi 15.3.2014 41
Tiiliskivi ja tiilijätekasa Käsinlyöty tiili (26x11x7 cm) Tersmedenin puutarhasta (Arja ja Markku Salmi 2014) Tiilijätekasa (kork. 5 m) Ville Vallgrenin tien ja Joel Rundtin tien risteyksessä, vanhan jäätien varressa Markku Salmi 15.3.2014 42
Ruukkulöytö n. 1985 Kalastajien verkkoon tarttunut ruukku /15/ Rikkoutunut myöhemmin Muistinvarainen piirros 1985 löytyneestä ruukusta ja Albergan leimattu ruukku (Piirros Heikki Aura) Markku Salmi 15.3.2014 43
Hylkylöytö 2013 /15/ hylyn rakenneosa, ilmeisesti perästeevi (kesä 2013) 15-20 m pitkän aluksen osa, n. 100 vuotta vanha Alus on ollut mahdollisesti purjealus tai proomu /17, 18/ Markku Salmi 15.3.2014 44
Yhteenveto sataman historiasta Ikivanha rahti- ja matkustajaliikenteen satamapaikka Merkittävä oman aikansa teollisuuskeskittymä Tiiliruukki 1750-1850 Fajanssitehdas 1810-1857 Rikasta historiaa tunnetaan huonosti Satama-alueen muinaisjäännöksiä on suojeltava rakentamiselta ja kaivutöiltä Otettava huomioon Ruukinranta-Tarvaspään kaavoituksessa Tarvitaan pikaisesti meriarkeologisia ja maastotutkimuksia Markku Salmi 15.3.2014 45
Mitä pitäisi tutkia? Tiiliruukki Ruukin rakennusten, tiiliranan ja polttouunien sijainti eri aikoina Ruukin toiminta ja tuotanto von Zansenien aikana Fajanssitehdas Rakennusten ja uunien sijainti Etsiä Albergan fajanssituotteita, mm. Laajalahden pohjasta Satama Sataman laiturien rakenteet eri aikoina Satamaliikenne ja toiminta, hylkyjen tutkimukset Luvassa voisi olla merkittäviä löytöjä Leppävaaran, Espoon ja koko maan teollisuushistorian kannalta Markku Salmi 15.3.2014 46
Keskeiset lähteet 1. Aatelismies porvarina. Granqvist-Gustafsson. Historiallinen aikakauskirja 2/2013 2. Alberga. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4, s. 11 3. Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä. Leppävaaraseura ry. Saarijärvi 2011 4. Finlands Allmänna Tidning /Kansallisarkisto 5. Helsingfors Tidningar /Kansallisarkisto 6. Huvudstadsbladet /Kansallisarkisto 7. Hyvönen Heikki. Suomalainen keramiikkateollisuus, teoksessa Rakkaat vanhat tavarat. Keuruu 1998 8. Hyvönen Heikki. Suomalaista keramiikkaa. WSOY 1983 9. Härö Erkki. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupungin museo 1984 10. Isojakokartta 1775 11. Kuninkaan kartasto 1780 12. Kuninkaallinen merikartasto 1790 13. Kansallisbibliografia, Jouni Yrjänä 2004, päivitetty 2008 Markku Salmi 15.3.2014 47
Keskeiset lähteet 14. Leppävaara-seura ry. Kansalaismuistipiirin kokoelmat 15. Lepuski-lehti 5/2013. Keijo Nikanderin haastattelu hylkylöydöstä 16. Museovirasto 1999. Albergan fajanssitehtaan arkeologiset paikantamistutkimukset 1987. 17. Museovirasto 2013. Espoo, Laajalahti, Ruukinranta. Muistio tarkastuskäynnistä 24.9.3013 18. Museovirasto muinaismuistorekisteri, kohde 1000022632 19. Plan af Helsingfors 1838. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009 20. Plan af Helsingfors 1859. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009 21. Riimala Erkki. Höyryä Helsingin vesillä. Helsinki 1987 22. Ruukintanta-Tarvaspää asemakaavan valmisteluaineisto. Vanhojen huviloiden arvottaminen. Arkkitehtitoimisto Inkeri Makkonen, Espoon kaupunki 2012 23. Suomen tiiliteollisuuden historia I-II. Tiilikeskus Oy. Helsinki 1981 24. Tiilen historiaa Suomessa. Museovirasto. Markku Salmi 15.3.2014 www.nba.f i 2014 48