PÄÄTÖS POKELY/67/07.00 /2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2012 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA Lieksan kaupunki Pielisentie 3 81700 LIEKSA KIINTEISTÖ, SEN SIJAINTI JA KÄYTTÖTARKOITUS Kohde sijaitsee Lieksan kaupungin Kolin kylässä Tiensuu nimisellä tilalla, jonka rekisterinumero on 422-411-15-38. KIINTEISTÖN OMISTAJA Risto Kukkonen Merilänrannantie 27 83960 KOLI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Selvitys pilaantumista aiheuttaneista tapahtumista Ilmoituksessa kerrotaan, että kaatopaikka on toiminut 1969-1979 ja pitäjänä on ollut Pielisjärven kunta/lieksan kaupunki. Toiminta ao. paikalla on päättynyt vuonna 1979, jolloin on perustettu uusi kaatopaikka luoteeseen noin 1,3 km päähän ao. paikasta. Kaatopaikka on ollut valvomaton. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu
2/11 Alueelle toiminta-aikana tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä on todettu kaatopaikka-alueelle tuodun normaalin yhdyskuntajätteen lisäksi myös saostuskaivolietettä, jota on maaston kaltevuussuhteista johtuen valunut myös kaatopaikan alapuoliselle alueelle. Alueen edelliseltä omistajalta selvisi myös, että kaatopaikan päälle on kuljetettu Kolin satamasta syntyneitä ruoppausmassoja, ilmeisesti 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Kaatopaikka sijoittuu entiseen maa-aineksen ottopaikkaan, jota on kaatopaikan toiminta-aikana täytetty jätemassoilla ja jätteitä on peitetty tarpeen mukaan peittokerroksilla (maa-aines). Varsinaisen kaatopaikkapenkereen päällä kasvaa nuorehkoa mäntyä, koivua ja leppää. Kaatopaikka-alueella ei ole varsinaisia niskaojia, viettosuunnan pengerryksiä tai peruskuivatusojia. Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot Maaperätiedot Ilmoituksen kunnostuskohde sijaitsee entisessä maa-aineksenottokuopassa. Tutkimuksissa todettiin jätemassojen alla sijaitsevan maaperän olevan pääasiassa kivistä moreenia. Hienojakoisempi maa-aines on ilmeisesti kaivettu pois. Pohja- ja pintavesitiedot Ilmoituksessa kerrotaan, ettei kohde sijaitse pohjavesialueella. Alueen pohjavettä ei kohteen tutkimusten yhteydessä selvitetty eikä pohjavettä purkautunut koekuoppiin. Ilmoituksen mukaan lähin pintavesistö Myllypuro sijaitsee kohteesta noin 350 metrin etäisyydellä. Selvitys pilaantumisen aiheuttaneesta aineesta, pilaantuneen maan määrä ja pilaantuneen alueen pinta-ala Ilmoituksen mukaan kaatopaikan jätekerroksen päällä on 0,1-0,7 m peittokerros, joka koostuu savesta/siltistä ja suurehkoista kivistä. Perusmaa on moreenia. Varsinainen jätekerros sisältää sekalaista metalli-, muovi- ja lasijätettä. Jätekerroksia on peitetty ajoittain maa-aineksella, joten jätepenger sisältää varsinaisen jätteen lisäksi myös jätteen pilaamaa maa-ainesta. Toiminta-aikana kaatopaikalle ajetun lietteen vaikutuksesta ympäristöönsä ei näin usean vuosikymmenen jälkeen tehty havaintoja. Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ympäristönhoitoyksikkö suoritti kohteen tutkimukset syksyllä 2011. Maaperätutkimukset alueella tehtiin lokakuussa 2011. Kohteeseen tehdyistä koekuopista otettiin maaperänäytteitä 39 kpl. Näytteet otettiin 0,0-3,8 metrin syvyyksiltä. Kaikista maanäytteistä tutkittiin raskasmetallit Innov-X-kenttäanalysaattorilla ja öljyhiilivedyt PetroFlag-kenttätestillä.
3/11 Tutkimuksessa todettiin alueen maaperässä olevan jonkin verran kohonneita raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Tutkimuksissa suurin jätetäyttökerroksen maaaineksesta havaittu lyijypitoisuus oli 133 mg/kg, kuparipitoisuus 145 mg/kg, sinkkipitoisuus 189 mg/kg ja öljyhiilivetyjen summapitoisuus 399 mg/kg. Tehtyjen maastohavaintojen ja tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella kaatopaikka-alueen laajuus on noin 1940 m 2 (0,194 ha). Kaatopaikan pintatäytön määräksi on arvioitu noin 970 m 3 ktr. Varsinaisen jätepenkereen massamääräksi on arvioitu 3660 m 3 ktr. SELVITYS PUHDISTUSTYÖN SUORITTAMISESTA Selvitys puhdistustavoitteesta Ilmoituksessa kerrotaan, että pilaantuneen maan osalta Kolin vanhan kaatopaikan kunnostustyö esitetään tehtäväksi valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/ 2007) mukaisiin haittaaineiden alempiin ohjearvotasoihin, koska kunnostettava kohde sijaitsee asuinalueeksi kaavoitetun alueen välittömässä läheisyydessä. Kunnostettavalle alueelle ei ole laadittu varsinaista riskinarviota, koska pilaantuneet massat on tarkoitus kaivaa kokonaisuudessaan pois ja kuljettaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä pilaantuneita maita ja kaatopaikan sisältämiä jätteitä. Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Ilmoituksen mukaan alueelta poistetaan kaivamalla jätetäyttö sekä haitta-aineita sisältävä maa-aines ja kuljetetaan ne luvan omaavaan loppusijoituspaikkaan. Poistetut massat korvataan puhtailla massoilla. Pilaantuneet maamassat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuljetuksesta tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Massat toimitetaan kuorma-autoilla luvanvaraiseen käsittely- tai loppusijoituslaitokseen. Kaikista kunnostusalueelta viedyistä massoista pitää urakoitsijan toimittaa loppusijoituspaikan vastaanottotodistus haittaainepitoisuusvalvojalle. Ilmoituksessa kerrotaan, että jätetäyttö ja pilaantuneen maa-aineksen alapinta eivät tutkimusvaiheessa ulottuneet pohjaveteen, joten ei ole oletettavaa, että kaivukaivantoon purkautuisi vettä. Jos näin kuitenkin tapahtuu, otetaan vedestä näyte ja analyysituloksen perusteella vedet kuljetetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen käsittelylaitokseen tai johdetaan riittävän kauas ympäristöön.
4/11 Selvitys puhdistustyön suorittamisesta ja työn valvonnasta Ilmoituksessa kerrotaan, että kaatopaikan kunnostaminen suoritetaan massanvaihtotyönä seuraavasti: Puiden kannot erotellaan muusta jätteestä ja sijoitetaan alueen läheisyyteen, josta Lieksan kaupunki toimittaa ne myöhemmin pois. Kaatopaikan päällä oleva puhdas savi-/silttikerros kuoritaan pois ja siirretään alueen läheisyyteen välivarastoon. Täyttövaiheessa em. massat sijoitetaan kaivannon pohjalle. Alueelta poistetaan jätteet ja pilaantuneet maa-ainekset kaivamalla. Jätetäytöstä erotetaan suuret jätejakeet ja kivet (>150 mm) esimerkiksi välpällä. Kaikki < 150 mm massat käsitellään esivälppäyksen jälkeen esim. seulamurskaimella (mm. ALLUseulamurska, 50-150 mm) eri jätejakeiden erottamiseksi toisistaan. Tämän jälkeen jätejakeet kuljetetaan eri jakeinaan loppusijoituspaikkoihinsa. Suuret kivet siirretään sivuun ja sijoitetaan takaisin kaivantoon puhdistustöiden jälkeen. Jätetäytön ja pilaantuneen maan kaivu tehdään kuivakaivuna. Pilaantunut maa-aines ja jäte kaivetaan mahdollisuuksien mukaan seulamurskauksen jälkeen suoraan auton lavalle. Kuormat peitetään kuljetusten ajaksi. Pilaantuneen maan ja jätteen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Työmaalla varastoidaan lyhytaikaisesti kaivumassoja. Varastointia tehdään esimerkiksi massojen erotusvaiheessa ja maiden laadun varmennusvaiheessa. Kasat peitetään tarvittaessa valvojan ohjeiden mukaisesti. Alueelle tuotavien korvausmassojen puhtaus varmennetaan kenttätestein. Täyttöalueelle ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Kunnostustöissä poistetaan jätteet ja pilaantuneet maamassat kaikilta tutkimuksissa havainnoiduilta laajuuksilta. Mikäli työaikaiset kenttämittaukset kuitenkin osoittavat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia muuallakin maaperässä, tulee kunnostettavaa aluetta laajentaa mittaustulosten mukaisesti. Pilaantuneen maan kunnostukseen perehtynyt henkilö ottaa tarvittavat näytteet, tekee kenttähavaintoja ja -mittauksia sekä ohjaa kaivua. Valvoja vastaa massojen toimittamisesta oikeaan loppusijoituspaikkaan. Kaivun aikana otetaan edustavia maaperänäytteitä jätteitä sisältävän maa-alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteenotto toteutetaan siten, että puhtaat maa-alueet sekä jätteet ja haitta-aineilla pilaantuneet maa-alueet tulevat luotettavasti ja seikkaperäisesti selvitetyiksi, ja että käsittelypaikkaan toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Maanäytteistä analysoidaan raskasmetallit ja tarvittaessa öljy-yhdisteet. Mittauksista n. 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Hankkeelle nimetään henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja kunnostuksen valvonnasta kunnostustyön aikana. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kunnostustöiden aloittamista.
5/11 Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti kunnostusalueen vieressä sijaitseville asuinkiinteistöille, naapuritilojen omistajille sekä Pohjois-Karjalan elykeskukselle (ympäristönsuojeluyksikkö) ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kunnostustöiden aloittamista. Tiedotuksen hoitaa Lieksan kaupunki. Alueilta, joilta poistetaan jätettä tai haitta-aineilla pilaantunutta maa-ainesta, tarkastetaan kaivukohtien pohjien ja seinämien maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet. Jäännöspitoisuudet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostetaan 5-10 osanäytteestä. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ilmoituksen mukaan kunnostustoimenpiteillä kohteen maaperä saadaan siihen tilaan, ettei kunnostetusta alueesta aiheudu ympäristöhaittaa eikä kohteessa tai sen läheisyydessä oleskelusta terveyshaittaa. Ilmoituksessa kerrotaan, että kunnostustyön kaikki työvaiheet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jätettä tai pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kunnostettavan alueen ulkopuolelle koneiden pyörien tai muun toiminnan seurauksena. Työn aikana estetään jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen pölyäminen tarvittaessa kostuttamalla. Puhtaat maa-ainekset, pilaantuneet maa-ainekset ja jäte-erät pidetään erillään kaivun, lastaamisen ja muiden työvaiheiden aikana. Ilmoituksen mukaan haitta-aineiden kulkeutuminen jätteestä ja pilaantuneesta maaaineksesta ympäristöön estetään kastelemalla maa-aineksia tarvittaessa. Työn jälkeen urakoitsija poistaa roskat tms. kunnostusalueen välittömästä läheisyydestä. Ilmoituksessa kerrotaan, että voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana ei alueella harjoiteta sellaista kaivu-, lastaus- tai muuta toimintaa, jonka aikana voi tapahtua hallitsematonta pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön tai joka voi aiheuttaa muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneet massat kuljetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Selvitys puhdistamisen aikataulusta Ilmoituksen työt on suunniteltu toteutettavaksi vuoden syksyllä 2012. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 15.8.2012. Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.
6/11 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä: 1. Ilmoituksessa mainitulta vanhalta kaatopaikka-alueelta on poistettava jätteet ja maa-aines, jonka haitallisten aineiden pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) tarkoitetun alemman ohjearvopitoisuuden. 2. Jätejakeista vapaat maamassat, joiden pitoisuus alittaa yllä esitetyt arvot, voidaan jättää paikalleen tai käyttää täyttöinä alueelle tuotavan puhtaan maa-aineksen lisäksi. 3. Kaivun ja lastauksen aikana on huolehdittava siitä, etteivät eri jätejakeet sekoitu tarpeettomasti keskenään. Mikäli kunnostettavalta alueelta löytyy vaarallista jätettä, on jäte pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa. 4. Määräyksen 1 tarkoittamat puhdistustasot on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä, joiden ottaminen ja analysointi on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän valvojan kontrolloimana. Laboratorionäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa. 5. Mikäli kunnostuksen yhteydessä pohjavedessä todetaan haitta-aineita, tulee asiasta ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Mahdollisesta pohjaveden puhdistustarpeesta sovitaan erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 6. Määräyksen kohdassa 1 tarkoitettu pilaantunut maa-aines tai muu jäte ja alueelta mahdollisesti poistettava pilaantunut vesi on toimitettava sellaiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tällaista toimintaa varten. Pohjaveden käsittelystä paikanpäällä on sovittava erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 7. Jos alueelle välivarastoidaan ylös kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia tai jätteitä tulee toimenpiteen yhteydessä huolehtia riittävästä maaperän suojauksesta. Varastokasat on suojattava tuulelta ja sateelta ainesten kulkeutumisen estämiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen poistossa, esikäsittelyssä, välivarastoinnissa, lastauksessa kuljetuskalustoon ja kuljetuksessa on huolehdittava ympäristöja terveyshaittojen ehkäisystä. 8. Alueelta siirrettävien pilaantuneiden maa-ainesten, muiden jätteiden ja veden määristä, laadusta sekä sijoituskohteista on pidettävä kirjaa. Alueelta lähtevät jätekuormat tulee varustaa siirtoasiakirjoin. 9. Kunnostuksesta on ennen töiden aloittamista ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tässä yhteydessä tulee antaa myös tieto määräyksessä 4 edellytetystä kunnostuksen valvojasta.
7/11 10. Maaperän puhdistamisesta kustannustietoineen ja lupamääräyksen 4 tarkoittamien analyysien tuloksista on esitettävä loppuraportti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viiden kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä. Samalla tulee toimittaa määräyksen 8 tarkoittama kirjanpito valvontaviranomaiselle tiedoksi. RATKAISUN PERUSTELUT Yleisperustelut Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Ilmoituksen tekijän kunnostussuunnitelma ja päätöksessä annetut määräykset voidaan katsoa riittäviksi kiinteistöllä vanhan kaatopaikan kunnostustöiden yhteydessä tehtävän maaperän, jätteiden ja tarvittaessa pohjaveden puhdistamiseksi ja poistamiseksi. Ilmoitus sisältää kiinteistön omistajan ja ilmoittajan välisen 11.7.2012 päivätyn sopimuksen kaatopaikan kunnostustyön toteuttamisesta. Ilmoitus sisältää myös ilmoittajan ja Pohjois-Karjalan ely-keskuksen välisen 29.6.2012 päivätyn sopimuksen valtionjätehuoltotyöstä. Määräysten perustelut Määräykset 1 ja 2 Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n pilaamiskielloista seuraa, että pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava sellaiseksi, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Määräyksen 1 maaperän puhdistustasot asetuksen mukaisiin alempiin ohjearvoihin perustuu siihen, että puhdistettaessa maaperä nyt puheena oleviin pitoisuustasoihin, poistetaan puhdistettavalta alueelta ympäristö- ja terveyshaitat nykyisellä ja tulevalla maankäytöllä. Myös jätteiden poissiirtämisellä poistetaan ympäristö- ja terveyshaitat nykyisellä ja tulevalla maankäytöllä Määräys 3 Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on jätelain 15 :n perusteella kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi.
8/11 Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Sekoittamiskiellosta voidaan poiketa, jos sekoittaminen on jätteen käsittelemiseksi tarpeellista ja toimintaan on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Jätteet on eroteltava, jos vaarallista jätettä on sekoitettu kiellon vastaisesti ja jos erottelu on tarpeen terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi ja teknisesti mahdollista aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia. Vaarallisen jätteen pakkauksesta jätelain 16 :stä seuraa, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Määräykset 4 ja 5 Kunnostukselle hyväksytty valvoja huolehtii työn asianmukaisesta toteutuksesta. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavan maan ja veden laatu ja sen pilaantuneisuusaste siten, että se voidaan tarvittavissa määrin ohjata asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kontrollinäyttein määritellään myös pilaantumisen laajuus maaperässä ja varmistetaan, ettei mahdollisesti jäävästä likaantuneisuudesta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Laboratoriotutkimuksilla tarkistetaan kenttämittausten oikeellisuus. Määräykset 6 ja 7 Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentin 3 kohdan mukaista haittaa ei aiheudu, jos jätteet kootaan ja poistetaan kiinteistöltä tiiviissä kuljetusvälineissä peitettyinä asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa on muutoinkin syytä riittävästi varautua mahdollisten ympäristöhaittojen (muun muassa melun ja pölyn) ehkäisyyn noudattamalla yleisiä hyväksi koettuja toiminta- ja työskentelykäytäntöjä. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua viedä poistettavat maamassat ja alueella muutenkin mahdollisesti olevat jätteet sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Jätteitä saa luovuttaa vain jätelain 29 :n tarkoittamalle luvalliselle jätteen vastaanottajalle. Määräykset 8, 9 ja 10 Annetut määräykset perustuvat jätelain 121 :ään, missä säädetään jätteen haltijan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja mm. rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätelain 122 puolestaan käsittää valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuden jätehuollossa. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille.
9/11 Kunnostushankkeen kaikkien työvaiheiden huolellinen ja selkeä dokumentointi on tarpeellinen jätelain mukaisen viranomaisvalvonnan ohella myös puhdistamisprosessin loppuraportin laatimiseksi. Ennakkoilmoitus kunnostuksen aloittamisesta ja sille edellytetystä valvojasta on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Loppuraportin pohjalta arvioidaan kunnostuksen lopputuloksen hyväksyttävyys sekä mahdollinen jälkiseurantatarve. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut säädöksien säännökset Jätelaki (JL) 2, 5, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 30, 31, 118, 119, 121 ja 122 Jäteasetus 11 Ympäristönsuojelulaki (YSL) 4, 7, 8, 14, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 24-27 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 53 ja 78 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Tiedoksi Kiinteistönomistaja Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Lieksan kaupungin ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 250 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011) mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (5 tuntia x 50 euroa/tunti).
10/11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Paula Mononen Limnologi Ympäristönsuojeluyksikön päällikön sijainen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
11/11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 19.9.2012. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa - päätös, johon haetaan muutosta ja * miltä kohdin muutosta haetaan * mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä * millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ilmoitusta koskeva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 26.7.1993/701 nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallintooikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204 65101 Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: 010 36 42611, telekopio 010 36 42760 Aukioloaika: klo 8.00-16.15