F = O V F IS K A R S A B Toimintakertomus 1973 yhtiön 90. toimintavuosi
Toimintakertomus 1973 YLEISTALOUDELLINEN KATSAUS Maamme taloudellisen kehityksen merkittävimmät p iirteet olivat voimakas inflaatio, nopea taloudellinen kasvu, Etelä-Suomen työvoim apula sekä lisääntynyt maksutaseen vajaus. Taloudellinen kasvu oli vuonna 1973 hyvä, bruttokansantuotteen volyymi lisääntyi runsaat 5 %. Hintojen nousu oli sekä meillä että useimmissa muissa maissa ennätyksellistä. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa yli 1 5% vastaavan hintojen nousun ollessa muissa Länsi-Euroopan maissa 8 10 %. Palkkataso nousi kuitenkin koko teollisuudessa enemmän kuin hinnat, joten reaaliansiot kasvoivat jatkuvasta inflaatiosta huolimatta. Metalliteollisuudessa palkkakustannukset palkkasivukustannuksineen nousivat arviolta 22 %. Maailman valuuttam arkkinat olivat koko vuoden levottomat ja epävarmat sen jälkeen kun dollari oli devalvoitu helmikuussa ja maailman valuuttajärjestelmän dollarisidonnaisuus lakannut. Maamme talouspolitiikan tärkein päätös oli EEC-vapaakauppasopimuksen hyväksyminen syksyllä 1973 siihen liittyvine suojalakeineen. Myös neuvottelut ns. "p ienten" SEV-maiden kanssa käytävästä laajennetusta vapaakaupasta etenivät pitkälle. Näiden kahden tullittomuuteen tähtäävän sopimuksen vaikutusta Fiskars-yhtiön tulevaisuuteen on ennenaikaista arvioida, mutta tosiasia on, että yhtiömme arimmille tuotteille, lähinnä m etallituotteille, ei EEC-sopimukseen ole saatu kohtuullista ylim enoaikaa eikä myöskään yllä mainituissa SEV-neuvotteluissa ole toistaiseksi saatu aikaan riittäviä suojalausekkeita. YHTIÖN TOIM INTA Vuodenvaihteessa alkanut kysynnän lisääntyminen oli alkuun vientisuhdanteista johtuvaa. Yhtiön tuotteiden kotimaan markkinat vilkastuivat vasta vuoden 1973 viimeisellä kolmanneksella. Edellisten vuosien tapaan monet yhtiön kotim arkkinatuotteista olivat luonteeltaan selvästi "jälkikon ju n ktu u ritu otte ita ja kokonaisuutena ottaen varsin suhdanneherkkiä. Edellä selostettua tilannetta kuvaa myös tilauskannan kaksinkertaistuminen. Tehtaiden valmistuskapasiteetti myytiin loppuun, varsinkin sellaisten tuotteiden osalta, joista suurin osa menee vientiin. Hyvän viimeisen vuosikolmanneksen ansiosta oman teollisuuden tulos muodostui selvästi edellisen vuoden tulosta paremmaksi. Teräksen voimakas noususuhdanne vaikutti myönteisesti OVAKO Oy:n tulokseen ja siten myös ns. Äminnefors-sopimuksiin. Raaka-aineiden hintojen odottamaton nousu ja loppusyksyn öljykriisi saattoivat yhtiön ennalta arvaamattomiin tilanteisiin vuodenvaihteen tienoilla. Yhtiön henkilöstöpolitiikan aktivointiin tähtäävistä vilpittöm istä ponnisteluista huolimatta on lisäksi toim intaa haittaavana tekijänä ollut se juurettomuus, joka vallitsee etenkin vasta palvelukseen tulleiden keskuudessa. Tämä aiheuttaa noususuhdanteen aikana epätavallisen paljon poissaoloja ja suurta henkilöstön vaihtuvuutta, mikä vuorostaan voi pienentää muiden saavuttamaa ansiotasoa. Tämä ilmiö valitettavan yleinen m etalliteollisuudessa on myös yksi syy siihen, että tehtaiden valmistuskapasiteettia ei pystytä venyttämään riittävästi hyvien suhdanteiden aikana. 1
LIIKEVAIHTO (1 000 mk) 1973 1972 yhteensä vienti yhteensä vienti Metallituotesektori Konepajasektori Muut yksiköt Vuonna 1973 fuusioidut yksiköt 99 444 38 043 73 427 29 551 4 310 34 395 75 542 27 714 38 616 19 726 20 768 3 274 15 697 11 997 Bruttomyynti Raaka-aineiden myynti./. vuosi- ym. alennukset 210914 + 3 425 68 256 161 598 + 4 450 51 736 Liikevaihto 214 339 68 256 166 048 51 736 muutos edellisestä vuodesta + 29 % + 32 % + 1 6% + 32 % Yhtiön maksuvalmius heikkeni vuoden viim eisellä kolmanneksella. Liikepankkien luotonantomahdollisuudet olivat erittäin rajoitetut, kun taas yhtiön liikevaihdon voimakas kasvu ja raaka-aineiden hintojen noususta johtunut varastoarvojen lisäys sitoivat toimintaan entistä enemmän pääomaa. Tytäryhtiöt Salon Sähkö- ja Konetehdas Oy, Turun Veneveistämö Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö BMV fuusioitiin emäyhtiöön. Joulukuun 15 päivänä yhtiö myi Tammisaaren saaristossa sijaitsevat n. 1 000 hehtaarin laajuiset maa- ja vesialueensa Oy Predium Ab -nimiselle kokonaan omistamalleen tytäryhtiölle, jonka tarkoituksena on käyttää alueita yhteistoiminnassa valtiollisten ja kunnallisten elinten kanssa valm isteilla olevan yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan. Elokuun 1 päivästä 1973 alkaen toteutettiin organisaation muutoksia siten, että yhtiön metalliteollisuus jaettiin kahteen sektoriin, metallituote- ja konepajasektoriin, joiden osuus vuosivaihdosta on 4 8 % ja 19%, ja kiinteistöhallinnon ja muun teollisuuden, joita kaikkia yhdessä kutsutaan muiksi yksiköiksi, osuus on 33 %. Vastaperustettu yrityssuunnittelufunktio ja yhteiset osastot toim ivat koko yhtiön esikuntina. Organisaatio on esitetty sivuilla 18 19. Hallitus ja toimitusjohtaja esittävät yhtiön henkilöstölle kiitoksensa päättyneen vuoden aikana hyvin suoritetusta työstä. MYYNTI JA TILAUSKANTA Yhtiön myynti nousi 214 mmk:aan edellisen vuoden 149 mmk:sta. Kun otetaan huomioon vuonna 1973 fuusioitujen yksiköiden osuus, liikevaihto lisääntyi 2 9%. Viennin 3 2% :n lisäys ylittää selvästi maan keskitason, 21 %. Yhtiön kotimaan myynnin lisäys oli 28%. On muistettava, että yllä esitettyihin lukuihin sisältyy hinnankorotuksia. Oy Fiskars Ab:n Tanskassa toimivan tytäryhtiön myynti kasvoi 75 % ; myynti käsitti etupäässä veneveistämön tuotteita. Yhtiölle saapuneet tilaukset lisääntyivät huomattavasti viimeisellä vuosikolmanneksella ja vuodenvaihteen tilauskanta vastasi puolen vuoden myyntiä. MYYNNIN JAKAUTUMINEN 1973 1972 M etallituotteet, valm iit osat teollisuudelle 2 3 % 23 % kulutukseen 15% 1 5% koneet ja työkalut maa ja metsätaloudelle 15% 1 3% rakennusteollisuudelle 1 2% 11 % koneet ja laitteet 2 % 2 % Maatalous- ja metsätaloustuotteet sekä sahatavara 9 % 14% Muu myynti 2 4 % 2 2 % VIENNIN JAKAUTUMINEN 1973 100% 100 % Vuonna 1969 ryhdyttiin yhtiön taloudellisen aseman vakauttamiseen tähtääviin toimiin ja niitä jatkettiin mm. myymällä lakkautetuille toim ialoille kuulunutta käyttöomaisuutta. Näiden toimenpiteiden tuloksena rakennusten ja koneiden koko kirjanpitoarvo alittaa nyt 5 viimeisen vuoden bruttoinvestointien määrän. USA 16% Mm» m EFTA EEC 41% (Englanti) 12% 2 3
K ierrejousien valm istusta Jousitehtaalla Salon Konepajan valm istam a pukkinosturi METALLITUOTESEKTORI M a a ta lo u s - ja m e ts ä ty ö k a lu je n k y s y n tä v ilk a s tu i h u o m a tta v a s ti, ja F is k a rs is s a p y s ty ttiin y llä p itä m ä ä n a u ro je n v a lm is tu s ta ja B illn ä s is s ä e rila is te n k ä s ity ö k a lu je n v a lm is tu s ta tä y d e llä te h o lla. N ä id e n tu o tte id e n k a n n a t ta v u u tta h e ik e n s i k u ite n k in se, e ttä m y y n tih in to ja ei h in n a n s ä ä n n ö s te ly n v u o k s i v o itu n o s ta a v o im a k a s ta k u s ta n n u s te n n o u s u a v a s ta a v a s ti. B illn ä s is s ä to im iv a u u si s a k s ite h d a s, jo s s a o n 4 800 m 2 te h d a s tila a ja tä y s in a ja n m u k a is e t la itte e t, o te ttiin k ä y ttö ö n k e s ä llä 1973. S a m a lla s in n e s iirre ttiin k o k o s a k s itu o ta n to H ie n o ta e te h ta a lta, jo k a n y k y ä ä n v a lm is ta a e tu p ä ä s s ä k e ittiö v ä lin e itä ja p u u k k o ja. N ä id e n tu o te ry h m ie n k y s y n tä ja tk u u v ilk k a a n a, v a ik k a k in is o t ja p ie n e t v a lm is ta ja t k a ik k ia lla m a a ilm a s s a jä ljitte le v ä t n y tte m m in F is k a rs -s a k s ia ja n iid e n m u llis ta v a a id e a a. B illn ä s in ty ö k a lu te h d a s p a lv e li lä h in n ä s a k s i- ja v e its itu o ta n n o n k e h itte ly n ja M u o v ite h ta a n u u d e n k e h ity s v a ih e e n lu o m ia ta rp e ita. B illn ä s is s ä s ija its e v a J o u s ite h d a s p y s ty i k ä y ttä m ä ä n k o k o k a p a s ite e ttin s a. T e rä s m a n u fa k tu u rite h ta id e n o s a lta k y s y n tä o li s y y s - k u u k a u s in a v ilk a s ta. N e to im iv a t tä y d e llä te h o lla ja t i la u s k a n ta k a s v o i n o p e a s ti. L a n k a tu o tte id e n o s a lta (J o k io is te n te h ta a t) v o itiin h a v a ita m e rk k e jä te rä s s u h - d a n te id e n y lik u u m e n e m is e s ta. T e rä s m a n u fa k tu u rite h ta id e n ja v a rs in k in J o k io is te n tu lo s p a ra n i h u o m a tta v a s ti. M e ta llitu o te s e k to rin m y y n tio rg a n is a a tio o n liite ttiin a ja n m u k a in e n A T K :h o n p e ru s tu v a tila u s te n v a s ta a n o tto - s e k ä to im itu s te n v a lv o n ta - ja ja k e lu jä rje s te lm ä. B illn ä s is s ä o te ttiin v u o d e n a ik a n a k ä y ttö ö n ja k e lu v a ra s to s u u n n ite lm ie n m u k a is e s ti. Y h tiö n to im itu s v a l- m iu s on p a ra n tu n u t h u o m a tta v a s ti. KONEPAJASEKTORI S a lo n K o n e p a ja n v a lim o ei p y s ty n y t to im im a a n tä y d e llä te h o lla, k o s k a k o k illitila u k s is ta o li p u la a e ik ä e rik o is v a lu je n te k e m is e e n o llu t ta rp e e k s i tila a. V a lim o n la a je n n u s o te ta a n k ä y ttö ö n v u o d e n 1974 a lu s s a. M u i d e n k o n e p a ja tu o tte id e n tu k k ik u rk ie n, s ilta n o s tu re i- d e n ja tila u s tö id e n k y s y n tä k a s v o i v u o d e n lo p u lla. S a lo n K o n e p a ja n tu lo s ta h e ik e n s i o s a k s i se, e ttä k u s ta n n u s te n n o u s u a ei v o itu k o rv a ta v a s ta a v illa h in n a n k o ro tu k s illa. K e llo k o s k e n te h ta illa v a llits i tä y s ty ö llis y y s, ja o h u tle v y - tu o tte id e n v a lm is tu s lis ä ä n ty i. K u te n to is a a lla o n m a i n ittu, s a ra n o id e n ja e rä id e n o h u tle v y tu o tte id e n v a l m is tu s s iirre tä ä n u u s iin tilo ih in In h a a n 1974. T ä te n v o i d a a n lu o p u a K e llo k o s k e n v a n h im m is ta te h d a s tilo is ta, jo tk a o v a t s e k ä n y k y is e n v a lm is tu k s e n e ttä v a rs in k in ty ö o lo s u h te id e n k a n n a lta s o p im a tto m ia, ö ljy ty n n y r e i d e n tu o ta n to jä ä K e llo k o s k e lle. In h a n te h ta id e n e n s im m ä in e n la a je n n u s v a ih e o te ttiin k ä y ttö ö n k e s ä llä 1973, ja h e n k ilö s tö n m ä ä rä k a s v o i v u o d e n lo p p u u n m e n n e s s ä n. 5 0 :llä. T e h ta illa o li tä y s ty ö llis y y s ja tila u s k a n ta o li ty y d y ttä v ä. M a rra s k u u s s a 1973 te h tiin p ä ä tö s s iitä, e ttä Ä h tä rin k u n ta ra k e n ta a In h a a n 3 400 m 2 te h d a s tila a, jo n k a y h tiö lu n a s ta a 10 v u o d e n k u lu e s s a. 6
Finnrose 45 Vuoden 1973 kyntöm estari vauhdissa MUU TEOLLISUUS Kehyslistatehdas V o ly y m in lis ä y s jä i s u u n n ite ltu a p ie n e m m ä k s i, k o s k a tu o ta n n o s s a jo u d u ttiin te k e m ä ä n o d o tta m a tto m a n a i- k a a v ie p iä u u d e lle e n jä rje s te ly jä. M y y n ti k a s v o i, m u tta tu lo s h u o n o n i k u s ta n n u s p a in e e n ja d o lla rin e p ä e d u l lis te n v a ih to k u rs s ie n v u o k s i. Muovitehdas O m ie n e rik o is tu o tte id e n m y y n ti lis ä ä n ty i e d e lle e n k in h u o m a tta v a s ti, ja ja tk u v is ta in v e s to in n e is ta h u o lim a tta te h ta a lla o li p u u te tta k a p a s ite e tis ta. P ä ä te ty t u u s in v e s to in n it o v a t p a rh a illa a n v a lm is tu m a s s a. T u lo s k e h i ty s o n o llu t s u o tu is a a, v a ik k a v a ro ja o n k ä y te tty la a ja a n tu o te k e h itte ly o h je lm a a n, jo s ta o d o te ta a n tu lo k s ia v a s ta 1975. Elektroniikka L iik e n n e v a lo je n k e h ittä m is e e n u h ra ttiin v u o d e n a ik a n a h u o m a tta v a p a n o s. S e k ä k o tim a a s ta e ttä N e u v o s to liito s ta s a a tiin m e rk ittä v iä re fe re n s s itila u k s ia, jo id e n to i m itu s ta p a h tu u v a s ta v u o s in a 1974 76. T e h o e le k tro - n iik k a p u o le lla on e s iin ty n y t to im itu s te n ja la s k u tu s te n v iiv ä s ty m is iä. Y llä o le v a t s e ik a t o v a t jo h ta n e e t s iih e n, e tte i a s e te ttu ja tu lo s ta v o itte ita s a a v u te ttu. KIINTEISTÖHALLINTO F is k a rs in s ä h k ö o s a s to to im itti s ä h k ö ä 63 068 M W h e d e llis e n v u o d e n to im itu s te n o ltu a 104 091 M W h, m i h in s is ä lty i S a lo n k a u p u n g in s ä h k ö n ja k e lu. O m a tu o ta n to o li 8 936 (9 949) M W h. M a a ta lo u d e s s a k u iv u u s a ih e u tti m ilte i k a to v u o d e n, sa d o n a rv o la s k i 2 2 % ja tu lo s o li ta p p io llin e n. P u u ta v a ra a h a k a ttiin o m is ta m e ts is tä 28 545 k -m 3, m ik ä o li 3 8 % v ä h e m m ä n k u in e d e llis e n ä v u o n n a. V a s ta a v a m ä ä rä e n e m m ä n jo u d u ttiin h a n k k im a a n S k o g b y n sa han ta rp e is iin u lk o p u o le lta. M e ts ä n p a ra n n u s to im e n p ite is iin k ä y te ttiin n. 38 m k h e h ta a ria k o h ti. Skogbyn saha S a h a ta v a ra n tu o ta n to n o u s i 40 300 m 3:iin. S y k s y s tä 1972 lä h tie n on s o lm ittu e d u llis ia s o p im u k s ia, jo tk a o v a t jo h ta n e e t ta s a is e e n k y s y n tä ä n ja h y v ä ä n h in ta ta s o o n, m in k ä a n s io s ta s a a v u te ttiin h yvä tu lo s. S a h a n k a p a s ite e tin k a k s in k e rta is ta m is ta s u u n n ite lla a n. Turun Veneveistämö V e is tä m ö n v o im a k a s ka svu ja tk u i ja m y y n ti lis ä ä n ty i n. 5 0 %. V a ik e a n o n g e lm a n m u o d o s ti k a p a s ite e ttip u la, jo n k a p o is ta m is e k s i ra k e n n e ta a n p a rh a illa a n y li 5 000 m 2 te h d a s tilo ja. E p ä e d u llis e t v a lu u tta k u rs s it ja u u s ie n v e n e ty y p p ie n a ih e u tta m a t k u s ta n n u k s e t h e ik e n s iv ä t m u u te n s u o tu is a a tu lo s k e h ity s tä. Skogbyn saha 8 9
I O M A IS U U S T A S E 31. 12. 1973 31. 12. 1972 VASTAAVAA Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaatavat Saamavekselit Ti li saatavat Myönnetyt lainat Vaihto-omaisuus Valmisteet Raaka- ja tarveaineet Käyttöomaisuus Maa-alueet Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys Arvonkorotus Rakennukset Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys Poisto Koneet, kalustot ja kuljetusvälineet Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys Poisto Indeksikorotukset ja kurssitappiot Lisäys fuusioista Lisäys Poisto Arvopaperit Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys 3 560 911,18 1 369 751,08 38 358 351,32 26 887 285,78 70176 299,36 33 470 169,00 16 200 665,00 49 670 834,00 25 169 504,00 441 221,51 505 090,49 1 564 285,00 15 400 000,00 39 951 531,00 20 853 459,00 5 446 614,78 9 449 826,72 799 544,47 3 006 772,03 31 943 584,00 23 126 157,00 1 929 590,76 11 852 166,06 9 386 414,87 4 982 969,95 22 538 529,00 1 885 631,00 126 461,20 2 012 092,20 4 328 761,59 48 882,80 2 563 223,48 1 939 371,08 5 001 496,79 1 080 172,91 1 302 729,69 25 915 480,53 32 704 174,80 61 002 557,93 25 639 692,00 8 318 812,00 33 958 504,00 25 274 230,00 271 372,00 376 098,00 22 445 747,06 25 169 504,00 6 162 154,43 6118 281,80 1 636 160,69 20 853 459,00 19 464 479,70 6 992 906,40 1 040 814,10 2 290 415,00 23 126 157,00 3 771 263,13 337 400,23 2 223 032,36 1 885 631,00 4 305 496,69 106 624,90 83 360,00 4 328 761,59 Käyttöomaisuus yhteensä 99 435 140,79 75 363 512,59 Siirtyvät erät 2 059 017,29 1 148 377,32 mk 221 341 291,44 mk 171 472 951,84 VASTATTAVAA Vieras pääoma Lyhytaikainen Luotollinen shekkitili Rahoitusvekselit Tavaravekselit Tilivelat Pitkäaik. lainojen lyhennykset Lyhytaikaiset lainat Pitkäaikainen Kiinnelainat Obligaatiolainat Debentuurilainat Muut pitkäaikaiset lainat 31. 12. 1973 31. 12. 1972 330 994,07 43 135 000,00 2 470 079,00 32 141 439,58 12 990 362,89 3 367 516,41 94 435 391,95 25 460 092,60 1 309 849,04 30 365 000,00 1 128 734,22 16 359 918,75 11 153 552,00 60 317 054,01 27 682 091,72 1 000 000,00 2 250 000,00 48 654 171,76 79 586 263,48 1 525 000,00 52 471 457,68 79 456 550,28 Vieras pääoma yhteensä 173 891 942,23 139 903 317,49 Siirtyvät erät 3 886 124,58 3 406 891,87 Oma pääoma Osakepääoma Vararahasto Muut rahastot Voitto Edellisiltä vuosilta Tilivuoden voitto 10 556 000,00 2 884 944,51 26 876 100,30 40 317 044,81 10 556 000,00 2 634 057,93 11 933 905,49 25 123 963,42 2 154 532,48 1 091 647,34 3 246 179,82 529 913,27 2 508 865,79 3 038 779,06 Oma pääoma yhteensä 43 563 224,63 28 162 742,48 * mk 221 341 291,44 mk 171 472 951,84 Vastuusitoumukset ja asetetut pantit mk 30 363 560,00 mk 14 255 073,00 10 11
U udet keittiösakset TULOSTASE 1.1. 31.12.1973 1.1. 31.12.1972 KULUT Varsinaiset kulut Palkat Palkkasivukustannukset Vuokrat Korkokulut Verot 1 463 134,25 rahastosta./. 457 805,19 Poistot Muut varsinaiset kulut Ylimääräiset kulut 58 457 756,05 20 072 160,25 863 438,44 12 331 541,61 1 005 329,06 10 001 834,18 9 125 149,80 311 451,91 43 257 836,54 12 455 443,33 842 551,98 10 528 642,70 897 681,25 6 149 608,05 7 742 507,75 Tilivuoden voitto 1 091 647,34 2 508 865,79 TUOTOT Varsinaiset tuotot Tuotot liikkeen harjoittamisesta Korkotuotot Muut varsinaiset tuotot Ylimääräiset tuotot Tuotto myydystä käyttöomaisuudesta mk 113 260 308,64 mk 84 383 137,39 105 068 048,10 2 883 426,10 1 567 437,44 3 741 397,00 77 091 088,14 3 948 032,62 1 217 091,30 2 126 925,33 mk 113 260 308,64 mk 84 383137,39 Vuosivaihto mk 214 339 279,00 mk 149 082 358,00 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös osoittaa 1 091 647,34 mk:n voittoa. Tulostaseeseen sisältyy Predium-tytäryhtiölle myydyistä maa-alueista saadut sekä muut vastaavat myyntivoitot, yhteensä 3,7 mmk. Varastovaraukset ovat kasvaneet sekä prosentuaalisesti että markkamääräisesti. Vuoden loppuun asti kertyneistä lomakorvauksista on tehty täysi varaus. Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet verot 0,5 mmk on maksettu käytettävissä olevista rahastoista. Suoritetut poistot mk 10 001 834,18 (edellisenä vuonna 6,1 mmk) vastaavat suunnilleen kolmea neljättäosaa verotuksessa sallituista enimmäispoistoista. Rahoitus- ja vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on 25 mmk korkeampi kuin edellisenä vuonna. Lyhytaikaiset velat ovat lisääntyneet 32 mmk, pitkäaikaisten velkojen kuoletuserät ovat kasvaneet 2 mmk, kun taas pitkäaikainen velka on pysynyt lähes muuttumattomana. On muistettava, että vuoden 1973 lukuihin sisältyvät fuusioidut yhtiöt, mutta vertailuvuosi 1972 käsittää vain silloisen emäyhtiön. Jotta yhtiön omistamien n. 15 400 hehtaarin laajuisten maa-alueiden arvo vastaisi paremmin huonontunutta rahanarvoa, sitä on korotettu tilinpäätöksessä 1 000 mk hehtaarilta suorittam alla 15 400 000,00 mk:n arvonkorotus. Tämä määrä on siirretty arvonjärjestelytilin kautta Käyttörahasto ll:een. YHTIÖN JOHTO Hallituksen kokoonpano on seuraava (sulkeissa mainittu, minkä vuoden yhtiökokoukseen asti valittu): vuorineuvos Jacob von Julin puheenjohtaja 1974) professori Jarl Gripenberg varapuheenjohtaja 1974) lääket. ja kir. tri T. Gunnar Nyström jäsen 1975) johtaja Klaus Ahola jäsen 1974) kauppat.lis. Robert G. Ehrnrooth jäsen 1975) lääket. ja kir. tri Thomas Tallberg jäsen 1976) insinööri Johan L. von Julin jäsen 1976) pankinjohtaja Lauri Kalima jäsen 1975) Yhtiön toimitusjohtaja on diplom iekonom i Göran J. Ehrnrooth. 12 13
VOITTOVAROJEN KÄYTTÖ Tilivuoden voitto on mk 1 091 647,34. Yhtiöjärjestyksen mukaan voitosta jaetaan osakkeenomistajille 4 % :n korko eli 20 mk osaketta kohden. 10 % voitosta siirretään vararahastoon. Tilivuoden voitto mk 1 091 647,34 maksetaan 4 % :n korko mk 422 240,00 siirretään vararahastoon mk 109 164,73 tilivuoden voitosta jää mk 560 242,61 ja kun siihen lisätään käyttämättömät voittovarat edelliseltä vuodelta mk 2 154 532,48 jää yhtiökokouksen käytettäväksi mk 2 714 775,09 Hallitus ehdottaa että osakkeenomistajille maksetaan edellisen lisäksi 4 % eli 20 mk osaketta kohden mk 422 240,00 että käyttämättömien voittovarojen tilille jätetään mk 2 292 535,09 Helsingissä maaliskuun 11 päivänä 1974 Jarl Gripenberg Klaus Ahola Thomas Tallberg Lauri Kalima HALLITUS Jacob von Julin T. Gunnar Nyström Robert G. Ehrnrooth Johan L. von Julin./. Göran J. Ehrnrooth TILINTARKASTUSKERTOMUS Oy Fiskars Ab:n 25 päivänä huhtikuuta 1973 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina tilintarkastajina olemme suorittaneet yhtiön hallinnon ja tilien tarkastuksen vuodelta 1973 ja esitämme siitä seuraavan kertomuksen. Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen, lukeneet hallituksen toimintakertomuksen, yhtiökokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä tutustuneet muihin yhtiön hallintoa ja sen taloutta valaiseviin asiakirjoihin sekä suorittaneet muut tarpeellisiksi katsomamme tarkastustoimenpiteet. Kirjanpidon jatkuvan tarkastuksen on yhtiön hallituksen toimeksiannosta suorittanut KHT-tilintarkastaja Henry Lind yhtiön sisäisen tilintarkastajan avustamana. Erillisissä kertomuksissa ja 22 päivänä maaliskuuta 1974 päivätyssä yhteisselostuksessa on yhtiön jo h don tietoon saatettu suoritettujen tarkastusten laajuus ja niiden aikana tehdyt havainnot. Olemme tutustuneet mainittuihin asiakirjoihin ja saaneet täydentäviä suullisia selvityksiä. Tarkastuksessamme olemme todenneet, että hallituksen toimintakertomuksessa esitetyt tiedot yhtiön to i minnasta sekä tehdyistä tilinpäätössiirroista ovat yhtäpitävät tarkastamamme kirjanpidon kanssa. Tilinpäätös, joka osoittaa voittoa 1 091 647,34 markkaa, on oikein laadittu yleisten kirjanpidon periaatteiden ja hyvän kauppiastavan mukaisesti. Kuten tilinpäätösasiakirjoista käy ilmi, sisältyy 3 741 397, markan suuruinen käyttöomaisuuden myyntivoitto tilivuoden tulostaseeseen. Tilivuoden tuottoihin liikkeen harjoittam isesta sisältyvät edellisen vuoden tapaan ns. Äminneforsin sopimusten perusteella saadut tuotot. Tilivuoden aikana yhtiöön sulautettujen tytäryhtiöiden toiminnan tulokset sulautumisvuodelta sisältyvät yhtiön tulokseen vuodelta 1973. Tilinpäätöksessä on yhtiön maa- ja metsäomaisuuden kirjanpitoarvoja korotettu 15 400 000, markalla, mikä määrä arvonjärjestelytilin kautta on siirretty käyttötarkoituksensa osalta sidottuun rahastoon omassa pääomassa. Yhtiön palovaaralle altis käyttöomaisuus on vakuutettu pääosaltaan jälleenhankinta-arvoperiaatteen mukaan. Edellä esitettyyn viitaten ja koska olemme todenneet, että yhtiön asioita tilivuoden aikana on hoidettu huolellisesti, ehdotamme yhtiökokoukselle että tilinpäätös vuodelta 1973 vahvistetaan, että hallitukselle ja toim itusjohtajalle myönnetään vastuuvapaus vuoden 1973 hallinnosta ja että yhtiökokouksen käytettävänä olevat voittovarat käytetään hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Helsinki 27 päivänä maaliskuuta 1974 Tor Haglund Claes-Johan Hisinger-Jägerskiöld Eric Haglund Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja 14
LIIKEVAIHDON KEHITYS 1968 1973, mmk (sisältää 1973 fuusioidut yksiköt) 1973 1972 1971 1970 1969 1968 Metallituotesektori 99 75 62 72 57 48 Konepajasektori 38 28 26 29 23 19 Muut yksiköt 68 53 45 38 28 23 Muut erät 4 4 4 4 12 3 1969 73 lakkautetut 209 160 137 143 120 87 toiminnanhaarat 5 6 6 11 12 49 Liikevaihto 214 166 143 154 132 136 josta vientiä 68 52 39 35 23 23 RAHOITUSANALYYSI, mmk Käytettävissä olleet varat Tulos ennen korkoja ja veroja 11,5 Poistot 10,0 Saatu varsinaisesta toiminnasta 21,5 Lyhytaikaisten velkojen lisäys 16,6 Pitkäaikaisten velkojen lisäys 17,9 Saatu lainojen lisäyksenä 34,5 Saadut lainanlyhennykset 5,8 Maa-alueiden ja käyttöomaisuuden myynti 11,9 Käytettävissä olleet varat yhteensä 73,7 Käytetyt varat Investoinnit ja sijoitukset 24,4 Käyttöomaisuus fuusioinneista 6,2 Lyhytaikaisten saatavien lisäys 15,9 Vaihto-omaisuuden lisäys 15,7 Omaan käyttöön 62,2 Verot 1,5 Netto korot 9,4 Osingot 0,6 Käytetyt varat yhteensä 73,7 TUOTERYHMÄT METALLITUOTESEKTORI FISKARSIN KONEPAJA traktoriauroja ja muita maanmuokkauskoneita HIENOTAETEHDAS, Fiskars keittiövälineitä, puukkoja ja ruokailuvälineitä muovisia lipputankoja SAKSITEHDAS, Billnäs muovisilmäsaksia JOUSITEHDAS, Billnäs lehtijousia kierrejousia BILLNÄSIN TEHTAAT työkaluja, metsätyövälineitä, lapioita, talikoita, hankoja ym. tilaustakeita TYÖKALUTEHDAS, Billnäs takomo-, puristus-, muovi- ym. työkaluja JOKIOISTEN TEHTAAT kauppa-, paalaus-, teräs- ja puhelinlankoja nauloja betoniverkkoja ja sidelankoja, aitaverkkoja ja piikkilankoja oikaistuja ja katkaistuja lankoja, niittejä LOIMAAN TEHTAAT lyhyt-, puolipitkä- ja pitkähahlokettinkejä puutavaran käsittelykettinkejä solmu- ja nostokettinkejä lum iketjuja ajoneuvoihin seulaverkkoja PULTTITEHDAS, Turku kylmä- ja kuumatyssättyjä pultti- ja ruuvituotteita erikoisvalm isteita RUUVITEHDAS, Tammisaari kylmätyssättyjä ruuvituotteita KONEPAJASEKTORI K E L L O K O S K E N T E H T A A T s a ra n o ita 60 200 l:n ty n n y re itä jä te s ä k k ite lin e itä a lu m iin iv e n e itä o h u tle v y tu o tte ita IN H A N T E H T A A T lin ja ta k e ita maatalouskoneiden osia kiskonkiinnitystarvikkeita lämpöpattereita ja putken kannattimia LVI-tarkoituksiin v a a te k a a p p e ja S A L O N K O N E P A J A s ilta n o s tu re ita puutavarakuormaimia h its a ttu ja te rä s ra k e n te ita h a m m a s p y ö riä n itra u s ta ra u ta - ja te rä s v a lu a, k a p p a le k o k o 50 5000 kg k o k illiv a lu ja MUU TEOLLISUUS K E H Y S L IS T A T E H D A S, P o rv o o k e h y s lis to ja k e h y k s iä työkalun varsia E L E K T R O N IIK K A, H e ls in k i liik e n n e -e le k tro n iik k a a te o llis u u s - ja e rik o is e le k tr o n iik k a a te h o e le k tro n iik k a a M U O V IT E H D A S, T a m m is a a ri ja k o k e s k u s k o te lo ita s ä h k ö a s e n n u k s iin k u lje tu s - ja p u llo la a tik o ita k a u k o lä m m ity s jä rje s te lm ie n p u tk ie ris ty s e le m e n tte jä T U R U N V E N E V E IS T Ä M Ö s a rja v a lm is te is ia m o o tto rip u rs ia ; 29 45 ja lk a a a m m a tti- ja h u o lto v e n e itä a lu s te n ru n k o ja SKOGBYN SAHA sahatavaraa kyllästettyjä pylväitä höylättyä puutavaraa ja rakennuslistoja 16 17
OY FISKARS AB ORGANISAATIOKAAVA 1974-04-01 F= Pohjan laskentajaosto 18 19