TERVON KUNTA Sosiaalilautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 4/2010 Sivu 1 KOKOUSAIKA 25.05.10 klo 18.30 20:30 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kunnanjohtajan työhuone Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Tarvainen Maarit, pj. x Huttunen Tuula Kumpulainen Tanja, varapj. x Kekkonen Kyllikki Nuutinen Pekka x Korhonen Ilkka Puranen Pekka x Voutilainen Jouko Lempinen Sami x Väätäinen Kullervo Liimatainen Mirva x Kemppainen Seija Tarkkonen Jaana x Iivarinen Liisa Nikkinen Pirjo x esittelijä LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Todettiin. ASIAT 41-55 PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jaana Tarkkonen ja Sami Lempinen. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Maarit Tarvainen Pirjo Nikkinen Tarkastusaika 26.5.2010 Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Jaana Tarkkonen Paikka ja pvm Virka-asema Sami Lempinen Allekirjoitus
Sosiaalilautakunta 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Sos.ltk 41 Sosiaalilautakunta on laillisesti koolle kutsuttu hallintosääntö 8 :n ja 9 :n mukaisesti, kun sosiaalilautakunnan puheenjohtaja on antanut kokouskutsun, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 58 :n 2 momentin mukaan sosiaalilautakunta on päätösvaltainen, kun enemmistö kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouskutsu, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka sekä esityslista, on postitettu lautakunnan jäsenille 19.5.2010. Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
Sosiaalilautakunta 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA TARKASTUSAJANKOHTA Sos.ltk 42 Sosiaalilautakunnan päätöksen mukaisesti pöytäkirjan tarkastavat kokouksessa valitut pöytäkirjan tarkastajat. Sosiaalilautakunta valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Jaana Tarkkosen ja Sami Lempisen. Pöytäkirja tarkastetaan 26.5.2010.
Sosiaalilautakunta 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN JA MAHDOLLISTEN LISÄASIOIDEN HYVÄKSYMINEN Sos.ltk 43 Hallintosäännön 11 :n mukaan kokouksen asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Sosiaalilautakunta hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi sillä lisäyksellä, että käsittelyyn otetaan esityslistassa olevien asioiden lisäksi :t 54 ja 55.
Sosiaalilautakunta 5 LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTARAHOITUS Khall 46 Valtuutettu Tarja Tupala on jättänyt 22.2.2010 valtuustoaloitteen koskien lasten kotihoidon tuen kuntalisää. Aloitteessaan Tupala pyytää Tervon kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin ja selvittämään Tervon kunnan mahdollisuutta maksaa lasten kotihoidon tuen kuntalisää. Hän esittää, että kunta tutkii asian ja jos kunnalla on resursseja, lasten kotihoidon tuen kuntalisä otetaan Tervossa käyttöön vuoden 2011 alussa. Valtuustoaloite oheisaineistona. Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus saattaa asian sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi ja pyytää lautakunnan lausunnon toukokuun loppuun mennessä. Sos.ltk 39 Tieto Tervon kunnan kotihoidon tuen piirissä olevista lapsista ja mahdollisista kuntalisän piiriin tulevista perheistä on päiväkodin johtaja Tarja Riekkisellä. Sosiaalilautakunta päättää antaa päiväkodin johtaja Tarja Riekkiselle tehtäväksi selvittää ne perheet, joille olisi mahdollista jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan päivähoitoon tuomisen vaihtoehtona, mikäli Tervon kunta maksaisi kotihoidon kuntalisää. Sos.ltk 44 Päiväkodin johtaja Tarja Riekkinen on selvittänyt yksityisen kotihoidon tuen kuntalisän maksamista Sisä-Savon kunnissa sekä tervolaisten vanhempien halua jäädä hoitamaan lapsia kotiin päivähoitopaikan käyttämisen sijaan, mikäli kunta maksaisi perheille kotihoidon kuntalisää. Kotihoidon tuen kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3 -vuotias lapsi/lapsia, josta/joista Kela maksaa lasten kotihoidon tukea. Lapsen vanhemmat tai toinen heistä hoitaa lasta kotona. Perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona, lukuun ottamatta esikoulussa olevaa lasta. Kuntalisä on saajalle veronalaista tuloa. Sisä-Savon kunnista kotihoidon tuen kuntalisää maksaa Rautalammin
Sosiaalilautakunta 6 kunta (200 /kk). Tervossa on tehty kohdennettu kysely perheisiin, joissa on kotihoidon tukeen oikeutettu lapsi/lapsia (vuonna 2008-2010 syntyneet). Lapsia on 11. Kyselyyn vastasi 7 perhettä, joista kaikki kannattivat kotihoidon tuen kuntalisän maksamista. Kuuden perheen mielestä kuntalisän määrän pitäisi olla 150 250 kuukaudessa, yhden mielestä 100-150 kuukaudessa on sopiva määrä. Päiväkodin johtajan, Tarja Riekkisen mielestä kunnallinen päivähoidon tarve pystytään hoitamaan tämänhetkisillä resursseilla. Kunnallisen päivähoidon tarpeen vähenemiseen kuntalisä ei vaikuttane nykyisten käyttäjien perusteella arvioiden. Päivähoidon järjestämisen kannalta olisi kustannustehokkaampaa, mikäli alle 2 -vuotiaat lapset hoidettaisiin kotona, koska pienten lasten hoidon tarve on suurempi verrattuna 3 -vuotiaisiin lapsiin. Tuen kohdentaminen alle 2 -vuotiaisiin lapsiin olisi tehokkaampaa ja lapsiystävällisempää toimintaa. Kuntalisän maksaminen tulosidonnaisesti ja tuen kohdentaminen työssä käyviin perheisiin mahdollistaa perheille suuremman tuen. Lisäksi Riekkinen toteaa, että 2 -vuotiaan ja sitä nuoremman lapsen etu on olla kotona. Lapsi ei hyödy vielä vertaisryhmästä, eikä pieni lapsi tarvitse kodin ulkopuolisia virikkeitä. Tervon sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1. Tervon kunta varaa määrärahan (15.000 ) vuoden 2011 talousarvioon lasten kotihoidontuen kuntalisän maksamiseen 1.1.2011 alkaen. 2. Kotihoidontuen kuntalisän saamisen ehtona on, että perhe on oikeutettu lakisääteiseen kotihoidon tukeen ja että perheen kaikki alle kouluikäiset lapsen tulee hoitaa kotona, lukuun ottamatta esiopetusaikaa. 3. Kotihoidontuen lisän määrä on 200 ja sitä maksetaan kahteen (2) ikävuoteen saakka perheen nuorimman lapsen iän mukaan.
Sosiaalilautakunta 7 LASTEN PÄIVÄHOITOMAKSUT 1.8.2010 Sos.ltk. 45 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut on sidottu indeksiin asiakasmaksulain (734/1992) 2 :n 2 momentin perusteella 1.8.2008. Indeksikorotukset tehdään kahden vuoden välein. Myös lasten päivähoidon asiakasmaksut on 1.8.2008 alkaen sidottu säännöllisiin indeksitarkistuksiin. 1.8.2010 voimaan tulevista päivähoidon indeksitarkistuksista on 26.11.2009 annettu sosiaali- ja terveysministeriön ilmoitus (959/2009). Päivähoidosta perittävät asiakasmaksut on tarkistettu sosiaali- ja terveydenhoidon hintaindeksillä ja päivähoitomaksun määräämisessä käytettävät tulorajat yleisellä ansiotasoindeksillä. Muita muutoksia ei päivähoitomaksuihin eikä niiden määräämisperusteisiin ole tehty. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734: 1 Palvelusta perittävä maksu Kunnallisesta sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei laissa toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. 7 a Lasten päivähoidon maksu Lasten päivähoidossa annetussa laissa (36/1973) tarkoitetusta lapsen päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voidaan määrätä kuukausimaksu. Maksu voidaan periä enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana. Jos lapsi on päivähoidossa toimintavuoden kaikkina kuukausina ja lapsi on poissa päivähoidosta toimintavuoden aikana muusta kuin sairauden vuoksi enintään kolme neljäsosaa kuukausimaksun perusteena olevien kuukausittaisten hoitopäivien määrästä, voidaan maksu kuitenkin periä 12 kuukaudelta. Poissaolopäiviä laskettaessa otetaan huomioon etukäteen ilmoitetut poissaolot. Päivähoitomaksuja päätettäessä otetaan perheen tuloina huomioon päivähoitolain10 a :n mukaiset tulot. Mikäli päivärahat muodostavat huomattavan osan tuloista, otetaan päivärahoista huomioon 30 %. Ateriaetu huomioidaan tuloksi maksukykyä määriteltäessä. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Veronalaisen tulona voidaan ottaa huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuna niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakonperinnän laskemisperusteissa määrää. Mikäli perheeseen syntyy uusi lapsi, maksupäätöstä muutetaan syntymäpäivästä lähtien.
Sosiaalilautakunta 8 Tulotiedot tarkistetaan vuosittain elokuussa. Tulorajat ja maksuprosentit ovat 1.8.2010 alkaen seuraavat: Perheen koko, henkilöä tuloraja euroa /kuukausi 2 1 198 11,5 3 1 477 9,4 4 1 754 7,9 5 1 871 7,9 6 1 988 7,9 Korkein maksuprosentti Jos perheen koko on suurempi kuin kuusi, nostetaan maksun määräämisen perusteena olevaa tulorajaa 1.8.2010 alkaen 117 eurolla kustakin seuraavasta perheen alaikäisestä lapsesta. Kokopäivähoidon kuukausimaksu saa olla enintään perheen koon mukaan määräytyvän maksuprosentin osoittama euromäärä vähimmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta. Kunta voi kuitenkin määrätä enimmäismaksun, jos hakija ei ilmoita perheen tuloja. Maksu muutetaan perheen tuloja vastaavaksi perheen tuotua tulotiedot seuraavan maksukuukauden alusta. Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset lapset. Päivähoitomaksun määrittäminen aloitetaan nuorimmasta lapsesta. Perheen nuorimman lapsen kokopäivähoidosta perittävä ylin kuukausimaksu on 254 /kk. Saman perheen ikäjärjestyksessä toiseksi nuorimman päivähoidossa olevan lapsen korkein maksu on 229 /kk. Kolmannesta lapsesta eteenpäin määrätään 20 % nuorimman lapsen päivähoitomaksusta. Alin perittävä maksu on 23 /kk. Päivähoitomaksu määrätään sen maksamisajankohdan tilannetta vastaavaksi joko todettavissa olevien tai arvioitujen tulojen perusteella. Maksuton kuukausi: Päivähoitomaksua ei peritä heinäkuulta, mikäli asiakassuhde on alkanut viimeistään syyskuun aikana ja lapsi on ollut päivähoidossa koko toimintakauden. Esiopetusaikaa ei huomioida asiakassuhdetta määriteltäessä, ellei esioppilas ole tarvinnut myös päivähoidon palveluja esiopetuksen aikana. Esiopetusikäisen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevan lapsen hoitomaksu: Esiopetuksessa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevan lapsen päivähoitomaksu määräytyy seuraavasti: hoitoaika korkeintaan
Sosiaalilautakunta 9 15 tuntia viikossa, hoitomaksu on 40 % täydestä päivähoitomaksusta, hoitoaika korkeintaan 25 tuntia viikossa, hoitomaksu on 60 % täydestä päivähoitomaksusta. Yli 25 tuntia ylittävästä hoidosta peritään täysi hoitomaksu. Esiopetuksen loma-ajoilta määritetään hoitomaksu hoidon tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisenä päivähoitomaksuna. Päivähoitopäivän pituus määritetään pisimmän päivähoitopäivän mukaisena. Päivittäinen hoitoaika merkitään etukäteen lasten hoitoaikalistaan ja mahdollisesta muutoksesta ilmoitetaan välittömästi muutoksen tultua tietoon. Päivähoidon tarve jatkuvasti kuukausittain toimintapäiviä pienempi: Päivähoidon tarve sovitaan kirjallisella hoitosopimuksella, jossa määritellään hoitoaika sekä keskimääräinen toimintapäivien määrä kuukaudessa. Tarkastelujakso on 3 kk, mikäli työpäivien määrä kuukaudessa vaihtelee. Yhden hoitopäivän prosentuaalinen osuus on 5 %, kun jakajana käytetään lukua 20. Säännölliset poissaolopäivät tulee ilmoittaa etukäteen. Hoitopäivien lukumäärään suhteutettu hoitomaksu: Mikäli hoitopäivien tarve on säännönmukaisia hoitopäiviä vähempi ja säännöllisesti sama, määritellään kuukausimaksu etukäteen sovittujen päivien mukaan. Sopimuksen voi tehdä 6-16 päivälle. Tilapäinen päivähoito: Tilapäisiä päivähoitopäiviä voi olla enintään 5 päivää kalenterikuukaudessa. Tilapäisen päivähoidon maksu on 12,70 /päivä, kun hoitopäivä on yli 5 tuntia ja hoitopäivän ollessa 5 tuntia tai sen alle, maksu on 11,45 /päivä. Lastensuojelun tukitoimena myönnetty päivähoito: Lapselle on myönnetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena päivähoitopaikka lapsen kasvun tukemiseksi. Tällöin katsotaan viiden tunnin hoitoaika maksuttomaksi lastensuojelun tukitoimeksi ja mahdollinen muu päivähoidon tarve on normaalia päivähoitotoimintaa, josta peritään maksumääräysten mukainen päivähoitomaksu. Vammaisen lapsen tukitoimena järjestetty päivähoito: Kun vammaiselle lapselle laaditussa erityishuolto-ohjelmassa on maininta päiväkotihoidosta kuntouttavana hoitona, niin lapsen päiväkotipäiväistä katsotaan enintään viisi tuntia kuuluvan kuntouttavaan toimintaan ja muu aika on normaalia päiväkotiaikaa, mistä laskutetaan maksumääräysten mukaisesti. Vammaiselle lapselle annettava perusopetus päiväkodissa: Peruskoululain ( 476 /83 ) 32 :n 3 momentissa tarkoitetulle vammaiselle lapselle annettava päiväkotihoito on maksutonta siltä ajalta (pidennetty oppivelvollisuus), jolloin lapsen peruskouluopetus järjestetään
Sosiaalilautakunta 10 päiväkodissa annettavan hoidon yhteydessä. Päivähoidon alkaminen ja päättyminen kesken kuukauden: Jos lapsen päivähoito alkaa tai loppuu kesken kalenterikuukauden, maksu määrätään hoitopäivien lukumäärän mukaan kuukausimaksua alhaisempana. Päivähoidon alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukauden päivähoitomaksu jaetaan kalenterikuukauden toimintapäivillä ja kerrotaan sovituilla hoitopäivillä. Mikäli on sovittu säännölliset vapaapäivät kuukaudessa, niin päivähoitomaksu jaetaan sovituilla päivillä ja kerrotaan toteutuneilla sekä varatuilla hoitopäivillä. Päivähoidon päivämaksun määritteleminen: Päivittäistä päivähoitomaksua määrättäessä jakajana käytetään lukua 20. Sosiaalilautakunta 1. merkitsee tietoonsa saatetuksi päivähoitomaksujen indeksikorotukset 1.8.2010 alkaen ja 2. hyväksyy esittelytekstin mukaiset soveltamisohjeet Tervon kunnan päivähoitomaksujen soveltamisohjeiksi.
Sosiaalilautakunta 11 MÄÄRÄAIKAISEN LÄHIHOITAJAN TOIMEN VAKINAISTAMINEN Sos.ltk. 46 Vuoden 2010 talousarvioon on varattu määräraha lähihoitajan palkkaamiseksi tehostetun asumispalvelun yksikköön, Sinivuokkoon. Lähihoitajan tehtäviin on palkattu Satu Hänninen määräaikaisesti 1.1.-31.7.2010. Satu Hänninen on hoitanut tehtävää määräaikaisesti usean vuoden ajan. Määräaikaisuuden perusteena on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat mahdolliset muutokset kunnan palvelujärjestelmässä. Lisäksi lasten päivähoidon tarpeen vähentyessä on mahdollista, että ko. lähihoitajan toimi voidaan täyttää kunnan vakituisen henkilöstön sisäisin siirroin. Lähihoitajan tehtävän täyttäminen on välttämätöntä loppuvuodeksi 2010 sekä tuleville vuosille. Toimi on perusteltua täyttää toistaiseksi voimassa olevana. Lähihoitajan toimi tulee laittaa haettavaksi. Sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, Sinivuokossa, oleva määräaikainen lähihoitajan toimi muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi Tervon kunnan lähihoitajan toimeksi ja että Tervon kunnanhallitus antaa täyttöluvan kyseiselle toimelle 1.8.2010 alkaen. Palkkakulut katetaan määräaikaiseen lähihoitajan toimeen varatuilla määrärahoilla.
Sosiaalilautakunta 12 POHJOIS-SAVON LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN RAHOITUKSEEN OSALLIS- TUMINEN Sos.ltk. 47 Vuoden 2011 kuntien talousarvioiden valmistelua varten Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön ohjausryhmä on toivonut ehdotusta yksikön toiminnan vakinaistamiseksi 1.4.2011 alkaen. Tavoitteena on järjestää sijaishuollon, perhehoidon ja tukiperhetoiminnan palveluja mukana olevien 17 kunnan tarpeisiin ja kehittää palveluiden toimivuutta yhteistyössä kuntien ja lastensuojelun yhteistyötahojen kanssa. (Liitteenä nro 1 sopimusluonnos ja kuntaosuustaulukot). Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö esittää toiminnan rahoituspohjaksi seuraavaa: 1. Palvelukeskuksen toiminnan vakinaistaminen 1.1.2011 alkaen; kuntien maksuosuus 155 000 euroa, josta Tervon osuus 1899,79 euroa vuodessa. 2 Katse lapseen II -hanke ajalla1.11.2010-31.10.2012; kuntien maksuosuus 27 423 euroa, josta Tervon osuus 336,12 euroa vuodessa. 3. Kehittämiskeskus, Ehdotus lastensuojelun kehittämistoiminnan optioon 1.1.2011 alkaen; kuntien maksuosuus 50 000 euroa, josta Tervon kunnan osuus 612,83 euroa. Tervon kunnan kulut vuodessa olisivat yhteensä 2.848,74 euroa. Sopimus tulisi olemaan voimassa toistaiseksi ja sen irtisanomisaika tulisi tehdä kirjallisesti seuraavaa toimintavuotta edeltävän toukokuun loppuun mennessä. Sosiaalijohtajalla ei ole tietoa Kehittämisyksikössä mukana olevien muiden 16 kunnan kannasta osallistua kehittämisyksikön rahoittamiseen. Kuntien osallistumisella/osallistumatta jättämisellä on merkittävä vaikutus kuntien maksuosuuksiin. Sosiaalilautakunta päättää jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten.
Sosiaalilautakunta 13 PÄIVÄHOIDON JA ESIOPETUKSEN SIIRTÄMINEN SOSIAALITOIMEN HALLINNOSTA SI- VISTYSTOIMEN ALAISUUTEEN Sos.ltk. 48 Tervon luottamuselimissä on käyty keskustelua lasten päivähoidon ja esiopetuksen siirtämisestä sosiaalilautakunnalta sivistystoimen hallintoon. Vuoden 2009 viimeisessä valtuuston iltakoulussa luottamushenkilöt kehottivat virkamiehiä selvittämään asiaa ja mahdollista siirtämistä. Hallintojohtaja, sosiaalijohtaja ja päiväkodin johtaja ovat neuvotelleet 17.5.2010 päivähoidon ja esiopetuksen mahdollisesta siirtämisestä sivistystoimen alaisuuteen. Siirtäminen nähdään mahdollisena, mutta siirtämisen suunnittelun aloittaminen edellyttää asian käsittelyä ja toimeksiantoa kunnan eri toimielimissä. Sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1. päivähoidon ja esiopetuksen siirtämisen suunnittelu sivistystoimen alaisuuteen aloitetaan vuoden 2011 talousarvion laadinnan aloittamisen yhteydessä. 2. suunnittelutyöryhmäksi valitaan Kaija Hytönen, Pirjo Nikkinen, Tarja Riekkinen, Anne Kaskinen, Miia Karhunen, Sirkka-Liisa Karttunen ja Jaana Tarkkonen sekä edustaja sivistyslautakunnasta. 3. työryhmä aloittaa suunnittelutyön syyskuun 2010 alusta alkaen. 4. työryhmän kokoonkutsujana toimii sosiaalijohtaja. 5. päivähoidon ja esiopetuksen siirtäminen sivistyslautakunnan alaisuuteen toteutetaan aikaisintaan 1.8.2011.
Sosiaalilautakunta 14 KYSTERI -LIIKELAITOKSEN TUOTANTOALUEKOHTAISET MUUTOKSET KUNTIEN PAL- VELUISSA Sos.ltk. 49 Kysterin valmistelutyöryhmä, joka koostuu Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon kuntien sekä Sisä-Savon ja Pielavesi-Keiteleen terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenistä, kokoontui 17.5.2010 työkokoukseen suunnittelemaan kuntien yhteisen tuotantoalueen vuodeosastohoidon sekä terveyskeskuspäivystyksen järjestämistä tuotantoalueella. Pielavesi-Keitele terveydenhuollon kuntayhtymän ylilääkärin, Sakari Kallisen, antaman selvityksen mukaan, Pielavesi-Keitele kuntayhtymä pystyy järjestämään terveyskeskussairaalan akuutti- ja kroonikkosairaansijat kaikille tuotantoalueen kunnille. Järjestely edellyttää muutaman työntekijän lisäresurssointia. Vesannon kunnan sosiaalitoimen alaisen hoivakodin 20 kroonikkohoitopaikkaa on tarkoituksenmukaista säilyttää ennallaan. Hoivakodin 5 tehostetun palveluasumisen paikkaa on mielekästä muuttaa subakuuttihoitopaikoiksi. Subakuuttihoitopaikat tulisivat myös tervolaisten käyttöön. Muutos edellyttää kahden lähihoitajan toimen muuttamista sairaanhoitajan toimiksi. Henkilöstön lukumäärä ei tulisi muuttumaan. Hoivakodin yhteenlaskettu hoitopaikkaluku tulisi olemaan 25. Hoivakoti siirtyisi kokonaisuudessaan Kysterin hallintoon. Sakari Kallinen kertoi Pielaveden ja Keiteleen terveyskeskusten päivystyksestä. Päivystyksestä 1/3 toteutetaan Keiteleellä ja 2/3 Pielavedellä. Terveyskeskuspäivystyksestä aiheutuvat kulut muodostuvat KYS:n päivystystä halvemmaksi mm. sen vuoksi, että KYS:n päivystyksestä potilas jää usein KYS:n osastohoitoon, mikä aiheuttaa terveyskeskussairaalahoitoa huomattavasti suuremmat kulut. Vesannon terveyskeskuslääkäri Merja Karjalainen esitti Vesannon ja Tervon kuntalaisten keskimääräiset päivystyksessä käyntiluvut Suonenjoen terveyskeskuksessa viimeisen viiden vuoden aikana. Vesantolaisten keskimääräinen päivystyksessä käyntimäärä klo 16-08 on 1,38 potilasta/vrk ja tervolaisten vastaava luku on 0,92 potilasta/pv. Pielaveden ja Keiteleen terveyskeskukset pystyvät vastaamaan Tervon ja Vesannon kuntien päivystyksen tarpeeseen. Sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Tervon kunta hyväksyy seuraavat terveydenhoidon järjestelyt:
Sosiaalilautakunta 15 1. Kysteri -liikelaitos järjestää pääsääntöisesti Tervon kuntalaisten akuutti- ja kroonikkosairaanhoitosijat pääsääntöisesti Pielaveden ja Keiteleen terveyskeskuksissa sekä Suonenjoen rajaseudulla asuvien kuntalaisten vastaavat palvelut Suonenjoen terveyskeskuksessa ostopalveluna. 2. Kysteri -liikelaitos järjestää Tervon kuntalaisille subakuuttihoitoa Vesannon kunnan Hoivakodilla sillä edellytyksellä, että Vesannon kunta muuttaa nykyisen Hoivakodin 5 tehostetun palveluasumisen paikkaa subakuuttihoitopaikoiksi. 3. Kysteri -liikelaitos järjestää Tervon kunnan terveyskeskuspäivystyksen pääsääntöisesti Keiteleen ja Pielaveden terveyskeskuksissa sekä Suonenjoen rajaseudulla asuvien kuntalaisten vastaavat palvelut Suonenjoen terveyskeskuksessa ostopalveluna.
Sosiaalilautakunta 16 VANHAINKOTI VALKOVUOKON MUUTTAMINEN PALVELUASUMISYKSIKÖKSI Sos.ltk. 50 Tervon kunta järjestää vanhusten laitoshoidon sosiaalitoimen alaisessa vanhainkoti Valkovuokossa. Valkovuokossa on 14 pitkäaikaista paikkaa ja yksi intervallihoitopaikka. Samassa kiinteistössä sijaitseva Sinivuokko on tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa on 11 asiakaspaikkaa. Itä-Suomen aluehallintoviranomainen toteutti syksyllä 2009 Tervon kunnassa vanhustenhuollon arvioinnin ja valvontaprosessin, joka on muodostunut vanhustenhuollon toimintayksiköiden omasta toimintojen tilan arvioinnista. Prosessissa käytettiin apuvälineenä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelujen valvontasuunnitelmaa ja tarkastuskertomuspohjaa (Valvira 2009). Yhteensä pitkäaikaisen laitoshoidon ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavan tehostetun palveluasumisen piirissä on 27 henkilöä eli 10,98 % yli 75-vuotiaista Tervon kunnan 246:sta yli 75-vuotiaista henkilöistä. Valtakunnallinen tavoite on 8-9 %, mikä olisi Tervon nykyisillä väestötiedoilla 20-22 henkilöä. Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja olisi tavoitteen saavuttamiseksi tämänhetkisen 75 vuotta täyttäneiden määrän perusteella laskettuna vähennettävä 5-7 paikalla. Liikelaitos Kysteriin kuuluvissa kunnissa (Juankoski, Kaavi ja Leppävirta) ei ole sosiaalitoimen alaisia laitoshoitopaikkoja. Rautavaaran, Keiteleen ja Pielaveden kunnat ovat päättäneet muuttaa laitoshoitopaikkansa palveluasumisen paikoiksi. Vesannon kunnassa on 20-paikkainen Hoivakoti (laitoshoitopaikkoja), jonka yhteydessä on 5 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Suunnitelman mukaan Vesanto säilyttää laitoshoitopaikkansa ja muuttaa tehostetun palveluasumisen 5 paikkaa subakuuttihoitopaikoiksi. Vesannon kaikki paikat ovat siirtymässä Kysteriin. Tervon kunnan sosiaalitoimen alaisten laitoshoitopaikkojen (Valkovuokon paikat) säilyttämisestä laitoshoitopaikkoina/muuttamisesta palveluasumiseksi ei ole tehty päätöstä. Asia on noussut esille Kysterin eri työryhmissä, viimeksi 17.5.2010 pidetyssä Kysterin valmistelutyöryhmässä. Aluehallintoviranomaisen tarkastuskertomuksen mukaan Tervon on vähennettävä ympäri vuorokautta valvotun hoidon määrää 5-7 paikalla. Tavoitteeseen päästäisiin helpoimmin vähentämällä laitoshoitopaikkojen määrää. Käytännössä tämä tarkoittaisi vanhainkoti Valkovuokon muuttamista palveluasumiseksi. Kaiken kaikkiaan ympärivuorokautisen hoivan tarve pitää saada siirrettyä nykyistä keskimäärin myöhäisempään ikävaiheeseen. Käytännön toimintojen ja yhteistyön mahdollistamisen kannalta olisi tar-
Sosiaalilautakunta 17 koituksenmukaista, että samassa kunnan kiinteistössä sijaitsevat vanhusten palveluja tarjoavat yksiköt olisivat hallinnollisesti saman yksikön alaisuudessa. Mikäli vanhainkoti Valkovuokko siirtyisi Kysteriin, siirtyisivät myös työntekijät Kysterin palvelukseen ja sitä kautta myös yhteistyömahdollisuudet heikkenisivät. Mikäli vanhainkoti Valkovuokko muutettaisiin palveluasumiseksi, se ei siirtyisi Kysterin alaisuuteen. Sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. Tervon kunnanhallitus asettaa työryhmän, joka selvittää mahdollisuutta muuttaa vanhainkoti Valkovuokko palveluasumisyksiköksi. 2. työryhmän jäseniksi valitaan Pirjo Nikkinen, Pirkko Simonen, Tanja Kumpulainen ja Jukka Korhonen sekä pyytää Valkovuokon henkilökuntaa nimeämään työryhmään 1-2 edustajaa keskuudestaan. 3. selvityksen tulee valmistua marraskuun 2010 loppuun mennessä.
Sosiaalilautakunta 18 SOSIAALITOIMISTON KANSLISTIN TEHTÄVIEN TARKISTAMINEN Sos.ltk. 51 Sosiaalitoimiston kanslisti hoitaa Tervon Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry:n sihteerin tehtävät, joihin kuuluvat yhdistyksen talousarvion tekeminen ja seuranta, laskujen maksatus, vuokrasaatavien seuranta, sekä esityslistojen ja pöytäkirjojen tekeminen. Edellä mainitut tehtävät kanslisti hoitaa työaikanaan. Käytännöstä on sovittu useita vuosia sitten suullisesti ja tehtävien hoitaminen on kirjattu myös kanslistin tehtävänkuvaan. Kunta laskuttaa palvelusta 307,78 /kk. Sosiaalijohtaja on neuvotellut asiasta kunnanjohtajan kanssa. Keskustelussa todettiin, että sosiaalitoimiston kanslistin työaika täyttyy työnantajan osoittamista tehtävistä, eikä työaikana ole lupa hoitaa muita kuin työnantajan osoittamia tehtäviä. Sosiaalilautakunta päättää, että sosiaalitoimiston kanslistin tehtävänkuvasta poistetaan Tervon Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry:n tehtävät.
Sosiaalilautakunta 19 SOSIAALITOIMEN OSAVUOSIRAPORTTI 1-4 2010 Sos.ltk. 52 Tervon kunnan taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ohjeen mukaan lautakuntien esittelijöiden on raportoitava asetetuista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä muista oleellisista sisäisessä valvonnassa esille tulleista havainnoista lautakunnalle. Kunkin tulosalueen vastuuhenkilön on vuosikolmanneksittain annettava raportti kunnanhallitukselle talousarvoin toiminnallisten (Oheismateriaali nro 1 jaetaan kokouksessa) ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Talousarvion toteutumisvertailu on valmistunut 18.5.2010. (Oheismateriaali nro 2) Sosiaalijohtaja esittelee sosiaalitoimen osavuosiraportin 1-4 2010 lautakunnan kokouksessa. Sosiaalilautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi vuoden 2010 1-4 osavuosiraportin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy sosiaalitoimen osavuosiraportin.
Sosiaalilautakunta 20 SOSIAALILAUTAKUNNALLE TIEDOKSI ESITETTÄVÄT ASIAT Sos.ltk. 53 Viranhaltijoiden henkilöstöpäätökset 1.1.-30.4.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö; Lastensuojelulain muutokset 1.3.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö; Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry; tasekirja 31.12.2009 Sosiaalilautakunta merkitsee tiedoksi esitettävät asiat tietoonsa saatetuksi.
Sosiaalilautakunta 21 KRIISITILANTEISSA TAPAHTUVAN KRIISITYÖN OSTOPALVELUSOPIMUKSEN MUUTOS Sos.ltk 54 Tervon kunta ja Kuopion Seudun mielenterveysseura Hyvä Mieli ry/kuopion Kriisikeskus ovat tehneet vuoden 2005 alusta lukien sopimuksen kriisitilanteiden ja kriisiavun järjestämisestä. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Sopimuksen mukaan Kuopion Kriisikeskus järjestää kriisipäivystyksen ja kriisikeskustelut klo 16-23 välisenä aikana parisuhdeongelma- ja perheväkivaltatilanteissa sekä elämänkriiseissä oleville tai niihin joutuneille. Kriisikeskusteluja käydään 1 5 kertaa tapauskohtaisesti. Kriisikeskus ohjaa kriisiasiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon. Kriisipäivystyksen ja kriisiasumisen johtaja Seija Kuivalainen on ottanut yhteyttä sosiaalijohtajaan puhelimitse ja sähköpostilla 24.5.2010 esittäen voimassa olevan sopimuksen muuttamista niin, että sovittu päivystysaika, klo 16-23, muutettaisiin klo 14-21:een. Muutosehdotusta Kuivalainen perustelee sillä, että yksikön seurantatilastot vuodelta 2009 ja alkuvuodelta 2010 osoittavat, että asiakasyhteydenottoja tulee vähäisesti klo 21 jälkeen. Tehostaakseen palvelua ja voidakseen tarjota Tervon kunnan asukkaille jatkossakin oikea-aikaisia palveluja mahdollisimman hyvin, päivystysaikaa on järkevää muuttaa. Kuopion Kriisikeskus laskuttaa kuntaa puolivuosittain palvelusta kunnan asukasmäärien mukaisesti 35 snt/asukas vuoden lopussa olevan asukastilanteen mukaan. Sopimuksen irtisanomisaika on puoli vuotta. Sopimusta voidaan muuttaa molemminpuolisella suostumuksella. 1. Sosiaalilautakunta päättää, että sopimusta Tervon kunnan ja Kuopion Seudun Mielenterveysseura Hyvä Mieli ry/kuopion Kriisikeskus välillä muutetaan siltä osin, että aikaisempi päivystysaika 16-23 muutetaan kellonajalle 14-21. 2. Sosiaalilautakunta valtuuttaa sosiaalijohtajan allekirjoittamaan muutetun sopimuksen. 3. Muutossopimus astuu voimaan allekirjoituspäivästä alkaen ja on voimassa toistaiseksi, ellei sitä jommankumman osapuolen toimesta sanota kirjallisesti irti. Irtisanomisaika on puoli vuotta.
Sosiaalilautakunta 22 NUORTEN TYÖPAJAPALVELUT SISÄ-SAVOSSA Sos.ltk 55 Suonenjoen Rivertech ry on kutsunut kuntien edustajat Suonenjoella 18.5.2010 pidettyyn kokoukseen sen selvittämiseksi, haluavatko kunnat organisoida nuorten työpajatoiminnan itse, isäntäkuntamallilla tai ovatko ne valmiita hankkimaan työpajapalvelut ostopalveluina Suonenjoen Riverteh ry:ltä. Työpajapalvelujen organisoinnin taustalla on pajatoimintaa rahoittavan ELY-keskuksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suositus yhden hallinnon ja useiden paikallisten toimijoiden mallista. Rivertech ry on Suonenjoella toimiva työpaja, Vesannolla ja Rautalammilla on omat kunnan hallinnoimat työpajansa. Tervossa ei ole nuorten työpajapalveluita. Tervosta kokoukseen osallistui vapaa-ajanohjaaja Juha Honkaselkä ja hallintojohtaja Kaija Hytönen. Sosiaalijohtaja Pirjo Nikkinen on keskustellut hallintojohtaja Kaija Hytösen kanssa 25.5.2010 nuorten työpajapalvelujen järjestämisestä Tervon kunnassa. Työpajapalvelujen todettiin kuuluvan kunnan lakisääteisten palvelujen piiriin (Nuorisolaki 27.1. 2006/72, Laki nuorisolain muuttamisesta; HE 1/2010 vp). Keskustelussa päädyttiin siihen näkemykseen, että Tervon kunnassa toimivin ratkaisu olisi järjestää työpajapalvelut joko isäntäkuntamallilla tai ostopalveluina. Suonenjoen Rivertech on pyytänyt Tervon, Vesannon, Rautalammin ja Suonenjoen kunnanhallitusten kantaa nuorten työpajayhteistyön organisoinnista. Rivertech olisi valmis organisoimaan työpajatoimintaa Tervon, Vesannon, Rautalammin ja Suonenjoen kunnissa. Tervon sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunta esittää kantanaan suhtautua myönteisesti työpajapalvelujen järjestämiseen Rivertech ry.:n organisoimana. Lopullisen kantansa Tervon kunta antaa sen jälkeen, kun toiminnallisista ja muista järjestelyistä aiheutuvat kulut ovat tiedossa.