Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Väestörakenne Muutto liike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Luonnonvarat ja energia Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne Henkilöliikenne Tavaraliikenne Tuotantorakenne TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Markus Pöllänen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala Ari Hynynen, Annuska Rantanen Antti Rehunen, Heikki Eskelinen, Ossi Ahonen, Timo Hirvonen, Riina Antikainen, Matti Fritsch Leena Kopperoinen Petri Tapio
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemat ja taustalla vaikuttavat megatrendit Ilmastonmuutos Energian saatavuus Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa
Megatrendit Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien alueellinen merkitys ja ilmastopolitiikan toimien kohdentuminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueelliset vaikutukset. Energian saatavuus Hajautetun energiantuotannon ja uusien energiaomavaraisuusmahdollisuuksien vaikutukset eri alueilla. Globaali talouskehitys Suomen ja sen eri alueiden asema ja yhteydet globaaleilla markkinoilla. Erilaisten taloudellisten toimintojen (raaka ainetuotanto, teollisuustuotanto, palvelut, tietointensiiviset alat, design, matkailu, koulutus) tulevaisuuden menestymismahdollisuudet työn tuottavuuden, työpaikkojen, kysynnän ja logistiikan näkökulmista. Tekninen kehitys Teknisen kehityksen vaikutus, esimerkiksi digitalisoitumisen tuottamat uusia toimintamallit, uudentyyppinen työpaikkakehitys ja alueiden attraktiivisuus tietointensiivisten toimialojen näkökulmasta. Älykkäiden liikennejärjestelmien kehitys.
Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat t 4
Kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntia Keskittyminen kasvukeskuksiin säilyy nopeana. Mt Metropolialueen lil asema kansainvälisenä äkeskuksena k k korostuu. Kasvavat palvelutoimialat painottuvat suurimpiin kaupunkeihin. Korkeakoulukeskusten merkitys korostuu. Monet kuntakeskukset ja seutukaupungit joutuvat hakemaan uusia mahdollisuuksia rakennemuutoksen vietyä työpaikkoja. Seutujen väliset erot huoltosuhteessa kasvavat voimakkaasti työikäisten keskittyessä kaupunkiseuduille. e Ikääntyneiden osuuden kasvu lisää hoivapalveluiden tarvetta,mutta eläkeikäisten toimivat myös aktiivisesti ja tuottavat palveluja esim. järjestöissä Asumistarpeet ja asumisen muodot muuttuvat ikärakenteen muutosten, kaupungistumisen ja kakkosasumisen myötä Elinympäristön laadun ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa
Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuuskorostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa 1990 2009 1990 2009
Saavutettavuuden merkitys korostuu Saavutettavuus vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen ja tätä kautta väestönkehitykseen. Saavutettavuuden merkitys vaihtelee toimialoittain. Palvelurakenteessa tapahtuu monia muutoksia, jotkaheijastuvat keskusten asemaan, saavutettavuuteen ja asiointiliikenteeseen eri alueilla KESKUSTEN SAAVUTETTAVUUS AIKAETÄISYYTENÄ Kaupunkiseutukeskus Pikkukaupunkikeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 7
Työssäkäynti ja asiointi muodostavat erikokoisia, melko yhteneviä toiminnallisia alueita Suurten toiminnallisten alueiden väliin jää pienempiä erillisiä alueita, joista osa sulautuu suurempiin palvelujen keksittyessä Etätyö, verkkokauppa ja digitaaliset palvelut vähentävät arkiliikkumisen tarvetta TYÖSSÄKÄYNTI Ä KAIKKI PALVELU ALUEET ASIOINTI VAIN ERIKOIS KAUPPA
Seutujen välistä muuttovoittoa vain muutamilla seuduilla, maahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä laajalti Seutujen välinen muutto vie väestöä monilta alueilta luonnollista väestön vähenemistä enemmän Nuorten ikäluokkien muutto tuo kasvuseuduille luonnollista väestönkasvua Nettomaahanmuutto on positiivistalähes joka seudulla LUONNOLLINEN SEUTUJEN VÄLINEN VÄESTÖN KOKONAIS NETTO miten MUUTOS yhdyskunnat 2000 2010 ja alueet VÄESTÖNMUUTOS kehittyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa MUUTTOLIIKE keskenään, MAAHANMUUTTO ja miten liikennejärjestelmä tukee sitä.
Opiskelijoiden ja työelämään tulevien muuttoliike ratkaisevaa ki väestörakenteen muutoksessa Nuoret ikäluokat suuntaavat kasvukeskuksiin. Kaksi kolmasosaa muuttajista on alle 30 vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat muuttavat osin myös suurimmista keskuksista pienemmille seuduille. Eri ikäluokkien nettomuutto seutukuntien välillä 2001 2010.
Maan sisäinen muuttoliike on yhä enemmän kaupunkien välistä Seutukuntien nettomuutto suhteessa Helsingin seutukuntaan vuosina 1996 2003 ja 2004 2011 11
Nuorten ikäluokkien koko kasvaa vain muutamilla kaupunkiseuduilla 2011 2040 p Maahanmuuton suuruus ja rakenne vaikuttaa merkittävästi tulevaan kehitykseen. 0 19 v. 20 34 v. 35 50 v.
Vuonna 2040 erityisesti yli 75 vuotiaiden määrä on nykyistä suurempi p Ikääntyneiden suurin määrällinen kasvu kaupungeissa, suhteellinen kasvu pienissä seutukunnissa 50 64 v. 65 74 v. 75 v.
Kaupunki ja maaseutualueet kehittyvät eri suuntiin Alueen tunnistaminen kehittämisen lähtökohtana
Kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään 3. Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen 1. 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 5. Asumistarpeet erilaistuvat 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 2. 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7 % 6 % 3 % 7 % 3 % 14 % 14 % 15 % 11 % 9 % 26 % 19 % 19 % 18 % 31 % 32 % 32 % 28 % 29 % 24 % 27 % 34 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 10 % 22 % 32 % 27 % 8 % 27 % 48 % 44 % 39 % 41 % 39 % 44 % 39 % 35 % 36 % 36 % 36 % 36 % 34 % 41 % 35 % 27 % 24 % 30 % 32 % 33 % 15 % 25 % 24 % 18 % 25 % 16 % 23 % 22 % 24 % 24 % 12 % 11 % 9 % 7 % 4 % 4 % 6 % 6 % 9 % 3 % 7 % 7 % 3 % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni
Ennakkokyselyn tuloksia kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suur vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus 1 2 3 4 5 6 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen 5,3 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 5,1 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 5,0 5. Kaupunkiseutujentyössäkäynti työssäkäynti jaasiointialueet asiointialueet laajenevat 4,8 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 4,8 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 4,7 3. Kasvavat ttoimialat i tja erikoistuneet i t julkiset palvelut l thk hakeutuvat t 4,6 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat 4,3 5. Asumistarpeet erilaistuvat 4,2 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu i t 4,1 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 4,1 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 4,0 8. Monipaikkainen ikk i asuminen yleistyy 39 3,9 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 3,9 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 3,9 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen 38 3,8 Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Pohjois Suomi
Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa 17
Luonnon, luonnonvarojen ja energian merkitys kasvaa Biomassan ja kaivannaisten hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu. Resurssitehokkuus luonnonvarojen hyödyntämisessä voi tuoda uusia taloudellisia avauksia ja antaa kilpailuetua muihin maihin Energianhinnan nousu ja hiilipäästöjenverottaminen vaikuttaa asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen sekä tuotantotoimintaan. Energian tuotannon ja jakelun verkot muutetaan osin avoimiksi Luonnonvarojen käyttöön liittyy suuria kuljetusmääriä. o o Vaihtelevat kuljetustarpeet eri osissa valtakunnallista liikenneverkkoa Alemman tieverkon merkitys hajautetussa tuotannossa ja raaka aineiden kokoamisessa Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin 1970 2011
Biomassavarojen käyttö Biomassan arvo nousee ja sen merkitys resurssina kasvaa erityisesti metsävaltaisilla alueilla Biomassaa kasvaa Suomessa runsaasti asukasta kohti Biomassan hyödyntäminen ja jalostus sijoittuvat resurssien saatavuuden ja osaamisen mukaan Suoalueiden merkitys turvetuotannossa alueellisesti merkittävää, mutta vähenemässä ä ä Puustolla arvolla myös ilmastonmuutoksen hillinnässä
Ekosysteemipalvelut hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut > luonnon tuottamat aineelliset ja aineettomat palvelut Yhdyskuntien toiminnan ja monien elinkeinojen perusta Lisääntyviä tarpeita esim. vesien laadun ja virtaamien hallinnalle Merkitys esimerkiksi matkailussa ja virkistyksessä kasvaa Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja niiden tarjoamiin säätelypalveluihin Monimuotoiset luontoalueet ovat palautumiskykyisempiä
Säästävillä ratkaisuilla luonnonvarojen kestävään käyttöön siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin perustuviin energiajärjestelmiin, uusiutumattomien resurssien käytön vähentäminen ja korvaaminen kestävällä tavalla tuotetuilla uusiutuvilla resursseilla, energian, raaka aineiden ja muiden luonnonvarojen tehokas ja säästeliäs käyttö eli resurssitehokkuus, jätteiden synnyn vähentäminen ja kierrätys ja suljetut ainekierrot, puhtaat teknologiat ja vihreät liiketoimintamallit (esim. palveluistuminen ja aineeton arvonluonti) digitaaliset palvelut, digitaalinen arvonluonti, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset eri tasoilla ja toimijoiden kesken. Kuva: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013
Vihreän talouden alueellinen kehitys Materiaalin paikallinen käyttö ja jalostaminen Paikalliset yritysverkostot vahvuutena Palvelujen kehittäminen Teolliset symbioosit jl jalostustoiminnan i alueilla Tehokas kuljetusjärjestelmä ja kuljetustarpeen minimointi Teknologiset innovaatiot korkean osaamisen keskittymissä Kuva: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013
Luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkityksen kasvun vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2. 1. Biotalouden merkitys kasvaa 19 % 33 % 28 % 17 % 1 % 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 8 % 24 % 32 % 28 % 7 % 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 14 % 41 % 27 % 16 % 1 % 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 5 % 36 % 39 % 17 % 2 % 1. 5. Energian hinta nousee 28 % 45 % 21 % 6 % 1 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 5 % 18 % 38 % 28 % 8 % 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä iki k äja matkailussa 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 10 % 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa alaala 3 % 12 % vähenee 9 % 32 % 23 % 39 % 31 % 39 % 35 % 22 % 19 % 12 % 3 % 6 % 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 4 % 6 % 24 % 43 % 18 % 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja 3. 23 % 39 % 25 % 11 % 3 % elinkeinoelämän l toimintaedellytyksiin dll painottaen vähähiilistä hhl erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni
Ennakkokyselyn tuloksia luonnonympäristön ja luonnon varojen merkityksen kasvun vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus 1 2 3 4 5 6 1. Biotalouden merkitys kasvaa 5. Energian hinta nousee 51 5,1 5,0 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 47 4,7 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 7. Luontoarvojen merkityslisääntyymm mm. virkistyksessäja 44 4,4 matkailussa 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja 4,3 monipuolistuu 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 43 4,3 4,4 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 3,3 35 3,5 4,3 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 2,6 Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Pohjois Suomi
Tuotanto ja palvelut muutostilassa 25
Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon t siirtyminen i halvemman hl palkkatason maihin EU rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset, jotka koskevat paitsi tiettyjä toimialoja i ja yrityksiä, iä myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan kt iikk ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet, jotka vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen aiheuttaen paineita myös tuotantorakenteen muutokseen. Tietojen lähde: Alatalo ja Tuomaala 2008
Toimialarakenteen muutos Palkansaajat toimialan mukaan. (Tilastokeskus/Lehto ja Sutela 2008)
Yritysten henkilöstön keskittyneisyys ja muutos seutukunnittain eri toimialoilla 2006 2011 Kasvanut Sosiaalihuollon laitospalvelut Koneiden ja laitteiden huolto ja asennus Metallimalmien louhinta Erikoistunut rakennustoiminta Metsätalous ja puunkorjuu Maa ja vesirakentaminen Vähittäiskauppa Terveyspalvelut Kiinteistöalan toiminta Ravitsemustoiminta Talonrakentaminen Sosiaalialan avopalvelut Urheilu ja virkistyspalvelut Mainostoiminta Ohjelmistoala Kulttuuri ja viihdetoiminta Tutkimus ja kehittäminen Työllistämistoiminta Toimialojen henkilöstömäärän kehitys Maaliikenne Elintarvikkeiden valmistus Mji Majoitus Yhdyskuntatekninen huolto Moottoriajoneuvokauppa Kemikaalien valmistus Sähkölaitteiden valmistus Rahoitus ja vakuutuspalvelut Kustannustoiminta Tukkukauppa Televisio ja radioala Vesi ja ilmaliikenne Supistunut Kumi ja muovituotteiden tt id valmistus Paperituotteiden valmistus Mineraalituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Huonekalujen valmistus Vaatteiden valmistus Painoala Posti ja kuriiritoiminta Tekstiilien valmistus Metallien jalostus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elektronisten tuotteiden valmistus Televiestintä Koulutus Hajautunut Keskittynyt Toimialojen jakautuminen seutukuntiin
Tuotantorakenne muutostilassa palvelusektorin merkityksen ja roolin kasvu merkittävinä taustamuuttujina globaalistuminen ja Euroopan talouskehitys tuotantorakenteen muutokset Suomen tuotantorakenteen tarve erikoistua, nousevia aloja mm. biotalous ja luonnonvarojen hyödyntäminen Elinkeinojen Suomi Keskittymät Matkailun ja palvelut ja aineeton tuotanto Matkailu luonnonvarojen Suomi Paperi Metalli Kone Kemia Elektroniikka Kaivos Ruoka Suomi Metsien ja puun Suomi Alueellisten työmarkkinoiden muutos, TEM 1/2012 Monipuolisten elinkeinojen Suomi Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012
Metsä ja metalliteollisuuden alueellinen keskittyminen Arvonlisäys O Puu ja paperiteollisuuden osuus seutukunnan arvonlisäyksestä 0% <1% (2010) 2% t ölli tä tö i t <1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 22% 23% 40 % Osuus työllisestä työvoimasta Metsäteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% 10%... 14% 15% 25% Metalliteollisuus Osuus työllisestä työvoimasta Metalliteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 19% 20% 40 % Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Osuus työllisestä työvoimasta Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta <1% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 10% Tilastokeskus
Kaivosteollisuus Suomessa
Metsä- ja metalliteollisuuden vienti- ja tuontikuljetusvirtojatik t i t j
ICT sektorin rakennemuutos Ohjelmistoalan kasvavia osa alueita Internet palvelut l Älypuhelinohjelmistot Mobiiliteknologian tarvitsemat tekniset ratkaisut Tietokantaratkaisut ja palvelujen tarjonta alustat Paikantamispalvelut ja paikkatiedon hyödyntäminen Puheen ja kuvan käsittely sekä kieliteknologia Avoimen lähdekoodin ratkaisujen yleistyminen tuotekehityksessä ja asiakassovelluksissa Varmenne ja tietoturvapalvelut Järjestelmien testaus, testauksen ja suunnittelun yhteistyö Toiminnan ja prosessinohjausjärjestelmät Management ja laatujärjestelmät Projektinhallintajärjestelmät Ohjelmistojen isännöinti ja vuokrauspalvelut Ohjelmistojen yhteentoimivuus, esitystapastandardit Yhtenäinen tunnisteteknologia IP tietoliikenteen yhdentävä vaikutus Ohjelmistojen ja tukipalvelujen asiakasvaatimusten kasvu Sähköinen asiointi Käyttöliittymien käyttöominaisuuksien kehittäminen Verkko oppimisympäristöt p Viihde ja vapaa ajan palvelut Ohjelmistoala, toimialaraportti, TEM 2012
Äkilliset rakennemuutokset tuotannon ja palvelujen muutosten nopeus on kasvanut ja ennakoitavuus heikentynyt toimintaympäristö on muodostunut sellaiseksi, että tuotanto ja palveluyksiköiden sijaintia koskevia päätöksiä tehdään nopeasti julkisen sektorin ohjausmahdollisuudet toimintojen sijoittumiseen vähenevät nopeat rakenteelliset muutokset toimiala ja työpaikkarakenteessa uhkaavat erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuolisten alueiden ja pienten kaupunkiseutujen työllisyyskehitystä varuskuntien lakkautukset ja suurten teollisuustoimipaikkojen sulkemiset luovat vajaakäytössä olevaa rakennuskanta teollisuuden rakennemuutokset muuttavat kuljetuskysyntää ja voivat heijastua liikenneinfrastruktuurin i k i vajaakäyttönä ä erityisesti rataverkon ja satamien kysyntä voi alueellisesti vähentyä huomattavasti Suurin työllistäjä seutukunnassa Teollisuus Maa, metsä ja kalatalous Terveys ja sosiaalipalvelut Äkillisen rakennemuutoksen alueet sekä niiden suurimmat työllistäjät (Hytönen et al. 2011).
Elinkeinorakenne - alueellisia linjauksia Maakuntaohjelmista 2011 2014 nostettuja elinkeinorakenteellisia painopisteitä 01 UUSIMAA 02 VARSINAIS SUOMI 04 SATAKUNTA 05 HÄME 06 PIRKANMAA 07 PÄIJÄT HÄME Palvelu ja matkailualat Energia ja ympäristöteknologia Kulttuuriala ja luovan talouden Meriklusteri (sis. telakka) Matkailu Maatalous, kalatalous ja Prosessiteollisuus (metsä, metalli, metallituote, kemia) ja koneenrakennus Tuote ja palvelukehitys Well being Biotalous Koneenrakennus Bio ja hyvinvointiala, palvelut ICT ja innovaatioverstaat Hyvinvointi ja terveysala Energia ja ympäristöteknologia ICT liiketoiminta kehittämistoiminta elintarviketuotanto Energiaosaaminen ja Älykkäät koneet Kulttuuri ja elämystalous Kierrätysliiketoiminta ja tuotanto Uudet osaamisalat ja kasvualat Palvelu ja sosiaalialat teknologia Elintarvike Maaseudun yritystoiminta ja Elintarviketuotanto Ympäristö ja energiateknologia e ga e ooga lähienergia Puun ja ruuan tuotanto Digitaaliset sisällöt e ga Tietotekniikka Luovat alat Asuminen Tuetaan erikoistumista Luovat alat (muotoilu) Meriklusteri piensarjatuotantoon Hyvinvointi ja elämyspalvelut 08 KYMENLAAKSO 09 ETELÄ KARJALA 10 ETELÄ SAVO 11 POHJOIS SAVO 12 POHJOIS KARJALA Uudistuva metsäklusteri Teknologia (metsä, kemia, energia, metalli) Puhdas energia ja ympäristöteknologia, logistiikka ja meritutkimus ICT, digitaalinen liiketoiminta Palvelualat (sis. matkailu) Venäjä yhteistyö Uudistuva metsäklusteri Matkailu ja palvelut Ympäristö ja erotustekniikka Uusiutuva energia ICT, sähkö ja tietotekniikka Maaseutuelinkeinot Venäjä yhteistyö Alkutuotanto Teknologia ja puutuoteteollisuus Metsä ja maatalouselinkeinot Matkailu ja kulttuuri Venäjä yhteistyö Metsäklusterista energia ja biomateriaaliklusteriksi Teknologiateollisuus Lääkeklusteri Alueellinen erikoistuminen: maitotalous, akkuteknologia, matkailu Palveluyrittäjyys 13 KESKI SUOMI 14 ETELÄ POHJANMAA 15 POHJANMAA 16 KESKI POHJANMAA Uudistuva koneteollisuus Bioenergia Asumisklusteri Uusiutuva metsätalous Matkailu Maidontuotanto Hyvinvointiala Luovat alat ja kulttuuri Elintarvikeklusteri Metalli ja teknologiateollisuus Rakentaminen ja asumisen osaaminen Palvelu ja elämystalous 17 POHJOIS POHJANMAA 18 KAINUU 19 LAPPI Maaseutuelinkeinot Energia, luonnonvara ja ympäristöalat Metalli ja puualat sekä prosessiteollisuus ICT ja uusi teknologia Matkailu ICT ja elektroniikka (mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät, metalli) Matkailu (vapaa aika, kulttuuri, elämys, y, kokous) Luonnonvarat (metsä, lähiruoka, kaivannaiset, energia) Maaseutuelinkeinot Energia ala (sis. bioenergia ja tuulivoima) Metalliala ICT (sis. digitaaliset sisällöt) Metsä ja puuala (sis. talonrakennus ja puuenergia) Meriklusteri Elintarvikeala Palvelut ja hyvinvointi Korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuus Elämysklusteri Kylmä ja talviteknologia Luonnontuotteet ja elintarvikkeet Luovat alat Maaseutuelinkeinot (maatalous, elintarvike, turkis, hevoset ja kala) Luonnonvara ala, kaivostoiminta ja jl jalostus, uusiutuva metsäteollisuus Kemian, metalli ja konepajateollisuus sekä puutuoteja veneteollisuus ICT ja nanoteknologia Metsä ja puu (perinteinen ja uusi) Muovi ja metalli Kivi ja mineraalit Elintarviketuotanto Potentiaalia: ICT, kulttuuri ja hyvinvointi, matkailu Venäjä yhteistyö
Alueellinen erikoistuminen ja osaamispääoma yritystukia ohjataan tulevaisuudessa yhä selvemmin strategisille kasvualoille alueellisten lli osaamiskeskittymien ik kitt i merkitys on kasvualojen kehityksessä huomattava muutokset alueellisissa lli i osaamiskeskittymissä muuttavat kuljetuskysyntää ja liikenneinfrastruktuurin i kt i käyttöön Tekesin tutkimus ja yritysrahoitus alueen BKT:sta 2011 ja osaamiskeskusohjelman mukaiset osaamiskeskukset 2007 2013 klustereineen. Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012
Alueellinen erikoistuminen ja vahvuusalueet Alueiden tyypittely koheesio ja kilpailukykyohjelman mukaan (KOKO 2010) Metropolialue l Pääkaupunkiseutu Länsi Uusimaa KUUMA seutu Hyvinkään Riihimäen talousalue Itä Uusimaa (KOKO 2010) Monipuoliset yliopistoseudut Turun seutu Tampereen seutu Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Vaasan seutu Kuopion alue Joensuun seutu & Keski Karjala Oulun seutu Itä ja Pohjois Suomen maaseutualueet Kaustisen seutu Pielisen Karjala Ylivieskan seutu Nivala Haapajärven & Haapaveden Siikalatvan seutu (NHS) Oulunkaari Koillis Suomi & Itä Lappi Tunturi Lappi & Torniolaakso Pohjois Lappi Maakuntaveturit Hämeenlinnan seutu Lahden alue Kotkan Haminan seutu Kouvolan seutu Lappeenranta Imatra seutu Rauman seutu Porin seutu Mikkelin seutu Seinäjoen seutu Kokkolan seutu Kainuun alue Rovaniemen seutu Etelä ja Länsi Suomen maaseutualueet Turunmaa Vakka Suomi Loimaan seutukunta Pohjois Satakunta Lounais Pirkanmaa Luoteis Pirkanmaa Ylä Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois Pirkanmaa Keski Suomen maaseutualueet t Suupohjan rannikkoseutu Kauhajoen seutu/suupohja Etelä Pohjanmaan järvialue Erikoistuneet teolliset seudut Salon seutu Etelä Pirkanmaa Varkauden Pieksämäen seutu Pietarsaaren seutu Raahen seutu Kemi Tornion alue Pienet aluekeskukset Forssan seutu Savonlinnan seutu Ylä Savo
Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu yritysrakenne on muuttumassa pk ja mikroyritysten verkostoja suosivaksi yrityskenttä y on yhä heterogeenisempi pienten yritysten määrän kasvu edellyttää yritysten verkostoitumista ja strategista yhteistyötä myös yritysverkostojen välillä yritysverkostotovat ovat tärkeä menestystekijä suomalaiselle teollisuudelle ja palvelutuotannolle pienyritysten syntyminen tietointensiivisille aloille tuottaa uusia työpaikkojen myös kasvukeskusten ulkopuolelle 2011 pienyritysten kuljetustarpeet 2010 2009 ovat hajaantuneet ja 2008 2007 yritysverkostot t t edellyttävät ät 2005 toimivia kuljetusjärjestelmiä 2004 logistiikkapalvelujen kehitys 2003 2002 mahdollistaa ohuiden 2001 tavaravirtojen yhdistämisen 2000 1999 2006 4 henkilöä tai vähemmän 1998 1997 1996 1995 1994 1993 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 5... 9 henkilöä 10... 19 henkilöä 20... 49 henkilöä 50... 99 henkilöä 100... 249 henkilöä 250... 499 henkilöä 500... 999 henkilöä 1000 henkilöä tai enemmän Tilastokeskus
Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat myös kuljetusjärjestelmään perinteisen metsäteollisuuden tuotannon väheneminen vähentää vientiä ja kuljetustarvetta, mikä heijastuu päätieverkon, rataverkon ja satamien kehittämistarpeisiin kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen lli erikoistuminen i i voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita metallisuusteollisuuteen erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia yksittäisten yritysten viennistä jatuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin korkean jalostusasteen tuotteiden kuljetusten kysyntä vähenee maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa Kotimaan tiekuljetukset
Rautatiekuljetukset rautatiekuljetukset palvelevat Suomessa erityisesti metsä, metalli ja kemianteollisuuden kuljetustarpeita perusteollisuuden kuljettajan rooli: rautateiden osuus kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta onnoin noin neljännes asiakkaita on määrällisesti melko vähän ja suurimpien kuljetusasiakkaiden osuus kuljetetusta tavaramäärästä on huomattava Suomen rautatiekuljetukset kytkeytyvät usein kansainvälisiin kuljetusketjuihin joko itärajan ylittävässä tai satamiin liittyvässä liikenteessä asiakkaiden, satamien ja rajanylityspaikkojen sijainti määrittävät kuljetusten lähtö ja määräpaikat ja tavaravirrat Suomessa rautatiekuljetuksiin liittyy melko harvoin liityntäkuljetus autolla poikkeuksena tästä ovat raaka puukuljetukset
Satamien erikoistuminen satamaverkon aluerakenteelliset auea e vaikutukset satamien erikoistuminen tuonnin ja viennin kehitys satamat kuljetuskäytävien k osana transito itä länsi suuntaisten kuljetuskäytävien painottuminen Satamien ulkomaan kuljetukset vuonna 2011 Karttaluonnos 14.2.2013
Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä alueellisia kehittämisvyöhykkeitä, joista osa ulottuu myös maan rajojen ulkopuolelle tunnusomaista on, että ne tukeutuvat sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin kehittämisvyöhykkeillä pyritään yhdistämään talouden Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä Jyväskylä Äänekoski 8. Iisalmi Kuopio Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT vyöhyke) 11. Etelä Karjalan laatukäytävä 12. E18 vyöhyke kasvu ja tasapainoinen aluekehitys aue e tysohjaamalla a akehitystä 3 vyöhykemäisesti kasvukeskusten välille tai kasvukeskuksien lähialueelle vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita liikenneinfrastruktuuriin perustuvia akseleita, alueiden välistä taloudellista kehitystä suuntaavia talousakseleita ja yhdyskuntarakennetta suuntaavia urbanisaatioakseleita 6 7 käytävillä viitataan useimmiten fyysisiin verkostoihin ja vyöhykkeellä laajemmin fyysis toiminnallisiin verkostoihin maan rajat ylittäviä kehittämisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi 10 9 Perämerenkaari, E18 vyöhyke ja Helsinki Hämeenlinna Tallinna vyöhyke jäämeren ja Barentsin käytävien luonne on ensisijaisesti logistinen ja liittyy arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen ja taloudelliseen vuorovaikutukseen arktisella alueella Moilanen 2012, Jauhiainen et al. 2007, VASAB 2010, Pouru 2012 2 4 12 1 5 8 11
1. Tuotannon ja palvelujen muutosten vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 9 % 15 % 27 % 34 % 32 % 34 % 16 % 26 % 5 % 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 8 % 30 % 39 % 20 % 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon 2. 5. Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 14 % 23 % 31 % 34 % 32 % 27 % 17 % 12 % 5 % 4 % 6. Elintarviketeollisuuden ik lli kasvu lisää kotimaisen i maataloustuotannon kysyntää 7 % 26 % 32 % 25 % 9 % 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 11 % 36 % 39 % 12 % 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu 16 % 39 % 31 % 14 % 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 15 % 3. 10. Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 27 % 38 % 41 % 30 % 23 % 15 % 9 % 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 8 % 34 % 25 % 25 % 7 % 12. Palvelujen jatoimintojen paikkasidonnaisuusvähenee 9 % 29 % 28 % 28 % 5 % 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 14 % 32 % 37 % 13 % 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 17 % 34 % 31 % 15 % 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja 3. 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 12 % 33 % 31 % 20 % 4 % 18 % 43 % 28 % 8 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni