Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia 2013-2017 Inarijärven seurantaryhmän kokous 21.9.2017 Luke / Inari / Erno Salonen Koenuotalle matkaajat Kapaselällä Kuva Erno Salonen
Jäämereen laskevat vesistöt Inarin ja Utsjoen kuntien alueella Paatsjoessa 7 voimalaitosta: 5 Venäjän 2 Norjan Kaitakoski säännöstelee Inarijärveä Inarin kunnassa Paatsjoen vesistöalueen osuus hallitseva
Inarijärven kalastuksessa / kalastustiedusteluissa joitain muutoksia vuosina 2016 2017 Uusi kal.laki 2016 : Ammattikalastaja Kaupallinen kalastaja, pakollinen kirjanpito myös sisävesillä ilmoitus Lukeen 28.2 mennessä Inarijärvellä merkittävästi kalastaneita kaupallisia kalastajia 17 v.2016 (14 v.2015) Kotitarvekalastajien ruokakuntien kokonaismääräksi arvioitiin 2 100 (MH n.2000 + vesialueomistus + nautinnat + kolttaoikeus) Metsähallituksen maksuton kalastuslupa vielä ruokakuntakohtainen 2016 2017-2019 jaksolla henkilökohtainen (20 verkon oikeus 80 verkkoon 4 h taloudessa) Inarijärvellä juomustajat kartoitettiin noin 200 ruokakuntaa harjoitti, joista noin 90 juomusti läpi talven/lähes läpi talven kaupallisista kalastajista puolet Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien määrä pieneni hieman, mökkiläisten määrä kasvoi hieman Läänikohtainen viehekalastuslupa poistui 2016 pelkällä kalastonhoitomaksulla kalastavien joukko tilalle, määrät arvioitava Inarijärven valvontaiskuista Kalastustiedusteluun vastasi enää 57 % (kotitarvekalastajista vain 45 %) 3
Inarijärven Saaliskooste kaikista eri tietolähteistä 2016 Kalastusmuoto/ Isorysä- Trooli- Ammatti- Kotitarve- Ulkopaikk. Ulkopaikk. YHT. Saaliin tutkimus- kirjan- kirjan- mainen kalastus virkistys- mökkil. 2016 Muutos menetelmä pito pito kalastus kalastus kalastus edelliseen Velvoite Velvoite Haastattelu Tiedustelu Tiedustelu Tiedustelu vuoteen(%) Tiedustelukehikko /arvio 2 100 2 000 950 Kalastaneiden määrä/arvio 8 1 17 980 1 800 790 Saaliit kg Siika 13 420 80 23 260 38 870 350 9 630 85 610 11,6 Reeska 0 480 500 3 130 0 530 4 640 36,1 Muikku 0 70 2 520 8 710 20 1 460 12 780-0,3 Taimen 90 0 2 310 11 750 2 990 3 210 20 350-7,8 Järvilohi 0 0 0 210 60 90 360 12,5 Nieriä 10 0 700 1 530 1 160 650 4 050-24,6 Harmaanieriä 40 0 380 830 460 360 2 070-43,0 Harjus 0 0 520 3 920 2 170 2 660 9 270 1,2 Hauki 70 0 970 5 800 1 300 2 640 10 780-2,7 Made 0 0 750 2 600 0 420 3 770-17,0 Ahven 0 0 810 2 320 320 1 600 5 050-3,1 4 Yhteensä 13 630 630 32 720 79 670 8 830 23 250 158 730 2,9
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Inarijärven isorysäkalastus 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 SAALIS kg 89 rysää Pyyntiponnistus rysävrk Muut lajit Muut punalih. Taimen Reeska Muikku Siika Pyyntivrk. 19 rysää 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 5 Teppo Tutkija
Inarijärven saaliit kalastajaryhmittäin Ammattimaiset kalastajat Kotitarvekalastajat Ulkopaikkak.virkistyskalastajat Ulkopaikkak.mökkiläiset 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Inarijärven saalis kg 20% 50% 30% 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 6
Inarijärven saalis pyydyksittäin 2016 Ahven Made Hauki Harjus Harmaanieriä Nieriä Järvilohi Taimen Muikku Reeska ym. Siika INARIJÄRVI 2016 Muut lajit 18,2 % Salmonidit 16,9 % Coregonidit 64,9 % Isorysä Trooli Talvinuotta Verkot Vavat Muut pyyd. 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 kg 7 Teppo Tutkija
35-40 50-55 60-64 66-70 77 79 80 81 82 83 84 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Inarijärven saalistietoja kerätty noin 80 vuotta 600 000 Saalis kg 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 Muikku Nieriä+Harmaanieriä Taimen+Järvilohi Muut lajit Siika 200 000 150 000 100 000 50 000 0 8 Teppo Tutkija
01 Muikkuverkko 10-17mm 02 Muikkuverkko 18-25mm 03 Verkot 26-39mm 04 Verkot 40-49mm 05 Verkot 50-65mm 06 Verkot yli 65mm 07 Pintaverkot 75mm 08 Pintaverkot yli 75mm 09 Siikapesät 12 Vetouistelu 13 Heittokalastus 14 Mato- ja pilkkionki 10 Pitkäsiimojen koukkuja 11 Katiskat 15 Kesänuotta 16 Talvinuotta Alamittaisten taimenten (alle 50 cm) ja rautujen (alle 45 cm) arvioidut lukumäärät pyydyksittäin 2016 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 INARIJÄRVI 2016 TAIMEN alamittaiset KPL RAUTU alamittaiset KPL TAIMEN YHT. n. 27 700 kpl RAUTU YHT. n. 7 600 9 Teppo Tutkija
VL1994 VL1995 VL1996 VL1997 VL1998 VL1999 VL2000 VL2001 VL2002 VL2003 VL2004 VL2005 VL2006 VL2007 VL2008 VL2009 VL2010 VL2011 VL2012 VL2013 VL2014 VL2015 VL2016 Inarijärven talvinuottaseuranta 1995-2017 1-vuotiaiden lukumäärä/ nuottauskerta 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 TALVINUOTTA JOKISUUNSELKÄ V.1995-2017 Muikku 1v. Reeska 1v. 4 000 2 000 0 n=3 10 Teppo Tutkija
4. KALAKANTOJEN HOITO JA KALASTUS Tavoite: Inarijärven kalakantojen käyttö ja hoito on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Toimenpidesuositukset 2013 2017 Inarijärven kalataloudellinen käyttö ja hoito (mm. velvoitehoito ja kalastuksen säätely) pohjautuu tutkimustietoon (velvoitetarkkailu ja tutkimukset) sekä uuteen kalastuslakiin. Päätöksissä tulee pyrkiä mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon ja yhteen sovittamaan eri kalastajaryhmien näkemykset + Uusi kalastuslaki voimaan 2016 Kaupallinen kalastus - vuotuisissa haastatteluissa (kalastus- ja saalistiedot) otetaan aiempaa paremmin huomioon ammattikalastajien näkemykset käytöstä ja hoidosta kirjaamalla ne systemaattisesti. - + vain satunnaisesti Inarijärven kalastuksen sosioekonominen tutkimus - kariutui rahoituksen puuttuessa, mutta järven kalastuksen/koko kalatalouden aluetaloudellisen merkityksen selvittäminen olisi edelleen tärkeää (aiempi selvitys tehtiin 1990-luvulla). Kalatalouden sosioekonomisen tutkimuksen rahoitusmahdollisuudet selvitetään loppuvuoden 2012 aikana. - - - Ei Kalatalousvelvoitteen istutusten kehittäminen: Inarijärven siika- ja petokalaistutuksissa noudatetaan sopeutuvan velvoitehoidon periaatteita. Jatkuvaa kehitystyötä, jossa hyödynnetään sekä tutkimustietoa että joiltakin osin myös eri käyttäjätahojen näkemyksiä. Petokalaistutukset pyritään kohdentamaan optimaalisesti niin lajien, istukkaiden iän ja koon kuin istutusalueidenkin suhteen. Velvoitetarkkailun tuottamia keskeisiä seurannan mittareita ovat: merkintätulokset, saalistiedot, kasvu, ravinto, muikku- ja reeskavuosiluokkien runsaus ja kalojen loisittuminen (mm. lokkilapamato ja sukasjuotikas, joiden seurantoja kehitetään) ++(+) Tutkimusyhteistyön kehittäminen: Yhteistyötä eri tahojen välillä jatketaan ja pyritään kehittämään. Yliopistoyhteistyötä mm. Tromssan (muikkututkimukset) ja Turun yliopistojen (taimengenetiikka) + HY (emokalastot) kanssa +- yliopistoyhteistyö melko vähäistä Kalastuksen säätely ym. alueellista yhteistyötä ja tiedon vaihtoa Inarin kalastusalueen, MH:n ja RKTL:n kesken ottaen huomioon uuden kalastuslain tuomat mahdolliset muutokset ja eri kalastajaryhmien näkemykset. ++(+) Organisointi 11 Teppo Tutkija Vastuutahot: RKTL (Erno Salonen), Metsähallitus, Lapin ELY-keskus, Inarin kunta, Inarin kalastusalue, maa- ja
Inarijärven kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi 2015 Suosituksia ja toimeenpanoa Pohjasiian velvoiteistutukset pienennetty 150 000-170 000:een + (84 000) v. 2015-2017 Luonnonravintolammikot pohjasiian viljelyyn säilytetään: kaikki 10 LRL toistaiseksi varalla, mutta käytössä enää 4 LRL v. 2017 Taimenen spa-mäti- (+vk) istutukset hyväksytty velvoitteeseen ja siikavelvoitteen kompensointiin: noin 2 milj.kpl/v istutettu jokialueille v. 2015-2017 Taimenen virikekasvatus aloitettu v.2015, nyt jo kolme vuosiluokkaa viljelyssä - 1. virikeistutus v. 2018 (3v) Kiellajoen taimenkannasta luovuttu 2015, mutta Siuttajoen kanta kolmantena taimenkantana säilytetään viljelyssä Nieriän viileävesijärjestelmästä Inariin tehty jo täydelliset suunnitelmat - koko paketin hinta 1-2 milj. eur toistaiseksi esteenä 12 Teppo Tutkija
Venäjä korvausasia Norja maksanut Inarijärven säännöstelystä kertakorvauksen Suomelle 1994 ei muita vaatimuksia ja velvoitteita enää Norjalle Venäjä maksanut / toimittanut korvauksetta sähköä Suomelle vuosina 1996-2005 10 milj. kwh/vuosi = osallistuminen kalanviljelytoimenpiteisiin kalakantojen säilyttämiseksi Venäjän kanssa jatkosopimus sähkön toimittamisesta edelleen Suomeen ollut vireillä vuodesta 2005 lähtien (jo 12 vuotta) Puuttuvien sähkötoimitusten rahalliseksi arvoksi arvioitu noin 6 milj. eur (jo vuosia sitten, nykyään enemmän) Sopimuksen mukaiset sähköntoimitukset vastaisivat edelleen noin 35 %:n osuutta vuotuisista kalanviljelykuluista (Marttunen ym. 1997) Inarijärven seurantaryhmässä MMM:n edustaja käy vuosittain toteamassa, että neuvottelut Venäjän osapuolen kanssa eivät ole edenneet verukkeena siellä henkilöiden / ministeriöiden vaihtuminen ym ym. Ehdotus: MMM:ssä kokenut Kai Kaatra hoitanut Inarin kalatalousvelvoiteasioita lähestulkoon KHO:n v. 1975 päätöksestä asti voisiko ottaa korvausasian tosissaan hoitaakseen? 13 Teppo Tutkija