OJENTAMIS- JA KURINPITOTILANTEISSA TOIMIMINEN JA OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI KURINPITORANGAISTUKSEN YHTEYDESSÄ TAI SILLOIN, KUN OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN ON EVÄTTY 1. TAUSTAA Perusopetuslain 29 mukaan jokaisella opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Jokaisen koulun opetussuunnitelmaan sisältyy järjestyssäännöt, joissa on annettu kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä muun muassa käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä, koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksessa ja koulun alueella. Perusopetuslain 35 mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Mikäli oppilas ei noudata koulun järjestyssääntöjä tai käyttäydy asiallisesti, aloitetaan asian käsittely ottamalla asia puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa. Mikäli koulun järjestyssääntöjen rikkominen tai epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu, otetaan huoli puheeksi koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmässä päätetään asian jatkokäsittelystä. Tavoitteena on, että oppilaan sääntöjen vastaisen tai epäasiallisen käyttäytymisen syyt saataisiin selville ja tarvittavat tukitoimet käynnistettyä. Mikäli oppilaan järjestyssääntöjen vastainen tai epäasiallinen käytös jatkuu tämän jälkeenkin, ryhdytään käyttämään perusopetuslain mukaisia ojentamis- ja kurinpitotoimia perusopetuslain 29 mukaisen turvallisen oppimisympäristön varmistamiseksi. 2. OJENTAMIS- JA KURINPITOTILANTEET Koulun oikeus kurinpitoon ja ojentamiseen ulottuu koulunkäyntiin ja siihen liittyviin olosuhteisiin. Tämä rajoittaa sekä alueellisesti että ajallisesti koulun toimivaltaa. Jommankumman yhteyden (1. tai 2.) on toteuduttava, jotta koulu voi käyttää kurinpito- tai ojentamisoikeuttaan. 1. Alueellinen yhteys koulunkäyntiin (kouluaikana) koulun alue, koulutontti oppilaiden koulukuljetusten odottamiseen varatut tilat ja liikennevälineet majoitus, asuntola 2. Ajallinen yhteys koulunkäyntiin välitunnit, vaikka oppilas poistuisikin koulun alueelta koulumatkat oppilaskerhot oppilaiden vapaa harrastustoiminta silloin, kun se on kiinteässä yhteydessä kouluun tai ainakin tapahtuu koulun tiloissa 3. OJENTAMIS- JA KURINPITOTOIMET Kurinpito- ja ojentamistoimet on määritelty perusopetuslain 36 :ssä. Muissa kuin laissa mainituissa tilanteissa rangaistuksia ei saa käyttää ja muita kun laissa mainittuja kurinpitorangaistuksia ei saa käyttää. Ojentamis- ja kurinpitotoimenpiteitä käytetään silloin, jos oppilas on häirinnyt opetusta tai muuten rikkonut koulun järjestystä (vrt. järjestyssäännöt) tai menetellyt vilpillisesti. Ojentamistoimet ovat ns. tavallisia koulun käyttämiä keinoja. Kurinpitotoimiin ryhdytään vasta erittäin vakavissa tapauksissa. Kaikissa toimenpiteissä on huomattava erityisesti oppilaan
kuuleminen, kirjaamis- ja ilmoittamisvelvoite. Liitteenä lomake, jota koulu voi käyttää kirjausten tekemiseen ja huoltajille ojentamistoimista ilmoittamiseen. Koulu voi laatia myös oman lomakkeen ja sopia kirjaamistavasta ja huoltajille tiedottamisesta. 3.1 Ojentamistoimet Oppilaan määrääminen suorittamaan kotitehtäviään valvonnan alaisena Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Tämä ei ole varsinaista oppilaan ojentamista. Tarkoituksena on saattaa oppilas suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti. Asiasta päättää oppilaan opettaja. Opetusta häiritsevän oppilaan poistaminen luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi Saadaan ryhtyä vain, mikäli oppilas häiritsee opetusta. Mahdollista on myös ajallisesti lyhyempi poistaminen. Oppilaan tulee olla valvotussa tilassa. Asioista päättää oppilaan opettaja. Opetukseen osallistumisen epääminen loppupäivän ajaksi jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi Asiasta päättää koulun rehtori. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Vanhempien kanssa sovittaessa voi oppilas mennä itse kotiin. Mikäli vanhempia ei tavoiteta ja oppilas on vaarallinen itselleen tai muille otetaan yhteyttä hätäkeskuksen numeroon 112 Sosiaalitoimen nimeämälle koulun sosiaalityöntekijälle ilmoitetaan oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisestä loppupäivän ajaksi. Rehtori tai hänen määräämänsä viranhaltija ilmoittaa asiasta koulun kuraattorille. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Rehtori tai hänen määräämänsä viranhaltija ottaa yhteyttä EKSOTEn oppilashuollon palveluiden työntekijään (kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori tai koululääkäri). EKSOTE vastaa oppilaan tarvitsemien oppilashuollon palveluiden järjestämisestä. Jälki-istuntoon määrääminen Opetusta häiritsevä, koulun järjestystä rikkova tai vilpillisesti menettelevä eli epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälkiistuntoon. Jälki-istunto on tarkoituksenmukaista järjestää samana päivänä kun se määrätään. Toimenpiteeseen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä. Oppilasta on kuultava sekä hankittava muu tarpeellinen selvitys. Asiasta päättää jälki-istuntoon johtaneen tilanteen havainnut opettaja.
ILMOITUS HUOLTAJALLE OPPILA 3.2 Kurinpitorangaistukset Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus Jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti eli käyttäytyy epäasiallisesti ja rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa em. epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon saatuaan Toimenpiteeseen oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä. Oppilasta on kuultava sekä hankittava muu tarpeellinen selvitys. Oppilaan huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Rehtori ilmoittaa kuraattorille huoltajan kuulemisesta ja asian vireilläolosta. Kuraattori kutsuu koolle tilaisuuden, johon hän kutsuu oppilaan, huoltajat sekä tarvittavat oppilashuollon työntekijät, lastensuojelun edustajat ja mahdollisten hoitavien tahojen (psykiatria) tai muiden viranomaisten edustajat. Koulun edustajat osallistuvat kokoukseen niin harkittaessa. Tässä tilaisuudessa sovitaan tarvittavat psykososiaaliset hoito- ja tukitoimet ja vastuuhenkilöt. Kuraattori varmistaa, että ulkopuolisten kutsumiseen on huoltajien lupa. Rehtori tekee kirjallisen päätöksen + muutoksenhakuohjeen ja toimittaa otteen tiedoksi myös perusopetusjohtajalle sekä tarvittaessa tekee lastensuojeluilmoituksen Lsl 25 Huoltaja voi hakea päätökseen muutosta valittamalla 14 päivän kuluessa hallintooikeuteen. Hallinto-oikeudesta ei ole jatkovalitusmahdollisuutta. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Koulut ottavat yhteyttä oppilashuoltoyksikön henkilöstöön (kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori tai koululääkäri). Oppilashuollon palveluista vastaavat työntekijät laativat suunnitelman oppilashuollon palvelujen järjestämisestä oppilaalle sekä nimeävät vastuuhenkilön. Suunnitelma tehdään yhdessä oppilana ja hänen huoltajiensa kanssa sekä tarvittaessa koulun edustajan kanssa. Päihdetilanteissa annettavan kirjallisen varoituksen yhteydessä rehtori kutsuu tarvittavat oppilashuollon työntekijät, oppilaan ja vanhempaan neuvotteluun. Oppilaan erottaminen määräajaksi Jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti eli käyttäytyy epäasiallisesti ja rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa em. epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa koulusta määräajaksi. Erottaminen on mahdollista enintään kolmeksi kuukaudeksi. Erottamisesta päättää kasvatus- ja opetuslautakunta. Rehtori valmistelee asiasta kirjallisen esityksen. Toimenpiteeseen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä. Oppilasta on kuultava sekä hankittava muu tarpeellinen selitys. Oppilaan huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Rehtori ilmoittaa kuraattorille huoltajan kuulemisesta ja asian vireilläolosta. Kuraattori kutsuu koolle tilaisuuden, johon hän kutsuu oppilaan, huoltajat sekä tarvittavat oppilashuollon työntekijät, lastensuojelun edustajat ja mahdollisten hoitavien tahojen (psykiatria) tai muiden viranomaisten edustajat. Koulun edustajat osallistuvat kokoukseen niin harkittaessa. Tässä tilaisuudessa sovitaan tarvittavat psykososiaaliset hoito- ja tukitoimet ja vastuuhenkilöt. Kuraattori varmistaa, että ulkopuolisten kutsumiseen on huoltajien lupa.
kasvatus- ja opetustoimen hallintotoimisto toimittaa kasvatus- ja opetuslautakunnan esityslistan oppilaan erottamista koskevan asian osalta Eksoten lastensuojelutyön päällikölle tai hänen sijaiselleen, jotta lastensuojelulain 24 voidaan toteuttaa Huoltaja voi hakea päätökseen muutosta valittamalla 14 päivän kuluessa hallintooikeuteen. Hallinto-oikeudesta ei ole jatkomahdollisuutta. Kasvatus- ja opetuslautakunnan tekemää erottamispäätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin asiasta on lainvoimainen päätös lukuun ottamatta tilannetta, jolloin oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta lautakunta päättää samalla kun se päättää määräaikaisesta erottamisesta. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilas ei erottamisen aikana jää jälkeen opetuksesta. Määräaikaisesti erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Tämän suunnitelman laadinnasta vastaa koulun rehtori. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Kasvatus- ja opetuslautakunnan tekemästä erottamispäätöksestä toimitetaan ote viipymättä Eksoteen oppilashuoltopalveluista vastaavalle taholle (Eksoten ehkäisevän lastensuojelun vastuuyksikön esimiehelle). Määräaikaisesti erotetulle oppilaalle tulee laatia erottamisen ajanjakson osalta suunnitelma, josta selviävät oppilashuollon tai muiden tarvittavien erityispalveluiden saatavuus (kuraattorin vastuulla) (liite suunnitelma vastuuhenkilöineen). 4. OPETTAJAN VOIMAKEINOJEN KÄYTTÖ Jos oppilas ei useammasta kehotuksesta huolimatta noudata opettajan toimivaltansa puitteissa antamaa poistumiskehotusta (jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokasta poistaminen tai opetukseen osallistumisen epääminen loppupäivän ajaksi), on opettajalla ja rehtorilla oikeus poistaa oppilas luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta tai muusta koulun tilaisuudesta. Oppilasta kohtaan käytettyjen voimakeinojen tulee aina olla oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden eli tavoite on pyrittävä saavuttamaan lievintä mahdollista voimaa käyttäen. Voimakeinojen tulee aina selkeästi kohdistua järjestyksen ylläpitämistavoitteeseen. Niitä ei saa käyttää oppilaan rankaisemiseksi. Voimakeinoja ei tule käyttää esimerkiksi oppilaan koulusta karkaamisen estämiseksi. Jos oppilas karkaa koulusta, ilmoitetaan asiasta huoltajalle ja hätäkeskukseen 112, jos oppilas on vaarallinen itselleen tai muille. Opettajan käyttämien voimakeinojen tulisi mahdollisuuksien mukaan olla luonteeltaan passiivisia esim. oppilaan kiinni pitämistä tiukassa otteessa siksi, kunnes hän rauhoittuu. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee aina antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle liitteenä olevalla lomakkeella tai
vapaamuotoisesti. Selvitys lähetetään kasvatus- ja opetustoimen hallintotoimiston kirjaamoon, jonka jälkeen opetuspäällikkö käsittelee ilmoituksen. rehtorin vastuulla on voimakeinojen käyttöön mahdollisesti joutuvan henkilöstön kouluttaminen HFR-menetelmän (hallittu fyysinen rahoittaminen) tai vastaavan käyttöön Ojentamisohjeet.doc 5. AIHEESEEN LIITTYVÄÄ LAKITEKSTIÄ JA LISÄTIETOA AIHEESTA Perusopetuslaki 36 : Oppilasta, joka häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti eli menettelee epäasiallisesti, voidaan rangaista jälki-istunnolla tai kurinpitorangaistuksella. Kurinpitorangaistuksia ovat 1. kirjallinen varoitus ja 2. oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, ettei oppilas erottamisen aikana jää jälkeen opetuksesta. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Sen lisäksi mitä hallintomenettelylaissa säädetään, menettelystä tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa säädetään asetuksella. Perusopetuslaki 36 a : Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on 1. yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, 2. kuultava oppilasta ja 3. hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 :ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 1 ja 2 momentissa ja 32 :ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään. Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava
käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään. Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 :n 2 4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Perusopetuslaki 36 b : Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 :n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 :n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. Perusopetuslaki 36 c : Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. Lastensuojelulaki 24 : Vastuu lapsen edun turvaamisesta - Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa. - Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä sekä käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. Toimielimen tulee tarvittaessa ohjata lapsi rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaiseen sovitteluun.
Ojentamis- ja kurinpitotoimien prose Lisätietoa aiheesta löytyy muun muassa seuraavista teoksista: - Pentti Arajärvi ja Merja Aalto-Setälä: Opetuslainsäädännön käsikirja (Edita 2004), s. 157 16 - Matti Lahtinen, Timo Lankinen, Antero Penttilä, Arto Sulonen: Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä (Tietosanoma 2005), s. 270 277