RTS 19:10. RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus

Käyttöturvallisuus portaat

YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta (voimaan )

Portaat sisätilassa 3. ASKELMA 1. YLEISTÄ 2. PORTAIDEN LEVEYS 4. VAROITUSALUEET

Valtioneuvoston asetus

Poimintoja uusista asetuksista rakennuksen käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen / Kari Pasanen

Valtioneuvoston asetus

117 d 03 B. TOPTEN rakennusvalvonnat Yhtenäiset käytännöt. Vahvistuspvm Sivu 1(5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (7) Helsingin kaupunki lausuu otsikkoasiasta seuraavaa:

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Pientaloteollisuus PTT ry:n lausunto

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUU- DESTA

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta. 11 Lasirakenteet

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

Yhtenäiset Topten-käytännöt

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUDES- TA

Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen käyttöturvallisuudesta ja luonnoksesta ohjeeksi rakennuksen käyttöturvallisuudesta

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

RakMK :n muutokset alkaen

RAKENNUSVALVONTA OULU

Uloskäytävät ja lukitukset

Uudistuva esteettömyysasetus. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Mitä vammaisneuvostojen toimijoiden tulisi tietää uudesta esteettömyysasetuksesta?

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari Oulu

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

S U O M E N R A K E N T A M I S M Ä Ä R ÄY S K O K O E L M A. Käyttöturvallisuus. Rakennuksen käytön ja huollon turvallisuus

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

Yleisötilaisuuden turvallisuus

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

Fritidsboendeforum i Pargas Mökkiläisfoorumi Paraisilla Får man flytta till sitt fritidshus? Voinko muuttaa vapaa-ajanasunnolleni?

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Puu pintamateriaalina_halli

Hyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta

Kiinteistö 2021/10, Pratikankuja 12, Nurmijärvi

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

RT RakMK KH RakMK LVI RakMK-00253

Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus Tapani Hoppu

Sipusaaren seurakuntakoti

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

Porrastietoa suunnittelijoille

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA (RakMk) F2 Määräykset ja ohjeet 2001

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

LUP:n yhteistyöseminaari

Tommi Juntunen OMAKOTITALON MUUTTAMINEN ESTEETTÖMÄKSI

Pyörätuoliluiskat. 2

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

Esteetöntä pientaloasumista kodin muutostöillä Kari Tahvanainen Korjausneuvoja Vanhustyön keskusliitto

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Pyörätuoliluiskat. 2

LIITE 2/ Kauppakatu ma-yp AKP ap/3as 1ap/80Km2 1ap/80Rm2 1ap/140Pm2 III (2-29-6) sr-13.

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

T Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

Harri Koskenranta

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen.

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Rakentamismääräyskokoelma Ohjeet uudistumassa. Eurokoodiseminaari Antti Koponen

117 d xx Sisäportaiden mitoitus (julkaistava)

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

FINN-suorat portaat Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7.

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.

Transkriptio:

RTS 19:10 OHJEKORTTIEHDOTUS 14.3.2019 1 (5) RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset Tässä ohjeessa esitetään keskeisimmat muutokset rakennuksen käyttöturvallisuutta koskevissa määräyksissä. 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen perusteella annetut asetukset uudistettiin kokonaisuudessaan vuosina 2017...2018. Uudistuksessa rakentamismääräyskokoelman (RakMk) osa F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus korvattiin Ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017. Aiemmin käytössä ollut rakentamismääräyskokoelma korvattiin kokonaisuudessaan uusilla säädöksillä, jotka eivät sisällä ohjeita. Vanhan rakentamismääräyskokoelman asuntosuunnittelua koskeva osa G1 sisälsi joitakin käyttöturvallisuutta koskevia määräyksiä; uusissa säädöksissä käyttöturvallisuutta koskevat määräykset on koottu yhteen asetukseen. Rakennuksen käyttöturvallisuutta ohjaavat: Maankäyttö- ja rakennuslaki (117 ) Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 Pelastuslaki 379/2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 muut viranomaisten antamat ohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET 3. ASETUKSEN SISÄLTÖ JA EROAVAISUUDET AIEMPIIN MÄÄRÄYKSIIN Porras Tasanne Kaide Käsijohde Valaistus Lasirakenteet Lattiapinnat Ovet ja portit Kulkukorkeus Turvavarusteet ja varatie Ulkotilat Kokoontumistilan henkilömäärä, istuimet ja katsomo Huolto 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET Asetuksen 1007/2017 soveltamisala kattaa uuden rakennuksen, rakennuksen laajennuksen ja kerrosalaa lisäävän tilan sekä rakennuspaikan välittömän ympäristön. Asetusta sovelletaan käyttötarkoituksen muutokseen, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi. Aiemmat määräykset koskivat ensisijaisesti uutta rakennusta, sen rakennuspaikkaa ja tonttia. Rakennusvalvontojen antamien ohjeiden ja tulkintojen merkitys on aiempaa suurempi, koska asetukset ovat aiempia määräyksiä suppeampia eivätkä sisällä tarkentavia ohjeita. Korjaus- ja muutostöissä voidaan noudattaa alkuperäistä ratkaisua. Korjaus- ja muutostöissä asetuksen määräyksiä sovelletaan, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden ja terveyden kannalta ilmeisen haitallinen. Muutokset eivät saa heikentää käyttöturvallisuutta. Kulkureittien ja portaiden mitoitusta sekä kaiteita ja käsijohteita koskevia määräyksiä on täsmennetty; portaan nousu- ja etenemävaatimukset on sisällytetty asetukseen. Asuinkerrostalossa asuntoon johtavan oven vapaan kulkuaukon on oltava 850 mm. www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma/ Kayttoturvallisuus 3. ASETUKSEN SISÄLTÖ JA EROAVAISUUDET AIEMPIIN MÄÄRÄYKSIIN Asetuksen soveltamisala kattaa uuden rakennuksen, rakennuksen laajennuksen ja kerrosalaa lisäävän tilan sekä rakennuspaikan välittömän ympäristön. Asetusta noudatetaan myös käyttötarkoituksen muutoksessa, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi (1 ). Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen, ellei tämä ole turvallisuuden tai terveellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen (1 ). Uusi määräys on, että talonrakentamista koskevissa eri osa-alueiden asetuksissa on huomioitu korjaus- ja muutostyöt ja alkuperäisen rakennustavan mukainen ratkaisu hyväksytään. Aiemmat määräykset koskivat ensisijaisesti uutta rakennusta, sen rakennuspaikkaa ja tonttia. Niitä sovellettiin muutos- ja korjaustoimenpiteissä huomioiden yhä voimassa oleva määräys, etteivät muutokset saa vaarantaa käyttäjien turvallisuutta eivätkä heidän terveydelliset olonsa saa heikentyä (MRL 117 ). Tässä ohjekortissa merkittävimmät muutokset aiempaan käytäntöön verrattuna on merkitty -symbolilla.

ohjekorttiehdotus 2 Porras Poistumisalueen sisäisen portaan leveys on vähintään 0,85 m; käsijohteet ja jalkalistat saavat olla tämän mitan sisäpuolella (3 ). Poistumisteitä ja niille johtavia sisäisiä käytäviä koskeva minimivaatimus on 1,2 m tai 0,9 m. Paarikuljetus on oltava mahdollista jokaiselta poistumisalueelta (3 ). Kerrostasojen välisen portaan on oltava katettu. Asuinkerrostalossa, jossa ei ole hissiä, kerrostasojen välisen portaan on lisäksi saatava luonnonvaloa ja siinä on oltava vähintään yksi välitasanne (3 ). Portaan pinta ei saa olla liukas (3 ). Porrasaskelmien välistä saa mahtua enintään 100 mm mittainen kuutio (8 ). Rakennusvalvonnoilla on ollut aiemmin erilaisia tulkinto- ja sisäisen portaan leveysvaatimuksesta. Esteettömyyttä koskevan määräyksen mukaan ovien ja aukkojen vapaan leveyden on pitänyt olla 0,85 m, paitsi asuinrakennuksissa, joissa vaatimus on ollut 0,8 m. Poistumisteitä ja niille johtavia sisäisiä käytäviä koskeva minimivaatimus on 1,2 m tai 0,9 m. Paarikuljetuksesta ja kerrostasojen välisestä portaasta oli saman sisältöiset määräykset. Aiempi ohje oli, että jos porrasaskelman pinta on liukas, sen etureuna varustetaan liukuesteellä. Portaan askelmien välistä saa mahtua enintään 110 mm mittainen kuutio; asunnoissa raja oli 100 mm. Tasanne 100x100x100 Tasanteen sivureunoissa on oltava korotus, jos tason ja kaiteen tai seinän välissä on rako, josta mahtuu 50 mm mittainen kuutio (6 ). Porrastasanteelle aukeavan oven etäisyys luiskan tai portaan yläreunasta on syöksyn sivuseinällä oltava vähintään 400 mm ja päätyseinällä vähintään 1500 mm (6 ). Uloskäytävän kulkureitillä olevan oven eteen ja taakse on varattava vähintään 800 mm tasannetta (6 ). Oleskeluun ja kulkuun tarkoitetuilla tasanteilla sijaitsevien ikkunoiden, luukkujen ja vastaavien rakenteiden on kestettävä henkilökuorma, jos putoamisvaara on olemassa (6 ). Kuva 1. Porrasaskelmien välistä saa mahtua enintään 100 mm mittainen kuutio. Raollisen tasanteen sivureunoissa edellytettiin kaidetta tai muuta suojarakennetta; muuten tasanteista oli vastaavat määräykset. Taulukko 1. Portaan nousua ja etenemää koskevat säädökset on yhtenäistetty määräyksiksi: Portaan nousu ja etenemä (4 ); suluissa aiempi määräys (M) tai ohje (O), RakMk F2 ellei muuta ole mainittu. käyttökohde nousu, enintään (mm) etenemä, vähintään (mm) julkiset rakennukset (RakMk1 F2 kokoontumistilaa koskeva ohje / RakMK F1 hallinto-, palvelu ja liiketiloja sisältävien rakennuksien sisäisen liikenteen tiloja koskeva määräys) asuinhuoneistot ja majoitustilat (asuinhuoneesta toiseen kulkua välittävää porrasta koskeva ohje) 160 (O/M: 160) 300 (O/M: 300) 190 (O:190) 250 (O:250) muut käyttötilat 180 (O: 180) 270 (O: 270) ainoastaan varatienä käytettävä tai asuin- ja majoitustilan muuhun kuin asumista palvelevaan välttämättömään tilaan johtava porras 220 ( - ) 220 ( - ) uloskäytävä 180 (M: 180) 270 (M: 270) uloskäytävä, jota ei käytetä tavanomaiseen sisäliikenteeseen 200 (M: 200) 270 (M: 270) katettu tai lämmitetty ulkoporras 160 (O: 160) 300 (O: 300) kattamaton ja lämmittämätön ulkoporras 130 (O: 130) 390 (O: 390)

ohjekorttiehdotus 3 Kaide Suoja- tai avokaide vaaditaan rakennuksessa tai sen lähiympäristössä, jos putoamiskorkeus on yli 0,5 m ja putoamisen tai on harhaan astumisen vaara, eikä toiminnan luonne edellytä kaiteettomuutta (7 ). Suojakaide vaaditaan yli 0,7 m tasoeroissa, jos lapsilla on pääsy kohteeseen. Suojaavan osan on ulotuttava vähintään 0,7 m korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Kiipeäminen sitä pitkin ei saa olla mahdollista, vaakasuoria rakenteita ei sallita (7 ). Avokaide on sallittu kohteissa, jonne lapsilla ei ole pääsyä tai joissa ei ole putoamisvaaraa. Enintään 1 m korkeuserossa voidaan käyttää myös muuta järjestelyä kuin kaide turvallisuuden takaamiseen (7 ). Suojakaiteen aukoista mahtuvien kuutioiden mitat on selkeytetty ja muutettu ohjeista määräyksiksi (kuva 2). Jos suojaavassa osassa on pelkästään pystyrakenteita, sen aukoista saa mahtua enintään 100 mm mittainen kuutio (8 ). Muunlaisen suojaavan osan aukoista saa mahtua enintään 30 mm mittainen kuutio. Kuitenkaan suojaavan osan vaakasuora rako ei saa olla 10 mm korkeampi. (8 ). Vaakaraon maksimikorkeus: kaiteen yläreunan ja suojaavan osan välistä saa mahtua enintään 200 mm mittainen kuutio (8 ). Kaiteen alareunan ja suojaavan osan välistä saa mahtua enintään 50 mm mittainen kuutio (8 ) (kuva 3). Kaiteen vähimmäiskorkeus on 1 m, kun putoamiskorkeus on korkeintaan 6 m (7 ). Kaiteen vähimmäiskorkeus on 1,2 m, kun putoamiskorkeus on yli 6 m. Jos kyseessä on vain yhtä asuntoa palveleva parveke, kaiteen korkeudeksi riittää 1 m (7 ). Asunnon sisätiloissa kaiteen vähimmäiskorkeus on 0,9 m, kun putoamiskorkeus on alle 3 m (7 ). Suojakaide vaaditaan pääosin samoilla perusteilla kuin aiemmin. Kaiteen vähimmäiskorkeudet on selkeytetty ja muutettu määräyksiksi. Aiempi ohje oli, että portaan aukoista saa mahtua enintään 110 mm mittainen kuutio; asunnoissa raja oli 100 mm. Aiemmassa ohjeessa raja oli 60 mm. Aiemmassa ohjeessa sallittiin 0,9 m korkea kaide alle 3 m putoamiskorkeudelle riippumatta käyttökohteesta. Käsijohde Käsijohde vaaditaan aina luiskan tai portaan molemmille puolille. Portaassa ja luiskassa on oltava käsijohde koko pituudelta ja molemmilla puolilla syöksyä. Käsijohteen pitää jatkua yhtenäisenä välitasanteella (9 ). Tarvittaessa on oltava toinen käsijohde alempana lapsia ja pyörätuolilla liikkuvia varten. Käsijohteen pitää jatkua syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Ellei käsijohde voi jatkua yhtenäisenä tasanteen ympäri, julkisissa ulko- ja sisätiloissa käsijohteen on jatkuttava vähintään 300 mm syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan yli (9 ). Kokoontumistilojen yli 2,4 m leveissä portaissa tai luiskissa käsijohteen on sijoituttava myös jakamaan väylä enintään 2,4 m levyisiin osiin (9 ). Seremoniallisessa portaassa ei tarvita jakoa, jos vastaava tasa-arvoinen kulku käsijohtein varustetussa portaassa on olemassa (asetuksen perustelumuistio). Käsijohteesta pitää saada tukeva ote (9 ). Aiemmin määräys koski vain julkisia ulko- ja sisätiloja sekä liike- ja palvelutiloja; muissa käyttökohteissa riitti käsijohde vain toisella puolella, eikä sen edellytetty jatkuvan välitasanteella. Lisäkäsijohde edellytettiin lasten käyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Aiemmassa ohjeessa käsijohde ulotetaan 300 mm ohi syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan käyttökohteesta riippumatta; leveän portaan jakamista osiin suositeltiin. Käsijohteesta saatavasta otteesta oli aiemmin vastaava määräys. 200x200x200 50 100x100x100 rako max. 10 Kuva 2. Suojakaiteen aukoista mahtuvien kuutioiden mitat. 30x30x30 50x50x50 Kuva 3. Tasanteen tai portaan ja suojaavan osan välistä saa mahtua enintään 50 mm mittainen kuutio.

ohjekorttiehdotus 4 Valaistus Rakennus ja sen ympäristö on valaistava riittävän hyvin (10 ). Tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen, pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla (10 ). Lasirakenteet Lasi- tai muun valoa läpäisevän rakenteen rikkoutuminen ei saa aiheuttaa putoamisvaaraa eivätkä sirpaleet saa aiheuttaa haavoittumisvaaraa. Rakenteen on kestettävä tavanomainen kuormitus tai se on suojattava kiinteällä törmäysesteellä (11 ). Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä helposti havaittaviksi ja lasitukset on tehtävä turvalasista (11 ). Lattiapinnat Lattiapinnan on oltava tasainen ja valmistettu tilan käyttötarkoitus huomioiden soveltuvasta materiaalista siten, että kompastumis- ja liukastumisriski on pieni (12 ). Ovet ja portit Rakennuksen oven ja portin on oltava helposti avattavissa myös olosuhteiden muuttuessa (13 ). Kulkukorkeus Huonetilan kulkuväylä on vähintään 2100 mm korkea. Oviaukossa karmi ja kynnys saavat pienentää tätä mittaa (14 ). Muun kuin uloskäytävässä olevan tai siihen johtavan portaan sekä asunnon sisäisen portaan kulkukorkeus voi olla 1950 mm (14 ). Turvavarusteet ja varatie Asunnoissa ja muissa lasten käyttämissä tiloissa ikkunoissa ja muissa aukoissa, joissa on putoamisvaara, on oltava rajoittimet, jotka sallivat enintään 100 mm helppokäyttöisen avautumisen (15 ). Varatien rajoittimen on oltava aikuisen helposti avattavissa. Varatieikkunan tai -luukun koko on vähintään 600 x 600 mm tai leveys vähintään 500 mm, mikäli leveyden ja korkeuden summa on vähintään 1500 mm (15 ). Ulkotilat Ajoväylä ja pysäköintialue on erotettava muusta piha-alueesta. Ajoväylä ei saa ristetä leikkialueelle johtavan kulkutien kanssa (16 ). Piha-alueiden jyrkät, yli 0,7 metrin tasoerot ja jyrkänteet yhteisten leikki- ja oleskelualueiden läheisyydessä on osoitettava kaitein tai sopivin istutuksin tai varustettava putoamista vaimentavalla alustalla. Määräys ei koske enintään 2 asunnon asuinrakennuksia (16 ). Sisäänkäynti, kulkuväylä ja talvella käytettävä oleskelualue sekä rakennusta ympäröivä katu- tai muu yleinen alue on suojattava katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein. Sisäänkäynti on suojattava kinostumiselta katoksella (18 ). Ulkonevat rakennusosat, kuten parveke, opaste tai valaisin, on sijoitettava vähintään 2,2 m korkeudelle maasta tai kulkuväylän pinnasta, tai kohta pitää suojata törmäysvaaran estämiseksi (19 ). Kokoontumistilan henkilömäärä, istuimet ja katsomo Rakennusvalvontaviranomainen vahvistaa kokoontumistilassa samanaikaisesti sallitun henkilöiden enimmäismäärän; tätä koskeva ilmoitus on kiinnitettävä näkyvälle paikalle kokoontumistilaan. (Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos 812/2017. 117 k ). Kokoontumistiloja ovat myös koulut ja päiväkodit. Kalustettuina esitettyjen tilojen henkilömäärä lasketaan istuinten määrän mukaan (21 ). Muiden kokoontumistilojen henkilömäärä lasketaan 2 henkilöä /m 2 perusteella, mikä koskee vain varsinaisia kokoontumishuoneita, ei aputiloja (21 ). Jos istuinalue on kalteva tai istuinrivit ovat eri korkeustasolla, istuimet on kiinnitettävä alustaan (22 ). Istuinalueen ja kulkureitin kaltevuus on enintään 8% (24 ). Vaakasuoralla lattialla irralliset istuimet on kytkettävä toisiinsa vähintään 4 ryhmissä, jos tilassa on yli 60 tuolia (22 ). Kiinteät tai kytketyt istuimet ryhmitellään riveinä istuinalueiksi, joiden sivulla on kulkureitti (22 ). Valaistusta ja pintojen tummuuseroja koskevat ohjeet on muutettu määräyksiksi. Aiemmassa määräyksessä edellytettiin, että rakennuksen pinnat ja valaistus mahdollistavat havaitsemisen kannalta riittävät vaaleuserot. Tasoerojen osoittaminen kulkureitillä oli aiemmin ohjeena. Lasirakenteita koskevat määräykset ovat ennallaan, mutta ohjeet ovat poistuneet. Vastaava määräys merkinnöistä oli aiemmin. Turvalasin käyttövaatimus oli ohjeena; asunnoissa sen käytöstä sallittiin poikkeus. Kulkukorkeus oli aiemmin ohjeellinen. Turvavarusteista ja varatiestä oli aiemmin ohjeet. Aiemman ohjeen mukaan jalankulku-, leikki- ja oleskelualueet piti erottaa toisistaan, mutta ellei se ollut mahdollista, risteyspaikat tuli merkitä rakenteellisin ratkaisuin. Tasoeroista ohje oli sisällöltään samansuuntainen, mutta epätarkempi, eikä se sisältänyt poikkeusta pientaloille. Aiempi määräys sisäänkäynnistä ja kulkuväylästä oli sisällöltään vastaava; katoksista, lumiesteistä ja kulkua ohjaavista viherrakenteista oli annettu ohje. Aiempi määräys ulkonevista rakennusosista oli sisällöltään vastaava. Kokoontumistiloja koskevat määräykset ovat saman sisältöiset kuin aiemmin. Aiemmin määräys henkilöiden enimmäismäärästä oli Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 895/1999

ohjekorttiehdotus 5 Katsomon kulkureitille on oltava pääsy suoraan kunkin rivin päästä. Enintään 60 henkilön kokoontumistilan kulkureitti on vähintään 900 mm. Yli 60 henkilön kokoontumistilan kulkureitti on vähintään 1200 mm (24 ). Yli 0,5 m tasoerojen kohdalla on oltava suoja- tai avokaide tai käsijohde. 0,7 m korkea suojakaide ja putoamiselta suojaava levitys riittää nousevan katsomoparven alimman penkkirivin edessä, mikäli kaiteen vierestä kuljetaan vain kyseiselle penkkiriville (23 ). Huolto Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, huonottavia, huollettavia ja tarkastettavia kohteita, on oltava turvallinen pääsy ja työskentelymahdollisuus (25 ). Yli 1:8 kalteva katto on varustettava kulkuvarusteilla (25 ). Rakennuksessa, jonka korkeus ylittää 9 metriä, on oltava kiinnitysrakenteet turvaköysiä varten. Rakennuksessa on oltava myös riipputelineiden kiinnitysrakenteet ja -varusteet, jos julkisivun huoltoon ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua (25 ). Muiden kuin pientalojen pihamaan ajoneuvojen kulkuteiden yhteyteen on varattava jalankulkualue, jos samoja kulkuteitä käytetään jalankulkuun (26 ). Yli 9 metriä ja enintään 28 metriä korkeissa rakennuksissa ullakolle ja katolle on päästävä sekä sisä- että ulkokautta ja yli 28 metriä korkeissa rakennuksissa sisäkautta (25 ). Aiemmin kaiteista ja käsijohteista oli annettu ohje. Huoltoa koskevat määräykset ovat pääosin vastaavat kuin aiemmin. Aiempi määräys koski vain yli kaksikerroksisia rakennuksia. Aiemman määräyksen mukaan yli 2-kerroksissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tuli päästä sekä sisä- että ulkokautta. Taulukko 2. Istuinrivin kulkuvälin vapaa leveys suhteessa paikkalukuun (24, taulukko 1) käyttökohde kiinteät istuimet, kulkureitti molemmissa päissä kiinteät istuimet, kulkureitti vain toisessa päässä kytketyt istuimet, kulkureitti molemmissa päissä kytketyt istuimet, kulkureitti vain toisessa päässä vähintään 400 mm vähintään 500 mm vähintään 600 mm vähintään 900 mm <40 paikkaa rivillä <50 paikkaa rivillä <60 paikkaa rivillä >60 paikkaa rivillä <10 paikkaa rivillä <10 paikkaa rivillä <15 paikkaa rivillä <30 paikkaa rivillä <16 paikkaa rivillä <28 paikkaa rivillä <40 paikkaa rivillä >40 paikkaa rivillä <8 paikkaa rivillä <8 paikkaa rivillä <12 paikkaa rivillä <24 paikkaa rivillä Ohjeen on laatinut arkkitehti Ville Rantanen ja sen on toimittanut arkkitehti Seppo K. Niiranen, Rakennustieto Oy. Ohjeen on hyväksynyt julkaistavaksi PT 11 RT-päätoimikunta.