GEOENERGIA KIINTEISTÖJEN LÄMMITYSRATKAISUJEN MARKKINOILLA SUOMESSA ENERGIAKRIISIEN AJOISTA 2030-LUVULLE Lämpöpumppu 2018-seminaari Heureka, Vantaa Ville Lauttamäki
Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun tiedekorkeakoulujen (Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Åbo Akademi) yhdessä v. 1992 perustama yksikkö, nyk. Turun kauppakorkeakoulun ainelaitos Toimistot Turussa, Helsingissä ja Tampereella Toiminta: akateeminen tutkimus, opetus sekä erilaiset tutkimus-, selvitys- ja kehittämispalvelut Keskeisiä tutkimusteemoja: ympäristö- ja energiatutkimus ruoka ja kulutus koulutus turvallisuus Lisätietoja www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/ Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiakastiedote Futuuri: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/ajankohtaista/futuuri/sivut/home.aspx
Taustaa tehdystä tutkimuksesta Lyhyesti: tavoitteena oli tutkia maalämmön kehityshistoriaan vaikuttaneita tekijöitä ja tarkastella millainen maalämmön hyödyntämisen tulevaisuus voisi olla vuoteen 2030 tultaessa Menneen kehityksen tarkastelu merkittävää ja kiinnostavaa, sillä maalämpöpumput ovat 2000-luvulla yleistyneet nopeasti ja lähes markkinaehtoisesti. Tämä on uusiutuvien energiamuotojen parissa melko harvinaista. Maalämpöpumppujen kehityshistoria Suomessa myös jokseenkin omalaatuinen ja siksi kiinnostava Tulevaisuuden kehityskulkujen pohtiminen kiinnostavaa, koska tehdyt ilmasto- ja energiapoliittiset sitoumukset edellyttävät muutoksia totuttuihin lämmittämisen tapoihin. Maalämpö voi olla tärkeä osa edessä olevaa energiatransitiota. Aineistona 31 energia-alan, rakentamisen ja geoenergian asiantuntijan haastattelut, kokoelma (162 kpl) uutis- ja ajankohtaisartikkelia vuosilta 1970-2016 sekä laadittujen skenaarioiden elementtejä arvioiva ja täydentävä kyselyaineisto
Maalämpöpumppujen määrän kehitys Suomessa vuosina 1976-2016 (kpl) 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tilastolähde: SULPU 2017
Maalämpöpumppujen myyntimäärät ja tavanomaisten lämmityksen energialähteiden reaalihinnat 1976-2000 /MWh 120 kpl 2 500 100 2 000 80 60 40 1 500 1 000 MLP myynti Kevyt polttoöljy Suora sähkö Kaukolämpö 20 500 0 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 0
Hintasuhteet kuitenkin vain osa selitystä Osa maalämpöjärjestelmistä toimi huonosti ja tämä vaikutti niiden maineeseen yleisemminkin Keskeisiä syitä koettuihin ongelmiin: käytettyjen komponenttien heikko laatu tee-se-itse toimintatapa, jossa asiakas kokosi yhteen järjestelmän eri osat järjestelmän eri osien huono yhteensopivuus puutteet suunnittelu- ja asennustyön laadussa sekä huoltopalvelujen saatavuudessa puutteellinen tuntemus lämmönlähteenä olleen maan tai vesistön ominaisuuksista lämmöntuotannossa Lämpöpumput menettivät maineensa ja maalämpölaitteiden myynti loppui kymmeneksi vuodeksi lähes kokonaan Lähes kaikki suomalaiset maalämpöpumppujen valmistajat vetäytyivät alalta 1980-luvun kuluessa Maalämpöpumput olivat lähes unohdettu lämmitysvaihtoehto 2000-luvulle asti
Toisaalta Suurin osa maalämpölaitteistoista toimi hyvin Energiaomavaraisuus oli arvossaan energiakriisien jälkeenkin Energiakriiseistä jäi monille lämmittäjille muistijälki siitä, että energianhinnat voivat nousta nopeasti ja yllättävästi. Hintavakautta arvostettiin. Ympäristöarvot alkoivat vähitellen nousta esille Voi ajatella, että pientalojen lämmitysjärjestelmien markkinoilla olisi ollut tilaa maalämmölle myös energianhintojen palauduttua energiakriisejä edeltäneelle tasolle
Maalämpöpumppujen myyntimäärät ja tavanomaisten lämmityksen energialähteiden reaalihinnat 2000-2016 /MWh 140 kpl 16 000 120 14 000 100 80 60 12 000 10 000 8 000 6 000 MLP myynti Kevyt polttoöljy Suora sähkö Kaukolämpö 40 4 000 20 2 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0
Hintasuhteet (jälleen) vain osa selitystä Ilman parannuksia maalämpölaitteistojen laadussa, suorituskyvyssä ja toimijoiden asiakaslähtöisyydessä suuri suosion kasvu ei olisi ollut mahdollista laitteistojen laatu ja käytettävyys oli parantunut 1970- ja 1980-lukuihin verrattuna lämpökaivot (maanpintaan sijoitettavien putkistojen sijaan) yleistyivät avaimet käteen -paketit yleisiä uusia toimijoita alalle, lisää kilpailua ja alhaisemmat hinnat kyky palvella myös suuria kiinteistöjä Kehitystä jouduttavia tekijöitä: lattialämmityksen yleistyminen rakennusten viilennyksen yleistyminen institutionaalinen kehitys (SULPU, Motiva, Poratek) kotitalousvähennys ja muut tuet Internetin keskustelupalstat (www.maalampofoorumi.fi, www.lampopumput.info) ilmalämpöpumppujen kasvanut suosio 1990-luvun loppupuolelta alkaen
Lämmittämisen tulevaisuus Erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia käsiteltiin skenaarioiden avulla Skenaarioissa maalämmön tulevaisuutta tarkasteltiin suhteessa yleisemmin lämmittämisessä mahdollisesti tapahtuvaan muutokseen Kaukolämmön tulevaisuus tärkeä tekijä lämmittämisen tulevaisuuden tuntemisessa Myös muiden lämmittämisen energiamuotojen tulevaisuutta huomioitiin Tarkastelussa sekä lämmön kysyntä- että tarjontatekijöitä Tulevaisuuden tarkastelun elementtejä (mm.) ilmasto- ja energiapolitiikka lämmittämisen tekninen kehitys rakennusten lämmönsäätelyn uudet tarpeet Tutkimuksen aineisto antoi tukea kolmelle erilaiselle skenaariolle Kilpailukykyisesti kaukolämmöllä Uusiutuvia paikallisesti Kannattavasti kahteen suuntaan
Skenaarion kannattavasti kahteen suuntaan keskeisiä elementtejä (Tätä skenaariota pidettiin todennäköisimpänä) Keskeisiä energian tuottajia ja lämmitysjärjestelmän hallinnoijia suurehkot, perinteiset energia-alan yritykset Kuluttajat osallistuvat energiantuotantoon, mutta useimmiten passiivisesti siten, että ulkopuolinen energiayritys hoitaa käytännön energiantuotantoon liittyvät toimet Nykyiset vahvat toimijat säilyttävät asemansa melko hyvin, mutta niiden toimintalogiikka muuttuu aiempaa enemmän energiapalveluyrityksiksi (energian tuottajasta energian hallinnoijaksi) Kaksisuuntainen lämmöntuotanto tekee aiemmista lämpöyhtiöiden asiakkaista kumppaneita Perinteisten energia-alan yritysten yhteistyö erilaisten toimijoiden, niin aiempien asiakkaiden kuin myös muiden energia-alalla toimivien yritysten kanssa lisääntyy
Maalämmön tulevaisuus Uusissa pientaloissa maalämmön suosio tullee laskemaan tulevaisuudessa Saneerattavissa pientaloissa maalämmön suosio voi säilyä Suurissa kohteissa valtava potentiaali lisätä maalämmön hyödyntämistä Viilennystarpeen lisääntyminen tukee maalämmön hyödyntämistä Matalan lämpötilan lämmitysverkostot mahdollistavat erilaisten satunnaisten lämmönlähteiden liittämisen lämpöverkkoon, erilaisten lämpöpumppujen (ml. maalämpöpumppujen) hyödyntäminen kasvaa Lämmön varastointiratkaisujen ja energiaverkon eri osien hallinnan kehittyminen voi tehdä lämpöpumpuista tärkeän tekijän energiaverkon tasapainottamisessa Väitöskirja ladattavissa verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/144984