Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta 5 26.03.2015 Vuoden 2014 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 782/35/2015 ETYT 26.03.2015 5 Valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) säädetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelmansa toteutumista vuosittain. Arvioinnissa tulee käsitellä ainakin tarkastusten määrää valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuutta, näytteiden määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Eteläkärjen ympäristöterveyden valvontasuunnitelman mukaisesti arvioidaan myös resurssien riittävyyttä sekä valvonnan kohdentamista. Valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 31.3. Valvontasuunnitelma vuosille 2012-2014 kattaa elintarvikelain, terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain, kemikaalilain, tupakkalain sekä lääkelain (nikotiinivalmisteet) mukaisen valvonnan. Erillinen osa suunnitelmaa koskee myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa, sekä Eteläkärjen ympäristöterveyden eläinlääkäripalveluja. Eläinlääkäripalveluiden suunnitelmaa ei päivitetty vuodelle 2014, muut päivitettiin. Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta hyväksyi yksikön valvontasuunnitelman marraskuussa 2012 ja sen päivitys hyväksyttiin marraskuussa 2013. Yleisöä oli kuultu ennen valvontasuunnitelmien käsittelyä, mutta asiassa ei jätetty vastineita. 1. Ympäristöterveydensuojelu 1.1 Tarkastukset 1.1.1 Terveystarkastajat Laadittaessa ympäristöterveydensuojelun valvontasuunnitelmaa vuodelle 2014 terveystarkastajien osalla oli noin 2500 tarkastuskohdetta, ja vuotuinen tarkastustarve oli noin 1500 tarkastusta. Kokonaisuuden resurssitarpeeksi on arvioitu 10,5 henkilötyövuotta (htv), josta suunnitelman mukainen valvonta tarvitsisi noin 4 htv. Koska valvontaan oli käytettävissä noin 6,5 htv, oli tarkastusmääriä rajoitettu valvontaa suunniteltaessa. Kaikkiaan noin 715 tarkastusta oli suunniteltu, osa näistä yhteistarkastuksia, jolloin tarkastuskäyntien kokonaismäärä olisi ollut noin 650. Koska kohteiden määrä jatkuvasti muuttuu ja myös riskinarvioinnit muuttuvat kohteiden tilanteen mukaisesti ilmoitetaan luvut suuruusluokassa tarkkojen
lukujen sijaan. Ottaen olemassa olevat resurssit huomioon, suunniteltujen tarkastusten määrää oli vähennetty noin 200:lla vuodesta 2013, Yhteensä 487 tarkastuspöytäkirjaan mahtuu kaiken kaikkiaan 518 suoritettua tarkastusta. Kun lasketaan pois suunnittelemattomat asunnontarkastukset ja laivatarkastukset, suunnitelman mukaisten tarkastusten määrä on 483 ja tarkastuspöytäkirjojen määrä 453. Tämä tarkoittaa, että määrä on jälleen kasvanut edellisvuoteen verrattuna (458 vuonna 2013, 424 vuonna 2012). Näihin lukuihin sisältyy myös seurantatarkastukset, koska ne sisältyvät valvontasuunnitelmaan. Näin ollen toteuma on 67 % (51 % vuonna 2013, 45 % vuonna 2012). Terveydensuojeluvalvonnan osalta toteuma on hyvä. Terveydensuojelulain mukainen valvonta on toteutettu hyvin. Suurista vesilaitoksista (asetuksen 461/200 mukaiset kohteet) kaikki valvontakohteet tarkastettiin (100 %), asetuksen 401/2001 mukaisista 16 valvontakohteista tarkastettiin 6 (43 %). Sen lisäksi talousveden laatua seurattiin (asetuksen 401/2001 mukaan) 6 kohteessa 14:sta (28 %). Muiden terveydensuojelulain mukaisten valvontakohteiden toteuma oli 86 % ja kuluttajaturvallisuuslain osalta toteuma oli 59 %. Toteuma on ollut huonompi tupakkalain (13 %), lääkelain (18 %) ja elintarvikelain (55 %) osalta. Resurssien ollessa riittämättömät, priorisointia on tehty valvontasuunnitelman mukaisesti niin, että vähemmän riskialttiimpia kohteita sekä riskiarvioinnin mukaiset vähemmän riskialttiimpia tupakka- ja lääkelain mukaisia kohteita on jätetty tarkastamatta ensin. Suuria ja riskialttiimpia kohteeita, kuten suuret vesilaitokset, keskuskeittiöt ja isot myymälät, on valvottu kattavasti. Taulukossa 1 esitellään tarkastusten jakauma. Taulukossa ei tehdä eroa suunniteltujen ja suunnittelemattomien tarkastusten välillä. Taulukko 1: Tarkastusten jakauma vuonna 2014 Kohteiden Tarkastettujen lukumäärä kohteiden lukumäärä Tarkastusten lukumäärä Vesilaitokset 76 29 30 Ravintolat ja kahvilat 210 82 110 Myymälät >100 m2 30 13 15 Keskuskeittiöt 24 21 29 Muut suurkeittiöt 105 43 46
Muut elintarvikekohteet Kasvintuottajat (alkutuotanto) Uimarannat ja vastaavat n. 220 43 69 n. 500? - - 43 23 26 Uimahallit ja -altaat 6 4 4 Muut TsL:n mukaiset kohteet >300 42 41 Kuluttajaturvallisuus 294 48 57 Tupakka 462 73 8 Nikotiinivalmisteet 46 3 3 Laivatarkastukset 29 Asunnontarkastukset 7 Muut 33 Tarkastusten määrä on 507, mutta ne ovat voineet kattaa useampi lainsäädäntö, joten tarkastusten määrä näin esitettynä on 538. Yksi tarkastus voi johtaa yhteen tai useampaan tarkastuspöytäkirjaan, tilanteesta riippuen. Pakkotoimenpiteisiin on ryhdytty tarpeen vaatiessa. Vuonna 2014 niihin ryhdyttiin neljä kertaa, kaksi kertaa terveydensuojelulain ja kaksi kertaa elintarvikelain mukaan. 1.1.2 Eläinlääkärit Hygieenikkoeläinlääkärin työajasta 10 h/viikko on varattu elintarvikevalvontaan. Valvontaeläinlääkäri on hoitanut hygieniatehtäviä Hangossa 2 h/kk, mikä onnistuneesti on korvannut aiempi sopimus Lohjan kaupungin kanssa. Hygieenikkoeläinlääkärin työaikaa on pidetty vähäisenä. Työajan seuranta yksikön tietokannan puitteissa ei ole koulutuksesta huolimatta toiminut, jolloin tiedot perustuvat vain arvioihin. Eläinlääkärit ovat suorittaneet yhteensä 19 elintarvikehuoneistoihin suunnattua tarkastusta. Tarkastukset ovat kohdentuneet laitoksiin jotka käsittelevät lihaa tai maitoa sekä munapakkaamoon. Riskialttiimmat kohteet tarkastettiin. Kolmen
vuoden välein tarkastettavista 23 maitotilasta tarkastettiin 4. Näytteenotto oli suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. 1.2. Näyttet Suunniteltujen ja otettujen näytteiden määrät ilmenevät taulukosta 2. Taulukko 2. Eteläkärjen ympäristöterveyden terveystarkastajien valvonnan alla olevien suunniteltujen ja otettujen näytteiden määrät Suunniteltu Toteutettu Elintarvikkeet 30+ 3 Talousvedet 280 261 Uimavedet 232 184 Talousveden näytteenotto perustuu talousvesiasetuksiin 461/2000 ja 401/2001. Uimarantavesien näytteenotto perustuu uimavesiasetuksiin 177/2008 ja 354/2008. Uima-allasvesien laadun valvonta perustuu asetukseen 315/2002. Suurin osa näytteistä on otettu toiminnanharjoittajien toimesta, mutta kaikki tiedoksi saadut tulokset on tarkastettu. Talousvesinäytteiden määrä vaihtelee jonkin verran valvontatutkimusohjelmien päivitysten vuoksi, sama koskee uimavesinäytteitä. Kohteiden määrä on lähes vakio. Näytetulokset ovat talousveden osalta olleet yleensä hyviä. Kesän aikana joidenkin uimarantojen näytetulokset ylittivät mikrobiologiset raja-arvot, johtaen uusintanäytteisiin. Kymmenestä EU-rannasta neljän rannan luokittelu muuttui huonompaan suuntaan, kahden rannan vedet luokiteltiin huonoksi. Huonompien tulosten määrä on yleisesti ottaen ollut suurempi viimeisten kolmen vuoden aikana ja tarvittaisiin alueellinen tarkastelu ilmiön mahdollisesta leviämisestä ja syystä. Voisi myös olla tarkoituksenmukaista lisätä tiedonvaihtoa paikallisen ympäristötutkimuksen kanssa. TeveKuu-tietokannan mukaan elintarvikenäytteiden määrä oli kolme. Näytteet otettiin seuratakseen omavalvonnassa saatuja tuloksia. Vähäisiin näytemääriin on useampi syy. Eräs on näytteenottosuunnittelun tarkastelu ja uusiminen vuoden 2015 valvontasuunnitelman johdosta. Toinen syy oli riittämättömät resurssit, jotka kohdennettiin valvontaan näytteenoton sijasta. Ei myöskään ole varmaa, onko koko valvontahenkilöstö syöttänyt näytteet tietokantaan, jonka tiedot käytetään raportoinnissa. Mikäli näytteitä ei ole syötetty oikein, asia on seurattava ja menettelytavat korjattava. Muutama näytteenotto tehtiin elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pyynnöstä vierasaineiden tutkimusohjelman puitteissa. Niitä ei lasketa yksikön näytteenotoiksi. 1.3. Lausunnot sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittely
Valvontayksikkö on antanut 48 lausuntoa yleisistä asioista kuten kaavoista, ympäristöluvista, vapautuksesta velvoituksesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin ym. Sen lisäksi annetaan rutiininomaisesti lausuntoja rakennusvalvonnalle saapuneiden hakemusten johdosta. Vaikuttaminen kaava-asioiden alkuvaiheessa on tärkeä tapa ehkäistä tai vähentää mahdollisia terveysvaaroja asukkaille ja yhteistyö kaavoitusyksiköiden kanssa on sujunut hyvin. Vuonna 2014 käsiteltiin 104 hakemusta ja ilmoitusta. Määrä on iso ja johtunee ensisijaisesti taloudellisesta tilanteesta ja vasta toissijaisesti tehostetusta valvonnasta. Taulukko 3: Eteläkärjen ympäristöterveydessä käsitellyt hakemukset ja ilmoitukset 2014 Käsittelytyyppi Määrä Elintarvikehuoneiston rekisteröinti tai hyväksyminen livsmedelslokal 56 Terveydensuojelulain 13 mukainen päätös 20 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen vastaanottoilmoitus 7 Tupakkalain mukainen vähittäiskauppalupa 19 Lääkelain mukainen vähittäiskauppalupa 2 1.4. Resurssien käyttö Yleisesti ottaen voidaan todeta, että resursseja on kohdennettu valvontasuunnitelman mukaisesti sekä oikein, ottamalla riskit huomioon. Suuret, riskialttiimmat kohteet on valvottu kattavasti ja pakkotoimenpiteisiin on ryhdytty tarvittaessa. Hyvä yhteistyö toiminta-alueen kuntien sekä toimijoiden kanssa on johtanut siihen, että toimenpiteisiin on voitu ryhtyä ripeästi ja suurempia epidemioita ja epäkohtia on voitu vähentää tai välttää. Tämä on myös tukenut oikeata ja avointa viestintää kuluttajille. Resurssien ollessa vajoja valvontaa on priorisoitu tietojensiirron edellä mistä johtuen ei ole voitu siirtää kaikki YHTI-kohteiden tiedot valtion edellyttämällä tavalla. Kunnallisen ympäristöterveydensuojelun tehtäviä ajatellen on kuitenkin priorisoitu oikeasti. Koska YHTI-tietojen siirto alkoi kunnolla vasta huhtikuussa, vuoden 2014 valvontatiedot ovat puutteellisia. Yksikkö jatkaa terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkavalvonnan kohteiden rekisteröimistä vuoden 2015 aikana. Kohdekohtaisissa tiedoissa tulee todennäköisesti olemaan puutteita
vielä pitkään, ottaen huomioon että kenttä on laaja ja että moni kohde ei tarkasteta säännöllisesti. Oiva-kohteita on kohdeltu samalla priorisoinnilla kuin muutkin kohteet, eikä ohjeistuksen mukaisesti niin, että C- ja D-arvosanoja saaneita kohteita olisi ensisijaisesti seurattu parantaakseen arvosanoja. Jos näin olisi tehty, tarkastuksia olisi keskittynyt kokonaan näihin koska alueella on tyypillistä, että kohteilla usein on monta peräkkäistä C- ja D-arvosanaa. Arviointijärjestelmän johdosta viranhaltijat eivät voi vaikuttaa lopputulokseen ja näin ollen suhteellisen pieni epäkohta voi johtaa huonoon kokonaisarvosanaan. Tätä ajatellen Oiva-kohteet on priorisoitu koko kentällä. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että seurantatarkastusten sijasta on tehty useampi jakelukeittiö. Näistä moni on jäänyt tarkastamatta tällä vuosikymmenellä. Tämä on mahdollistanut niiden riskianalyysejä sekä tärkeiden tietojen saamista keskuskeittiöiden toimintaa ajatellen. Kansallisessa tiedonsiirrossa ei ole riittävästi huomioitu tietojen ylläpitoon tarvittavaa aikaa. Tietojen korjaaminen on työlästä ja monimutkaista ja ajanpuutteen takia korjauksia jää tekemättä. Kysytään merkityksettömiä yksityiskohtia tai vääriin kokonaisuuksiin johtavia yksityiskohtia, monen eri tarkastajan syöttäessä tiedot ilman yksikön johdon suodattamista ja järjestämistä, jota normaalisti on tehty perinteisessä raportoinnissa. Tätä on osittain parannettu mutta esimerkiksi katunimen vaihtuminen voi kunnassa aiheuttaa puolen tunnin työtä yhden kohteen osoitetietojen muuttaessa. Samoin on käytävä läpi satoja, jopa tuhansia kohteita korjatakseen rasti ruudussa tietojen oikeellisuuden takia. Ergonomia on heikentynyt ja johtanut sairaslomiin työn muuttuessa kirjoittamisesta hiiren käyttöön. Kohteiden arviointi on enemmän aikaa vievä kuin vapaasti kirjoitetut pöytäkirjat ja kun tiedot samalla on syötettävä pieniin kenttiin, pöytäkirjakenttään sijasta, tietojen organisointiin ja lajitteluun menee enemmän aikaa. Monien kohteiden tiedot on kirjoitettava kuluttajalle molemmilla kotimaisella kielellä ja tämä luonnollisesti vie aikaa. Kaikkieni yllä mainittujen tehtävien ajankäyttö on valtakunnallisilta tahoilta aliarvioitu ja se syö valvonnan resursseja merkittävästi. Käytännössä raportointiin kuluva aika ei ole pienentynyt, samalla kun tieto on hajanaisempaa ja vaikeampaa tulkita. Valtio on yrittänyt toimillaan vähentää kulujaan ja työtä, mutta sen sijaan kunnille on aiheutunut suurempaa resurssi- ja tulohävikkiä, kuin mitä alkutilanteessa oli. Ottaen huomioon tarkastusten tyypit, kohteet ja käytössä olevat resurssit tarkastusten kokonaismäärä on jäänyt pieneksi varsinkin elintarvikevalvonnassa. Toimenpiteisiin vuoden 2015 tulosten parantamiseksi on ryhdytty. Yksikön edustaja osallistui yhteen julkiseen tilaisuuteen 2014, paikallisen kuluttajayhdistyksen Oiva-iltaan. Järjestelmä, jossa tarvittaessa osallistutaan
pääasiassa paikallisten toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin, toimii hyvin ja mahdollistaa tietojen antamista järkevällä resurssien käytöllä. Yksikön viranhaltijat ovat myös osallistuneet yhteistyöhankkeisiin Eviran kanssa, tavoitteena parantaa viranomaistyötä. Saatu koulutus tullaan hyödyntämään yksikön elintarvikevalvonnan tarkastelussa. Toimistotoiminnot ovat edelleen olleet ongelmallisia vuoden 2014 aikana. Hangon tekniseltä ja ympäristövirastolta ostettu 50% virka on käytännössä antanut vain 40% resurssi samalla kuin byrokratia on lisääntynyt mm. valvontaeläinlääkäritoimintojen vuoksi. Veloitus on taas viivästynyt ja on jouduttu akuutteihin ratkaisuihin saadakseen laskut lähtemään. Käytännössä yksikön johtaja hoitaa toimistotehtävät, esimerkiksi lautakuntalistat, kanslistin ollessa poissa. Tämä johtaa epäedulliseen resurssien käyttöön, vähennettyyn valvontaan ja pienempiin tuloihin. Jos valvonta siirtyy vuosimaksuihin vuonna 2016, olisi tarkoituksenmukaista tutkia kansliaresurssin lisäämistä. Näin kanslisti voisi esimerkiksi syöttää ja huoltaa tietoja ja terveystarkastajien työaikaa vapautuisi valvontatehtäviin. Valvontamaksuja ajatellen tämä johtaisi tehokkuuteen lisäämättä kustannuksia merkittävästi kunnille tai yrityksille. Yleisesti ottaen voidaan todeta että valvonta kärsi lisääntyneestä byrokratiasta, ensisijaisesti valtion edellyttämien toimenpiteiden takia. Työajan käyttö vuosina 2013-2014 ilmenee alla olevista kuvista. Kuva 1: Ympäristöterveydensuojelun työajan käyttö vuonna 2014, hygieenikon työaika poislukien
Kuva 2: Ympäristöterveydensuojelun työajan käyttö vuonna 2013, hygieenikon työaika poislukien
Valvonnan vaikutus Valvonnan vaikutusta ei ole kovin helppoa arvioida. Resurssivähyys vähentää vaikutusta, mutta samanaikaisesti riskiarvioinnin perusteella tehtävä priorisointi johtaa siihen, että suurimmat ja riskialttiimmat kohteet valvotaan suhteellisen hyvin. Valvonnalle tunnusomaista on, että valvontaa eniten tarvitsevat eivät hae sitä. Yksikössä on hyvää paikallistuntemusta, mikä tehostaa valvontaa. Hyvä kontakti toimijoihin edesauttaa syntyvien poikkeamien johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tehokkaasti. Milloin vakituiset valvontatoimenpiteet eivät ole riittäneet, yksiköllä on ollut hyvä valmius ryhtyä pakkotoimenpiteisiin. Alueelle tyypillistä on suuri määrä C- ja D-arvosanoja Oiva-järjestelmässä. Näiden osuus on melkein 60% kaikista Oiva-tarkastuksista. Tämä johtuu osittain yritysten pienuudesta ja niiden tarpeesta saada neuvoja. Valvontatulosten tarkastelussa on myös huomattu että sama kohde usein saa huonoja arvosanoja peräkkäisissä tarkastuksissa. Yleisesti ottaen Hangossa olevien valvontakohteiden Oiva-arvosanat on jonkun verran paremmat, koska valvonnan jatkuvuus ja resurssien määrä on ollut parempi ajassa taaksepäin katsottuna. Karjaan alueella on suurempi osa huonompia arvosanoja, koska valvonta siellä ei ole ollut yhtä jatkuvaa viimeisimpien 15 vuoden aikana.
Tulokset voitaneen tulkita pitkäjänteisen valvonnan tuloksena ja puuttuvan valvonnan vaikutuksen tuloksena. Tässä tapauksessa jatkuva ja tasainen valvonta johtaa parempaan elintarviketurvallisuuteen, mikä ei liene odottamatonta. Erityistilannevalmius parani vuonna 2014, jolloin yksikköön hankittiin Virve-puhelimia. Yhteenvetona voidaan todeta että se valvonta, jota tehdään, on tehokasta. Jatkuva koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa johtavat asiantuntevaan ja kehityshalukkaaseen henkilökuntaan. Yksikkö pyrkii siihen, että vuoropuhelu kohteiden kanssa olisi hyvää, mutta ei myöskään pelkää ryhtymisestä pakkotoimenpiteisiin jos sitä tarvitaan kuluttajien terveyttä tai taloutta ajatellen. Valvontatulojen jakauma Valvonnasta kertyneet tulot ylittivät jonkun verran talousarvion. Tarkastuksista sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä kertyi 127526. Tämä vastaa edellisen vuoden tulot vaikka tuntitaksaa korotettiin 10 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Tulot olivat 27,7 % menoista, mikä valtakunnallisesti katsottuna on erinomainen tulos. Laskutettujen työpäivien määrä väheni noin 20:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtunee osittain lisääntyvästä byrokratiasta, osittain pitkistä sairaslomista. Vähentämisen tuloksena on syntynyt suoranainen tappio kooltaan noin 8600. Suurin piirtein sama summa oletetaan hävinneen ajassa, jota on käytetty tietojensiirron ongelmiin. Tabell 4: Fördelningen av inkomster från tillsynen 2014 Valvonnan ala Tulot suunnitelmallisesta valvonnasta ( ) Tulot ilmoituksista ja hakemuksista ( ) Vuosimaksut ( ) Muut tulot ( ) Elintarvikkeet 54298,75 5280 55 Terveysvalvonta 31222,5 4921,95 Kuluttajaturvallisuus 7906,25 660 Tupakka 165 2430 4485 Nikotiini 505 1680 Muut tulot (matkat, vientilausunnot, laivatarkastukset y.m.) 12695
Yksikkö on muiden Hangon kaupungin yksiköiden kanssa hankkinut Virve-puhelimia, mikä tulisi parantaa valmiutta. Järjestelmiä oppimiseen ja käyttöönottoon luodaan vuoden 2015 aikana. Valvontalääkäri Puolikas resurssi oli suunniteltu ja virkaa täytettiin vuoden alusta. Hyvinkään aloitteesta virkaa muutettiin elokuussa kokopäiväviraksi, jota jaetaan Hyvinkään kanssa. Kun otetaan huomioon että valtio korvaa tietyt kulut suhteessa maksettuun palkkaan, viran aiheuttamat kulut katetaan paremmin näin. Valvontaeläinlääkäri on suorittanut kaikki suunnitellut tarkastukset ja resurssi arvioidaan olevan riittävä tässä vaiheessa. Akuuttitilanteissa praktikkoeläinlääkäritkin ovat auttaneet valvonnassa, mistä he saavat erillisiä korvauksia. Eläinlääkintä Sijaisjärjestelyt ovat parantuneet viime aikoina. Kun useampi eläinlääkäri työskentelee lyhennetyllä työajalla vähentääkseen päivystyksen luomaa kuormitusta, sisäinen sijaisresurssi on syntynyt. Omien pitkäaikaissijaisten käyttö lyhyissä sijaisuuksissa antaa heille enemmän työtä ja viroille enemmän vakavuutta ja potilasturvallisuutta. Selvitys eläinlääkinnän järjestämisestä aloitettiin vuoden 2013 valvonnan toteutumisen arvioinnin johdosta. Selvitys on vielä kesken. Erilaisia vaihtoehtoja on esitetty ja niitä selvitetään päämääränä taloudellinen ja ennustettavissa oleva malli. Tuotantoeläimet päivystysaika virka-aika T:saari 342 1125 Inkoo 83 344 21 225 Karjaa 220 867 27 223 Taulukko 5: Vakituisten viranhaltijoiden käyntimäärät vuonna 2014 Tuotantoeläimet Eituotantoeläimet virka-aika Eituotantoeläimet päivystysaika Tuotantoeläimet Eituotantoeläimet Tietoja tarkasteltaessa on huomioitava että luvut ovat vakituisten viranhaltijoiden ilmoittamia, viransijaisten tietoja ei tässä ole. Yksi käynti voi koskea useita potilaita. Karjaan vastaanoton tiedot on vakituinen viranhaltija arvioinut koko virkaa koskeviksi. Tietoja on näin ollen pidettävä suuntaa-antavina. Raportointia voisi jatkossa kehittää lomakkeen avulla. Tietoja pyydettäisiin tällöin kaikilta virkaa hoitavilta. 2014 oli ensimmäinen vuosi yksikön toiminnan aikana, kun kaikissa viroissa toimi vakituinen viranhaltija. Johtopäätökset ja toimenpiteet
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että valvontasuunnitelmien toteutuminen on ollut hyvää ja on työskennelty aikaisemmissa arvioinnissa esiin tulleiden asioiden kanssa. Resurssit ovat puutteelliset, mutta koska keskusvirastot edelleen työstävät riskiarviointiohjeensa, on vaikeata arvioida ongelman suuruusluokkaa. Seuraavat toimet on tehty/ovat tarpeen: 1) Arvioinnin perusteella terveystarkastajat ovat valmistelleet toimenpiteitä saavuttaakseen rutiininomaista tasoa elintarvikevalvonnassa/oivassa. Näihin kuuluvat työajan siirto kuluttajaturvallisuudesta ja terveydensuojelusta, huolellisempi tarkastusten ennakkosuunnittelu, prosessien tehokkuuden tarkastelu (Lean) ja tarkastuspöytäkirjojen laatimisen tarkastelu. Tavoitteena on 100 elintarviketarkastusta elintarviketarkastajaa kohti vuonna 2015. 2) Kansliatoiminnot ovat osoittaneet olevansa haavoittuvia ja paikoin riittämättömiä. Vuoden 2015 aikana selvitetään mahdollisuudet järjestää lisäresursseja, mikäli valvontamaksusysteemi muuttuu 2016. Tavoitteena on järjestää tehokkaampia tukitoimintoja, kuntien kustannusten nousematta. Näin myös viranhaltijoiden työaikaa voidaan käyttää valvontaan lisääntyneessä laajuudessa, mikä osaltaan lisää tuloja. Eläinlääkinnän järjestämistyö jatkuu vuoden 2015 aikana ja antanee lisää tietoa mahdollisuuksista järjestää toiminta mahdollisimman taloudellisesti. Ehdotus (Kuula) Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta hyväksyy valvontasuunnitelman 2014 toteutumisen arvioinnin ja lähettää sen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiiin Lisätiedot Terveysvalvonnan johtaja Katianna Kuula, 040 1359 222