LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 126/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-94 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2005 ASIA Salonnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Jukka ja Jussi Prinkkilä Salonkyläntie 592 63610 TUURI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Salonneva sijaitsee Alavuden keskustasta noin 10 km kaakkoon lähellä Tuuri-Peränne tietä. Se on osittain toiminnassa oleva alue, jonka hankepinta-ala on 94 ha ja turpeennostopinta-ala 84 ha. Maatalousyhtymä Jukka ja Jussi Prinkkilä on 1.4.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 1.9.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Salonnevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty tiedoksiannon jälkeen 3.2.2005 ja 2.9.2005. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa hankealue kuuluu vesistöalueisiin, joilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Hakija omistaa hankealueen. Osa laskuojien rannanomistajista on antanut kirjallisen suostumuksen kuivatusvesien johtamiseen.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue ja sen ympäristö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Vesistön tila ja käyttö TURVETUOTANTO Lohkot 4 ja 5 sekä osa lohkosta 1 ei ole ollut turvetuotannossa. Lohkot 4 ja 5 ovat rahka- ja isovarpurämemuuttumia. Lohkot rajoittuvat kallioisiin moreenimäkiin ja ojitettuihin moreenimaihin tai rämemuuttumiin. Pääosa lohkosta 1 ja lohko 4 ovat kunnostusvaiheessa. Lohkon 5 pohjoisreuna on ojitettu ja se on osittain entistä viljelysmaata. Hankealueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu- tai pohjavesialueita. Tuotantoalueen lähistöllä on 8 asuttua tilaa tai kesämökkiä. Tuotannossa olevien lohkojen länsipuolella on turvetuotantoalue ja pohjoispuolella peltoja, joista osa on viljeltyjä. Hankealue kuuluu Lapuanjoen vesistöalueeseen Kaidesojan (44.054) ja Matinpuron (44.089) valuma-alueisiin. Kaidesojan valuma-alue on 44,2 km 2 ja Matinpuron 17,1 km 2. Lohkon 5, jonka turpeennosto pinta-ala on 25,5 ha, kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Matinpuroon ja edelleen Töysänjokeen. Muiden lohkojen (yhteensä 58,3 ha) vedet johdetaan Kaidesojaan ja siitä edelleen Pahajokeen ja Alavudenjärveen. Kuivatusvesiä ei johdeta Mäki-Aijalaisen lampeen, sillä hakija ei ole saanut lupaa avata tukkeutunutta laskuojaa. Töysänjoen vesi humuspitoista ja erittäin rehevää. Kaidesojan, Pahajoen ja Alavudenjärven vesi on rehevää. Alavudenjärven vesi on laatuluokaltaan tyydyttävää. Neva-Aijalaisen lampi sijaitsee lohkon 5 lounaispuolella lähimmillään noin 50 m:n päässä tuotantoalueesta. Hankealueen kuivatusvesiä ei laske lampeen. Lammella on virkistyskäyttöä ja sen rannalla on yksi loma-asunto. Kaidesojassa, Matinpurossa ja Neva-Aijalaisessa ei hakemuksen mukaan kalasteta. Töysänjoen ja Pahajoen kalasto on pääasiassa ahvenia, haukia ja särkiä sekä Töysänjoessa myös yläpuolisten järvien istutuksista peräisin olevia taimenia ja kirjolohia. Joissa kalastetaan keväällä ja kesällä. Hankealueen koko 94,1 ha, josta turpeennostoaluetta on 83,8 ha, varastoalueita 3,8 ha, laskeutusallasalueita 1,4 ha, pintavalutuskent-
3 tiä 1,8 ha ja tiestöä 3,3, ha. Kuivatusojitukset on tehty 1980-luvulla. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1995. Tuotannossa ovat lohkot 2 ja 3 sekä osa lohkosta 1. Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta pääasiassa HAKU-menetelmällä ja jonkin verran imuvaunulla sekä osalla aluetta myös palaturvetta. Turve kootaan kahdeksaan aumaan. Vuosittainen tuotantomäärä on 41 900 m 3, kun kaikki lohkot ovat tuotannossa. Tuotantopäiviä on keskimäärin 40 vuodessa ja tuotantoaika on noin 25 vuotta lukuun ottamatta lohkoja 2 ja 3, jotka ovat tuotannossa kolme vuotta. Turve kuljetetaan pääasiassa marrastoukokuussa noin 420 rekkamatkan suoritteena Seinäjoelle, Valkeakoskelle tai Jyväskylään. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkikäyttönä on todennäköisesti metsätalous. Myös kala-altaita voidaan perustaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaoja-altaat, sihdeillä varustetut päisteputket ja laskeutusaltaat. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarkastuskertomuksessa 8.8.2003 on todettu, että laskeutusaltaat olivat mitoitukseltaan ohjearvoja pienempiä. Alueelle rakennetaan neljä uutta laskeutusallasta. Lohkoille 1 ja 5 on suunniteltu pintavalutuskentät, joihin vesi pumpataan. Lohkot 2 ja 3 ovat tuotannossa enää lyhyen ajan eikä niiden vesien käsittelyä on hakijan mukaan tarpeen tehostaa. Uudella alueella kaivetaan ensiksi laskeutusaltaat ja perataan laskuojia välttämättömän tarpeen mukaan. Sitten kaivetaan eristysojat ja tarvittaessa niiden laskeutusaltaat sekä palokaivot. Seuraavaksi kaivetaan kokoojaojat ja viimeksi sarkaojat. Tarpeetonta kaivua pyritään välttämään. Hakija on arvioinut päästöt sulan maan ajalle ottaen huomioon myös pintavalutuskenttien puhdistustehon seuraaviksi: Kaidesoja Matinpuro kg kg Kiintoaine 1 830 910 Orgaaninen aine 3 980 1 870 Kokonaisfosfori 7 4 Kokonaistyppi 230 110 Kriittisin aika kuormituksen kannalta on ojitusten jälkeinen ja sitä seuraava vuosi, jolloin valunta on tavallista suurempi.
4 Varastointi ja jätteet Poltto- ja voiteluaineet säilytetään maatilan yhteydessä olevassa tukikohdassa, jossa on säiliöt myös jäteöljyille ja muille jätteille. Jäteöljyjä arvioidaan syntyvän 150-200 l, öljyistä ja rasvaista sekajätettä 50-70 l ja kuivaa sekajätettä 50-70 l vuodessa. Jäteöljyt ja rasvainen sekajäte kuljetetaan jätteenkeräyspisteeseen ja kuivan jätteen kerää jäteyhtiö. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hankkeen arvioidaan työllistävän 2-3 henkilöä ympärivuotisesti ja saman verran osa-aikaisesti. Hakemuksen mukaan hankkeen haitat kalastukselle ja muulle virkistyskäytölle kohdistunevat lähinnä laskuojiin, Kaidesojaan ja Matinpuroon. Neva-Aijalaisen ja Mäki-Aijalaisen lampiin voi kulkeutua turvepölyä, joka on ikävän näköistä, mutta ei aiheuta terveydellisiä vaikutuksia. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei ole mainittavaa pöly- ja meluhaittaa lähiasutukselle ja maataloudelle. Pölyhaittaa voidaan vähentää huomioimalla tuulen suunta tuotannossa ja pölyaroille alueille voidaan sijoittaa palaturvetuotantoa, joka pölyää vähemmän. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma, jossa pidetään käyttöpäiväkirjaa ja päästötarkkailua tehdään kahden lohkon vesistä kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Myös pintavalutuskentän tehoa tarkkaillaan. Vesistötarkkailua esitetään tehtäväksi Kaidesojassa ja Matinpurossa joka toinen vuosi. Ohjelmaehdotukseen sisältyvät myös pöly- ja melutarkkailu sekä kalataloustarkkailu.
5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alavuden kaupungissa ja Töysän kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 19.10-18.11.2004 välisenä aikana. Yhden lähitilan omistajalle annettiin mahdollisuus muistutuksen tekemiseen 14.12.2004. Ympäristölupavirasto on 12.10.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alavuden kaupungilta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että pintavalutus on riittävä vesienkäsittelymenetelmä, jotta lupa voidaan myöntää. Jos pintavalutusta ei voida ottaa käyttöön, on otettava käyttöön esimerkiksi maaperäimeytys tai vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Koska tuotantoalueen läheisyydessä on vakituista asutusta, tuotantoa ei tule harjoittaa kello 23.00-06.00 välisenä aikana. Tuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa voidaan myöntää, jos lohkojen 2, 3 ja 4 kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella tai sen tehoisella menetelmällä. Koska tietoja vaikutusalueesta on vähän, luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ohjelmaehdotus voi olla hakemuksessa esitetyn kaltainen lisättynä tarkkailulla hankkeen vaikutuksesta Mäki-Aijalaiseen. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Lupaehdot on määrättävä tarkistettaviksi ja ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden lupien kanssa. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että turvetuotantoa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella, jos kaikille lohkoille rakennetaan pintavalutuskentät tai vastaavantehoiset rakenteet, jotka on mitoitettu tuotantoalueen koon mukaisesti. Lisäksi olemassa olevien rakenteiden riittävyys on tarkastettava ja rakenteet pidettävä kunnossa koko tuotannon ajan. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistus ja uudet rakenteet tulee tehdä silloin, kun niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja suoritetuista toimenpiteistä
Muistutukset ja mielipiteet 6 tulee ilmoittaa ympäristölautakunnalle. Tuotantoa ei tulisi harjoittaa lohkoilla, joiden kuivatusvedet aiotaan johtaa Mäki-Aijalaiseen. Jos lupa kuitenkin myönnetään vedet tulisi johtaa lammen ohi suoraan Matinpuroon. Vesiä ei tulisi johtaa myöskään Neva-Aijalaiseen. Lohkon 4 etäisyys lähimmästä vapaa-ajanasunnosta on noin 100 m ja lohkolla tulisi nostaa vain palaturvetta, jonka melu- ja pölyhaitat ovat pienempiä kuin jyrsinturvetuotannossa. Lisäksi hakijan tulee esittää kuormitus-, vesistö- ja jälkitarkkailuohjelma ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailuohjelma TE-keskuksen hyväksyttäväksi. Hakemuksessa esitetyt tarkkailuohjelmat ovat riittäviä, jos vesiä ei johdeta Mäki-Aijalaiseen. Mäki-Aijalaisessa on harjoitettu vapaaajankalastusta kesällä ja talvella, joten siltä osin hakemuksen tiedot ovat virheellisiä. 4) Alavuden kaupunki on ilmoittanut, että se puoltaa hakemusta, koska turvetuotannolla on merkitystä kaupungin työllisyyden ja energiatalouden kannalta. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei saa johtaa Mäki-Aijalaiseen tai Neva-Aijalaiseen. 5) Töysän kunnan maaseutulautakunta on todennut, että turvetuotantoa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella, jos kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan. Lisäksi olemassa olevien rakenteiden riittävyys on tarkastettava ja rakenteet pidettävä kunnossa koko tuotannon ajan. Laskeutusaltaat on puhdistettava tarpeen mukaan silloin, kun niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Lisäksi hakijan tulee esittää kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailuohjelma TE-keskuksen hyväksyttäväksi. Hakemuksessa esitetyt tarkkailuohjelmat ovat riittäviä, jos vesiä ei johdeta Mäki- Aijalaiseen. Kuivatusvesiä ei tule johtaa Mäki-Aijalaiseen. 6) AA BB:n puolesta on todennut, että kuivatusvesien johtaminen Kaidesojaan ei ehkä onnistu, ellei samalla syvennetä Salonnevalta tulevaa laskuojaa. Nevavesien virtaus on jo suhteellisen heikkoa tilojen RN:ot 43:34 ja 43:33 alueilla. Laskuojaa syvennettäessä tieksi merkityn polun sillanpaikka tilalla RN:o 43:33 tulisi luiskata ylipääsemisen helpottamiseksi. Tietä joutuvat käyttämään myös tilan RN:o 43:35 omistajat ja tilan RN:o 43:33 metsään haluavat. Laskuojan mahdollisen syventämisen yhteydessä luiskan tekemisestä voidaan neuvotella erikseen. 7) Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta on todennut, että hakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa, jos esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevat rakenteet pidetään kunnossa koko tuotantoajan. 8) Alavuden reserviupseerikerho ry on todennut, että turvetuotannon aloittamista ei tulisi sallia lohkolla 5. Jos lupa kuitenkin myönnetään kuivatusvedet tulee johtaa Salokankaan ja Matinahon talojen luota suoraan laskuojaan. Jos kuivatusvedet johdetaan Mäki-
Hakijan vastine ja hakemuksen täydennykset MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 7 Aijalaiselle, ne on johdettava lammen ohi siten, etteivät ne pääse kosketukseen lammen veden kanssa. Puhdistusmenetelmien käyttökuntoisuus on pidettävä maksimaalisena huoltotoimenpiteiden avulla. Kerhon mökki on laajassa käytössä ja käyttövesi otetaan lammesta. Käyttäjien määrä vähenee, jos veden laatu huononee ja lisäksi tulee kesällä pölyhaitta. Pohjanmaan TE-keskuksen ja Alavuden kaupungin lausunnoista sekä Alavuden reserviupseerikerhon muistutuksesta hakija on todennut, että kuivatusvesiä ei johdeta Mäki-Aijalaiseen, vaan pintavalutuskentän kautta Matinpuroon. BB:n muistutuksesta on todettu, että laskuojaa ei syvennetä, vaan yhteistyössä maanomistajien kanssa rakennetaan uusi silta tai luiska siten, että maanomistajat pääsevät mailleen. Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan muistutukseen hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Samalla hakija on ilmoittanut, että tuotannon loputtua lohkolla 2 annetaan veden nousta siten, että tuotantoalueesta muodostuu vesialue. Ylivirtauspato pidetään kuitenkin kunnossa. Turvekerroksen alla olevaa soraa käytetään ranta-alueiden rakenteisiin siten, etteivät ulkopuoliset alueet vesity. Lohkolla 3 pidetään joka toinen sarkaoja auki ns. metsäojituksena ja vedet johdetaan lietealtaan kautta pois. Hakija on toimittanut ympäristölupaviraston pyynnöstä 2.9.2005 suunnitelman lohkon 5 vesienkäsittelystä, jonka mukaan koko lohkon kuivatusvedet puhdistetaan vähintään mitoitusohjeiden mukaisella pintavalutuskentällä. Vedet pumpataan kentälle pienitehoisella sähköpumpulla. Suunnitelma laajentaa hankealuetta alkuperäisen hakemuksen mukaisen alueen ulkopuolelle. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Salonnevan alue kuuluu valuma-alueisiin 44.05 ja 44.08, joilla on suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Ympäristölupavirasto myöntää Maatalousyhtymä Jussi ja Jukka Prinkkilälle luvan Salonnevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee.
8 Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 84 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi lohkon 1 vedet on johdettava hakemussuunnitelman ja lohkon 5 vedet 26.8.2005 tehdyn suunnitelman mukaisen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava vähintään mitoitusohjeiden mukaisia. Laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot ja altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä lohkoilla 1 ja 4 ennen tuotannon aloittamista ja lohkolla 5 ennen sarkaojitusta. Vanhat vesienkäsittelyrakenteet on korjattava mitoitusten mukaisiksi 30.6.2006 mennessä. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojasto jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan
9 päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttavia tuotantotoimia jyrsimisestä aumaukseen tai lastausta ei saa tehdä lohkolla 4 kaakon ja etelän välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Lohkolla 4 on oltava tuulen suunnan ja nopeuden ilmaiseva kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. Lohkolla 4 ei saa harjoittaa tuotantotoimintaa klo 22-7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
10 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
11 Korvaukset Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Salonneva on osin jo toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Se on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi pääosalle hankealuetta, joka on tuotannossa muutamaa vuotta pidempään. Erilliselle pinta-alaltaan 3,8 ha:n lohkolle virtaamansäätö on riittävä käsittelymenetelmä. Kun otetaan huomioon Salonnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi
12 ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa käynnistetään osalla aluetta ja harjoitetaan vielä pitkään, minkä vuoksi pintavalutuksen on oltava toiminnassa ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Lohkon 4 pohjoispuolella asutus on hyvin lähellä tuotantoaluetta ja sen vuoksi toimintaa siellä on tarpeen rajoittaa silloin, kun tuulen suunta on asutukseen päin ja meluhaitan estämiseksi öisin. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen. Määräys edellyttää lohkolla 4 ja toisen lohkolla 5 sijaitsevan auman sijoituspaikan muuttamista suunnitelmassa. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta. Pölyn ja melun leviämisestä ja vaikutuksesta lähiympäristölle ei ole mittaustietoja ja sen vuoksi niitä on tarpeen tarkkailla. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja se on yhdenmukainen nykyisen lupakäytännön kanssa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 2) ja 3) sekä yötyörajoitusvaatimus lupamääräyksestä 7) ilmenevällä tavalla. Tarkkailuja koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 14). Luvan tarkistamisajankohta on määrätty samaksi kuin pääosalla samalla vesistöalueella sijaitsevista turvetuotantoalueista. Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ja Töysän kunnan maaseutulautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 4) ja 5 sekä tarkkailuista lupamääräyksissä 13) ja 14). Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimus pöly- ja meluhaitan vähentämisestä on otettu huomioon lupamääräyksistä 6) ja 7) ilmenevällä tavalla. Hankealueen kuivatusvesiä ei johdeta Mäki- Aijalaiseen tai Neva-Aijalaiseen. BB:n vaatimus laskuojan syventämisestä on otettu huomioon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. Hakija on vastineessa lupautunut rakentamaan uuden sillan tai luiskan siten, että maanomistajat pääsevät mailleen.
13 Alavuden kalastuskunnan vaatimukset vesiensuojelurakenteista ja kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 4). Alavuden reserviupseerikerhon vaatimus lohkon 5 luvan epäämisestä on hylätty ratkaisun perustelujen Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Hankealueen kuivatusvesiä ei johdeta Mäki-Aijalaiseen, vaan suoraan Matinpuroon siten, etteivät vedet ole kosketuksessa lammen veden kanssa. Vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden käyttökuntoisuuden ylläpidosta on otettu huomioon lupamääräyksessä 4). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa toistaiseksi lukuun ottamatta lohkoja 2 ja 3, joiden osalta lupa on voimassa 31.12.2008 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
14 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lohkon 2 jälkikäytöstä on tehtävä suunnitelma Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista lohkolla. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.11.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
SALONNEVAN turvetuotantoalueet LIITE 2 Lohkon 5 pintavalutuskenttä on osittain rajauksen ulkopuolella.
SALONNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan lohkon 5 laskuojasta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syyslokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph.
Raportointi Laadunvarmistus Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien pintavalutuskäsittelyllä varustettujen vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. tuotantoalueiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan lohkon 5 laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.