Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen
Ammattipätevyysdirektiivi Määrittää menettelytavat, joiden mukaisesti jäsenvaltion on tunnustettava unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys, kun kyseessä on säännelty ammatti Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan tehtävää, jonka harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää tietyt lainsäädännössä asetetut ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset. Ammattipätevyyden tunnustaminen (päätös tutkinnon antamasta kelpoisuudesta tiettyyn virkaan/tehtävään, oikeus harjoittaa ammattia) * Henkilöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus suomalaisella tutkinnolla toiseen EU-maahan toisesta EU-maasta Suomeen
Ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmät Koulutuksesta annettavien asiakirjojen yleinen tunnustamisjärjestelmä eli yleinen järjestelmä Sisältää 5 pätevyystasoa, joiden jaottelussa keskeisiä kriteerejä koulutuksen taso, luonne ja kesto Hakijan ammattipätevyyden tason oltava nykyisin vähintään välittömästi edeltävää tasoa kuin vastaanottavassa valtiossa vaaditaan, jatkossa tasoero voi olla myös suurempi Korvaavat toimenpiteet (sopeutumisaika/ kelpoisuuskoe) jos koulutuksen kesto tai sisältö eroaa olennaisesti Ammattikokemuksen tunnustamiseen perustuva järjestelmä eli ammattikokemusjärjestelmä Koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistamiseen perustuva tunnustamisjärjestelmä eli yhdenmukaistamisjärjestelmä/ automaattisen tunnustamisen järjestelmä - lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri, kätilö, sairaanhoitaja, proviisori, arkkitehti
Direktiivimuutokset Eurooppalainen ammattikortti (ammattipätevyyden tunnustamista koskeva päätös, jonka muoto poikkeaa nykyisestä) yksityiskohdat määrittyvät komission täytäntöönpanosäädöksissä Osittainen ammatinharjoittamisoikeus Ns. automaattisen tunnustamisen ammatteihin liittyvän koulutuksen vähimmäisvaatimusten ajantasaistus, osittain jatkossa komission delegoidut säädökset Automaattiseen tunnustamiseen perustuva uusi järjestelmä: yhteiset koulutusperiaatteet (yhteiset koulutuspuitteet, yhteiset koulutustestit) Kielitaitoa koskevan säännöksen täsmentäminen Hälytysmekanismi (ammatinharjoittamiseen liittyvistä rajoituksista tiedottaminen) Keskitetyn asiointipisteen roolin vahvistaminen Säänneltyjen ammattien arviointi
Muutosten kansallinen täytäntöönpano Muutoksia ainakin seuraaviin lakeihin: - laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007) - laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) - laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta (29/2000) Hallituksen esitykset (OKM ja STM) eduskuntaan keväällä 2015 Uusi lainsäädäntö voimaan 1.1.2016
Säänneltyjen ammattien arviointi Jäsenvaltioiden tulee kartoittaa säännellyt ammattinsa Jäsenvaltioiden on annettava täytäntöönpanoajan loppuun mennessä komissiolle tiedoksi luettelo nykyisistä säännellyistä ammateista, jossa täsmennetään kuhunkin ammattiin kuuluvat toiminnot Jäsenvaltioiden on tutkittava, täyttääkö ammatin sääntely seuraavat vaatimukset: - se ei saa olla kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella suoraan tai epäsuoraan syrjiviä - se on perusteltua yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä - sen on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaista Komissio laatii jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella yhteenvetokertomuksen ammattipätevyysdirektiivin mukaiselle koordinoijaryhmälle, joka voi esittää huomautuksia. Komissio toimittaa lopulliset havaintonsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua direktiivimuutosten voimaantulosta ja liittää tarvittaessa oheen ehdotuksia uusiksi aloitteiksi.
Automaattisen tunnustamisen lähtökohdat/ sairaanhoitaja Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana ja joista säädetään direktiivin liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa Tällä hetkellä liitteessä V.5.2.2 on Suomen osalta listattu koulutuksesta annettavana asiakirjana sairaanhoitajan tutkinto (terveydenhuolto-oppilaitokset) ja sosiaali- ja terveysalan amktutkinto, sairaanhoitaja (AMK) (ammattikorkeakoulut) Liitteessä mainittujen sairaanhoitajakoulutusten tulee täyttää 31 artiklassa tarkoitetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja liitteen V.5.2.1 vaatimukset
Sairaanhoitajan koulutus (art. 31) Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava joko a) jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai elimen antama todistus tai muu asiakirja vähintään 12 vuoden yleissivistävien opintojen suorittamisesta taikka todistus yliopistoon tai vastaavantasoiseksi tunnustettuun korkea-asteen oppilaitokseen pääsyyn oikeuttavan vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti; tai b) jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai elimen antama todistus tai muu asiakirja vähintään 10 vuoden yleissivistävien opintojen suorittamisesta tai todistus hoitoalan ammatilliseen oppilaitokseen tai koulutusohjelmaan pääsyyn oikeuttavan vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti. Koulutukseen on kuuluttava vähintään 3 v. opintoja siihen on sisällyttävä vähintään 4600 tuntia teoreettista ja kliinistä opetusta, josta teoreettisen osuus vähintään 1/3 ja kliinisen opetuksen osuus vähintään 1/2 Artiklan 6 kohdassa lista koulutuksella hankittavista tiedoista ja taidoista, uusi 7 kohta sairaanhoitajan pätevyyksistä
Sairaanhoitajan koulutus (liite V.5.2.1) Liitteessä luettelo sairaanhoitajan koulutukseen vähintään sisältyvistä osista ja oppiaineista Teoreettinen opetus: sairaanhoito, perustieteet, yhteiskuntatieteet Kliininen opetus Liitettä ei ole tähän mennessä muutettu. Sitä muutetaan jatkossa komission delegoiduilla säädöksillä. Muuttaminen ei saa aiheuttaa muutoksia jäsenvaltioiden ammattilainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksiä.
Automaattisen tunnustamisen lähtökohdat/ kätilö Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa luetellut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka täyttävät 40 artiklaan ja liitteeseen V.5.5.1 sisältyvät koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja ovat 41 artiklan mukaisia Tällä hetkellä liitteessä V.5.5.2 on Suomen osalta listattu koulutuksesta annettavana asiakirjana kätilön tutkinto (terveydenhuolto-oppilaitokset) ja sosiaali- ja terveysalan amktutkinto, kätilö (AMK) (ammattikorkeakoulut)
Kätilön koulutus (art. 40) Kätilön koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään yksi seuraavista koulutusohjelmista (tätä kohtaa ei ole muutettu): a) täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, johon kuuluu vähintään kolmen vuoden teoreettiset ja käytännölliset opinnot (linja I) ja joka käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman; b) täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, joka kestää 18 kuukautta (linja II) ja käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman siltä osin, mikä ei ole kuulunut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen yhteydessä annettuun vastaavaan opetukseen Kätilön koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava: a) hakija on linjan I tapauksessa suorittanut vähintään 12 vuoden yleissivistävät kouluopinnot tai hänellä on kätilön koulutukseen pääsyyn oikeuttava todistus vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti; b) hakijalla on linjan II tapauksessa liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja Artiklan 3 kohdassa lista koulutuksella hankittavista tiedoista ja taidoista
Kätilön koulutus (art. 41) Kätilökoulutuksen automaattisen tunnustamisen edellytykset: vähintään 3 v. täysipäiväinen kätilön koulutus, johon sisältyy vähintään 4600 tuntia teoreettista ja käytännön opetusta, josta vähintään 1/3 kliinistä opetusta; tai sairaanhoitajan tutkinto + vähintään 2 v. täysipäiväinen kätilön koulutus, johon sisältyy vähintään 3600 tuntia; tai sairaanhoitajan tutkinto + vähintään 1,5 v. täysipäiväinen kätilön koulutus, johon sisältyy vähintään 3000 tuntia + 1 v. ammatillinen harjoittelu
Kätilön koulutus (liite V.5.5.1) Liitteessä luettelo kätilön koulutukseen vähintään sisältyvistä osista Teoreettinen ja tekninen opetus: yleiset oppiaineet ja kätilöntoimen liittyvät oppiaineet Kliininen ja käytännön koulutus Liitettä ei ole tähän mennessä muutettu. Sitä muutetaan jatkossa komission delegoiduilla säädöksillä. Muuttaminen ei saa aiheuttaa muutoksia jäsenvaltioiden ammattilainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksiä.
Ilmoitusmenettely (art. 21 a) Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle antamansa lainsäädäntö, joka koskee automaattisen tunnustamisen soveltamisalaan kuuluviin ammatteihin liittyvää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen myöntämistä Ilmoitukseen on sisällytettävä tiedot koulutusohjelmien kestosta ja sisällöstä Ilmoitus toimitetaan sähköistä IMI-järjestelmää käyttäen (kansallinen koordinaattori hoitaa)