Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 2/2000 Ilmestyy keväisin ja syksyisin.

Ekokaari - ympäristöasiaa kotikunnastasi Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 2/2000 Ilmestyy keväisin ja syksyisin. Mihin tarvitaan Ekokaarta? Miten hävitän kännykän? Omaehtoista jätteenkeräystä Puujaassa Rautatienpuiston ruokapiiri Oikeus hyvään sisäilmaan Terveen talon tuntomerkit Pulut kuriin Sinulleko oma kissa kissatalosta? Hyötyjätteiden keräyspisteet Bio- ja kuivajätteiden lajittelu Hausjärven jätelintsarit kuriin Helpotusta pk-yritysten jäteongelmiin Liity Roska päivässä-liikkeeseen! Roskat ovat vaaraksi eläimille Pesetkö autosi omalla pihalla? Kierrätyskeskukseen vai kaatopaikalle? Verkkokauppa kuluttajansuojalakiin Lopen luontomatkailu kehittyy Toimitus ja ilmoitukset Ekokaari 1/2001 http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/index.htm2.11.2004 13:37:10

Mihin tarvitaan Ekokaarta Mihin tarvitaan Ekokaarta? Riihimäen kaupungin ympäristötiedottamisesta tehtiin tutkimus viime vuonna, haastattelulomakkeen sai yli 2000 riihimäkeläistä. Tutkimustulokset antoivat erittäin mielenkiintoista tietoa meille ympäristönsuojeluyksikössä riihimäkeläisten kiinnostuksen aiheista, tiedontarpeista. Saimme myös monenlaisia ehdotuksia tiedottamisen parantamiseksi. Aika monessa vastauksessa toivottiin suoraan kotiin jaettavaa materiaalia esimerkiksi jäteasioista ja luontokohteista tai säännöllisesti ilmestyvää tiedotetta. Ekokaari ei ollutkaan tuttu lehti, vaikka se on ilmestynyt jo neljä vuotta. Ekokaari-lehti jaetaan Riihimäellä. Lopella ja Hausjärvellä joka kotiin kaksi kertaa vuodessa. Se on Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien ympäristönsuojelulautakuntien kustantama ja näiden kuntien ympäristönsuojelussa työskentelevien ideoima ja osin myös kirjoittama. Kiertokapula Oy on mukana lehden teossa siksi, että jätehuolto ja siihen liittyvät kysymykset ovat joka päivä kysyttyjä asioita ympäristönsuojelutoimistoissa. Kun silmäilen ensimmäisiä lehtiä, näyttäisi kehitystä tapahtuneen. Usein me työksemme ympäristönsuojeluasioita hoitavat kirjoitamme kankeaa virastokieltä, käytämme liikaa ammattislangia ja ylipäätään kirjoitamme liian pitkiä lehtijuttuja. Suurin syy on varmaankin siinä, että useiden viranomaisten vastuulla olevien asioiden lyhyesti ja nasevasti esittäminen onkin vaikeaa. Lisäksi tietysti haluamme kertoa asiat mahdollisimman oikein ja perusteellisesti, joka joskus vie luettavuutta. Kaikkiaan edetessämme ensimmäisistä numeroista tähän päivään olemme lehden toimituskunnassa tavoitelleet lyhyempiä, nasevampia ja väljemmin toimitettuja juttuja ja silmää miellyttävämpää taittoa. Palautetta lukijoilta kaipaamme kovasti, se auttaa aina kehittämään lehteä kiinnostavaan ja luettavaan suuntaan. Alussa mainitusta tutkimuksesta kävi myös selvästi ilmi, että vielä tätä nykyä lehdillä ja ylipäätään kirjallisella viestinnällä on aivan ylivoimainen sija esimerkiksi internetiin verrattuna, kun tavoittelemme viestillämme kuntalaisia. Siksi pidämme kiinni Ekokaaresta ja kehitämme sitä edelleen yhtenä tärkeänä ympäristöasioiden tiedotusväylänä jokaiseen kotiin Riihimäen seudulla. Kaisu Anttonen Ekokaaren etusivulle http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/mihin_ekokaarta.htm2.11.2004 13:37:11

Miten hävitän kännykän EKOKYSYMYKSIÄ Miten luottokortti hävitetään, Kiertokapula Oy:n jäteneuvoja Liisa Sivusaari? "Luottokortti on kuivajätettä eli sen voi laittaa kuivajätepussiin. Tietoturvallisuuden kannalta kortti kannattaa leikata niin, että magneettiosa vaurioituu. Kortin voi myös palauttaa pankkiin, jossa hävitys tapahtuu kunnolla." Entä miten kännykkä hävitetään? "Useimmat liikkeet ottavat vanhan kännykän vaihdossa uuteen, mikä on hyvä asia. Toimivan vanhan kännykän voi myös antaa sitä tarvitsevalle lähimmäiselle. Jos kumpikaan mainittu vaihtoehto ei toimi, kännykästä toimitetaan akku ongelmajätepisteeseen, ja muu osa menee kuivajätteenä kaatopaikalle." Hausjärven Puujaassa on vuosia harrastettu omaehtoista jätteenkeräystä Valkjärventien tiehoitokunta on vuosia oma-aloitteisesti harjoittanut jätehuoltoa ylittäen lain vaatimukset. Muiden mukana puujaalaiset Liisa ja Jouko Alastalo ovat olleet järjestämässä oman kylänsä metallin ja muun jätteen keräyksiä. "Jäteöljystä se lähti, sitten seurasivat ongelmajätekeräykset. Joka kevät järjestettiin lavoja, joille ihmiset saivat tuoda ongelmajätteitään. Kunnan kanssa yhteistyössä ne sitten toimitettiin eteenpäin", Jouko Alastalo muistelee. Hän kiittelee hyvää yhteistyötä Hausjärven kunnan ja Kiertokapulan kanssa. Jouko Alastalo tiputtaa lasijätettä Valkjärventien jätekeräyspisteeseen. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/kannykka.htm (1 / 3)2.11.2004 13:37:12

Miten hävitän kännykän Tuorein tempaus on viime kevään autokeräys, joka tuotti 21 autonraatoa, jotka hämeenlinnalainen yrittäjä toimitti sulattamolle. Oikeastaan kysymyksessä oli jokakeväinen metalliromukeräys, jossa nyt vaan sattui olemaan paljon autoja. Ne kerättiin hiekkalaanille sen jälkeen, kun niistä oli bensat tyhjennetty ja renkaat poistettu. Keräysohjeet monistettiin ja jaettiin Puujaan kaikkiin postilaatikoihin aivan kuten on tehty jo monena vuonna. Valkjärven tiekuntalaiset saivat ohjeet tiemaksulaskun ja kevätkirjeen mukana. Lisäksi ohjeet olivat luettavissa kahdella ilmoitustaululla. Kylätoimikunta on pystyttänyt taulun Varunteeseen ja tiehoitokunta Valkjärventien ja Tampintien risteykseen. Tiehoitokunta hankki myös siirtolavan, jolle mökkiläiset saivat viikon ajan tuoda kaatopaikkatavaroitaan. Jätemaksun maksoi tiehoitokunta. Tänä vuonna mökkiläisiltä perittiin ensimmäisen kerran 60 markan jätemaksu. paluu sivun alkuun Tiehoitokunta aktiivisena Valkjärventien tiehoitokunta on ollut hyvin aktiivinen ympäristön siistimisessä. Talkoilla on siistitty tienvieret ja tieura pidetty puhtaana. Tienvarren selvä ilmeen muutos on havaittavissa. Valkjärventien varteen hankittiin jopa oma yhdyskuntajätteen keräyspiste, jonka viereen pystytettiin keräyspisteen käyttöohje. Käyttöohjeessa muistutetaan, että keräyspisteeseen saa toimittaa vain bio- ja kuivajätettä mustissa tai valkeissa pusseissa sekä lasi- ja metallijätettä irrallisena. Keräyspaperi ja ongelmajätteet taas on toimitettava yleisiin keräyspisteisiin. Lopuksi painotetaan, että jätteiden hylkääminen säiliöiden ulkopuolelle on ehdottomasti kielletty. "Olemme yhdessä pähkäilleet tarpeita ja sen mukaan toimineet", Jouko Alastalo kertoo. Hän toimii aktiivisena tiehoitokunnassa, Liisa Alastalo on sen rahastonhoitaja. He muistelevat menneitä: "Alkuun oli vaikeaa. Jäteastiaan pantiin polkupyöriä ja vaikka mitä muuta. Nyt asukkaat ovat oppineet kiitettävästi". Keräyspiste on ollut toiminnassa toukokuun alusta elokuun loppuun, ja nyt aikaa on pidennetty. Talveksi säiliöt viedään pois. Molok-säiliöt Puujaalla ovat Varunteen päässä kylää. Kunnan taholta on luvattu, että jos keräyspiste toimii, se säilytetään Valkjärventien varrella. Ikävä kyllä eräs säiliöistä on ainakin kerran sotkettu. Jos homma ei toimi, Valkjärventien varren kesäasukkaat ja Puujaan kyläläiset joutuvat viemään jätteensä mennessään omaa kylää pidemmälle. "Suurin kiitos tässä asiassa on annettava Hausjärven suunnitteluinsinöörille Jouko Varikselle ja Kiertokapulan Juha Lembergille, jotka ovat antaneet meille kallisarvoisia neuvoja", Jouko Alastalo tuumaa. Mikä sitten oli se kipinä, joka Alastaloissa sytytti jätteenkeräyshalun? "Omille maille tehtiin muutama jäterikkomus. Vuosia sitten olimme mukana veteraanien romukeräyksessä, johon saimme menemään vanhat piikkilangat. Se oli alkukipinä." "Kun vielä vanhoille auton- ja traktorinrenkaille keksittäisiin käyttöä. Niitä kertyisi tästä kylästä rekallinen. Keräys on itse asiassa jo aloitettu. Nyt tarvittaisiin paikkaa, joka ne ottaisi vastaan ja maksajaa", Jouko Alastalo sanoo. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/kannykka.htm (2 / 3)2.11.2004 13:37:12

Miten hävitän kännykän Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila paluu sivun alkuun http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/kannykka.htm (3 / 3)2.11.2004 13:37:12

Miten hävitän kännykän Rautatienpuiston ruokapiiri hankkii luomua "On kiva tehdä ruokaa, kun tietää mistä raaka-aineet tulevat", sanovat Riihimäen Rautatienpuiston ruokapiiriin kuuluvat Jaana Airaskorpi ja Tuija Vahtero. Naiset listaavat muita syitä jäsenyydelle ruokapiirissä, jossa pääruokatarvikkeet hankitaan luomuna. Kaikki on puhdasta. Jauhot ovat vastajauhettuja. Kysymyksessä on selkeästi makuasia. Kummankin perheen lapset ovat koko ikänsä syöneet luomua. Muutamat Rautatienpuiston asukkaat olivat jo aiemmilla asuinpaikkakunnillaan olleet ruokapiirien jäseniä ja toivat idean tullessaan. Jaana Airaskorpi kertoo, että Vilhelmiina, 2, ja Valma, 11, ovat syöneet koko ikänsä luomua. Ruokapiiri on pyörinyt viitisen vuotta. Ryynien, jauhojen, perunoiden, porkkanoiden, sipulien ja munien tuottajaksi valittiin hausjärveläinen Tuomelan luomutila, joka toimittaa kuormansa kesäkautta lukuun ottamatta noin kerran kuussa. Lihaa hankitaan muutaman kerran vuodessa Pikku Kallen tilalta Hikiästä. Jokainen ruokapiiriläinen on vuorollaan tilausten vastaanottaja, tänä vuonna vuoro on Jaana Airaskorvella. Hän soittaa yhteistilaukset tilalle, jossa tilaukset pakataan ja kaikki tavarat toimitetaan Jaanalle, jonka luota kukin ruokapiiriläinen noutaa omat pussinsa. Ruokapiiriläinen vaikuttaa ympäristön tilaan "Ruokapiirin peruslähtökohta on ajatella miten voi vaikuttaa ympäristön tilaan. Ruokapiirin kautta saamme lähellä tuotettua ruokaa, ja koska se on luomua, viljely kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin tavanomaisesti viljelty. Kaupassakäynnin vaiva jää pois ja bensaa säästyy", Jaana Airaskorpi ja Tuija Vahtero luettelevat, mutta myöntävät, että melkoiset säilytystilat tällainen järjestely kotona vaatii. Toisaalta säilyvyys on vallan erilainen kuin kaupan tuotteissa. Sipulit ovat kovia vielä keväälläkin. Heitä ilahduttaa myös se, että nykyisin kaupoissa on laajat luomuruokavalikoimat. Luomuna saa vihannesten, hedelmien, jauhojen, ryynien ja leivän lisäksi muun muassa maitotuotteita, kananmunia ja kasvisliemiä. Rautatienpuiston ruokapiirin perustamisen jälkeen jäsenperheet tekivät retket tiloille, joista tuotteet tulivat, jotta nähtiin omin silmin millaista ruokaa syödään. Muutaman kerran ruokapiiriläisille on myös järjestetty erilaisten tuotteiden, kuten mausteiden ja lihan esittelyä. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/ruokapiiri.htm (1 / 2)2.11.2004 13:37:13

Miten hävitän kännykän Rautatienpuiston ruokapiirissä ei ole jäsenmaksua. Uudetkin jäsenet toivotetaan tervetulleiksi. Jokaisen jäsenen on syytä varautua vuorollaan toimimaan vuoden verran tilausten vastaanottajana. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/ruokapiiri.htm (2 / 2)2.11.2004 13:37:13

Oikeus hyvään sisäilmaan Sinulla on oikeus hyvään sisäilmaan "Hyvä sisäilma on sijoitus tulevaisuuteen. Sillä, että nykyinen ja tuleva sukupolvi ei sairastu, on kansantaloudellista merkitystä", sanoo Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntainliiton vastaava terveystarkastaja Riitta Bagge. Sisään hengitettävän ilman pitäisi olla asianmukaisessa kunnossa, mutta aina se ei tietenkään ole. Kaikki ihmiset eivät kärsi huonosta sisäilmasta, kun taas toiset reagoivat pieneenkin homemäärään. Huono huoneilma saattaa aiheuttaa äkillisiä ärsytystai myrkytysoireita, sen voi kehittää allergioita tai vaikuttaa syöpää aiheuttavasti. Homettako tämä haju on? Viime aikoina on puhuttu paljon homeista. Terveystarkastajat saavat yhteydenottoja ihmisiltä, jotka epäilevät asunnossa olevan oudon hajun johtuvan homeesta. Riitta Bagge tekee home- ja hiivamittausta sisäilmasta. "Suoritamme kotona tarkastuksen, jonka aikana selvitetään rakenteelliset ja muut aistittavat ongelmat. Yleensä pärjäämme ilman home- ja hiivamittauksia. Tavallisimmin ongelma korjaantuu, kun ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan räppänöiden avaamisella ja nuohouksella. Tietenkin, jos asunnosta löytyy kosteusalueita, on tehtävä jatkotutkimuksia", Riitta Bagge kertoo. Vain harvoin viranomaiset joutuvat tekemään asumiskieltopäätöksiä huoneilmaa koskevissa asioissa. Taloyhtiöitä voidaan kehottaa korjaamaan sisäilmaa huonontava ongelma, mutta omakotiasukas saa itsenäisesti hoitaa asiansa. Koulut, päiväkodit ja muut julkiset rakennukset tarkastetaan säännöllisesti, ja jos korjattavaa havaitaan, annetaan korjauskehotus. Työpaikkojen ilmaa tutkivat työsuojelun ja työterveydenhuollon ihmiset. "Yleisimmät homeen aiheuttamat oireet ovat silmien kirvely, poskiontelo- ja keuhkotulehdukset, yleisväsymys sekä kutina ja muut iho-oireet", Riitta Bagge luettelee. paluu sivun alkuun Ilmaa pitää myös tulla sisään Koneellinen ilmanvaihto saattaa huonosti järjestettynä olla melkoinen terveysriski. Tärkeää on muistaa korvausilma-aukot, ei pelkkää poistoa. Muutoin korvausilma tulee sisään ei-toivotuista paikoista, vaikkapa alapohjasta, mistä saattaa olla seurauksena radon-ongelma. Vaikka ilman poisto ja tulo pelaisivat hienosti, mutta kanavia ei puhdisteta, suodattimia ei vaihdeta tai säädöt ovat väärin, ongelmiahan siitä seuraa. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/sisailma.htm (1 / 3)2.11.2004 13:37:14

Oikeus hyvään sisäilmaan Riitta Bagge muistuttaa, että luonnollinen tapa saada huoneeseen raitista ilmaa, on avata ikkuna. Ja ikkunan saa avata, vaikka talossa olisikin koneellinen ilmastointi. Nykyjärjestelmien ei pitäisi siitä häiriintyä. Kysy rohkeasti terveystarkastajalta! Tietyt liima-aineet, tasoitteet ja pintamateriaalit voivat reagoidessaan veden kanssa muodostaa haisevia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Jos tällaista epäilee, kannattaa mieluummin ottaa yhteyttä terveystarkastajaan kuin jäädä miettimään ongelmaa itsekseen. "Olemme täällä sitä varten. Käymme mielellämme tutkimassa tilanteen", Riitta Bagge sanoo. Hän muistuttaa, että terveystarkastajat puhelinneuvonta, paikalla käynti ja asunnontarkastuspöytäkirjan teko ovat kansalaiselle maksuttomia palveluja. Kaikki mittaukset sen sijaan ovat maksullisia. Raadollinen radon Koko kuntainliiton radontilanne kartoitettiin 1985-95. Pääsääntönä on, että radonhaittoja voi olla moreeniharjulle tai muulle hiekkapohjaiselle alueelle rakennetuissa pientaloissa. Kaikilla uusilla kaava-alueilla on radontilanne selvitetty. Porakaivo voi olla radonlähde, ja mahdollinen radon voidaan tutkia vedestä. Jos vanhemman talon omistaja epäilee radonia, mittauspurkit voi pyytää Säteilyturvakeskukselta. Radonia ei voi nähdä, ei haistaa eikä maistaa. Se aiheuttaa keuhkosyöpäriskin. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila paluu sivun alkuun Terveen talon tuntomerkit Oikea huonelämpötila on kaiken A ja O, talvella 20-22 astetta. Säädä ja vaadi itsellesi sopiva lämpötila. Rakennuksen koneellinen ilmanvaihto on pidettävä päällä jatkuvasti sisälle kertyvien epäpuhtauksien poishuuhtelemiseksi, ei esimerkiksi vain ruoanvalmistuksen aikana. Oikein toimiva ilmanvaihto ei aiheuta melua eikä vetoa. Vaadi, että talosi ilmanvaihto on kunnossa ja oikein säädetty. Makuuhuoneiden ilmanvaihdosta yön aikana tulee huolehtia jättämällä väliovet auki. Kylpyhuoneen ilmanvaihto on liian pieni, jos peili höyrystyy lyhyen suihkun aikana. Liesituuletin tai kupu on tarpeen joka keittiössä. Sen toiminta on varmistettava pesemällä tai vaihtamalla rasvasuodatin 2-3 kuukauden välein. Ristiveto on tehokas tapa tehostaa tuuletusta ajoittain pitkäksi aikaa auki jätetyt ikkunat hukkaavat lämmitysenergiaa turhaan. Haju on viihtyvyyshaitta ja merkki mahdollisesta terveydellisestä vaarasta. Selvitä ja poista ulkoa tai rakennuksen muista osista tulevien hajujen syyt. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/sisailma.htm (2 / 3)2.11.2004 13:37:14

Oikeus hyvään sisäilmaan Pidä kodin pinnat puhtaina säännöllisen siivouksen avulla. Valitse helposti puhtaana pidettäviä pintamateriaaleja. Vältä kokolattiamattoja ja rosoisia pintoja. Varmista, että pölynimurin poistoilman suodatin on kunnossa ellet käytä keskuspölynimuria. Tuuleta imuroinnin jälkeen ilmaan jääneet pienet pölyhiukkaset pois. Huonekohtaiset ilman suodattimet riittävät yleensä pölyjen poistamiseen vain yhden huoneen ilmasta ja siihenkin vain silloin, kun ne ovat puhtaita ja kunnossa. Useat tekijät (mm. yli 23 asteen lämpötila, pölyisyys, formaldehydi) aiheuttavat kuivuuden tunnetta. Suomessa ilman kostutus on tarpeen vain sydäntalvella. Höyrykostutin on paras vaihtoehto, muut tyypit ovat ongelmallisia. Pidä kostutin puhtaana, homeet ja bakteerit lisääntyvät vedessä ja märillä pinnoilla. Kosteus ei saa olla liian korkea (yli 40 %); homekasvusto ja pölypunkit saavat silloin lisääntymiseensä tarvittavan veden. Kosteus ei missään tapauksessa saa tiivistyä ikkunoihin ja ulkoseinille. Vesivahingon kostuttama tai muuten kastunut materiaali on kuivattava nopeasti tai vaihdettava uuteen home- ja lahohaittojen ehkäisemiseksi. Vältä haisevia sisustus- ja pinta- tai muita materiaaleja. Tuuleta uusia materiaaleja kunnes haju on haihtunut. Maalaa käsittelemättömät haisevat lastulevypinnat. Vältä asumista remontoitavassa asunnossa. Käytä vesiohenteisia mahdollisimman hajuttomia maaleja ja lakkoja. Käytä listoja ja nauloja mieluummin kuin liimaa ja kittejä. Varo kosteuden sulkemista rakenteiden sisään. Varo rakennuspölyä. Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta. Mittauta asuntosi radonpitoisuus, jos asut pientalossa soramaalla tai kalliolla. Ajattele kanssaihmisiäsi. Sisätiloissa tupakointi vaarantaa kaikkien samoissa huoneissa oleskelevien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin. Muista, että lemmikkieläimet aiheuttavat helposti allergioita. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/sisailma.htm (3 / 3)2.11.2004 13:37:14

Pulut kuriin Pulut kuriin! Riihimäellä yritetään saada puluja kuriin, sillä keskustassa on havaittu selvä puluongelma. Kuvio on yleensä sellainen, että keskustan puistoissa ruokitaan muita lintuja, mutta pulut tekevät paikalle lentorynnäkön ja täyttävät tienoon. Jotakin on kuitenkin tapahtunut sitten kevään, jolloin puluongelmaa pohti terveysvalvonnan ja muiden alojen viranomaisista ja kiinteistöväestä koostunut ryhmä. Pulu on kaupungissa varsinainen ongelmalintu. Eräät keskustan taloyhtiöt ovat asentaneet puluille istunta- ja pesintäesteitä sekä puhdistaneet ilmanvaihtokanavia. Isännöitsijät ovat toimittaneet joidenkin talojen asukkaille ohjekirjeitä lintujen ruokkimisesta sekä lupautuneet täydentämään järjestyssääntöjä lintujen ruokkimisohjeilla. Ongelmiakin on esiintynyt. Lintujen ruokkijat ovat olleet vastahakoisia ryhtymään yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Pulujen pesimis- ja istuntaesteiden asennus on ollut myös hankalaa ja kallista. Ulosteita, sairauksia, punkkeja ja luteita Puluongelman kimpussa painitaan edelleen, sillä ongelma on monitahoinen. Kyyhkyset eli pulut likaavat ulosteillaan ikkunalaudat, valomainokset, patsaat, liikkeiden edustat ja muut jalkakäytävät. Paikkojen puhdistaminen on hyödytöntä kunnes pulut on pysyvästi ja tehokkaasti karkotettu. Epäesteettisyyden lisäksi pulut ovat sairauksien (esimerkiksi ornitoosi eli viruskuume) levittäjiä. Punkit, lintuluteet ja kovakuoriaiset leviävät helposti sisätiloihin kyyhkyspesien kautta. Pulujen hapan uloste aiheuttaa talojen pinnoille vaurioita, joiden korjaaminen on kallista. Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/pulut.htm2.11.2004 13:37:14

Kodittomat kissat Kodittomat kissat ja koirat Lagoonin kautta kotiin tai kissataloon Löytöeläinten virallinen ensikoti on Riihimäen Herajoella sijaitseva Kennel Lagoon. Sieltä kodittomat kissat ja koirat päätyvät Eläinten auttajat ry:n kissatalon kautta uusille omistajille. Myös Riihimäen eläinsuojeluyhdistyksellä on oma kissatalonsa. Poliisi toimittaa Kennel Lagooniin myös Lopen ja Hausjärven löytöeläimet. Lisäksi monet yksityiset ihmiset tuovat sinne eläimiä. Hausjärvellä toimii Eläinsuojeluyhdistyksen oma kissatalo. "Löytöeläimet ovat meillä kaksi viikkoa, jona aikana monet löytävät takaisin omistajalleen", selvittää Hilkka Laitamo Kennel Lagoonista. Eläinten auttajat ry:n kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan eläimet, joita ei parin viikon aikana noudeta, toimitetaan yhdistyksen pieneläintaloon Arolammille. Kennel Lagoon ei ota vastaan villikissoja. Arolammin kissatalon asukkaat loikoilevat syysauringossa odottamassa uuteen kotiin pääsyään. Eläinten auttajien eläimet kunnossa ja kansissa "Hoidamme eläimet kuntoon, jotta ne voidaan luovuttaa lemmikeiksi. Rokotamme ne, tatuoimme tunnistusnumeron vasempaan korvaan ja leikkaamme kaikki kissat. Pidämme jokaisesta eläimestä kirjaa, johon kirjataan myös tiedot uusista omistajista", kertoo Eläinten auttajat ry:n rahastonhoitaja Riitta Lehtonen. Uusi omistaja maksaa kissasta 150 markkaa, koirasta 300 markasta alkaen rodusta ja muista ominaisuuksista riippuen. Yhdistys ottaa vastaan kissoja ja koiria Kennel Lagoonin lisäksi yksityisiltä henkilöiltä esimerkiksi allergioiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Eläinten auttajien kissatalo on Riitta Lehtosen kodin pihapiirissä Jusulantie 7:ssä. Kissojen esittely on maanantaisin ja torstaisin kello 18-19. Yhteyttä voi myös ottaa puhelimitse, 0400 519 266. Talossa on kerrallaan parikymmentä kissaa. Kun määrä nousee liian suureksi, yhdistys järjestää kampanjan, jonka jälkeen on taas väljempää. Osa kissojen ruuasta saadaan lahjoituksina. Muut kulut katetaan tempauksista ja Riihimäen Kauppahuoneella olevasta kirpputoripöydästä saatavilla varoilla. Kaupunki ei yhdistyksen toimintaa tue. Kissojen "vanhainkoti" Herajoella Herajoen kissataloa ylläpitää Riihimäen seudun eläinsuojeluyhdistys. "Meillä on keskimäärin 35-40 kissaa. Osa kissoista löytää uuden kodin, osa ei. Niistä tulee vakioasukkejamme. Me edustamme pehmeitä arvoja, joten kissaa ei lopeteta, ellei se ole niin pahoin sairas, ettei sen uskota paranevan", kertoo Riihimäen seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Anja Peltomaa. Riihimäen kaupunki on lahjoittanut kissojen käyttöön Herajoelta talon, jossa kissat ovat suurimman osan ajasta keskenään. Yhdistys palkkaa jo kolmatta vuotta eläintenhoitajan työvoimatoimiston yhdistelmätuella. Talon lämmityskulut sekä kissojen ruoka- ja muutkin hoitokulut yhdistys kerää jäsenmaksujen lisäksi Torikadun kirpputorilla. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/kissatalo.htm (1 / 2)2.11.2004 13:37:15

Kodittomat kissat Kissasta kiinnostuneen kannattaa soittaa ja sopia vierailuajasta, puh. 019-752 040, 019-723 880 ja 0400 808 289. Aikuisesta, rokotetusta ja leikatusta kissasta Eläinsuojeluyhdistys perii uudelta omistajalta 250 markkaa, pennun saa 100 markalla. Anja Peltomaa on pannut merkille, että nykyisin ihmiset harkitsevat tarkkaan ennen kuin ottavat itselleen lemmikin. Kissoja ei mene koteihin yhtä paljon kuin vielä 10 vuotta sitten, mutta toisaalta heitteille jätettyjäkään ei ole yhtä paljon. Myös pentuja tulee nykyisin vähemmän kuin aiemmin, koska monet kissat on leikattu. "Katoamisilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, mutta meiltä kannattaa kissoja kysellä vielä kuukausienkin kuluttua. Joskus on käynyt niin, että vieras kissa on ilmestynyt uusiin maisemiin kesän alussa, ja vasta syksyllä se päätyy meille", Anja Peltomaa selvittää. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/kissatalo.htm (2 / 2)2.11.2004 13:37:15

Hyötyjätteet ja keräyspisteet Hyötyjätteet ja keräyspisteet Uuteen jätteiden lajittelujärjestelmään liittyvät aluekeräyspisteet ovat valmiina Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä. Näissä pisteissä kerätään hyödynnettäviä jätejakeita eli paperia, lasia ja metallia. Lisäksi jokaisessa pisteessä on paristoja varten pieni punainen "postilaatikko". Näihin keräyspisteisiin ei saa viedä mitään muuta jätettä. Jos lajittelussa on jotain epäselvää, lisäohjeita saa esimerkiksi Kiertokapula Oy:n jäteneuvojilta tai kotisivuilta www.kiertokapula.fi Aluekeräyspisteisiin toimitetaan jätteet irrallaan, ei pakattuina. Pylväässä oleva harmaa jäteastia on tarkoitettu hyötyjätteiden kuljetukseen käytetyille pusseille. Kertauksena ja lyhyesti sanottuna: paperiastiaan saa laittaa postin kautta tulleen paperitavaran irrallisena, lasiastiaan laitetaan lasiset pullot, purkit sekä astiat ja metalliastiaan kaikki kodin pienmetalli, esimerkiksi säilykepurkit ja metallikannet. Jätteiden hyödyntäminen ei onnistu, jos niitä ei saada puhtaina lajeina erikseen. Tästä syystä on toivottavaa, ettei kukaan ainakaan tieten tahtoen laita keräysastioihin asiaan kuulumatonta tavaraa, esimerkiksi muovikasseja tai pahvia, ja pilaa muidenkin työtä. Keräyspisteet on rakennettu kunnan ja maanomistajien suostumuksella ja yleensä sillä ehdolla, että paikka pysyy siistinä, eikä siitä koidu haittaa ympäristölle. Tästäkin johtuen keräysastioiden ulkopuolelle ei pidä jättää mitään. Silloin alue pysyy siistinä ja kaikille miellyttävänä käyttää. Joitakin pisteitä on jouduttu jopa kokonaan poistamaan ympäristöhaittojen vuoksi. Samoin jokaisessa kunnassa oleva ongelmajätteiden vastaanottopiste ottaa ainoastaan kotitalouksien ongelmajätteitä, jos toisin ei ole ilmoitettu. Näihin pisteisiin ei koskaan oteta minkäänlaista sekajätettä, kylmälaitteita tms. Vapaamatkustajat tulevat kalliiksi muille Suomessahan on käytäntönä, että jokainen maksaa omista jätteistään, sillä niiden kuljetusta ja käsittelyä ei tueta verovaroin. Jätehuollon "vapaamatkustajat", eli ihmiset, jotka työntävät jätteensä joko toisten kiinteistöjen tai yleisten keräyspisteitten haitaksi, maksattavat jätteensä muilla ihmisillä. Jos jääkaappinsa vie metsään, poiskuljetuksen ja jätemaksun joutuu maksamaan maanomistaja, ei kunta eikä valtio. Kaikki jätehuollosta koituvat kulut kun peritään jätteen tuottajalta tai haltijalta. Toisin sanoen, mitä enemmän "vapaamatkustajia" on, sitä kalliimmaksi jätehuolto tulee muille. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/kerayspisteet.htm (1 / 2)2.11.2004 13:37:16

Hyötyjätteet ja keräyspisteet Liisa Sivusaari, jäteneuvoja Kiertokapula Oy paluu sivun alkuun http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/kerayspisteet.htm (2 / 2)2.11.2004 13:37:16

Bio- ja kuivajätteiden lajittelu BIO- JA KUIVAJÄTTEIDEN LAJITTELU Bio- ja kuivajätteiden lajittelukin on eräänlainen joukkuelaji Uusi bio- ja kuivajätteiden lajitteluvelvoite on yleisesti ottaen opittu suhteellisen hyvin koti- ja maatalouksissa. Toki parannettaviakin asioita on vielä kosolti. Pulmallisimpia ovat isot mustat jätesäkit, joita vielä on käytetty, ja nk. suuret jätejakeet, joita ei ole pakattu muunvärisiin jätepusseihin. Pussittamaton kuivajäte on pulmallista ja epähygieenistä jätteiden optisen erottelulaitoksen hihnoilla. Mustat jätepussit ja irtotavara Biojätteet on osattu laittaa mustiin jätepusseihin, ja pussit on kyllä solmittu hyvin, mutta joidenkin mustien kahisevien jätepussien laatu on niin ohutta, että pussit ovat rikkoutuneet jätteiden kuljetuksessa tai kiinteistön jäteastiaan laitettujen pussittamattomien irtojätteiden vuoksi. Joissakin tapauksissa jätepusseihin on myös jäänyt ilmaa, joka on vaikuttanut pussien hajoamisiin. Pienimmissä yrityksissä olisi syytä lajitella jätteet huolellisemmin, sillä niiden jäteastiat tyhjennetään usein samalta ajoreitiltä kuin kotitalouksienkin jätteet. Optisella erottelulaitoksella pulmallisimpia on erityisesti kaikki pussittamaton jäte: pakkausnarut, ja vanteet, pahvit, muovikelmut, kanisterit, ämpärit, yms. muoviastiat, metallikappaleet, putket, johdot ja verkot vain joitakin mainitakseni. Varteenotettavia vinkkejä Hyödyntämiskelpoinen jäte; lasi, metalli ja paperi erikseen bio- ja kuivajätteistä. Tiivistä kuivajätepussiisi laitettavat pakkaukset ja purista pienemmäksi kaiken minkä voit, sullo esim. tarpeettomaan kukkaruukkuun pakkauspaperia tai muita kääreitä. Kompostoi puutarhajätteet. Muista, että suurin sallittu jätepussi, joka menee laitoskäsittelyyn, saa olla 75-litrainen ja painaa enintään 25 kiloa. Kiertokapulan kotisivuilta löytyy hyödyllistä tietoa jokapäiväisistä jäteasioista, ja maksutonta jäte- ja kompostointineuvontaa voi tilata jäteneuvojiltamme niin yritysten, yhdistysten, http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/biojatteet.htm (1 / 2)2.11.2004 13:37:17

Bio- ja kuivajätteiden lajittelu järjestöjen kuin myös taloyhtiöitten ja oppilaitoksien tilaisuuksiin. Joukkuelaji Mitä tunnollisemmin lajittelemme jätteemme, sitä vaivattomampaa on jatkokäsittely ja hyödyntäminen. Sanon, että jätteiden lajittelu on joukkuelaji, millä tarkoitan, että jokainen jätteentuottaja yksin ja me kaikki yhdessä voimme vaikuttaa ympäristömme hyvinvointiin, ja mitä vähemmän löytyy "jätelintsareita", sitä tasaisempina pysyvät meidän jokaisen maksamat jätetaksat, joita ei kuntien veromarkoilla kustanneta. Liisa Kankkunen, tiedottaja Kiertokapula Oy paluu sivun alkuun http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/biojatteet.htm (2 / 2)2.11.2004 13:37:17

Hausjärven jätelintsarit kuriin Hausjärven jätelintsarit kuriin Hausjärven kunta selvittää kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Uusien jätehuoltomääräysten tultua voimaan Hausjärven kunnan alueella 1.6.2000 Hausjärven kunnan tekninen toimiala on alkanut selvittää kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Erityisesti haja-asutusalueella sellaisia kiinteistöjä on. Tekninen toimiala tulee lähettämään näille kiinteistöille kirjeen, jossa kiinteistöt saavat kehotuksen liittyä pikaisesti järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Vapautusta voi hakea, jos perusteet täyttyvät Koko Hausjärven kunta on kuulunut järjestetyn jätteenkuljetuksen piirin vuoden 1994 alusta. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että jokaisen kunnan alueella sijaitsevan kiinteistön on täytynyt pääsääntöisesti liittyä järjestettyyn jätteenkuljetuksen sekä Oitin, Hikiän ja Ryttylän taajamissa että haja-asutusalueilla. Ympäristölautakunta on päättänyt niistä periaatteista, joilla vapautus järjestetystä jätteiden kuljetuksesta on voitu myöntää. Vapautusperiaatteet ovat olleet seuraavat: kiinteistöllä asuu yksi tai kaksi henkilöä, jätemäärä on vähäinen ja kiinteistöllä on omatoiminen jätteiden käsittely ja kompostointi useampi kiinteistö hankkii yhteisen jäteastian ja yksi näistä kiinteistöistä liittyy järjestettyyn jätteenkuljetuksen muiden kiinteistöjen hakiessa ympäristölautakunnalta vapautusta jätelain 10 3 momentin ehdot täyttyvät (hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai kuljetettavaa jätettä) Hausjärven kunnalla on voimassaoleva jätteiden kuljetussopimus Hausjärven Jätehuolto Oy:n kanssa. Liittyminen järjestettyyn jätteiden kuljetukseen käy soittamalla suoraan Hausjärven Jätehuolto Oy :öön, puh. 019-722 989. Jätteet on lajiteltava Tämän vuoden kesäkuun alusta alkaen Hausjärvellä on toteutettu uusien jätehuoltomääräysten mukaisesti jätteiden lajitteluvelvoitetta ja musta-vaaleapussijärjestelmää. Jätteiden tuottajan on uusien jätehuoltomääräysten mukaisesti huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että jätelajikkeet, joille kunnassa on järjestetty erilliskeräily, kootaan ja pidetään erillään toisistaan sekä muista jätteistä ja toimitetaan niille tarkoitettuihin vastaanottotai käsittelypaikkoihin. Uusien jätehuoltomääräysten mukaisesti asumisessa syntynyt sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava teollisuus-, palvelu- ja muun toiminnan bio- ja kuivajäte kuuluvat musta- vaaleapussijärjestelmään. Musta-vaaleapussijärjestelmään kuuluvat jätepussit tulee sulkea huolellisesti siten, että ne eivät pääse aukeamaan jätteiden keräyksen, kuljetuksen tai optisen erottelun aikana. Sekä bio- että kuivajätettä sisältävät muovipussit tulee sijoittaa kiinteistöllä kuljetusta varten samaan keräysastiaan Hausjärven kunnan uusia jätehuoltomääräyksiä on saatavilla kunnanviraston palvelupisteestä ja http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari2000/jatelints.htm (1 / 2)2.11.2004 13:37:17