Miten hallitus tukee yrittäjyyden edellytyksiä?

Uutiskirje 4/2011 Joulukuu 2011 Miten hallitus tukee yrittäjyyden edellytyksiä? Viimeaikainen taloustilanne on tuonut keskustelun yrittämisen edellytyksistä taas pinnalle. Kysymys liittyy poliittiseen päätöksentekoon, eikä tehtävä ole helppo vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 %, ja kasvua kertyi laajapohjaisesti. Vuoden 2011 alkupuolella kansantalouden kasvu jatkui. Luottamus heikentyi kesällä, ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä levisi nopeasti. Valtion talousarviossa vuodelle 2012 ennustettu kasvu on vain 1,8 %. Samanaikaisesti Suomi pyrkii saamaan julkisen talouden kestävälle pohjalle. Valtionvelka kasvaa vielä pitkään, mutta velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pyritään saamaan laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Keinoina ovat taloudellisen kasvun vauhdittaminen, työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen, kotimaisen kysynnän tukeminen, verotulojen lisääminen sekä kohdennetut menojäädytykset ja säästöt. Budjetissa säästötoimia käynnistetään reilulla miljardilla ja saman verran kerätään lisätuloja verotusta kiristämällä. Hallituskauden tärkeimmäksi tavoitteeksi nostetaan viennin lisääminen, kotimaisen jalostusarvon kasvattaminen ja lisäarvon luonti, joilla luodaan uutta kasvua ja lisää työpaikkoja sekä hyödynnetään suomalaisten korkea koulutustaso nykyistä paremmin. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen. Osa toimista heikennystä Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2012 yhteisöverokantaa lasketaan yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta samanaikaisesti osinkojen verotusta kiristetään alentamalla verovapaan osingon ylärajaa huomattavasti. Pääomatulojen verokanta korotetaan 30 prosenttiin, ja vero muutetaan osin progressiiviseksi. Työn verotusta ei kiristetä, vaan painopiste siirretään välillisiin veroihin. Kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään osoittamalla tutkimusinfrastruktuurin parantamiseen 8,5 milj. euroa sekä ns. vihreän talouden vahvistamiseen 8,5 milj. euroa. Samanaikaisesti TEKESin valtuuksia tukea yritysten investointeja vähennetään 48,9 milj. euroa. Finnvera Oyj:n riskinottokykyä sanotaan vahvistettavan osoittamalla korkotukilainavaltuuksiksi 263 milj. euroa. Summa on kuitenkin täsmälleen sama, mikä se oli vuoden 2011 talousarviossa. Tässä on lueteltu vain osa toimenpiteistä, mutta niistä suurin osa heikentää yrittämisen edellytyksiä. Merkittävimpänä huononnuksena pidän omistajayrittäjän yrityksestään nostaman osingon verotuksen kiristymistä. Itse olisin toivonut päättäjiltä rohkeampia toimia yrittäjyyden edellytysten parantamisessa. Vuoden 2011 lähestyessä loppuaan kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivon, että yhteistyömme jatkuu hedelmällisenä myös tulevaisuudessa. Grant Thorntonin yhtenä perusperiaatteena on toimia asiakaslähtöisesti lainsäädännön vaatimukset huomioon ottaen, ja tulemme lähiaikoina suorittamaan tähän liittyvän kohdennetun asiakastyytyväisyystutkimuksen. Kalle Kotka Partner, KHT

Jonni Leporanta, Partner, KHT Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta Vaikka nykyinen osakeyhtiölaki on ollut voimassa jo yli viisi vuotta, moni SVOPrahastoon liittyvä kirjanpito-, yhtiöoikeusja veroasia herättää edelleen kysymyksiä. Seuraavassa esitetään osakeyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon eli SVOP-rahastoon liittyviä kirjanpito-, yhtiöoikeus- ja veroasioita. Teemaan liittyy toki paljon muutakin problematiikkaa jota ei tässä lyhyessä kirjoituksessa ole mahdollista käsitellä. Vuodesta 2006 voimassa ollut osakeyhtiölaki määrittelee osakeyhtiön sidotun ja vapaan oman pääoman seuraavasti: Sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Vapaata omaa pääomaa ovat kaikki muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto. Merkittäviä uudistuksia vanhaan osakeyhtiölakiin verrattuna oli ylikurssirahaston poistuminen sidotusta pääomasta ja erillisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston ilmestyminen vapaaseen omaan pääomaan. Vaikka nykyinen osakeyhtiölaki on ollut voimassa jo yli viisi vuotta, moni SVOP-rahastoon liittyvä kirjanpito-, yhtiöoikeus- ja veroasia herättää edelleen kysymyksiä, ja joskus alan asiantuntijoillakin on eri näkemyksiä säännösten tulkinnasta. SVOP-rahastoon merkittäviä eriä voi syntyä esimerkiksi yhtiön perustamisen, uusmerkinnän, vastikkeettoman sijoituksen, yritysjärjestelyjen (mm. sulautuminen tai osakevaihto), velan muuntamisen SVOP-sijoitukseksi yhtey dessä tai vaikkapa siirtona kertyneistä voittovaroista. Kirjanpitolainsäädännön puolella ei tällä hetkellä ole merkittävästi yksityiskohtaisia säännöksiä SVOP-rahastosta. SVOPrahaston laajat käyttömahdollisuudet huomioiden voisi olla perusteltua sisällyttää kirjanpitoasetukseen säännökset rahaston riittävästä seurannasta (esim. reskontra) ja tarpeelliset liitetietovaatimukset rahaston sisällöstä. Hyödyllistä informaatiota ja kirjanpitolain oikeat ja riittävät tiedot -vaatimuksen mukaista olisi mielestäni yksityiskohtainen erittely SVOP-rahaston sisällöstä liitetiedoissa eikä pelkästään viimeksi päättyneen tilikauden lisäysten ja vähennysten listaaminen. Vaikeita kysymyksiä yhtiöoikeuden näkökulmasta Seurannan ja riittävän tilinpäätösinformaation antamisen lisäksi SVOPrahastoon liittyy yhtiöoikeuden näkökulmasta vaikeita kysymyksiä. Kun aikoinaan osakeyhtiön oman pääoman erät muodostuivat osakkaiden tekemistä sijoituksista ja yhtiön kumulatiivisesta voitosta (tai tappiosta), voi nykyään osakeyhtiön oman pääoman SVOPrahastoon sisältyä myös ulkopuolisen tekemiä sijoituksia. Tämänkaltaisten sijoitusten kannalta ongelmalliseksi voi muodostua esimerkiksi se, että lähtökohtaisesti yhtiön vapaa oma pääoma (maksukyky huomioiden), mukaan lukien SVOPrahaston sisältö, voidaan lähtökohtaisesti jakaa osinkona yhtiön omistajille. Merkittäessä eriä SVOP-rahastoon on asia dokumentoitava mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja selkeästi ja erät hyväksytettävä yhtiökokouksessa osakkaiden kesken. Osinkoa vai pääoman palautusta? Verotuksen osalta ongelmallista voi olla SVOP-rahastosta jaettujen varojen luokittelu osingonjaoksi tai pääoman palautukseksi. Verohallinnon ohjeessa vuodelta 2007 todetaan, että kun yhtiö jakaa varoja vapaan oman pääoman rahastosta, yhtiön tulee erikseen selvittää, onko kysymyksessä voittovarojen jakaminen vai pääoman palauttaminen. Ellei riittävän luotettavasti voida selvittää, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetut varat ovat luonteeltaan pääomapalautusta, varojen jakoon sovelletaan verotuksessa osinkoa koskevia säännöksiä. Verotuksenkin kannalta on siis syytä kinnittää huomiota edellä mainittuun riittävään dokumentointiin. Verokohtelun voi varmistaa hakemalla ennakkotietoa veroviranomaiselta. Uutiskirje

Marko Vehniä, Partner, KHT Hallituksen verolinjaus ja hallituksen antamat esitykset Hallitus on lokakuussa antanut eduskunnalle esitykset 50/2011 ja 77/2011, jotka liittyvät hallituksen talousarvioesitykseen sekä hallitusohjelman verolinjausten toteuttamiseen. Ne sisältävät mm. seuraavat muutosesitykset: Pääomaverokantaa korotetaan 30 %:iin (nyt 28 %). Pääomatuloverojen verotus muuttuu progressiiviseksi siten, että 50 000 euron ylittävältä osalta verokanta nousee 32 %:iin. Yhteisövero alennetaan vuoden 2012 alusta 25 %:iin (nyt 26 %). Lisäksi tupo-neuvottelujen ns. raamisopimuksen toteutuessa yhteisövero voidaan alentaa 24,5 %. (Tästä ei ole vielä annettu hallituksen esitystä, mutta hallituksella on tästä ehdollinen päätös.) Listautumattoman yhtiön osingon verovapaa pääomatulo-osuus alenee 60 000 euroon (nyt 90 000 ). Perintö- ja lahjaverolakiin otetaan käyttöön ensimmäiseen veroluokkaan lisättäväksi uusi neljäs porras yli 200 000 euron perinnöille ja lahjoille. Uuden portaan ylittävään perinnön ja lahjan osaan sovellettaisiin 16 %:n verokantaa. Nykyisin ylin verokanta on 13 %. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 2 000 euroon (nyt 3 000 euroa) ja vähennysoikeus arvonlisäverollisesta työlaskusta alenee 45 %:iin (nyt 60 %). Asuntovelan korkovähennystä leikataan portaittain. Vuonna 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna 2013 vähennettävien korkojen määrä on 80 % ja vuonna 2014 vähennyskelpoista maksetuista koroista on 75 %. Tulonhankkimislainan korkovähennyksiin ei ole ehdotettu muutoksia. Korkotulojen lähdevero korotetaan 30 %:iin (nyt 28 %). Suomesta ulkomaille maksettaviin pääomatuloihin sovellettavaa pääomatuloveroa (lähdeveroa) korotetaan 30 %:iin ja 50 000 euron ylittävältä osin 32 %:iin (nyt 28 %). Hallituksen verolinjaukseen sisältyvät muut merkittävät seikat Hallitusohjelmassa on esitetty myös useita tuloverotukseen liittyviä seikkoja, joiden toteuttamista tullaan selvittämään ja jotka voivat toteutua vuosien 2012 2013 aikana. Hallituksen verolinjaus sisältää mm. seuraavia selvitettäviä seikkoja: Korkojen vähennyskelpoisuuden rajoitus elinkeinoverotuksessa tietyissä erityistilanteissa. T&k-verovähennyksen tai kasvuyrittäjyyskannustimien toteuttamismahdollisuuksien selvitys. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan selvitys on tarkoitus tehdä 31.5.2012 mennessä ja tähän liittyvät päätökset on tarkoitus tehdä syksyn 2012 budjettiriihessä siten, että vähennys otetaan käyttöön 1.1.2013. Elinkeinoverotusta pyritään uudistamaan erillisen selvityksen perusteella, jossa kartoitetaan mm. konserniverojärjestelmän uudistaminen, tulolähdejaon poistamisen mahdollisuudet, yritysten tappiontasausjärjestelmän laajentaminen, vähennysten käyttömahdollisuudet ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen jatkotarve. Uutiskirje

Jani Vainio, Vesi-Vasa Oy Kovassa kilpailussa auttaa joustavuus ja halu satsata siihen, mihin uskoo Vesi-Vasa Oy on johtava raumalainen lämpö-, vesi- ja ilmastointialan yritys. Yritys on saavuttanut asemansa panostamalla täyteen palveluun ja vastaamalla asiakaskunnan haasteisiin. Vaikka Rauman seutu onkin pärjännyt keskimääräistä paremmin kriiseissä, alan kilpailu on kovaa. Vesi-Vasalla tulee parin vuoden päästä jo 30 toimintavuotta täyteen. Yrityksen perusti vuonna 1984 Jouni Vainio kaverinsa kanssa, ja yrityksen nimi johdettiin perustajien sukunimien alkukirjaimista. Oman yrityksen perustaminen tuntui heistä aikoinaan parhaalta vaihtoehdolta, kun työpaikan yrityskauppa antoi siihen hyvät mahdollisuudet. Raumalainen perheyritys 2000-luvun alussa Vesi-Vasa siirtyi kokonaan Vainion suvun hallintaan, kun toinen perustajista luopui osuudestaan ja Jani Vainio tuli mukaan omistajaksi isänsä rinnalle. Jouni Vainio toimii edelleen yrityksessä toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Jani Vainio tekee töitä työpäällikön tittelillä, hänen äitinsä toimii konttorissa ja vaimonsa palkanlaskijana, joten kyseessä on oikea perheyritys. Noin neljäkymmentä prosenttia toiminnastamme on urakointia, ja toinen neljäkymmentä prosenttia tulee huollosta ja asennuksesta, joka suuntautuu sekä teollisuuteen, kiinteistöihin että yksityisiin putkitöihin, Jani Vainio kertoo toiminnan jakautumisesta. Noin viidenneksen toiminnasta kattaa myymälätoiminta. Vesi-Vasan myymälä Rauman Papinhaankadulla tarjoaa muun muassa Rauman seudun laajimman kylpyhuonenäyttelyn, esittelee kalustevalmistajien uusimmat tyylit ja tarjoaa LVI-tarvikkeet pienremontista uudisrakentamiseen. Myymälä kuuluu Hanakat-ketjuun. Vaativat asiakkaat heijastuvat koko toimintaan Vesi-Vasan henkilökuntaan kuuluu kolmisenkymmentä asentajaa sekä toistakymmentä henkeä toimistossa ja myymälässä, ja ajankohdasta riippuen vahvuutta lisätään tarpeen mukaan. Yritys palvelee Rauman aluetta, jossa isoja asiakkaita ovat Olkiluodon ydinvoimala, paperiteollisuus ja telakkateollisuus. Vesi-Vasalla on Rauman myymälän ja varaston lisäksi Olkiluodossa varikko, jossa on valmistustiloja, varasto ja toimisto. Kuningasajatuksemme on alusta saakka ollut olla täyden palvelun lvi-talo. Emme ole karttaneet mitään haasteita, vaan olemme pitäneet pelikentän avoimena, Jani Vainio valottaa yrityksen menestyksen lähtökohtia. Periaatteenamme on ollut satsata pitkäjänteisesti ja tosissaan siihen, mihin olemme lähteneet mukaan. Tätä on tarvittu vaativien asiakkaiden kuten Olkiluodon palvelemisessa. On ymmärrettävä asiakkaan laatuajattelu ja panostettava sen mukaan, mikä heijastuu koko toimintaan. Joustava keskikokoinen vai väliinputoaja? Rauman seudulla rakentaminen on jatkunut melko vilkkaana viime vuosina, eikä alue ole kärsinyt yhtä paljon kriiseistä kuin monet muut seudut. Täällä on mittava telakka- ja paperiteollisuus, Olkiluotoa rakennetaan, on Posivan onkalo ynnä muuta teollista toimintaa. Töitä on siis riittänyt. Kilpailu on silti aina kovaa, koska kilpailijoitamme ovat sekä paikalliset pienemmät yritykset että valtakunnalliset isot. Siinä mielessä on vaara väliin putoamisesta. Koko maan mittakaavassa olemme pieni taistelemaan isoista asiakkaista. Yritys on kooltaan Rauman alueelle melko suuri, mutta pieni laajentamaan toimintaansa valtakunnalliseksi. Olkiluodon töissä luodut yhteistyösuhteet ranskalaisten ja saksalaisten yritysten kanssa saavat miettimään kansainvälistymistä, mutta se on Jani Vainion mukaan vielä harkinta-asteella. Vesi-Vasa Oy www.vesi-vasa.fi Vuonna 1984 perustettu lämpö-, vesi- ja ilmastointialan perheyritys Henkilöstön määrä 40 50 Toimintalinjat: teollisuusputkistot, talotekniikka, LVI-huolto ja myymälätoiminta Liikevaihto noin 5 miljoonaa euroa

Tulevaisuus laadussa ja hyvässä henkilökunnassa Vesi-Vasan tulevaisuutta turvaa osaava henkilökunta, joka ymmärtää laadun merkityksen. Myös yhteistyösuhteet ovat kunnossa. Henkilökuntaa tarvitaan, kun kaiken olisi tapahduttava aina vain entistä nopeammin. Mutta miten paljon uskaltaa laajentaa, kun epävarmuutta on kuitenkin niin paljon ilmassa? Jani Vainio pohtii tulevaisuuden näkymiä. Kuitenkin tilanteemme on nyt hyvä, kun olemme saaneet viime vuosina rekrytoitua nuorta henkilökuntaa. Vahvuuksiamme on sekin, että olemme onnistuneet luomaan ja pitämään yllä pitkiä liikesuhteita. Lisäksi olemme onnistuneet hankkimaan hyvät verkostot samalla alalla toimivien yritysten kanssa niin, että toimintamme täydentävät toisiaan. Yhteistyössä saamme uusia kontakteja ja pystymme entistäkin paremmin palvelemaan asiakkaitamme. Tilintarkastajan henkilökohtainen apu tärkeää Grant Thorntonin Kaarina Pyydönniemi on toiminut Vesi- Vasan tilintarkastajana jo useiden vuosien ajan. Jani Vainio on tyytyväinen kokonaisvaltaiseen apuun, jota hän ja hänen yrityksensä saavat tilintarkastajalta. Tapasin Kaarina Pyydönniemen tilaisuudessa, jossa hän koulutti kirjanpidosta. Siitä alkoi yhteistyömme, ja hän on ollut tukemassa minua, vaimoani ja koko toimiston väkeä tilintarkastuksen lisäksi kouluttaen, neuvoen ja opastaen. Yhteistyömme on laajaa, koska henkilökohtaisen kosketuksen kautta saamme turvallisesti tukea myös erityistilanteissa. Meillä on ollut muun muassa sukupolvenvaihdokseen ja yrityskauppoihin liittyviä asioita, ja on ollut hyvä, että on ollut rinnalla ihminen, joka tuntee tilanteet. Myös koulutuksessa Kaarinan apu on ollut tärkeää. Jos emme ymmärrä jotakin asiaa, Kaarina saa meidät ymmärtämään. Hänen opetuksensa uppoaa, oli kyse sitten kirjanpidosta, veroasioista tai muista vastaavista. Toivottavasti aina riittää putkitöitä Vesi-Vasan kaltaisen täyden palvelun LVI-liikkeen tulevaisuuteen vaikuttavat eniten rakentaminen ja remontointi sekä teollisuuden investoinnit. Tätä kautta myös maailmantalous vaikuttaa liiketoimintaan. Tämä on työtä, jota on aina tehtävä. Jos rakentaminen hiipuu, korjaamista riittää, Jani Vainio pohtii toimialansa näkymiä. Pienehkönä, joustavana yrityksenä meidän on helpompi reagoida tilanteisiin kuin isojen yritysten. Emme aseta toiminnallemme tiukkoja raameja vaan teemme sitä, mitä asiakkaamme tarvitsevat. Tämä talvi näyttää hyvältä, vaikka talvet ovat alallamme yleensä hiljaisempia. Yleinen tilanne vaikuttaa meihinkin, mutta olemme toiveikkaita. Kevät on aina uusi alku, joten näkymät ovat hyvät ainakin ensi syksyyn saakka. Toivotaan, että alue säästyy edelleen isommilta työpaikkojen menetyksiltä, Jani Vainio aprikoi tulevaisuuden näkymiä niin kauas, kuin nykypäivänä voi nähdä.

M - Itella Oyj Lokakuinen Grant Thorntonin syysseminaari keräsi Tampere-taloon runsaasti osallistujia. Paikalla oli myös asianajaja Lassi Kettula esitelmöimässä aiheesta osakeyhtiö ja varojen jako huomioiden erityisesti kovenantit, konsernitili ja lainat emoyhtiölle. Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2012! God jul och gott nytt år 2012! Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta! Vi tackar våra kunder och samarbetspartners för det gångna året! Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on lähes 60 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja. 2011 Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL 18 00271 Helsinki Puhelin (09) 512 3330 www.gtfinland.com 2011 Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie 26 33100 Tampere Puhelin 020 794 0480 Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E 28100 Pori Puhelin 0500 320 677 Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio 1 3 20100 Turku Puhelin 040 502 3423 Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu 5 7 24100 Salo