ERASMUSVAIHTO RAPORTTI Universität Karlsruhe, Saksa Winter Semester 2008/09 epietari@cc.hut.fi Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma
Ajatus vaihtoon hakemisesta Ajatus vaihtoon lähtemisestä syntyi hiljalleen. Suuri merkitys oli kavereilta ja puolitutuilta kuullut kokemukset vaihto opiskelusta. Usean ihmisen kokemuksista kuultuani huomasin yhden saman piirteen jokaisen kertomuksessa; kaikilla oli ollut vaihdossa erittäin hauskaa ja monet olivat oppineet paljon uusia asioita itsestään ja sekä kohdemaan että suomalaisesta kulttuureista. Päätettyäni lähteä vaihtoon oli kohdemaan valinta helppo. Kymmenen vuoden saksankielen opinnot tulisi nyt hyödyntää ja lähteä Saksaan vaihtoon. Olisihan se tyhmää nähdä kauhea vaiva uuden kielen opettelemisessa, jos ei sitä koskaan pääsisi käyttämään. Toisaalta Saksa kiinnosti muutenkin. Saksa on Euroopan unionin suurin talous ja suuri vaikuttaja koko Euroopan alueella. Muutenkin halusin käydä katsomassa pitävätkö ennakkokäsitykseni saksalaisista paikkansa. Yliopiston valitseminen olikin sitten hiukan vaikeampaa. Ensiksi katsoin kansainvälisten opiskelujen Internet sivuilta oman koulutusohjelmani vaihtokohteet, joita Saksassa oli muutamia. Loppujen lopuksi päädyin Karlsruheen aika heppoisin perustein. Huippuarvostelut yliopistosta, Bundesliga joukkue sekä eteläinen sijainti ratkaisivat lopulta vaihtokohteen. Olin harkinnut myös Kasselin teknistä yliopistoa, mutta luovuin ajatuksesta, kun minulle näytettiin vertailua saksalaisista yliopistoista, jossa Kassel oli huonoimpien ja Karlsruhe parhaimpien joukossa. Totta kai myös yliopiston kurssitarjonnalla oli merkitystä, vaikkakin lopulta Saksassa päädyin sitten aivan erilaisiin kursseihin mitä olin Suomessa katsonut. Itse suosittelisin näin jälkeenpäin ajateltuna kaikkia vaihtoon lähteviä miettimään tarkasti mitä vaihtoopiskelultaan haluaa. Mielestäni Erasmus vaihdossa tärkeintä on uusiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen, ei koulun käynti. Totta kai se on ihan positiivista, jos voi opiskella itseä kiinnostavia kursseja, joita ei välttämättä edes kotiyliopistossa ole tarjolla. Esimerkiksi vaikka Karlsruhen teknillinen yliopisto on ainakin tietyillä sektoreilla ehkä jopa Saksan paras teknillinen yliopisto, niin itse kaupunki osoittautui aika tylsäksi kaupungiksi talvella. Kaupungin yöelämä oli esimerkiksi Helsinkiin verrattuna tosi hiljaista. Puolen vuoden vaihdossa ei kaupungin tylsyys onneksi kuitenkaan ollut niin merkittävää, kyllä tekemistä aina riitti. Tämän takasi muun muassa suuri määrä uusia kavereita ja uusi ympäristö. Olisi kuitenkin ollut huomattavasti mielenkiintoisempaa olla vaikkapa Berliinissä vaihdossa, jossa aina voi löytää jotain uutta ja erikoista. Vaihtoon hakeminen Erasmus vaihtoon oli helppo hakea. Vaikeinta vaihtoon hakemisessa oli kohdeyliopiston valinta ja kurssien etsiminen. Netistä kyllä löytyi kaikki tarvittava tieto niin ulkomaan yliopistoon tarvittavista kuin TKK:lla täytettävistä lomakkeista, vaikka välillä saksalaisten yliopistojen sivujen ymmärtämisessä olikin pieniä vaikeuksia. TKK:n Kansainvälisten opiskelupalvelujen kotisivuilta löytyi hyvät ohjeet kaikkeen, kuten Kelalle ilmoitettavista asioista, stipendin hakemisesta, vaadittavan kielikokeen tekemisestä ja muista käytännön asioista. Karlsruhe ja opinnot Vaihto opiskelijoiden perehdytys alkoi paikanpäällä jo kuukautta ennen varsinaisten luentojen alkamista. Alussa oli järjestetty kaikenlaista kivaa toimintaa: tutustuttiin muihin vaihto opiskelijoihin, Karlsruhen kaupunkiin, lähialueisiin ja badenilaiseen kulttuuriin sekä järjestettiin bileitä ja muuta aktiviteettia. Pari viikkoa ennen luentojen alkua järjestettiin myös neljän opintopisteen intensiivinen saksankielen kurssi, jossa jaettiin opiskelijat tasoryhmiin tasokokeiden perusteella.
Suomessa olin siis jo valinnut kurssit, joita tulisin Saksassa suorittamaan. Olin tosin jo Suomessa kansainvälisten opintojen ohjaajilta kuullut, että kursseja saisi vaihdella vapaasti vielä paikan päällä. Täytyy sanoa, että kurssivalikoima menikin sitten lähes täydelliseen remonttiin. Kurssien todellisista sisällöistä ja luonteista oli vaikea saada selkoa kotimaassa, joten jonkinlaisia muutoksia suunnitelmiin oli odotettavissa. Luentojen alettua kävin katsomassa useilla eri luennoilla ja lopulliset opinnot Saksassa hahmottuivat pikkuhiljaa. Luentojen alusta taisi olla jo kuukausi ennen kuin tiesin varmasti, mitä kursseja kävisin. Loppujen lopuksi vaihdoin neljä kurssia kuudesta. Yliopisto ei ollut kaikkien hyviin arvosteluihin verrattuna mitenkään niin ihmeellinen. TKK:lla on enemmän tietokoneluokkia (Karlsruhessa periaatteessa vain yhdessä rakennuksessa), helpompi ilmoittautuminen kursseille (ei onnistu netissä) ja muutenkin homma sujuu jouhevammin. Kaikki käymäni kurssit perustuivat vain luentoihin ja kurssimateriaaliin, eikä harjoitustöitä tai läsnäolopakkoa ollut. Vielä ainakin 2009 vuonna kaikki yliopistolla oli hyvin byrokraattista ja suhteellisen vanhanaikaista. Kampusalue oli aika ruma joitain vanhoja rakennuksia lukuun ottamatta. Professorit olivat kylläkin mukavia, eikä minkäänlaisia ongelmia ollut tenttimisen tai minkään muunkaan suhteen. Suullisiin tentteihin tulee varautua, sillä niitä on suurin osa. Suullisissa tenteissä on hyvät ja huonot puolensa, mutta minun mielestäni ne ovat kirjallisia tenttejä parempia. Kannattaa tosin valmistautua tentteihin hyvin, sillä miettimisaikaa ei koetilanteessa paljoa anneta, vaikka muuten tenttitilaisuus onkin suhteellisen rento. Myös suullisiin tentteihin löytyy vanhojen tenttien kysymyksiä, joita kannatta kysyä oman opintosuunnan killalta. Vanhojen tenttien lukemista suosittelen lämpimästi. Tenttien taso ei mielestäni ollut Saksassa mitenkään kova suhteessa Suomeen, mutta siellä suhtaudutaan arvosanoihin ja tentteihin mielestäni paljon vakavammin. Saksassa opiskelijat kilpailevat enemmän arvosanoista suomalaisiin verrattuna ja opiskelijat lukevat tentteihin enemmän. Yliopistolla on hyvä ja laaja urheilutarjonta, mutta urheiluryhmiin tulee ilmoittautua ajoissa. Itse en ilmoittautunut ajoissa ja lopulta lähes kaikki muut lajit olivat täynnä punttisalia lukuun ottamatta. Myös kielikursseja on monipuolisesti, mutta niihin tulee myös ilmoittautua lähes heti kun kurssien ilmoittautuminen alkaa. Kielivaikeudet Opiskeleminen vieraalla kielellä on tietysti aina aluksi vaikeaa. Luennoilla tuskastui helposti, kun kymmenen vuoden kielen opintojen jälkeenkin oli vaikeaa pysyä perillä, mistä luennolla puhutaan. Tämän lisäksi saksalaista kirjallisuutta lukiessa piti jatkuvasti käyttää (netti)sanakirjaa, jotta pystyi kunnolla sisäistämään lukemansa (kannattaa muuten käyttää luotettavaa sanakirjaa, sillä huonommissa saattaa olla käännökset mitä sattuu). Onneksi lähes kaikki vaihtarit puhuivat mieluummin saksaa kuin englantia, joten kielen oppiminen oli näin nopeampaa. Aikaa myöten puhuminen, kuunteleminen ja lukeminen paranivat, vaikka aina ei usko meinannutkaan riittää. Sen voin kyllä luvata, että ulkomailla pidempään asuessa tulee useasti suomenkieltä ikävä. Aluksi kannattaa unohtaa täydelliset kielirakenteet ja yrittää vain tulla ymmärretyksi, kyllä se kielioppi tarttuu itsestään aikaa myöten. Toki kannattaa aina kiinnittää huomiota kielioppiasioihin, mutta pelkästään kirjoja lukemalla tuskin kukaan on koskaan mitään kieltä oppinut; mitä enemmän puhut, sen paremmin opit. Täytyy vielä kuitenkin todeta, että aluksi saksan puhuminen oli todella väsyttävää puuhaa ja oli todella vaikeata ilmaista itseä niin kuin olisi halunnut. Suomessa on tottunut ilmaisemaan itseään tiettyjä vivahteita käyttäen, joka vieraalla kielellä on todella vaikeaa. Kämppä ja muut järjestelyt Asunnon sain jo Suomessa ollessani, joskin minulla kävi pikkaisen tuuri. Jätin asuntohakemuksen kahdelle Saksan suositulle nettisivulle (www.wg gesucht.de & www.studenten wg.de), joista toisesta sitten
Karlsruhessa silloin opiskellut suomalainen tyttö luki ilmoitukseni. Olin hieman yllättynyt saadessani vastauksen suomeksi. Karlsruheen olisi voinut kyllä mennä ilman etukäteen hankittua asuntoakin, mutta silloin olisi pitänyt asua alkuaika suhteellisen kalliissa nuorisohostellissa. Yliopistolla oli aika nihkeästi asuntoja, varsinkin syksyllä. Karlsruhessa on pari isompaa opiskelija asuntolakeskustakin (esim. HaDiKo), mutta niihin, tai ainakin HaDiKoon, hakeminen on astetta hankalampaa (haastattelu yms.). Kämppä on kyllä helpompi saada paikan päältä kuin Suomesta käsin. Yleensä ympäri kaupunkia sijaitseviin soluihin haettaessa tulee käydä paikan päällä tutustumassa asuntoon ja muihin asunnon asukkaisiin. Yleensä kämpän hankkiminen vaatii aktiivisuutta ja käymistä useammassa kohteessa. Esimerkiksi minun kanssani samaan aikaan TKK:lta vaihtoon tullut opiskelija, Arttu, asui meillä ensimmäiset pari viikkoa, jona aikana hän kävi useammassa ns. wg:ssä (Wohngeheim eli soluasunto) katsomassa, ennen kuin sopiva löytyi. Useammassa paikassa käyminen myös kannattaa, koska silloin voi löytää asunnon, joka on kiva ja jossa on myös kivat asukkaat. Muihin järjestelyihin kuuluu (maahan)muuttoilmoituksen tekeminen paikalliseen maistraattiin, kännykkä liittymän hankinta, koululle ilmoittautuminen ja mahdollinen pankkitilin avaaminen. Periaatteessa nämä kaikki tehtiin porukalla yhtä aikaa tutoreiden opastamana. Ainoa asia, joka piti tehdä itse, oli kännykkäliittymän hankinta. Saksassa suosittelen käyttämään prepaid liittymiä, jotka toimivat ihan hyvin. Niitäkin on sitten eritasoisia, jotkut toimivat hyvin ja joillakin on vaikeuksia saada yhteyttä mistä tahansa sisätiloista. Karlsruhe kaupunkina Karlsruhe on aika pieni kaupunki, ainakin Helsinkiin verrattuna. Kaupungista löytyy pari kauppakeskusta ja yksi kauppakatu. Baareja ja klubeja on jonkin verran, mutta ainakin talvella niissä oli suhteellisen hiljaista, myös viikonloppuisin (poislukien pari opiskelijoiden suosimaa baaria). Keskusta alue on jakaantunut noin kolmeen osaan, Südstadtiin, Weststadtiin ja Oststadtiin. Südstadt erottuu selvästi muista kaupunginosista. Siellä on ahtaammat kadut, enemmän maahanmuuttajia ja intiimimpi tunnelma. Itse ainakin tykkäsin Südstadtista eniten. Toisaalta Südstadtissa on huonokuntoisimmat asunnot. Kaupungissa on toimiva julkinen liikenne, mutta pyörällä pääsee myös kaikkialle nopeasti. Koko keskustaalueen läpi polkeminen ei vie montaakaan minuuttia. Kaupunki on myös säteettäisen rakenteensa vuoksi helppo sisäistää. Loppujen lopuksi Karlsruhe on nopeasti nähty, joten suosittelen tekemään reissuja muualle Saksaan ja muihin lähimaihin. Matkoja voi tehdä helposti junalla ja myös auton vuokraaminen on suhteellisen halpaa, varsinkin isommalla porukalla. Karlsruhessa vasta todella ymmärsin, kuinka syrjässä Suomi oikein onkaan muihin Euroopan maihin verrattuna. Karlsruhen lähellä esimerkiksi Heidelberg ja etelässä sijaitseva punahilkkasadun miljöötä muistuttava Schwarzwald ovat varmasti näkemisen arvoisia. Jyrkästi kumpuilevan Schwarzwaldin uumenista löytyy viehättäviä pikku kyliä, joita kannattaa käydä katsomassa. Suuria kaupunkeja Karlsruhen lähellä ovat mm. Stuttgart, Freiburg, Frankfurt ja Ranskassa Strassbourg. Pariisiin pääsee pikajunalla kolmessa tunnissa. Karlsruhe on Helsinkiin nähden halpa kaupunki. Hintataso on toisaalta Saksassa muutenkin paljon alhaisempi. Kaupassa käydessä yllättyy joka kerta halpoja hintoja. Kaikki elintarvikkeet ovat periaatteessa huomattavasti halvempia. Eritoten kannustan juomaan Saksassa vehnäolutta, hintaero Suomeen nähden on valtava. Asuminen keskustassakin on selvästi halvempaa kuin Helsingissa, noin 200 300 e/kk riippuen sijainnista ja asunnon kunnosta.
Loppusanat Kerrottavaa vaihto opiskelusta Karlsruhessa olisi ollut vielä ainakin parin novellin verran, mutta jääköön tällä kertaa tähän. Kivointa vaihdossa oli oppia ja nähdä paljon uusia asioita, joiden olemassaolosta ei ollut ennen reissua tietoakaan. Se on juuri matkailun jännitys, ikinä ei tiedä mitä edestään löytää. Vaihtoopiskelusta jäi paljon hyviä muistoja ja kavereita ympäri maapalloa. Mielestäni vaihto opiskelun aikana tärkeintä on kokemuksien ja uusien ystävien hankkiminen sekä muista kulttuureista oppiminen. Omassa asunnossa löhöäminen ja pelkkä kurssikirjoihin tuijottelu tulee unohtaa ja tehdä omasta vaihtoopiskelukokemuksesta unohtumaton (noin niiku positiivisessa mielessä).