EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

Samankaltaiset tiedostot
Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Lämpö- eli termokemiaa

Lukion kemian OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Epione Valmennus Ensimmäinen painos. ISBN Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Biomolekyylit ja biomeerit

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Kemian opiskelun avuksi

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Kemia. Opetuksen tavoitteet

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

Avaruus- eli stereoisomeria

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Avaruus- eli stereoisomeria

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Kemian koe ylioppilastutkinnossa MMO

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

ESIPUHE JA KÄYTTÖOHJEET...

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta :49

Reaktiot ja tasapaino

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

Reaktiot ja tasapaino

Kondensaatio ja hydrolyysi

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

13. Biomolekyylit. 1. Hiilihydraatit

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

Orgaanista kemiaa. Yhdistetyypit ja nimeäminen

Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi.

Fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailu lukiolaisille

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria

KE Orgaaninen kemia 1

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

VESI JA VESILIUOKSET

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2019

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

Lataa Kemian laskut laboratoriossa - Pekka O. Lehtonen. Lataa

Kurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit

KEMIA lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

sulfonihappoihin fenoleihin aldehydeihin amiineihin

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

MAOL & LUMA - Kemian LOPS2016 tilaisuus

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

KE2 Kemian mikromaailma

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Transkriptio:

EPIONEN Kemia 2015 1

Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin. 2

Sisällysluettelo ESIPUHE JA KÄYTTÖOHJE... 5 1 KEMIAN PERUSTEET... 6 1.1 ALKUAINEET JA ATOMIN RAKENNE... 6 1.2 JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JA SEN KÄYTTÖ... 8 1.3 LASKUISTA JA ALKUAINETAULUKOSTA... 10 1.4 KEMIALLISTEN TYÖKALUJEN KÄYTTÖ... 13 1.5 METALLIT JA EPÄMETALLIT... 14 1.5.1 Metallit... 14 1.5.2 Epämetallit... 15 1.6 PUHTAAT AINEET JA SEOKSET... 17 1.6.1 Seosten erotusmenetelmiä... 18 1.6.2 Seosten pitoisuuden ilmoittaminen... 19 1.6.3 Liuosten valmistaminen ja laimentaminen... 20 1.7 YHDISTEEN KAAVAN MÄÄRITTÄMINEN... 21 1.8 YHDISTEIDEN KUVAAMINEN... 21 1.9 RAKENNEKAAVAT JA NIIDEN EROT... 23 1.10 ISOMERIA JA KIRAALISUUS... 25 1.11 ORBITAALIT... 28 1.12 KOVALENTTISET SIDOKSET... 29 1.13 HIILEN HYBRIDIORBITAALIT SEKÄ SIGMA- JA PII-SIDOKSET... 30 1.14 OSITTAISVARAUKSET JA VETYSIDOKSET... 33 1.15 IONISIDOKSET JA KIDEHILA... 35 1.16 HEIKOT DISPERSIOVOIMAT... 35 1.17 KOORDINAATIOSIDOS, KOMPLEKSIYHDISTEET JA KELAATIT... 36 1.18 KEMIALLINEN REAKTIO... 38 1.18.1 Kemiallisen reaktion tasapainotus erityistapauksia... 38 1.18.2 Reaktiosarjat... 39 1.18.3 Seosten reaktiot... 39 1.18.4 Tasapainovakio... 40 1.19 KEMIALLINEN TASAPAINO... 41 1.19.1 Hapettuminen ja pelkistyminen... 42 1.19.2 Hapettumis-pelkistymisreaktioiden tasapainotus... 42 1.20 METALLIEN JÄNNITESARJA JA NORMAALIPOTENTIAALITAULUKKO... 44 1.20.1 Sähköpari ja elektrolyysi... 45 1.20.2 Elektrolyysi... 45 1.21 REAKTION EDELLYTYKSET... 47 1.21.1 Yhdisteiden sidosenergia... 48 1.21.2 Reaktiokinetiikka... 48 1.22 ***EKSERGONINEN JA ENDERGONINEN REAKTIO... 49 1.23 SUOLOJEN LIUKENEMINEN... 52 1.24 AKTIIVISUUSKERROIN... 52 1.25 KAASUJEN LIUKENEMINEN... 53 1.26 FUNKTIONAALISET RYHMÄT... 53 1.26.1 Hiilen sidokset... 58 1.26.2 Hiiliketjujen nimeämisestä... 58 1.26.3 Alkaanit... 59 1.26.4 Sykloalkaanit... 60 1.26.5 Kaksoissidos / Alkeenit... 60 1.26.6 Kolmoissidos / Alkyynit... 61 1.26.7 Bentseenirengas... 62 1.26.8 Polyaromaattiset hiilivedyt... 63 1.26.9 ***Aromaattisten aineiden luokittelu... 63 1.26.10 Aminoryhmä / Amiinit... 63 1.26.11 Amidit... 65 1.26.12 Hydroksyyliryhmä / Alkoholit... 65 3

1.26.13 Aldehydit... 67 1.26.14 Ketonit... 68 1.26.15 Karboksyylihapot... 68 1.26.16 Lipidit... 70 1.26.17 Glyseridit... 71 1.26.18 Amfipaattiset molekyylit ja misellit... 72 1.26.19 Fosfolipidit... 72 1.26.20 Sfingolipidit... 74 1.26.21 Kolesteroli ja steroidit... 75 1.26.22 Aminohapot... 76 1.26.23 Peptidit, proteiinit ja peptidisidos... 79 1.26.24 Hiilihydraatit... 81 1.26.24.1 Glukoosi... 81 1.26.24.2 Fruktoosi... 83 1.26.24.3 Disakkaridit... 83 1.26.24.4 Polysakkaridit... 84 1.26.25 Nukleotidit, nukleosidit ja nukleiinihapot... 85 1.26.26 NADH ja NADPH... 88 1.27 SYNTEETTISET POLYMEERIT... 89 1.27.1 Synteettisten polymeerien ominaisuuksia... 89 1.27.2 Synteettisten polymeerien valmistusreaktiot... 89 1.28 PROTOLYYSI... 91 1.28.1 Hapot... 91 1.28.2 Emäkset... 92 1.29 LIUOKSEN HAPPAMUUS; PH... 93 1.29.1 Neutralointi... 97 1.30 PUSKURILIUOKSET... 98 1.31 BIOLOGISET PUSKURILIUOKSET... 100 1.31.1 Hemoglobiinipuskuri... 100 1.31.2 Fosfaattipuskuri... 101 1.31.3 Hiilidioksidi-vetykarbonaattipuskuri... 101 1.32 PH:N VAIKUTUS AMINOHAPPOJEN RAKENTEESEEN... 102 1.33 LIUKOISUUSTULO JA IONITULO... 107 1.34 ENTSYYMIREAKTIOT... 109 1.34.1 Entsyymien säätely... 112 1.35 JAKAUTUMISKERROIN... 113 1.36 OSMOOSI JA OSMOLALITEETTI... 114 1.36.1 Kolloidiosmoottinen paine... 115 2 TEHTÄVÄT... 117 2.1 PERUSTEHTÄVÄT... 117 2.2 ORGAANINEN KEMIA... 130 2.3 PROTOLYYSI... 145 2.4 PH-TEHTÄVÄT... 146 2.5 PUSKURIT... 149 2.6 PH:N VAIKUTUS RAKENTEISIIN... 152 2.7 LIUKOISUUS JA SAOSTUMINEN... 152 2.8 ENTSYYMITEHTÄVÄT... 157 2.9 SOVELTAVAT PÄÄSYKOETEHTÄVÄT... 159 3 VASTAUKSET... 171 3.1 PERUSTEHTÄVÄT -- VASTAUKSET... 171 3.2 ORGAANINEN KEMIA - VASTAUKSET... 188 3.3 PROTOLYYSI- VASTAUKSET... 202 3.4 PH-TEHTÄVÄT- VASTAUKSET... 203 3.5 PUSKURIT - VASTAUKSET... 209 3.6 PH:N VAIKUTUS RAKENTEISIIN - VASTAUKSET... 213 3.7 LIUKOISUUS JA SAOSTUMINEN- VASTAUKSET... 214 3.8 ENTSYYMITEHTÄVÄT- VASTAUKSET... 220 3.9 SOVELTAVAT PÄÄSYKOETEHTÄVÄT - VASTAUKSET... 222 3.10 VÄLILASKUJEN VASTAUKSET... 233 4

Esipuhe ja käyttöohje Epionen Kemia 2015 kappaleet etenevät yksinkertaisesta monimutkaisempaan ja käsittelevät alussa ne kemialliset perusteet, joiden pohjalle kemian ymmärtäminen rakentuu. Kirja käsittelee kattavasti lukion kemian oppimäärän. Vuoden 2015 painoksen myötä Epionen kirjasarja käsittää koko lukion opetussuunnitelman mukaisen biologian, fysiikan ja kemian oppimäärän. Uudistuksen myötä sarja soveltuu paitsi lääketieteen pääsykokeeseen valmistautumiseen myös yo-kirjoituksiin kertaamiseen. Lukion kemian kurssit paneutuvat aiheisiinsa perinpohjaisesti, mutta sangen yksiulotteisesti. Tietojen integroiminen kemian, biokemian ja biologian osa-alueiden välillä tulee olemaan pääsykokeessa ratkaiseva tekijä, kun piste-eroja hakijoiden välillä lopulta lasketaan. Lukion oppimäärän lisäksi tämä teos sisältää syventävää ja integroivaa kemiaa ja biokemiaa joka helpottaa edistyneitä lukijoita suurten kokonaisuuksien hallinnassa. Kirjan lukuisat esimerkit esittelevät laskuja ja tehtäviä vaihe vaiheelta. Niihin palaamisesta on apua kirjan lopusta löytyviä harjoitustehtäviä ratkaistessa. Joiltakin osin tämä oppimateriaali on lukion oppimäärää laajempi. Harrastuneisuus lisää menestyksen mahdollisuuksia sekä yo-kirjoituksissa että lääketieteen pääsykokeessa, siksi suosittelemme myös syventävää tietoa sisältävien kokonaisuuksien läpikäymistä. Laajemmat kohdat ja tehtävät on merkitty kolmella tähdellä (***). Kirjan kuviin on kerätty joukko olennaisia rakenteita ja molekyylejä. Tärkeimmät huomattavat asiat on kehystetty. Teoriaosuuksien välillä on välilaskuja, käsitekontrolleja, tehtäviä ja kaavakehotuksia joissa testataan kuinka käsitellyn kappaleen keskeiset asiat ovat tulleet ymmärretyiksi ja jääneet mieleen. Käsitekontrolleissa tutuksi tulevaa kaavojen piirtämistä kannattaa harjoitella enemmänkin; kemian piirto- tai tunnistustehtävä on lähivuosien pääsykokeissa ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös kemiallisia tapahtumia oppii ymmärtämään helpommin piirtämisen kautta. Vastaukset välilaskuihin löytyvät kirjan lopusta. Kirjan loppupuolella keskitytään laskurutiinin kehittämiseen perustehtävin ja jaotelluin tehtävätyypein. Tehtävien vastaukset ovat kirjan lopussa. Erilaiset tehtävätyypit on käyty läpi kappaleiden esimerkkitehtävissä. Kehitämme kirjasarjaamme jatkuvasti ja otamme mielellämme vastaan palautetta ja parannusehdotuksia osoitteessa: paivi.turunen@epione.fi Toivotamme antoisia hetkiä kemian opiskelun parissa! Epione Valmennus 5