VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy
|
|
- Tommi Heikki Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VirtuaaliKemia Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy
2
3 1. Johdanto Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen Ohjelman yleisrakenne Ohjelman sisältö Aineen rakenne Atomien rakentaminen Kovalenttinen sidos Poolinen ja pooliton yhdiste Suolojen kaavat Molekyylien kaavat Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä Aineiden liukeneminen Aineiden sähkönjohtavuus Alkuainepeli Yhdistepeli Tietokilpailu Ristikko Aineen määrä Moolimassa Reaktioyhtälön kertoimet Ainemäärä Hapettuminen ja pelkistyminen Jalot ja epäjalot metallit Metallien päällystäminen Sähkökemiallinen pari Hapot ja emäkset ph-mittaus Neutralointi Titrauskäyrä Aineiden tunnistaminen Liekkireaktiot Sakkareaktiot Orgaaninen kemia Alkaanit Alkeenit Hiilivetyjen sidokset Alkoholit Alkoholien sidokset Hiilivetyjen kertaustehtävä Aldehydit ja ketonit Karboksyylihapot Esterit, rasvat ja saippuat Hiilihydraatit Opiskelijan etenemisen seuranta Mitä uutta?... 21
4 1. Johdanto VirtuaaliKemia (VK) on peruskoulun yläasteen, ammattioppilaitosten ja lukion peruskurssien kemian opetukseen tarkoitettu opetusohjelma. Ohjelman lähestymistapa kemiaan on kokeellinen ja tutkiva unohtamatta kuitenkaan perusteorioiden harjoittelua. Mukaan on liitetty myös muutama oppimispeli keventäväksi oppimateriaaliksi. Lähes kaikkien harjoitusten loppuun on liitetty asioiden ymmärtämistä testaavia kysymyksiä. Kysymyksissä ei kysytä pelkästään puhdasta kemian teoriaa, vaan opiskelija joutuu tekemään monesti vaativiakin johtopäätöksiä oppimansa perusteella. Ohjelmaa voidaan käyttää havainnollistamaan kemian ilmiöitä tavanomaisessa luokkaopetuksessa, laboratoriotunnilla mittausten suorittamiseen ja teoriatuntien harjoitusmateriaalina. Tämä ohjekirja on laadittu ohjelman versiolle 2.0. Edelliseen versioon 1.0 nähden uutta on mm. oppilasrekisteri. Oppilasrekisterin voi ottaa halutessaan käyttöön. Ohjelmaa voi käyttää myös ilman oppilasrekisteriä kuten ennenkin. Lisäksi ohjelmaan on tullut lisää kahdeksan uutta harjoitusta sekä molekyylien 3d-malleja. Kaikki versioon 2.0 tehdyt lisäykset ja muutokset on esitetty luvussa 5. Ohjelma on helppokäyttöinen, joten kirjallisia ohjeita ohjelman varsinaiseen käyttöön ei ole laadittu. Tämä käyttöopas on tarkoitettu opettajan tueksi, jotta opettaja voi valita oppituntia varten sopivan harjoituksen ohjelmaa katsomatta. 2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen Asennusvaihtoehtoja on neljä: C Yksittäiselle koneelle ilman oppilasrekisteriä. C Yksittäiselle koneelle oppilasrekisterin kanssa. C Verkkoasennuksena ilman oppilasrekisteriä. C Verkkoasennuksena oppilasrekisterin kanssa. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpitoohjeesta, joka on tarkoitettu ohjelman asentajan käyttöön. Ennen oppilasrekisterin käyttämistä on rekisteriin lisättävä käyttäjätiedot (opettajat, oppilaat, luokat ja opetusryhmät). Katso tästä tarkemmin ohjelman mukana tulleesta LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. Ohjelmaan kirjautuminen eroaa hieman eri asennusvaihtoehdoissa riippuen siitä, onko koululle asennettu oppilasrekisteri vai ei. Käydään ensin läpi tapaus, jossa koululle on asennettu oppilasrekisteri. Kun VirtuaaliKemia -ohjelma aukaistaan, valitaan ensimmäisenä, käytetäänkö oppilasrekisteriä vai ei (ks. kuva 1). Jos käytetään oppilasrekisteriä, kirjoitetaan tyhjiin kenttiin käyttäjätunnus ja salasana sekä napsautetaan Jatka - painiketta. Jos ei haluta käyttää oppilasrekisteriä, napsautetaan Jatka kirjautumatta -painiketta. Tämän jälkeen ilmestyy kuvan 2 mukainen ikkuna, johon käyttäjä kirjoittaa nimensä. Oppilasrekisteriä käytettäessä kuvan 2 ikkunaa ei ilmesty. Jos koululle ei ole asennettu oppilasrekisteriä, ohjelma tulee suoraan kuvan 2 ikkunaan, ilman kuvan 1 ikkunaa. 3
5 Kuva 1. Kirjautumisikkuna, jos käytetään oppilasrekisteriä. Kuva 2. Kirjautumisikkuna, jos ei käytetä oppilasrekisteriä. 3. Ohjelman yleisrakenne Ohjelma sisältää yhteensä 34 harjoitusta. Harjoitukset on jaettu kuuteen osa-alueeseen, jotka selviävät kuvassa 3 olevasta ohjelman päävalikosta. Kuva 3. VirtuaaliKemian päävalikko. 4
6 Kuva 4. ph:n mittausharjoitus. Kuvassa näkyy harjoitusten valikkorakenne. Kaikissa ei-pelityyppisissä harjoituksissa on lähes sama valikkorakenne, joka selviää kuvasta 4. Harjoituksen valikosta pääsee erilaisille välilehdille, joiden sisältöä esitellään seuraavaksi. Tehtävä Laboratorio Työkirja Sisältää harjoitustehtävän määrittelyn ja kyseiseen tehtävään liittyviä ohjelman käyttöohjeita. Virtuaalilaboratorio, jossa suoritetaan kaikki laboratoriomittaukset. Sähköinen työkirja, johon tehdään kaikki teoriaharjoitukset. Työkirjaan kirjataan ylös myös kaikki laboratoriosta saadut mittaustulokset ja havainnot. Kuva 5. Ohjelman sisältämä jaksollinen järjestelmä. Jokaisesta alkuaineesta saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen alkuaineen ruutua. 5
7 Kysymykset Teoria Jaksollinen jarjestelmä Laskin Sulje harjoitus Sisältää kysymyksiä, joissa testataan asian ymmärtämistä ja syventää harjoituksessa opittua asiaa. Sisältää kyseiseen harjoitukseen liittyvän teorian, useasti animaatioilla havainnollistettuna. Sisältää ohjelman jaksollisen järjestelmän, josta löytyy perustietoa alkuaineista. Aluksi ilmestyy kaikki alkuaineet sisältävä jaksollinen järjestelmä (ks. kuva 5), josta näkyy jokaisen alkuaineen sijainti järjestelmässä, kemiallinen merkki ja järjestysluku. Kun tässä klikkaa jonkin alkuaineen ruutua, saa kyseisestä alkuaineesta yksityiskohtaisempaa tietoa. Täältä löytyy nelilaskin. Sulkee esillä olevan harjoituksen, ei koko ohjelmaa. Harjoituksia on kolmea eri tyyppiä: 1. Laboratorioharjoituksissa (ks. kuva 6) opiskelija joutuu aluksi suorittamaan tyypillisiä kemian laboratoriomittauksia kemian virtuaalilaboratoriossa. Näissä kuten kaikissa muissakin harjoituksissa pelejä lukuun ottamatta tehtäväasettelu löytyy aina Tehtävä-välilehdeltä. Mittaustulokset kirjoitetaan ohjelman työkirjaan. Lopuksi testataan asian ymmärtämistä kysymyksillä, jotka liittyvät mitattavaan asiaan. Kysymykset-välilehdelle ei pääse ennen kuin tehtävän muut osiot on suoritettu. Koko tehtävä saadaan suoritetuksi vasta kun kysymyksiinkin on vastattu. Kuva 6. Esimerkki laboratorioharjoituksesta. 2. Toisessa tehtävätyypissä on tehtäviä, joihin ei liity laboratoriomittauksia. Tehtävissä opiskellaan kemiaa erilaisten ohjelman tarkistamien harjoitusten avulla (ks. kuva 7). Harjoituksissa muodostetaan kovalenttisia sidoksia, määritetään reaktioyhtälöiden kertoimia, rakennetaan erilaisia molekyylejä jne. Myös näihin tehtäviin liittyy useasti asian ymmärtämistä testaavia kysymyksiä. Nämä tehtävät ratkaistaan ohjelman työkirjaan. Kuva 7. Esimerkki teoriaharjoituksesta. 6
8 Kuva 9. Esimerkki oppimispelistä. Kuva 8. VirtuaaliKemian eri harjoitustyypit ja niiden kuvakkeet. 3. Kolmas tehtävätyyppi on oppimispelejä (ks. kuva 8), jotka yhtä peliä lukuunottamatta ovat yksin pelattavia pelejä. Oppimispelit ovat harjoitusten vähemmistö. Oppimispelien avulla saadaan opiskeluun vaihtelevuutta ja oppiminen tapahtuu aivan huomaamatta.. Esimerkiksi kuvan 8 oppimispelin avulla yleisimpien alkuaineiden kemialliset tunnukset jäävät oppilaiden pysyväismuistiin, eikä niistä tule pelkkää pintatietoa, joka unohdetaan välittömästi. Jokaisen harjoituksen tyyppi selviää ohjelmavalikosta harjoituksen edessä olevasta kuvakkeesta. Laboratorioharjoituksen edessä on aina kahdesta koeputkesta muodostunut kuvake, teoriaharjoituksen edessä lyijykynä-kuvake ja oppimispelin edessä joy stick -kuvake (ks. kuva 9). 4. Ohjelman sisältö Tässä luvussa käydään läpi kaikki VirtuaaliKemian sisältämät tehtävät, jotka on jaettu kolmeen vaikeustasoon. Vaikeustasoon 1 kuuluvat ohjelman helpoimmat tehtävät, joista selviää peruskoulun tiedoilla. Näitä on ohjelman enemmistö. myös vaikeustason 2 tehtävistä selviää peruskoulun tiedoilla, mutta ne ovat vaikeustasoa 1 hieman vaikeampia. Vaikeustason 3 tehtävät ovat yli peruskoulun oppimäärän. Ne on tarkoittu lähinnä lukion kemian peruskurssille ja ammatilliseen koulutukseen. Koska ohjelmissa on mukana teoriat, voi vaikeustason 3 tehtäviä käyttää opetuksen eriyttämiseen myös peruskoulussa. Versiossa 1.0. vaikeustason 3 tehtäviä on vain kaksi kappaletta Aineen rakenne Tässä osassa on yhteensä 13 harjoitusta, joista seitsemän on teoriaharjoituksia, kaksi laboratorioharjoitusta ja neljä oppimispeliä. 7
9 Atomien rakentaminen Vaikeustaso 1. Tämä on teoriapohjainen harjoitus, jossa opiskellaan atomien elektroniverhon rakennetta. Tehtävässä täytyy asettaa atomin energiatasoille sopiva määrä elektroneja, jotta saadaan kysytyn atomin elektronirakenne. Tehtävässä on yhteensä kymmenen atomia, joiden kaikkien elektronirakenteet täytyy osata tehdä koko tehtävän suorittamiseksi. Ensimmäiset kolme atomia ovat aina samat (vety, helium ja litium). Seuraavat seitsemän atomia arvotaan 17 atomin joukosta, joten eri opiskeijat saavat aina eri atomit rakennettavakseen. Tehtävä sisältää siis yhteensä 20 atomia, jotka ovat jaksollisen järjestelmän 20 ensimmäistä atomia. Vaikeustaso Kovalenttinen sidos Harjoituksessa rakennetaan atomien välille kovalenttinen sidos siirtämällä atomien elektronikuorilta sopiva määrä elektroneja atomien väliselle alueelle sidoksen muodostamiseen. Mukana on myös kovalenttinen kaksois- ja kolmoissidos. Tehtävän koko suoritus vaatii kuuden sidoksen rakentamisen. Nämä kuusi sidosta ovat kaikille samat. Sekä harjoitus- että teoriaosio sisältävät animaatioita kovalenttisen sidoksen muodostumisesta. Vaikeustaso Poolinen ja pooliton yhdiste Harjoituksessa on kymmenen erilaista molekyyliä, jotka opiskelijan pitää sijoittaa joko poolisiin tai poolittomiin yhdisteisiin. Jos yhdistettä ei osaa ensimmäisellä kerralla sijoittaa oikeaan ryhmään, sama yhdiste tulee myöhemmin uudestaan. Harjoitus on suoritettu, kun kaikki 10 yhdistettä on sijoitettu oikeaan ryhmään. Harjoituksessa saa 6 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta. Pisteissä näkyy myös yritysten lukumäärä kokonaispisteiden muodossa. Esimerkiksi loppupisteet 60/66 kertoo, että kaikki 10 yhdistettä on saatu oikein ja yrityksiä on ollut 11 (= 66/6). Kuva 10. Harjoituksen poolinen ja pooliton yhdiste kysymys. Vastauksessa on vielä yksi kohta väärin. Harjoituksen kysymys on kuvassa Suolojen kaavat Vaikeustaso 1. Harjoituksessa rakennetaan suolojen rakennekaavoja annetuista ioniryhmistä, jotka sisältävät 12 positiivista ja 12 negatiivista ionia. Mukana on yhteensä 33 suolaa, jotka ohjelma antaa aina samassa järjestyksessä, helpoimmat ensin periaatteella. Tämän harjoituksen kohdalla opettajan kannattaa kertoa etukäteen, kuinka monta suolaa pitää rakentaa. 8
10 Molekyylien kaavat Vaikeustaso 1 Harjoituksessa kootaan erilaisia molekyylejä annetusta atomijoukosta. Kun kaikki oikeat atomit ovat löytyneet, muodostuu molekyylistä värikäs ja havainnollinen kuva. Koottavat molekyylit on jaettu kolmeen tehtävätyyppiin, joista opiskelija voi valita hieman erilaisia tehtäviä. Tehtävätyypit ovat yhden alkuaineen molekyylit, epäorgaanisten yhdisteiden molekyylit ja orgaanisten yhdisteiden molekyylit. Vaikeustaso Jaksollinen järjestelmä 1 Harjoituksessa perehdytään jaksolliseen järjestelmään tutkimalla halogeenien joidenkin fysikaalisten ominaisuuksien muuttumista ryhmän sisällä. Tehtävänä on etsiä ohjelman jaksollisesta järjestelmästä fluorin, kloorin, bromin ja jodin kiehumis- ja sulamispisteet. Tulokset kirjoitetaan työkirjan taulukkoon ja merkitään myös koordinaatistoon. Kysymyksissä kysytään, miten sulamis- ja kiehumispiste muuttuvat halogeenien ryhmässä järjestysluvun funktiona. Vaikeustaso Jaksollinen järjestelmä 2 Harjoituksessa tutkitaan jalokaasujen tiheyden riippuvuutta järjestysluvusta. Tiedot haetaan ohjelman jaksollisesta järjestelmästä ja tulokset kirjoitetaan työkirjan taulukkoon. Kysymyksissä kysytään, miten aineen tiheys muuttuu jalokaasujen ryhmässä järjestysluvun funktiona. Harjoituksessa tutkitaan sokerin ja ruokasuolan liukenemista veteen eri lämpötiloissa. Molempien aineiden liukoisuutta tutkitaan lämpötiloissa 0 EC, 10 EC, 20 EC, 60 EC ja 100 EC. Molempien aineiden liukoisuudet lämpötilan funktiona esitetään myös graafisesti. Oppija merkitsee pisteet koordinaatistoon. Kun kaikki pisteet on merkitty koordinaatistoon oikein, ohjelma piirtää tuloksista käyrän. Kysymykset selviävät kuvasta Aineiden liukeneminen Kuva 11. Aineiden liukeneminen -harjoituksen kysymykset. 9
11 Aineiden sähkönjohtavuus Vaikeustaso 1 Laboratorioharjoitus, jossa tutkitaan erilaisten nesteiden sähkönjohtavuutta. Tutkittava neste on osa virtapiiriä, jossa on lisäksi paristo ja lamppu. Lampun palamisesta päätellään kunkin nesteen sähkönjohtokyky. Kysymyksistä selvitäkseen opiskelijan täytyy tietää, mistä nesteen sähkönjohtavuus aiheutuu. Vaikeustaso Alkuainepeli Oppimispeli, jonka aiheena on alkuaineiden kemialliset merkit. Yksin pelattava peli, jossa ilmassa oleviin ilmapalloihin on merkitty alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Ruudun yläreunaan ilmestyy jonkin alkuaineen nimi. Pelaajan on puhkaistava helikopterin avulla se ilmapallo, jossa on kysytty kemiallinen merkki. Pelissä saa pisteitä sen mukaan kuinka nopeasti kykenee kaikki ilmapallot puhkaisemaan. Vääristä yrityksistä saa aina miinuspisteitä. Luokassa voidaan leikkimielisesti hakea vaikka luokan mestari tässä pelissä. Vaikeustaso Yhdistepeli Tässä oppimispelissä on samanlainen idea kuin edellisessäkin pelissä. Nyt ympäristönä on vesi ja moottorivene. Aiheena on tavallisimpien kemiallisten yhdisteiden kaavat, jotka on merkitty veden pinnalla oleviin lumpeen lehtiin. Pelaajan on löydettävä moottoriveneen avulla se lumpeen lehti, jossa on kysyn kemiallisen yhdisteen kaava. Pelissä saa pisteitä sen mukaan kuinka nopeasti kykenee kaikki yhdisteet löytämään. Vääristä yrityksistä saa aina miinuspisteitä. Luokassa voidaan leikkimielisesti hakea vaikka luokan mestari tässä pelissä. Vaikeusaste Tietokilpailu Kahden pelattava oppimispeli, jossa testataan pelaajien tietämystä aineen rakenteeseen liittyvissä asioissa. Kysymykset liittyvät atomeihin, molekyyleihin, ioneihin, olomuotoihin, seoksiin ja aineosien erottamiseen seoksista. Perustiedot yhden vuoden kemian opinnoista yläkoulussa riittävät esitiedoiksi. Kysymykset ovat oikein/väärin väitteitä, suunnilleen yhtä paljon molempia. Ensin ehtinyt vastaa oliko väite oikein vai väärin. Jos vastaus on oikein, saa vastaaja pisteen. Jos vastaus oli väärin, saa vastustaja pisteen Ristikko Aineen rakenteen tietämystä testaava ristikko. Annettujen vihjeiden perusteella täytetään ristikon vaakarivit. Jos sanan ensimmäinen kirjain ei ole oikein, kyseinen ruutu värjäytyy punaiseksi. Kun oikea sana löytyy ilmestyy sanan perään oikeinmerkki. Kun ristikko on valmis, ensimmäiselle pystyriville muodostuu haettava sana. Esitietovaatimus kuten edellisessä tietokilpailupelissä. 10
12 4.2. Aineen määrä Tämä osa sisältää kolme teoriaharjoitusta, joista viimeinen (ainemäärä) ei ole enää peruskoulun oppimäärää. Ensimmäinen harjoitus soveltuu myös peruskouluun, kun moolimassa liitetään peruskoulussa opittuihin mooli- ja kaavamassaan. Toisessa harjoituksessa on valittavan vaikeusasteen vuoksi haasteita kaikille kouluasteille, joille ohjelma on suunnattu. Vaikeusaste Moolimassa Harjoituksessa lasketaan eri yhdisteiden moolimassoja. Tarvittavat atomimassat löytyvät ohjelman jaksollisesta järjestelmästä. Yhdisteen kaavan saa tarvittaessa ensimmäisestä vihjeestä, mutta sen käyttö vähentää tehtävän maksimipisteet kuudesta neljään. Tehtävässä jää kahteen pisteeseen, jos katsoo vielä toisenkin vihjeen, jossa kerrotaan, miten moolimassa lasketaan. Kaikista tehtävistä on haluttaessa nähtävissä myös ratkaisu. Vaikeusaste Reaktioyhtälön kertoimet Harjoituksessa määritetään annettujen reaktioyhtälöiden kertoimet. Tehtävätyyppejä on kaksi: helpompia ja vaikeampia tehtäviä. Harjoitus on helpoimpien reaktioiden osalta suoritettavissa peruskoulun tiedoilla. Vaikeimmat yhtälöt ovat vaikeusasteeltaan lukion ja ammatillisten oppilaitosten tasoa. Opiskelija voi tarvittaessa käyttää ohjelman antamia vihjeitä, joita saa maksimissaan kolmelle reaktioyhtälön kertoimelle. Jokaisen vihjeen katsominen vähentää pisteitä kahdella. Ohjelma katsoo koko harjoituksen suoritetuksi, jos 10 helpompaa ja 5 vaikeampaa tehtävää on suoritettu. Myös harjoituksen osasuoritukset rekisteröidään ylös ja tulostetaan todistukseen. Vaikeusaste Ainemäärä Harjoituksessa lasketaan moolilaskuja. Tehtävässä annetaan aineen massa. Tehtävässä pitää laskea ainemäärä. Opiskelija voi tarvittaessa käyttää ohjelman antamaa kolmea vihjettä. Jokaisen vihjeen katsominen vähentää pisteitä kahdella. Tämä osa sisältää kolme laboratorioharjoitusta. Vaikeusaste Hapettuminen ja pelkistyminen Jalot ja epäjalot metallit Laboratoriossa tutkitaan, mitkä kuudesta tuntemattomasta metallista ovat jaloja ja mitkä epäjaloja. Tutkimus tapahtuu pudottamalla metallipalat vuorollaan suolahappoliuokseen ja katsomalla vapautuuko vetyä vai ei. Kysymyksiin vastaaminen edellyttää tarkkaa perehtymistä metallien jännitesarjaan. 11
13 Kun kysymyksiin on vastattu, on tehtävä vielä yksi laboratoriokoe. Tässä kokeessa kuparipala upotetaan typpihappoon. Lopuksi tapahtuneesta ilmiöstä annetaan selitys. Vaikeusaste Metallien päällystäminen Laboratoriossa on kahta liuosta, joista toisessa on kupari-ioneja (Cu 2+ ) ja toisessa sinkki-ioneja (Zn 2+ ). Lisäksi laboratoriossa on kolme metallipalaa (Fe, Ag, Pb). Kukin metallipala upotetaan vuorotellen liuoksiin ja katsotaan, mitä tapahtuu. Työkirjan täyttämisessä pitää huomata, että metallin päällystyminen liuoksessa merkitsee myös metallin liukenemista liuokseen, jota ei juuri havaitse kokeesta. Kysymyksissä kysytään, mitkä annetuista hapettumis- pelkistymisreaktioista ovat mahdollisia. Vastausten etsimisessä annetaan vihjeeksi harjoituksen teoriaosuus, josta selviää metallien jännitesarjan käyttö. Melkoisen vaativa tehtävä. Vaikeusaste Sähkökemiallinen pari Työssä tutkitaan sähkökemiallisen parin muodostumista. Laboraroriossa tutkitaan, miten metallit pitää valita ja millaisia liuoksia pitää käyttää. Tutkimuksessa käytetään liuoksina suolahappoliuosta, vettä, suolaliuosta ja sokeriliuosta. Metalleina käytetään kahta kuparilevyä, kahta sinkkilevyä sekä kuparija sinkkilevyä. Sähkökemiallisen parin muodostuminen havainnoidaan pienen sähkölampun avulla Hapot ja emäkset Tämä osa sisältää kolme laboratorioharjoitusta, joista titrauskäyrä on yli peruskoulun oppimäärän. Vaikeusaste ph-mittaus Työssä mitataan yhdeksän eri liuoksen ph. Mittaus tapahtuu yleisindikaattoripaperin avulla vertaamalla liuoksessa olleen paperin väriä ohjelmassa annettuun värikarttaan. Liuokset myös tunnistetaan mitattujen ph-arvojen perusteella. Vaikeusaste Neutralointi Työssä neutraloidaan natriumhydroksidiliuoksella (0,10 mol/l) eri väkevyisiä suolahappoliuoksia. Käytettävien suolahappoliuosten konsentraatiot ovat 0,1 mol/l, 0,05 mol/l, 0,025 mol/l, 0,01 mol/l, 0,005 mol/l ja 0,001 mol/l. Työssä mitataan tarvittava natriumhydroksidimäärä, jolla kukin suolahappoliuos saadaan neutraloitua. Tulokset merkitään työkirjan taulukkoon. 12
14 Titrauskäyrä Vaikeusaste 3 Työssä mitataan suolahappoliuoksen (0,20 mol/l) ph-arvoa, kun liuokseen lisätään natriumhydroksidia (0,10 mol/l). Liukosen ph-arvo mitataan kymmenellä erilaisella natriumhydroksidimäärällä. Tulokset kirjoitetaan työkirjan taulukkoon ja tulosten perusteella piirretään titrauskäyrä. Kysymyksissä tutkitaan ph-arvon muuttumisnopeutta eri kohdissa titrauskäyrää. Selvästi yli peruskoulun oppimäärän oleva harjoitus Aineiden tunnistaminen Tässä osassa on kaksi laboratorioharjoitusta. Työt ovat helpohkoja etenkin, jos huomaa käyttää ohjelman teoriaosuutta hyväksi. Vaikeusaste Liekkireaktiot Työssä tunnistetaan neljä eri alkuainetta liekkireaktion perusteella. Tunnistettavat aineet ovat kupari, kalsium, kalium ja natrium. Kun aineet on tunnistettu tulee lisätehtävä, jossa ammutaan ilotulitusraketti. Ilotulitteen värin perusteella täytyy kyetä vastaamaan, mitä aineita raketissa oli. Kun tämäkin osa on tehty, palkinnoksi saa videoleikkeen oikeasta ilotulituksesta. Vaikeusaste Sakkareaktiot Työssä tunnistetaan erilaisia ioneja sakkareaktioiden perusteella. Ensimmäisessä osatehtävässä täytyy löytää Ag + -ioneja sisältävä liuos neljän liuoksen joukosta. Tunnistaminen tapahtuu valkean hopeakloridisakan perusteella, joten liuoksiin tiputetaan suolahappoa. Toisessa osatehtävässä on erotettava toisistaan kaliumjodidin, kaliumkloridin ja kaliumbromidin vesiliuokset. Ongelma ratkaistaan pudottamalla liuoksiin muutama tippa hopeanitraattia. Kysymyksissä pitää kyetä annetun teorian perusteella päättelemään, mitkä annetuista suoloista ovat veteen liukenevia. 13
15 4.6. Orgaaninen kemia Tämä osa sisältää kymmenen orgaaniseen kemiaan liittyvää teoriaharjoitusta. Vaikeusaste Alkaanit Työkirjan harjoituksessa on tunnistettava ja nimettävä alkaaneja rakennekaavan perusteella. Nimettävät alkaanit ovat metaanista heksaaniin. Nimeämisjärjestys on arvottu. Kuva 13. Kun yhdiste on nimetty oikein, ilmestyy molekyylin 3- ulotteinen malli. Kuva 12. Nimeä alkaani. Työkirjassa nimet valitaan valintalistasta (ks. kuva 12). Kun yhdiste on nimetty oikein, ilmestyy rakennekaavan tilalle molekyylin 3-ulotteinen malli (ks. kuva 13), joka pyörii itsestään tai sitä voi pyöritellä painikkeiden avulla. Kysymyksissä kerrataan asiat siten, että oppilaan pitää vielä kirjoittaa viiden alkaanin nimi molekyylikaavan perusteella. 14
16 Vaikeusaste Alkeenit Samanlainen harjoitus kuin edellinen, mutta nimettävät yhdisteet ovat alkeeneja. Työkirjan puolella valitaan nimi kahdelle alkeenille (eteeni ja propeeni) kuvan 12 valintalistasta. Kysymyksissä oppilas joutuu kirjoittamaan neljän alkeenin nimen molekyylikaavan perusteella Hiilivetyjen sidokset Vaikeusaste 1 Harjoituksessa lisätään hiilivetyjen atomien väliin tarvittavat sidoselektronit (ks. kuva 14). Harjoituksessa on seitsemän hiilivetyä: metaani, etaani, propaani, butaani, eteeni, propeeni ja buteeni. Näiden yhdisteiden pallomalleihin täytyy lisätä sidoselektronit yksi kerrallaan. Harjoitus alkaa helpoimmilla yhdisteillä metaanilla ja etaanilla. Viisi viimeistä yhdistettä tulevat arvotussa järjestyksessä. Harjoitukseen ei sisälly kysymyksiä. Kuva 14. Sidoselektronien lisääminen etaaniin Alkoholit Vaikeusaste 1 Samanlainen harjoitus kuin 4.6.1, mutta nimettävät yhdisteet ovat alkoholeja. Nimettävänä on neljä alkoholia, metanoli, etanoli, glykoli ja glyseroli. Työkirjan tehtävässä nimeäminen tapahtuu kuvan 12 valintalistasta. Kysymyksissä pitää osata kirjoittaa samojen alkoholien nimet molekyylikaavojen perusteella. Vaikeusaste Alkoholien sidokset Harjoituksessa lisätään metanolin, etanolin, glykolin ja glyserolin atomien väliin tarvittavat sidoselektronit (ks. kuva 15). Kyseessä samantyyppinen harjoitus kuin Harjoitukseen ei sisälly kysymyksiä. 15 Kuva 15. Tarkistuksen jälkeen metanolin sidoselektroneissa on vielä virhettä kahdessa kohtaa, jotka on merkitty punaisella.
17 Hiilivetyjen kertaustehtävä Vaikeusaste 2 Harjoitus, jossa annetaan hiilivedyn nimi ja opiskelijan on koottava atomeista kyseinen molekyyli ja kirjoitettava yhdisteen molekyylikaava. Harjoituksessa on erikseen alkaaneja, alkeeneja ja alkoholeja käsittelevät osatehtävät. Näistä voidaan valita ne, jotka halutaan tehdä Aldehydit ja ketonit Kuva 16. Nimeä aldehydi. Kuva 17. Kun yhdiste on nimetty oikein, ilmestyy molekyylin 3-ulotteinen malli. Työkirjan harjoituksessa nimetään aldehydejä ja ketoneja rakennekaavan perusteella. Nimet valitaan valintalistasta (ks. kuva 16). Nimettäviä yhdisteitä on kuusi ja vaihtoehtoja listassa seitsemän Kun yhdiste on nimetty oikein, ilmestyy rakennekaavan tilalle molekyylin 3-ulotteinen malli (ks. kuva 17), joka pyörii itsestään tai sitä voi pyöritellä painikkeiden avulla. Lopuksi on kysymyksiä, joissa pitää nimetä seuraavat aldehydit ja ketonit: H-CHO CH3-CHO CH3-CO-CH3 C6H5-CHO Vaikeusaste Karboksyylihapot Nimeämisharjoitus, jossa nimetään rakennekaavan avulla annettuja karboksyylihappoja. Tehtäviä on kuusi. Vastaus valitaan valintalistasta, jossa on kymmenen vaihtoehtoa. Kysymyksiin pääseminen edellyttää kaikkien kuuden yhdisteen nimen tietämistä. Kun yhdiste on nimetty, ilmestyy kyseisestä yhdisteestä 3-ulotteinen malli. 16
18 Esterit, rasvat ja saippuat Vaikeusaste 2. Harjoitus muodostuu työkirjan neljästä kysymyksestä, jotka on esitetty kuvissa Kuva 18. Esterit, rasvat ja saippuat, ensimmäinen kysymys. Kuva 19. Esterit, rasvat ja saippuat, toinen kysymys. Kuva 20. Esterit, rasvat ja saippuat, kolmas kysymys. 17
19 Kuva 21. Esterit, rasvat ja saippuat, neljäs kysymys Hiilihydraatit Vaikeusaste 1. Harjoitus koostuu viidestä kysymyksestä, joihin vastaukset löytyvät teoriaosuudesta. Kysymykset selviävät kuvista Kuva 22. Hiilihydraattien ensimmäinen kysymys. Kuva 23. Hiilihydraattien toinen kysymys. 18
20 Kuva 24. Vastaus hiilihydraattien toiseen kysymykseen ja kolmas kysymys. Kuva 25. Hiilihydraattien neljäs kysymys. Kuva 26. Hiilihydraattien viides kysymys. 19
21 Kuva 27. Hiilihydraattien viidennen kysymyksen oikea vastaus. 4. Opiskelijan etenemisen seuranta Opettaja voi seurata jatkuvasti opiskelijan suorituksia. Suoritukset näkyvät joko tehtävävalikoista (ks. kuva 28) tai sitten opiskelijan tulostamasta todistuksesta (ks. kuva 29). Kuva 28. Oppilaan kokonaan suorittamat harjoitukset näkyvät oikeinmerkillä merkittyinä. Kokonaan tai osittain suoritetuista harjoituksista näkyy pistemäärä. Kuva 29. Oppilas voi tulostaa suorituksistaan todistuksen. Oppilasrekisteristä näkyy oppilaiden koko suoritushistoria. Katso oppilasrekisteristä ja sen käytöstä tarkemmin ohjelman mukana tulleesta LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. 20
22 5. Mitä uutta? Versioon 2.0 on tehty seuraavat lisäykset ja muutokset verrattuna versioon 1.0: 1. Oppilasrekisteri mahdollistaa jatkuvan oppilaiden etenemisen seurannan. Katso oppilasrekisteristä tarkemmin ohjelman mukana tulleesta LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. 2. Kahdeksan uutta harjoitusta: C Poolinen ja pooliton yhdiste C Aineiden liukeneminen C Hiilivetyjen sidokset C Alkoholien sidokset C Aldehydit ja ketonit C Karboksyylihapot C Esterit, rasvat ja saippuat C Hiilihydraatit 3. Jaksollisen järjestelmän alkuaineista pääsee tulostamaan ohjelman sisältämät tiedot kustakin alkuaineesta. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi omien kalvopohjien tekemiseen. 4. Useisiin harjoituksiin on lisätty molekyylien pyöriviä 3d-malleja. Näitä 3-ulotteisia molekyylimalleja on seuraavissa harjoituksissa: C Molekyylien kaavat C Alkaanit C Alkeenit C Alkoholit C Aldehydit ja ketonit C Karboksyylihapot 5. Pienempiä täsmennyksiä ja parannuksia kautta linjan. 21
VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy
VirtuaaliKemia Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto VirtuaaliKemia (VK) on peruskoulun yläasteen, ammattioppilaitosten ja lukion peruskurssien kemian opetukseen tarkoitettu opetusohjelma. Ohjelman lähestymistapa
LisätiedotJohdanto. 1. Asennusvaihtoehdot. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta.
Johdanto Kolme iloista matemaatikkoa on alakoulun matematiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ohjelma ei seuraa erityisesti
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotKovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotOrgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet
Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju
LisätiedotKemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo
Lisätiedot1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8
I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotSIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotIonisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotKPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt
KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
LisätiedotKemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotFyKe-Mopin opettajanohje
1 FyKe-Mopin opettajanohje Ohjelma jakautuu aihepiireittäin Opiskelen ja opin ja Testi osioihin. Miten saan FyKe-Mopin nopeasti käyttöön? Ensimmäisenä on ohjelma asennettava joko yksittäiselle koneelle
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotHelsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:
1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotNimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi
Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin
LisätiedotAtomi. Aineen perusyksikkö
Atomi Aineen perusyksikkö Aine koostuu molekyyleistä, atomeista tai ioneista Yhdiste on aine joka koostuu kahdesta tai useammasta erilaisesta atomista tai ionista molekyylit rakentuvat atomeista Atomit
LisätiedotSisällys. 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4
Versio 2.0 Sisällys 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 3. Kemian perusteet... 6 3.1. Atomit ja molekyylit... 6 3.2. Molekyylien rakentaminen... 7 3.3. Kemialliset
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
Lisätiedot5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
Lisätiedot1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi
Matematiikan pulmasivu Koonnut Martti Heinonen martti.heinonen@luukku.com Vaikeustaso on merkitty tähdillä: yhden tähden (*) tehtävä on helpoin ja kolmen (***) haastavin. 1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. Keskeiset sisällöt muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotOrgaanisissa yhdisteissä on hiiltä
Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotKemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017
Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotHEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
Lisätiedotjoka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotVeden ja glukoosin mallinnus
Veden ja glukoosin mallinnus Jääskeläinen, Piia. Mallinnus, vesi ja glukoosi, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/jaaskelainen-p-2008.pdf Harjoitustöissä mallinnetaan vesi- ja glukoosimolekyyli ArgusLab-ohjelmalla.
LisätiedotKemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet
Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien
LisätiedotCHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016
CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 Luennoitsijat Tuula Leskelä (huone B 201c, p. 0503439120) sähköposti: tuula.leskela@aalto.fi Gunilla Fabricius (huone C219, p. 0504095801) sähköposti: gunilla.fabricius@aalto.fi
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
LisätiedotPuhdasaine Seos Aineen olomuodot
1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
Lisätiedothttp://www.wordle.net Opiskelijan ohje Tutkintopalvelu 1.9.2013
http://www.wordle.net Opiskelijan ohje 1.9.2013 Opiskelijan ohje 2 (9) n käyttöohje tutkinnon suorittajalle Ohjeen sisältö TIEKEn tutkintoja hallinnoidaan ssa, jonka osoite on /tupa. Jokainen TIEKEn tutkintoa
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotOrgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus
Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotKE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.
KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3.
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
Lisätiedot2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..
2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia
LisätiedotPäänäkymä Opiskelijan ohjeet Kurssin suorittaminen Opettajan ohjeet kurssin teko
Simppelit ohjeet Sisällys Päänäkymä... 1 Valikko... 1 Opiskelijan ohjeet Kurssin suorittaminen... 2 Kurssin haku... 2 Kurssin suorittaminen... 2 Opettajan ohjeet kurssin teko... 3 Kirjautuminen... 3 Kurssin
Lisätiedot*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin
*arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
Lisätiedot3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
3.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotMITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA
MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.
LisätiedotVoit käyttää tunnuksiasi tilataksesi materiaaleja Sanoma Pron verkkokaupasta.
OPETTAJAN REKISTERÖITYMINEN JA SALASANAN HALLINTA 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? Rekisteröitymällä Sanoma Pron palveluihin saat käyttöösi koulusi hankkimat sähköiset opetus- ja oppimateriaalit.
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
LisätiedotOpettajan opas. Versio 3.0
Opettajan opas Versio 3.0 Johdanto... 3 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 5 3. Harjoitukset... 7 3.1. Mittayksiköt... 7 3.1.1. Yksikköpeli... 7 3.2. Liike
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
Lisätiedot