LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 64/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-211 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Perhonjoen vanhan uoman kunnostaminen ja kalatien rakentaminen Sääkskosken säännöstelypadon ohitse, Kruunupyy. Länsi-Suomen ympäristökeskus HAKEMUS ASIAN TAUSTAA Länsi-Suomen ympäristökeskus on 20.8.2002 ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Perhonjoen vanhan uoman kunnostamiseen ja kalatien rakentamiseen Sääkskosken säännöstelypadon ohitse Kruunupyyn kunnassa hakemukseen liitetyn, 15.8.2002 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Länsi-Suomen vesioikeus on 27.8.1982 antamallaan päätöksellä nro 48/1982/C myöntänyt vesihallitukselle luvan Perhonjoen keskiosan järviryhmän vedenpinnan nostamiseen, järviryhmän säännöstelyyn ja järviryhmän alapuolisessa jokiuomassa suoritettaviin rakennustoimenpiteisiin Kaustisen ja Kruunupyyn kunnissa. Korkein hallintooikeus on pysyttänyt päätöksen 6.6.1983 antamallaan päätöksellä. Vesiylioikeus on antanut päätöksensä korvausten osalta 14.3.1986. Länsi-Suomen vesioikeus on 15.9.1994 antamallaan päätöksellä nro 57/1994/3 myöntänyt Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille luvan Perhonjoen keskiosan järviryhmän lyhytaikaissäännöstelyn jatkamiseen Kaustisen ja Kruunupyyn kunnissa. Vesiylioikeus on pysyttänyt päätöksen nyt kyseessä olevilta osin 3.4.1996 antamallaan päätöksellä nro 46/1996. Länsi-Suomen vesioikeuden 4.10.1999 antamassa päätöksessä nro 66/1999/3 Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyä koskevasta lopputarkastuksesta määrättiin lupaehdossa 26), että luvan saajan oli tehtävä suunnitelma Perhonjoen vanhan uoman kala- ja raputaloudelliseksi kunnostamiseksi välillä Sääkskosken säännöstelypato voimalaitoksen alakanavan tunnelin suu. Lupamääräyksessä 42) määrättiin, että luvan saajan oli saatettava vesioikeudessa vireille hakemus lupaehdossa 26) tarkoitetun kunnostuksen toteuttamiseksi kahden vuoden kuluessa siitä, kun mainittu päätös oli saanut lainvoiman tai viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Vaasan hallinto-oikeus on tältä osin pysyttänyt päätöksen 21.8.2000 antamallaan päätöksellä nro 00/0062/2.
VESISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Kuvaus alueesta ja sen nykytilasta 2 Perhonjoen keskiosan järviryhmä sijaitsee Perhonjoen vesistöalueella, jonka pinta-ala on yhteensä 2 524 km 2. Kaitfors sijaitsee Perhonjoessa noin 30 km jokisuulta. Joen keskivirtaama Kaitforsin kohdalla on 20,2 m 3 /s, keskiylivirtaama 141,0 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,8 m 3 /s. Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhanke sekä Kaitforsin voimalaitoshanke käsittivät Perhonjoen keskiosalla olleiden useiden järvien kunnostuksen ja Kaitforsin voimalaitoksen rakentamisen järviryhmän alapuolelle. Hankkeeseen sisältyi Perhonjoen keskiosan järviryhmän vedenpinnan nostaminen ja tätä tarkoitusta varten Alavetelin Kaitforsin kohdalle rakennettiin maapato. Vedenpinta padon yläpuolella nostettiin luonnontilaisesta 1-2 m tasoon N 43 +44,00 m. Tämän seurauksena aiemmin erilliset järvet ja lammet Perhonjoen keskiosassa yhdistyivät yhtenäiseksi järveksi. Vesipinta-ala kasvoi järviryhmän alueella 450 hehtaarista 860 hehtaariin. Järviryhmän vedet johdetaan Kaitforsin voimalaitoksen kautta 1,2 kilometrin pituisen tunnelin läpi Kaitforsin koskijakson alapuoliseen suvantoon. Voimalaitoksen vuoksi 2,8 kilometrin pituinen jokiosuus Sääkskosken säännöstelypadon ja Kaitforsin voimalaitoksen alakanavan tunnelin suun välillä on jäänyt tulva- ja ohijuoksutusuomaksi. Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhankkeen yhteydessä vanha jokiuoma jäi vähävetiseksi. Säännöstelyluvan mukaan uomaan on juoksutettava säännöstelypadon kautta vettä 1.6.-30.9. välisenä aikana vähintään 1,0 m 3 /s ja muuna aikana vähintään 0,3 m 3 /s. Tulvauoman suusta 80 m ylävirtaan on vanha myllypato. Sen oikeassa reunassa on noin 12 m leveä syvennys, jonka kautta vesi ohjautuu kalojen kulkutienä toimivaan kalannousuväylään. Kalauoma on erotettu muusta uomasta saarekkeella, jonka yläosa on tiivistetty betonisydämellä. Kalauoma on saarekkeen alaosassa, missä betonitiiviste päättyy, erotettu muusta uomasta matalalla välipenkereellä. Ylivirtaaman aikana vesi purkautuu välipenkereen yli ja osa virtaamasta suotautuu välipenkereen lävitse tulvauomaan. Tämä vähentää kalauoman virtaamaa ja toimivuutta. Säännöstelyhankkeen yhteydessä rakennettiin vuonna 1986 neljä pohjapatoa 0,5 1,0 km myllypadolta ylävirtaan. Pohjapatojen putouskorkeudet ovat 0,6 1,8 m. Pohjapatoihin on rakennettu kalaluiskat luonnonkivistä. Alin pohjapato toimii hyvin alivirtaamillakin, mutta muut ovat vahingoittuneet ylivirtaamien vaikutuksesta ja suuret kivet ovat kulkeutuneet alavirtaan päin. Pohjapatojen rakenteet eivät siten enää toimi kalannousuväylinä.
3 Virtaaman väheneminen on huomattavasti muuttanut vanhan uoman koskiosuuksien luonnetta. Vedenpinnan laskiessa on koskipinta-ala supistunut ja virtausnopeus pienentynyt. Koskialasta varsin suuri osa on mataluutensa vuoksi huonosti taimenen elinalueeksi soveltuvaa aluetta. Taimenen ja nahkiaisen kutualueiksi soveltuvat sorapohjat ovat pääosin kuivilla tai niin matalassa, ettei kudun onnistumiselle ole edellytyksiä. Nykyisin kalojen liikkuminen vanhassa uomassa on vaikeaa. Kalasto Vanhassa uomassa esiintyvät sisävesikalat kuten hauki, ahven ja särkikalat sekä kivikkorantojen pikkukalat mm. kivennuoliainen ja kivisimppu. Nousukalahavaintoja tehdään vuosittain uomassa. Sääkskosken ja ylimmän pohjapadon välisellä alueella poikasalueita on nykyisinkin, mutta veden vähyyden takia niukasti. SELOSTUS HANKKEESTA Hankkeen tarkoitus Kalatie Hankkeen päätarkoituksena on mahdollistaa kalojen ja nahkiaisen liikkuminen Sääkskosken säännöstelypadon yläpuolelle kalatien avulla sekä virtaamien tarkistaminen siten, että suunnitellut rakenteet toimivat mahdollisimman hyvin. Toisena tavoitteena on kunnostaa vanha uoma kala- ja raputaloudellisesti mahdollisimman hyvin toimivaksi niille virtaamille, jotka uomaan johdetaan sekä kunnostaa pohjapadot siten, että ne eivät enää tulevaisuudessa toimi nousuesteinä. Hankkeen suunnittelun tavoitteena on myös ollut kalatien luonnonmukaisen osuuden mahdollinen toimiminen kalojen elin ja lisääntymisalueena. Kalatie rakennetaan maarakenteisen ohitusuoman ja teknisen rakovirtauskalatien yhdistelmänä, joka mahdollistaa kalatien toimivuuden eri yläveden korkeuksilla. Kalatien yhteenlasketuksi pituudeksi tulee 320 m, josta luonnonmukaisen uoman osuus on 300 m. Kalatien putouskorkeus tulee olemaan 5,3 m. Ohitusuoma rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi käyttämällä maaston muotoja ja entistä tulvauomaa hyväksi. Uoma toteutetaan siten, että se toimii mahdollisimman hyvin kalannousureittinä 0,5 0,9 m 3 /s virtaamilla. Kalatie pyritään toteuttamaan monipuolisena uomana, jossa virtausolosuhteet vaihtelevat. Säännöllisiä kynnyksiä vältetään. Uoma kaivetaan sopivaan pituuskaltevuuteen niin syväksi, että estetään ympäröivän metsämaan vettyminen. Uoman luiskien kaltevuus on noin 1:2, mutta maastoon sopeutumisen vuoksi myös luiskien kaltevuus voi vaihdella. Alkuvaiheessa tehdään suuremmat suvannot ja rakennetaan vanhaan tulvauomaan tarvittavat kynnykset. Jyrkimpiin kohtiin tehdään tarvittavat kynnykset ja syvemmät levähdysalueet ja veden virtausnopeutta hidastetaan sijoittelemalla uomaan suurempia kiviä. Koejuoksutusten yhteydessä uomaa muotoillaan tarvittaessa paremmaksi kalannousua varten. Luonnonmukaisen kalatieosuuden kaivumassat ovat noin 6 200 m 2 rtr. Luonnonmukaisen kalatien toimintaa kalojen lisääntymisalueena edistetään sijoittamalla virtausoloiltaan sopiviin kohtiin kutusorapohjia.
Myllypadon ja pohjapatojen kunnostus Vanhan uoman kunnostaminen Virtaamien tarkistaminen 4 Tekninen kalatie rakennetaan betonista. Kalatie muodostuu viidestä lepoaltaasta ja kuudesta pystyraosta. Altaiden koot ovat 2,3 m x 1,9 m. Kesäaikana, kun Perhonjoen keskiosan järviryhmän vedenkorkeus on tasolla N 43 +43,75 m, virtaama teknisessä kalatiessä on 0,7 m 3 /s, putouskorkeus altaiden välillä 0,14 m ja vedennopeus pystyraoissa 1,66 m/s. Talviaikana, kun järviryhmän vedenkorkeus on tasolla N 43 +43,95 m, kalatien rakoja pienennetään. Tällöin virtaama on 0,5 m 3 /s, putouskorkeus altaiden välillä 0,19 m ja vedennopeus pystyraoissa 1,93 m/s. Pystyraot on muotoiltu siten, että virtausolosuhteet niissä ovat mahdollisimman edulliset kalojen uinnille. Keskimääräinen vedensyvyys altaissa on 1,3 m. Kalatien ulosmenoaukon kohdalla yläaltaalle ruopataan kalaväylä, jonka pohja on tasolla N 43 +42,30 m. Kalaväylän suulle asennetaan suojapuomi, joka estää roskien pääsyn kalatiehen. Kalojen nousun mahdollistamiseksi kunnostetaan vanhan uoman alaosassa olevat neljä pohjapatoa verhoamalla patojen betonisydän kivimateriaalilla, joka on jäiden ja tulvien vaikutuksesta niistä irronnut. Pohjapatoihin rakennettavat kalaluiskat erotetaan muusta uomasta saarekkeella. Nykyiset pohjapatojen purkautumisaukot tukitaan ja betonivahvisteiset kalaluiskat puretaan. Tulvauomaksi jäävä osa uomaa syvennetään tai allastetaan pysyviksi vesialueiksi maasto- ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. Kalaluiskat muodostuvat 4,5 5,0 metrin pituisista altaista, jotka erotetaan toisistaan kivikynnyksin. Kalaluiskien yhteenlasketut pituudet tulevat olemaan 24-72 m ja niiden kaltevuus 1:40. Vanhan uoman ja voimalaitoksen tunnelin yhtymäkohdassa olevaa myllypadon kalauomaa korjataan. Vanhassa uomassa tehdään kalataloudellinen kunnostus, jossa uomaa muotoillaan siihen johdettavalle virtaamalle sopivammaksi. Uomaan rakennetaan kolme kynnystä, joilla nostetaan yläpuolisten suvantojen vesipintoja 20-50 cm. Näin kaloille ja ravuille muodostuu syvempiä vesialueita suoja- ja talvehtimisalueiksi. Virtaamia lisätään siten, että kalojen liikkuminen vanhassa uomassa sekä kalatiessä tulee mahdolliseksi myös alivirtaaman aikana. Nykyisin vanhaan uomaan johdettava virtaama hoidetaan Sääkskosken säännöstelypadon kautta. Jotta uoma voisi kehittyä kalojen elin- ja lisääntymisalueeksi, uoman virtaama tulee olla talviaikana vähintään 0,5 m 3 /s ja myös kesäaikaisen juoksutuksen tulisi olla nykyistä suurempi. Padolta tulevan juoksutuksen, joka kesäaikana tulee olla vähintään 1,0 m 3 /s ja talviaikana 0,3 m 3 /s, lisäksi uomaan tulee johtaa lisävettä. Tarvittava lisävirtaama voidaan johtaa uomaan säännöste-
5 lypadolle tehtävän kalatien kautta yläveden korkeuden ollessa riittävän suuri. Jotta kalatie toimisi kalannousureittinä, sen virtaaman on kalojen nousuaikana oltava vähintään 0,4 0,5 m 3 /s. Minimivirtaama uomaan on johdettava myös kalatien käyttöönoton jälkeen nykyisen käytännön mukaisesti, sillä kalatien virtaama riippuu ylävedenkorkeudesta ja voi ajoittain olla säännöstelyluvassa määrättyä virtaamaa pienempi. Hakemuksen mukaan vanhaan uomaan johdettava virtaama hoidetaan edelleen kalatien ja säännöstelypadossa olevan putken kautta. Keväällä tulvahuipun jälkeen siirrytään kesävirtaamaan, joka toteutetaan siten, että kalatien kautta tulee pääosa (0,7 m 3 /s yläveden korkeudella N 43 +43,75 m) virtaamasta. Tämän lisäksi pidetään syyskuun loppuun asti säännöstelypadon rakenteissa olevaa putkea (0,3 m 3 /s) auki, jolloin vanhan uoman kokonaisvirtaama on yhteensä noin 1,1 m 3 /s. Lokakuussa säännöstelypadon putki suljetaan ja kalatiestä tulee sama virtaama kuin kesällä, jolloin vanhan uoman kokonaisvirtaama on noin 0,8 m 3 /s. Marraskuussa kalatien virtaamaa pienennetään luukuilla, jotka asennetaan teknisen kalatien rakoihin siten, että sen kautta laskennallinen virtaama on noin 0,5 m 3 /s järviryhmän vedenkorkeuden ollessa tasolla N 43 +43,95 m. Tämä on myös vanhan uoman talviaikainen virtaama. Järviryhmän vedenkorkeuden kevätalennuksen aikana vanhan uoman virtaama toteutetaan siten, että laskennallisesti kalatien kautta menee vettä noin 0,4 m 3 /s. Vedenkorkeuden alittaessa tason N 43 +43,45 m avataan lisäksi säännöstelypadossa oleva putki (0,3 m 3 /s), jolloin vanhan uoman kokonaisvirtaama on 0,4 m 3 /s järviryhmän vedenkorkeuden olleessa säännöstelyn alarajalla. Järviryhmän vedenkorkeus on säännöstelyn alarajalla vain joinakin vuosina ja silloinkin vain muutamia päiviä. Vanhan uoman virtaamat tulevat olemaan kevättulvasta syyskuun loppuun saakka noin 1,0 1,18 m 3 /s ja lokakuussa 0,7 0,88 m 3 /s. Talvella vanhan uoman virtaama vaihtelee välillä 0,45 0,51 m 3 /s. Kevättalvella vanhan uoman virtaama voi olla muutamia päiviä 0,3 0,4 m 3 /s järviryhmän ylimääräisen kevätalennuksen aikana. Töiden suorittaminen Kunnostus tehdään kaivinkoneella. Työt suoritetaan ylävirrasta alavirran suuntaan, jotta rakennetut soraikot eivät liettyisi työn aikaisen veden samentumisen takia. Kaikki suunnitellut työt tehdään alkuperäisessä jokiuomassa säännöstelyä edeltänyttä keskivirtaamaa eli 20 m 3 /s vastaavan vedenkorkeuden alapuolella. Kivimateriaalia on runsaasti alueella ja ainoastaan kutusora on tuotava alueelle.
6 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus veden laatuun Vaikutus vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vaikutus kalakantoihin Kalatie rakennetaan Nedervetil-Norrbyn kylässä sijaitseville kiinteistöille Svennas RN:o 1:28, jonka omistaa Rurik Artur Svartsjö ja Heimskog RN:o 29:4, jonka omistaa Sture Holmström ja Barbro Lundberg. Suomen valtio on 12.7.2002 päivätyllä kauppakirjalla ostanut 1,56 ha suuruisen alueen kiinteistöstä Svennas RN:o 1:28 kiinteistön aiemmalta omistajalta Sven Sjöwallilta. Hakija on 14.8.2002 tehnyt sopimuksen Sture Holmströmin ja Barbro Lundbergin kanssa kalatien rakentamisesta kiinteistölle Heimskog RN:o 29:4. Suunnitelmassa tarkoitetut muut työt suoritetaan Nedervetil-Norrbyn kylässä sijaitsevilla kiinteistöillä Kaitfors kraftverk RN:o 2:1 ja Vasko RN:o 57:0 sekä Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Buldans RN:o 46:0, jotka Perhonjoki Oy omistaa. Hakija on tehnyt sopimuksen Perhonjoki Oy:n kanssa suunnitelmassa tarkoitettujen töiden suorittamisesta edellä mainituilla kiinteistöillä. Hankkeella ei ole vaikutusta Perhonjoen veden laatuun. Kalatien rakentaminen ja vanhan uoman kalataloudelliseen kunnostukseen sekä pohjapatojen kunnostuksiin liittyvät työt saattavat aiheuttaa veden samentumista ja kiintoainepitoisuuksien nousua alapuolisessa vanhassa uomassa. Häiriöt ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja vähäisiä, koska työt toteutetaan lähes kuivatyön kaltaisissa olosuhteissa. Töiden vaikutuksia vedenlaatuun seurataan vaikutusalueella riittävällä vesinäytteiden määrällä. Hanke vaikuttaa vedenkorkeuksiin lähinnä siten, että rakennettavat kolme kynnystä nostavat yläpuolisten suvantojen alivirtaamakauden vedenkorkeuksia enimmillään 0,5 m. Kynnykset nostavat tulvakorkeuksia enimmillään 0,24 m. Alivirtaaman muutos nostaa aliveden pintoja alueella muutamia senttejä. Suunnitelmassa tarkoitettujen töiden ei arvioida aiheuttavan kalakannoille merkittäviä muutoksia. Toteuttamalla työt alivirtaamilla, lähes kuivatyön kaltaisissa olosuhteissa, työnaikaiset haitat kalojen suhteen jäävät vähäisiksi. Hankkeen voidaan olettaa tulevaisuudessa parantavan vanhan uoman ja koko Perhonjoen kalakantojen elinoloja sekä mahdollistavan vaelluskalojen ja nahkiaisen nousemisen Kaitforsin voimalaitoksen yläpuolisille alueille. KORVAUKSET Hakijan Perhonjoki Oy:n kanssa 15.8.2002 solmineen sopimuksen mukaan hakijalla on oikeus korvauksetta toteuttaa suunnitellut kunnostustyöt yhtiön omistamilla kiinteistöillä. Hankkeen aiheuttamista
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset 7 voimataloudellisista haitoista hakija on sopinut yhtiön kanssa yhtiön ja vesihallituksen välisen 1.7.1977 päivätyn yhteistyösopimuksen perusteella. Hakija on kiinteistön Heimskog RN:o 29:4 osalta sopinut kiinteistön omistajien kanssa korvausten suorittamisesta 14.8.2002 päivätyssä sopimuksessa. Hakijan mukaan vedennoston vaikutuksesta ei aiheudu korvattavia vahinkoja ranta-alueille. Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu muitakaan korvattavia vahinkoja. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kruunupyyn kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.2. 17.3.2003 välisenä aikana. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on esittänyt, että töiden aloittamisesta on toimitettava kirjallinen ilmoitus ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hakijan on esitettävä vedenlaadun tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi neljä viikkoa ennen töiden aloittamista. Töiden lopettamisesta on myös ilmoitettava kirjallisesti ympäristökeskukselle. Kaitforsin kuivan uoman varrella sijaitseva valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Kaitforsin lehto tulee ottaa hankkeen toteutuksessa huomioon siten, ettei lehdolle suotuisa vesitalous vaarannu. Lehdon tilaa tulee tarkkailla erillisen, ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti hankkeen toteuttamisen aikana ja sen jälkeen. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) on todennut, että hanke todennäköisesti tulee turvaamaan nahkiaisen ja kalojen nousun padon yläpuolelle. TE-keskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Luvan saajan tulee kuitenkin seurata kalatien toimivuutta Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli seuranta osoittaa ettei kalatie mahdollista kalojen ja nahkiaisen nousua, luvan saajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi niin, että hakemuksen päätavoite saavutetaan. Ehdotus seurantaohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle ennen kunnostustöiden aloittamista. 3) Perhonjoen kalastusalue on vaatinut, että hakija on velvoitettava seuraamaan kalatien toimivuutta ja että hakijalle annetaan mahdollisuus seurannan perusteella muuttaa kalatien teknisiä ratkaisuja ilman eri prosessia kalan kulun varmistamiseksi. Muutoin kalastusalue on todennut, että hankkeesta on siinä määrin etua myös Perhonjoen vesistöalueen keski- ja yläosan kalataloudelle, että se olisi mitä pikimmin toteutettava.
8 4) Norra svenska fiskeområdet on vaatinut, että hakija velvoitetaan tarkkailemaan kalan nousua suunnitellussa kalatiessä. Mikäli ilmenee, että kalatie on väärin suunniteltu, hakija on velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin kalatien korjaamiseksi ja suorittamaan tarkkailua kunnes kalan nousu onnistuu. Hakijan selitys Hakija on 28.4.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta todennut, että kunnostukset toteutetaan joessa ylävirrasta alavirran suuntaan alivirtaamakaudella. Pohjapatoihin tehtävät kalaluiskat ja Sääkskosken säännöstelypadon ohittava kalatie pyritään toteuttamaan lähes kuivatyön kaltaisissa olosuhteissa, jolloin vaikutukset joen vedenlaatuun jäävät vähäisiksi ja tulevat lähinnä koejuoksutusten yhteydessä. Alueella, missä Kaitforsin tulvalehto rajoittuu vanhaan uomaan, kunnostustoimenpiteenä on suunniteltu vedenpinnan nostoa lähemmäksi korkeutta, mikä on alueella vallinnut ennen voimalaitoksen rakentamista. Tämän voidaan olettaa palauttavan Kaitforsin tulvalehdon tilan lähemmäksi aikaisemmin vallinnutta. Hakija on Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Perhonjoen kalastusalueen ja Norra svenska fiskeområdetin muistutusten johdosta todennut, että hakija jo hakemukseen liitetyn suunnitelman perusteella on varautunut seuraamaan kalatien toimivuutta ja tarvittaessa muuttamaan rakenteita. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle luvan 1) Perhonjoen vanhan uoman kunnostamiseen Kruunupyyn kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ja muuttaa Länsi- Suomen vesioikeuden 27.8.1982 antaman päätöksen nro 48/1982 C, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, lupaehtoa 1.i) sekä lupaehtoja 1.j), 1.k), 1.l) ja 1.m) sellaisina kuin ne ovat Länsi- Suomen vesioikeuden 4.10.1999 antaman päätöksen nro 66/1999/3 jälkeen, jonka Vaasan hallinto-oikeus tältä osin on pysyttänyt 21.8.2000 antamallaan päätöksellä nro 00/0062/2 ja poistaa 3. kappaleen lupamääräyksestä 6) sellaisena kuin se on Länsi-Suomen vesioikeuden 15.9.1994 antaman päätöksen nro 57/1994/3 jälkeen, jonka vesiylioikeus tältä osin on pysyttänyt 3.4.1996 antamallaan päätöksellä nro 46/1996 ja 2) kalatien rakentamiseen Sääkskosken säännöstelypadon ohitse Perhonjokeen kiinteistöille Svennas RN:o 1:28 ja Heimskog RN:o 29:4 Nedervetil-Norrbyn kylässä Kruunupyyn kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti.
9 Vanhan uoman kunnostamisesta ja kalatien rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Muutetut lupaehdot 1.i) Paalulla 305+30 oleva Kaitforsin vanhan myllyn betonikynnys rakennetaan tasoon N 43 +26,20 m. Kalaluiskan kohdalle padon harjaan muotoillaan kaksiosainen syvennys, jonka leveys on enintään 4,7 m syvyyden ollessa 0,2 m ja enintään 1,2 m syvyyden ollessa 0,45 m. 1.j) Kaitforsin paalujen 309+35 309+45 väliselle osuudelle rakennetaan betonisydämellä vahvistettu pohjapato siten, että sen harjan korkeus on tasolla N 43 +26,80 m, padon pituus vähintään 60 m sekä alapuolisen luiskan kaltevuus kalaluiskan osalta 1:40 ja muulta osin vähintään 1:10 ja yläpuolisen luiskan osalta 1:3. Kalaluiskan kohdalle padon harjaan muotoillaan kaksiosainen syvennys, jonka leveys on enintään 4,7 m syvyyden ollessa 0,2 m ja enintään 1,2 m syvyyden ollessa 0,45 m. Kalaluiskan viereiselle osuudelle padon harjaan tehdään 0,2 m syvyinen aukko, jonka leveys yläosasta on 0,4 m ja alaosasta 0,3 m. 1.k) Kaitforsin paalujen 310+40 310+50 väliselle osuudelle rakennetaan betonisydämellä vahvistettu pohjapato siten, että sen harjan korkeus on tasolla N 43 +28,00 m, padon pituus vähintään 50 m sekä alapuolisen luiskan kaltevuus kalaluiskan osalta 1:40 ja muulta osin vähintään 1:10 ja yläpuolisen luiskan osalta 1:3. Kalaluiskan kohdalle padon harjaan muotoillaan kaksiosainen syvennys, jonka leveys on enintään 4,7 m syvyyden ollessa 0,2 m ja enintään 1,2 m syvyyden ollessa 0,45 m. Kalaluiskan viereiselle osuudelle padon harjaan tehdään 0,2 m syvyinen aukko, jonka leveys yläosasta on 0,4 m ja alaosasta 0,3 m. Padon rakentamiseen tarvittava moreeni otetaan padon yläpuolisesta uomasta. 1.l) Paalujen 311+60 311+70 väliselle osuudelle rakennetaan betonisydämellä vahvistettu pohjapato siten, että sen harjan korkeus on tasolla N 43 +29,80 m, padon pituus vähintään 50 m sekä alapuolisen luiskan kaltevuus kalaluiskan osalta 1:40 ja muulta osin vähintään 1:10 ja yläpuolisen luiskan osalta 1:3. Kalaluiskan kohdalle padon harjaan muotoillaan kaksiosainen syvennys, jonka leveys on enintään 4,7 m syvyyden ollessa 0,2 m ja enintään 1,2 m syvyyden ollessa 0,45 m. Kalaluiskan viereiselle osuudelle padon harjaan tehdään 0,2 m syvyinen aukko, jonka leveys yläosasta on 0,4 m ja alaosasta 0,3 m. Padon rakentamiseen tarvittava moreeni otetaan padon yläpuolisesta uomasta. 1.m) Paalujen 314+50 314+60 väliselle osuudelle rakennetaan betonisydämellä vahvistettu pohjapato siten, että sen harjan korkeus on tasolla N 43 +31,10 m, padon pituus vähintään 40 m sekä alapuolisen luiskan kaltevuus kalaluiskan osalta 1:40 ja muulta osin
10 vähintään 1:10 ja yläpuolisen luiskan osalta 1:3. Kalaluiskan kohdalle padon harjaan muotoillaan kaksiosainen syvennys, jonka leveys on enintään 4,7 m syvyyden ollessa 0,2 m ja enintään 1,2 m syvyyden ollessa 0,45 m. Kalaluiskan viereiselle osuudelle padon harjaan tehdään 0,2 m syvyinen aukko, jonka leveys yläosasta on 0,4 m ja alaosasta 0,3 m. Padon rakentamiseen tarvittava moreeni otetaan padon yläpuolisesta uomasta. Uudet lupamääräykset 1) Sääkskosken kalatie on rakennettava suunnitelman liitteenä 8a olevan kalatien yleispiirustuksen ja pituusleikkauspiirustuksen mukaisesti. Tekninen kalatie on rakennettava siten, että se läpäisee maapadon paalujen 26+30 ja 26+50 välillä. Teknisen kalatien pystyrakojen leveyden tulee olla 0,31 m, altaiden koon 2,3 m x 1,9 m ja altaiden lukumäärän 5 kpl. Kalatien pohjan taso on ylimmän pystyraon kohdalla N 43 +42,30 m ja alimman N 43 +41,60 m. Virtauksen hidastamiseksi kalatien pystyrakojen pohjaan on asennettava noin 15 cm korkuiset harjakset. Teknisen kalatien alapuolisen kivikynnyksen harja paalulla 2+80 on rakennettava korkeuteen N 43 +42,97 m. Kynnykseen on muotoiltava 1,8 m levyinen aukko, jonka pohja on tasolla N 43 +42,53 m. Teknisen kalatien pohjan rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa sillä edellytyksellä, että kalatien laskennallisen virtaaman muutos on enintään 0,05 m 3 /s. 2) Rakennustyöt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesialueelle ja sen käytölle. Työ on suoritettava siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. 3) Töiden päätyttyä rakennusalueet ja niiden ympäristö on siistittävä ja saatettava asianmukaiseen kuntoon 4) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvat ja välittömästi ilmenevät vahingot on viivytyksettä korvattava, mikäli ei toisin sovita. 5) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 6) Teknisen kalatien rakojen tulee olla kokonaan auki kevättulvan jälkeen aina lokakuun loppuun saakka. Muuna aikana rakoja voidaan pienentää siten, että Perhonjoen keskiosan järviryhmän vedenkorkeuden ollessa Sääkskosken säännöstelypadolla tasolla N 43 +43,95 m laskennallinen virtaama rakoportaan kautta on 0,5 m 3 /s. Sääkskosken säännöstelypadon yhteydessä olevan putken (0,3 m 3 /s) tulee olla avoinna kevättulvasta syyskuun loppuun saakka sekä silloin, kun Perhonjoen keskiosan järviryhmän vedenpinnan korkeus laskee Sääkskosken säännöstelypadolla alle tason
11 N 43 +43,45 m, eikä samanaikaisesti vanhaan uomaan johdeta Sääkskosken säännöstelypadon kautta yli 0,4 m 3 /s:n virtaamaa. 7) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja Kaitforsin kohdalla vanhan uoman varrella sijaitsevaan lehtoon Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset ja johtopäätökset näistä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ennen töiden aloittamista. 8) Luvan saajan on tarkkailtava kalatien toimivuutta Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmassa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskukselle ennen töihin ryhtymistä. Mikäli tarkkailun tulokset osoittavat puutteita kalatien toimivuudessa, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden poistamiseksi. 9) Luvan saajan on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti töiden aloittamisesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle sekä edellä mainituille viranomaisille. Perustelut Hanke on tarpeen Perhonjoen vanhan uoman kala- ja raputaloudelliseksi kunnostamiseksi sekä nahkiaisen ja kalojen nousun mahdollistamiseksi Sääkskosken säännöstelypadon yläpuolelle. Hanke aiheuttaa paikallista veden samentumista, joka kuitenkin jatkuu ainoastaan töiden aikana ja lyhyen ajan tämän jälkeen. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoihin, haittoihin ja muihin edunmenetyksiin verrattuna. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 mom. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto on ottanut esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon yllä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
12 KÄSITTELYMAKSU 1 250 euroa Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) ja asetukseen liitettyyn maksutaulukkoon. Päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä, jotka muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden. Asian käsittelystä peritään siten korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskeva vesistön säännöstely. Tästä maksusta peritään 50 %, koska tältä osin on kyse luvan muuttamisesta.
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 3.12.2004. Valitusosoitus on liitteenä. Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Jukka Leinonen Hannu Kokko Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola, Jukka Leinonen ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. NE/mk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Liite Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.