Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014

1 KITEEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA 2015 1. Johdanto Kiteen kaupungin ja koko Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2014 lopussa Keski-Karjalassa oli työttömänä 1 588 henkilöä, mikä on 131 henkilöä (9,0 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnan työttömyysaste oli 20,4 prosenttia. Työttömyys lisääntyi sekä Kiteellä, Tohmajärvellä että Rääkkylässä. Kiteen työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 20,6 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 17,4 prosenttia. Tohmajärven työttömyysaste kasvoi 19,9 prosentista 20,3 prosenttiin ja Rääkkylän 19,1 prosentista 19,9 prosenttiin. Kiteellä työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 977 henkilöä, 132 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seuraava taulukkoon on koottu Kiteen työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014. 1200 Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014 1000 977 800 600 570 528 400 200 0 407 155 121 69 96 52 59 322 206 66 27 39 41 16 25 19 46 9 10 0 0 0 31 15 Yhteensä Miehet Naiset Suurimmalla osalla kiteeläisistä työttömistä on keskiasteen koulutus. Miehillä keskiasteen koulutuksen osuus oli naisia suurempi samoin kuin ylemmän ja alemman perusasteen koulutus. Naisten osuus oli suurempi alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen omaavien työttömien ryhmässä. Seuraava taulukko kuvaa kiteeläisiä työttömiä ikäryhmittäin. 1200 Työttömät työnhakijat iän mukaan joulukuussa 2014 1000 977 800 600 400 200 0 570 520 407 367 284 220 236 147 90 66 24 Yhteensä Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Yhteensä Miehet Naiset

2 Iän mukaan ryhmiteltynä kiteeläisistä työttömistä suurin osa oli yli 50-vuotiaita sekä miesten että naisten osalta. Seuraavaksi eniten oli 25-49-vuotiaita ja vähiten nuoria. Vaikka työttömyys ei lainkaan kasvaisi, kuntien työttömyyteen liittyvät kustannukset kasvavat merkittävästi edellisvuodesta. Vuoteen 2014 saakka kunnat maksoivat puolet vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Vuoden 2015 alusta lähtien kunnat maksavat puolet vähintään 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatukimenoista ja peräti 70 prosenttia vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Kitee maksoi vuonna 2013 kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea noin 382 000 euroa ja vuonna 2014 noin 407 000 euroa. Jos oletetaan, että työttömien määrä ja työttömyyden rakenne pysyvät samanlaisena kuin vuonna 2014, Kiteen kaupungin työmarkkinatukimenot nousevat yli 700 000 euroon vuonna 2015. Kasvua edellisvuodesta kertyy yli 70 prosenttia. Vuoden 2014 lopussa Kiteellä oli yhteensä 89 työmarkkinatuen saajaa, joista 59 oli miehiä ja 30 naisia. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita oli 36 henkilöä. 500 999 päivää työmarkkinatukea saaneita oli 53 henkilöä. Vuonna 2014 kunnat eivät siis maksaneet 300 499 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista, joten heidän lukumääräänsä ei tätä laadittaessa ollut saatavilla. Seuraavassa taulukossa näkyvät Kiteen työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan joulukuussa 2014. 500 400 300 200 100 0 424 Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan joulukuussa 2014 285 139 178 156 118 91 87 83 101 73 61 57 50 51 38 32 46 Alle 3 kk 3 kk - alle 6 kk 6 kk - alle 12 kk 1 v - alle 2 v Vähintään 2 v Keskimäärin kesto, viikkoa Yhteensä Miehet Naiset Työttömyyden kasvusta huolimatta TE-hallinnon palkkatukeen käytettävissä olevat määrärahat ovat pienentyneet huomattavasti edellisvuodesta. Lisäksi palkkatuen myöntämisperusteissa on tapahtunut muutoksia. Tämän vuoksi kaupungin tulee etsiä aktiivisesti vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja tarjota entistä useammille työttömille mahdollisuus työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Työllisyyden hoitoa tukevia toimenpiteitä on esitelty tarkemmin tämän asiakirjan luvussa 2. Työttömyys aiheuttaa vuosittain huomattavat kustannukset Kiteen kaupungille. Vuonna 2014 summa oli lähes 1,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 summa noussee 1,8 miljoonaan euroon. Suurimmat menoerät ovat palkkatuettujen palkat sivukuluineen (nettona noin 500 000 euroa vuonna 2015) ja työmarkkinatuen kuntaosuus (407 000 euroa vuonna 2014 ja yli 700 000 vuonna 2015). Työttömyyden aiheuttamia kustannuksia ei voida kokonaan poistaa. Työttömyyden hoidossa tarvitaan yhteistyötä kaupungin eri toimialojen ja eri toimijoiden välillä. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on laadittu työllisyysohjelma, joka toimii sitovana ohjeena kaupungin eri toimialoille. Taloudellisten vaikutusten lisäksi hyvä työllisyydenhoito tuo myös inhimillisesti katsoen myönteisiä vaikutuksia. Hyvä työllisyydenhoito kytkeytyy kiinteästi kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Kaupungin strategiassa mainittu yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen edistää työllisyyttä. Toisaalta työllisyysohjelma kytkeytyy luontevasti vuonna 2015 päivitettävään Kiteen kaupungin elinkeino-ohjelmaan. Vuonna 2015 kunnat maksavat työmarkkinatuen kuntaosuutta seuraavien osuuksien mukaisesti: TYÖTTÖMYYDEN PERUSTEELLA TYÖMARKKINATUKEA TYÖMARKKINATUKI 705 /KK ILMAN LAPSIKOROTUSTA. KUNNAN RAHOITUSOSUUS TYÖMARKKINATUESTA 300-499 pv 50 % (tuli uutena ryhmänä kuntien maksuosuuteen v. 2015) 500 pv 50 % 1000 pv tai yli 70 % (nousi 50%:sta 70%:iin v. 2015)

3 2. Työllisyydenhoidon nykytila ja työllisyyttä edistävät palvelut 2.1 Nykytila Osa työllisyyden hoitoon liittyvistä palveluista on yleishallinnon tulosalueella ja osa sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueilla. Jo aiempina vuosina Kiteen kaupungissa on kiinnitetty huomiota työllisyyden hoitoon. Siihen liittyvien toimenpiteiden koordinointi ei ole ollut selkeästi määriteltynä kenenkään vastuulle. Palkkatukityötä, työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tulee lisätä. Kiteen kaupungilla tehdään vuoden 2015 aikana toimenpiteitä, joilla työllisyyttä voidaan edistää. Samanaikaisesti selvitetään 1000 päivää tai yli työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden mahdollisuuksia palata työmarkkinoille ja tuetaan eläkeprosessien eteenpäin viemistä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kuntien työmarkkinatuen osarahoitus päättyy työmarkkinatuella olevan henkilön työssäoloehdon (6kk) täyttyessä, hänen siirtyessään koulutukseen, työhön tai eläkkeelle. Työmarkkinatuen rahoitusvelvoite keskeytyy siksi aikaa, kun työmarkkinatuella oleva henkilö osallistuu TE-hallinnon tai työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Näitä ovat julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitetut työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä palkkatukityö. Palveluita ovat myös kotoutumisen edistämisestä annetun laissa tarkoitettu omaehtoinen opiskelu sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta on usein soveltuvin palvelu hyvin pitkään työttömänä olleille henkilöille. Työkokeilu on tarkoitettu tueksi takaisin työmarkkinoille palaamiseksi tai uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi, eikä se ole työsuhde. Työkokeilun ja palkkatuen käyttö suuntautuu todennäköisesti henkilöille, jotka eivät ole olleet aivan yhtä pitkään työttömänä. Kiteen kaupunki edistää työkokeilua tarjoamalla työkokeilupaikkoja niitä tarvitseville. Palkkatukityö liittyy osaamisen kehittämiseen ja tapahtuu työsuhteessa. Kiteen kaupunki tarjoaa vuonna 2015 saman verran palkkatukipaikkoja kuin vuonna 2014. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään sekä omana toimintana työpajalla että ostopalveluna. Kaupungin toimialat velvoitetaan tarjoamaan työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja niitä tarvitseville. Seuraavasta taulukosta käy ilmi käytettävissä olevien toimenpiteiden kesto ja toimenpiteiden vaikutus kuntien osarahoittamalta listalta poistumiseen. JAKSO JAKSON KESTO KUNTIEN OSARAHOITTAMALTA LISTALTA POISTUMINEN Kuntouttava työtoiminta Sopimus 3 kuukaudeksi aluksi, sen jälkeen yksilöllisen suunnitelman mukaan jatko, enintään 24 kk Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä vähintään 4 h / päivä kerran viikossa, enintään 5 päivää viikossa Työkokeilu Enintään 3 kk TE-toimiston asiakkailla ja 6 kk työvoiman palvelukeskuksen asiak-kailla samalla työnantajalla, ansiosidonnai-sella ei pääse yhdistykseen työkokeiluun, yht. työkokeilu enintään 12 kk/ v. Palkkatukityö TE-toimisto määrittää palkkatuen yksilöllisesti riippuen siitä, kuinka pitkä työttömys henkilöllä on ja mitä muuta tilanteeseen liittyy Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä (yleensä 5 päivää viikossa, mutta voi olla vähemmänkin) Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä ja jos hän on palkkatukityössä vähintään 6 kk, poistuu hän listalta Opiskelu Riippuu koulutuksesta Henkilö poistuu maksulistalta ainakin koulutuksen ajaksi Työ avoimilla Riippuu työstä Henkilö poistuu maksulistalta työmarkkinoilla Oppisopimus Riippuu koulutusalasta Henkilö poistuu maksulistalta

4 Työllisyydenhoidon kustannuksia kuvataan seuraavassa taulukossa. Työllisyyden hoidon kustannukset Kiteen kaupungissa 2014 2015 Tulosalue TP 2014 TA 2015 Palkkatuettujen palkat sivukuluineen Yleishallinto 1 046 000 1 087 000 Palkkatuki Yleishallinto -547 000-430 000 Palkkatuettujen nettokustannus Yleishallinto 499 000 657 000 Työllisyyshankkeet netto Yleishallinto 130 000 84 000 Nuorten kesätyö Yleishallinto 23 000 25 000 Nuorten kesätyöseteli Yleishallinto 27 000 30 000 Kaupunkilisä Yleishallinto 47 000 78 000 Kuntouttava työtoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut 19 000 11 000 Pajatoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut 53 000 157 000 Työmarkkinatuen kuntaosuus Sosiaali- ja perhepalvelut 407 000 708 000 Työvoiman palvelukeskus Sosiaali- ja perhepalvelut 54 000 53 000 Yhteensä 1 259 000 1 803 000 Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi Kiteellä eri palveluiden piirissä vuonna 2014 olleet työttömät. 2014 Joulukuu Keskiarvo / kk Aktivointiaste 27,5 34,1 Työttömiä työnhakijoita 977 833 Palveluissa yhteensä 370 431 -Työvoimakoulutuksessa 77 85 -Valmennuksessa 1 16 -Työllistettynä/työharj. 91 132 -Kokeilussa 19 25 -Vuorotteluvapaasijaiset 9 10 -Kuntouttava työtoiminta 84 88 -Omaehtoinen opiskelu 89 76 2.2 Työvoiman palvelukeskus Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Kiteen kaupungin ja seudun kuntien (Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi) sekä Kansaneläkelaitoksen yhteinen yksikkö. Laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (entinen TYP-laki) on muuttunut vuoden 2015 alusta. Pohjois-Karjalaan tulee lain perusteella 1-3 nykyisen TYP:n kaltaista palvelukeskusta, joista TE-hallinto käy parhaillaan neuvotteluja kuntien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka hyötyvät moniammatillisesta palvelusta, palvelun syventämisestä ja koordinoinnista ja ovat motivoituneet työskentelemään yhdessä viranomaisten kanssa ratkaisun löytymiseksi omaan tilanteeseen. Asiakkuuden jälkeen on tavoitteena siirtyminen työhön avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen työ kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Vuosittain asiakkaita on ollut noin 200, mutta uuden lainsäädännön myötä vuodesta 2015 alkaen vuosittaisen asiakasmäärän odotetaan kasvavan noin 280 henkilöön. Työvoiman palvelukeskuksessa sosiaalityön edustajat ja työhallinnon asiantuntijat työskentelevät tällä hetkellä työpareina ja tapaavat asiakkaita kunnan tai työhallinnon tiloissa seudun kunnissa.

5 Työ- ja toimintakyvyn arviointia ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä lisätään mm. kehittämällä TYP:in lääkärityötä. Kunnan ja yksittäisten ihmisten kannalta on tärkeää, että työmarkkinatukea ei osarahoitettaisi henkilöille, joiden tilanteessa eläke tai muu järjestely, kuten sairasloma, on perusteltu. Kiteellä työttömien terveystarkastuksia on toteutettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa jo vuoden 2015 alusta. Työskentelyä on vahvistettu nimeämällä yksi terveyskeskuslääkäri osaksi moniammatillista tiimiä. Asiakasvirran nopeuttamiseksi kaupungin, työhallinnon ja Kelan yhteisiä prosesseja tulee yksinkertaistaa. 2.3 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin (STM 17.1.2015.) Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Kiteellä perusturvakeskus järjestää kuntouttavan työtoiminnan kaupungin omana toimintana ja osin myös yhteistyö- ja ostopalvelusopimuksin. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat sijoitetaan pääsääntöisesti kaupungin palvelukeskusten työyksiköihin, työpajalle ja Honkalampisäätiön palveluihin. Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään kehittämään niin, että jatkossa työtoimintapaikoissa oleville henkilöille voitaisiin tarjota lisätukea jatkopolkujen suunnitteluun. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömille (yli 12 kuukautta työttömänä olleille) ja sen on tarkoitus palvella asiakkaita mahdollisimman yksilöllisesti. Työpaikka, tehtävät, kuntouttavan työtoiminnan päivän pituus sekä määrä ja jakson kesto sovitaan elämäntilanne huomioiden. Työtoimintaan osallistujalle ei makseta palkkaa, vaan työttömyysetuuden lisäksi he saavat Kelan kautta ylläpitokorvausta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat työskentelevät avustavissa tehtävissä, eikä heillä voida korvata virka- tai työsuhteisia työntekijöitä. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä on käyty vuoden 2015 alussa neuvotteluja Kaupungin ja Honkalampi-säätiön välillä. Neuvottelujen perusteella on päädytty tekemään määräaikainen sopimus kuntouttavan työtoiminnan ostamisesta Honkalampi-säätiöltä. Sopimus mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan lisäämisen sopimuksen puitteissa 100 150 asiakkaaseen ja keskittää toiminnan näin yksiin tiloihin. Sopimus on ajalle 1.4.2015 31.3.2016 ja sisältää optiovuoden. Sopimuksen kokonaishinta Kaupungille on 191 300 euroa / vuosi ja se sisältää kuntouttavan työtoiminnan oston lisäksi myös erityisryhmien kuten mielenterveyskuntoutujien terapeuttisen työ- ja päivätoiminnan oston. Muutos on mahdollista toteuttaa vuoden 2015 talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa oli keskimäärin enintään noin 80 henkilöä kuukaudessa. Kaupungin omalla kuntouttavan työtoiminnan pajalla oli vuonna 2014 noin 50 henkilöä kuukaudessa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista tulee lisätä myös kaupungin omien yksiköiden sisällä siten, että kaupungin muissa yksiköissä kuntouttavassa työtoiminnassa olisi yhteensä 10-20 henkilöä kuukaudessa avustavissa tehtävissä. Vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa oli kaupungin yksiköissä vain 5 8 henkilöä kuukaudessa. Kiteen kaupungilla on ostopalvelusopimukset Honkalampi-säätiöltä ostettavista nuorten työpajapalveluista kuudesta paikasta. Tavoitteena on rekrytoida myös uusia yleishyödyllisiä tahoja kuntouttavan työtoiminnan paikoiksi siten, että ne tarjoaisivat noin 5-10 henkilölle kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan paikan. Seuraavasta kuviosta ilmenee kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi. Kuntouttavan työtoiminnan lisäämisen ja TYP asiakkaiden lisääntymisen vuoksi palkataan määräaikaisesti yksi sosiaaliohjaaja perusturvaan jonka tehtävänä on vastata Honkalampi-säätiön palveluissa olevista asiakkaista sekä tehdä yhteistyötä eri hallintokuntien sekä kolmannen sektorin kanssa kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseksi tavoitteiden mukaisesti.

6 2.4 Reimari-työllisyyshanke ja sosiaalinen työllistäminen Reimari on Kiteen kaupungin hallinnoima, Keski-Karjalan alueella v. 2013-2015 toimiva työllisyyshanke. Rahoitus muodostuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen työllisyyspoliittisesta avustuksesta (50 % tukikelpoisista) ja Keski-Karjalan kuntien omarahoitusosuudesta (50 %). Maksuosuudet tasataan kuntien kesken toteutuneiden asiakasmäärien mukaan hankkeen lopussa. Hanke toimii jalkautuvalla valmentavalla otteella, katkaisee pitkäaikaistyöttömyyttä, palvelee sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita ja tekee verkostotyötä. Hanke kehittää palveluketjuja ja toimintamalleja. Reimarissa on ollut 80-90 eri henkilöä asiakkaana kuukausittain. Volyymi on ollut tavoitetasoa paljon suurempi. Hanke on ehkäissyt kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea noin 30 000 eurolla kuukaudessa. Hankkeeseen tullessa osallistujat ovat työttömiä. Hankkeen aktivointiaste on ollut korkea eli 79-91 %. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pitkään työttömänä olleet, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä työ- ja koulutusasioissa paikkaansa etsivät nuoret. Hankkeeseen osallistumisesta sovitaan TE-toimiston tai TYP:n kanssa. Hanke ei ole työnantaja, vaan tarjoaa ohjaus- ja työhönvalmennuspalveluja, auttaa työkokeilu- ja palkkatukityöpaikan sekä jatkopolun löytymisessä. Hanke selvittää osallistujien lyhytkoulutus- ja muita koulutuksellisia tarpeita ja järjestää lyhytkoulutuksia. Hanke tukee sijoittumista avoimille työmarkkinoille olemalla myös apuna järjestämässä osallistujien siirtoja toisen työnantajan tehtäviin. Reimari-hanke ja kuntouttava työtoiminta edustavat kaupungin palveluissa sosiaalista työllistämistä. Sosiaalinen työllistäminen tarkoittaa prosesseja, jotka tähtäävät yksilötasolla ihmisten kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja työelämään kiinnittymiseen. Työvalmennus auttaa työmarkkinoille pääsemisessä (työkyky ja työvalmiudet) ja yksilövalmennus vaikuttaa myönteisesti ihmisen arjen hallintaan ja toimintakykyyn (kattaa yksilöllisen palveluohjauksen). Valmennus edellyttää suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Sosiaalinen työllistäminen tähtää eri asiakasryhmien syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. Työ- ja toimintakyvyn tason kasvaessa verkostotyön ja yhteiskunnan resurssien tarve vähenee. Etenemisen voi nähdä alkavan

7 starttivalmennuksesta kuntouttavaan työvalmennukseen ja siitä edelleen valmentavaan työvalmennukseen ja työllistämiseen työsuhteeseen. 2.5 Palkkatukityö ja työkokeilu Palkkatukimäärärahat ovat huomattavasti vuotta 2014 pienemmät ja palkkatuen myöntämisen ehdot ovat muuttuneet. Palkkatukea myönnetään ensisijaisesti yrityksille, joten kunnat ja yhdistykset tulevat saamaan viimevuotista vähemmän palkkatukea. Kunnalle myönnettävän palkkatuen edellytyksenä on, että kyseistä työtä on tarjottu työsopimuslain mukaisesti ensisijaisesti jo työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille. Velvoitetyöllistettäviä tämä vaatimus ei koske. Työsopimuslain velvoite ei koske myöskään yhdistysten, kuntien, säätiöiden tms. seinällisiä työpajoja. TE-toimisto myöntää palkkatukea prosenttiperustaisena. Tuen suuruus sekä ajallinen kesto riippuu siitä, kuinka pitkään henkilö on ollut työttömänä ja mitä muita asioita tilanteeseen liittyy. Palkkatuen tulee liittyä osaamisen kehittämiseen ja linkittyä henkilön pidemmän ajan tavoitteisiin. Kaupunki tarjoaa työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja ensisijaisesti henkilöille, joiden työmarkkinatukea kaupunki osarahoittaa. Jaksoista sovitaan TE-toimiston kanssa. Kaupunki tarjoaa työllistymisen mahdollisuuksia, jotka tukevat erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten ja väestöryhmien työ- ja koulutuselämään pääsemistä. Työkokeilu on työkokeilupaikan tarjoajalle maksuton. Työkokeilija saa Kelalta ylläpitokorvausta. 2.6 Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikat ja kesätyösetelit Kiteen kaupunki tukee koululaisia ja nuoria tarjoamalla kesätyöseteleitä. Kitee maksaa 150 euroa työnantajalle, joka on palkannut kiteeläisen nuoren 1.5. - 31.8.2015 välisenä aikana vähintään kahdeksi viikoksi tai 10 päiväksi. Nuoren tulee olla kiteeläinen ja iältään 15-19-vuotias. Nuori saa kesätyösetelin täyttäessä tänä vuonna 15-vuotta. Työnantajan ei tarvitse olla kiteeläinen ja työpaikka voi olla muualla kuin Kiteellä. Kesätyöseteliin on Kiteen kaupungin talousarviossa varattu 30 000 euron määräraha. Palkkauksessa tulee noudattaa vähintään valtakunnallisen "Tutustu työ-elämään ja tienaa" -mallin ehtoja. Palkka on vähintään 350 (sis.lomarahan) ja työpäiviä on 10. Työnantaja maksaa lakisääteiset sivukulut. Työnantaja palauttaa kesätyösetelin liitteineen työsuhteen päätyttyä tai viimeistään 30.9.2015. Kaupungin tuki maksetaan palautuneesta setelistä työnantajalle 4 viikon kuluessa. Alle 18-vuotiaista työntekijöistä on säädetty laissa erikseen. Kiteen kaupunki palkkaa lisäksi 4 nuorta matkailuoppaan tehtäviin 2 kuukauden ajaksi. Lisäksi eri hallintokuntiin sijoittuu 8 nuorta kukin kuukauden ajaksi. Tarkoitusta varten talousarviossa on varattu sivukuluineen noin 25 000 euron määräraha.

8 2.7 Nuorisotakuu Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma ovat tarkoitettuja nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta. Ne edistävät työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa sekä vahvistavat mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Nuorisotakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. TE-palvelut auttavat löytämään sopivan vaihtoehdon. Koulutustakuussa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta peruskoulun varassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret voivat suorittaa ammatillisen tutkinnon eli joko ammattitahi erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi opiskella oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. (www-nuorisotakuu.fi.) 2.8 Muut kuin Kiteen kaupungin hallinnoimat työllisyyshankkeet, joissa kaupungilla on rahoitusosuus Eri hankkeet ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita työllisyyden hoidossa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu tällä hetkellä muiden tahojen hallinnoimat Kiteen alueella toimivat työllisyyshankkeet. Kiteen kaupungissa pidetään tärkeänä sitä, että suunnitteilla oleviin hankkeisiin voidaan vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Mahdollisiin uusiin hankkeisiin lähtemisistä harkitaan tapauskohtaisesti ja osallistumisesta päätetään erikseen. POTKUA TYÖELÄ- MÄÄN 1.1.2014-31.12.2016 AVUSTAJAN TYÖSTÄ SILTA TYÖMARK- KINOILLE 2014-2016 Nuorten tuki 2015-2017 Varikko 1.1.2015-31.12.2017 Pohjois- Karjalan Liikunta ry Sotainvalidien Veljesliiton Pohj. Karjalan piiri ry PKKY ViaDia Joensuu Työllisyyspoliittinen Aiemman hankkeen jatkoa. Työllistää kork.kor.tuella urheiluseurojen ja - avustus/ ELY-keskus ja yhdistysten työtehtäviin, tarjoaa lyhytkoulutusta asiakkaille ja palkanlaskennan ym. urheiluseuroille. Toiminta-alue Pohjois-Karjala. 3 kunnat työntekijää. Hankekoord. Tarja Hakulinen 040 5855597, tarja.hakulinen@pokali.fi Työllisyyspoliittinen Aiemman hankkeen jatkoa. Työllistää vaikeasti työllistettäviä hlöitä avustus/ ELY-keskus ja veteraaniavustajiksi. Osa suorittaa kotityöpalv. ammattitutkintoa. Tukee kunnat veteraanien kotona asumista ja henkistä vireyttä. Alue Pohjois-Karjala. Hankkeessa 5 työntekijää. Proj.pääl. Marjo Räsänen, 050 327 5179, marjo.rasanen@sotainvalidit.fi. Kiteen maksuosuus 32 500 /v. ESR-hanke: ELYkeskus ja kuntaosuudet Kiteen kuntaosuus 4882,52 /v. kuntien väestön 0-29 v. suhteellisen osuuden mukaan. Hankepäällikkö Tero Vornanen Joensuussa, Juuassa, Kiteellä ja Outokummussa. Matalan kynnyksen päivä- ja työtoimintaa, sos. isännöintiä ja kuntouttavaa työtoimintaa (4:lle kiteeläiselle /kk). Perusturvan maksuosuus 800 /kk = 9600 /v. 2.9 Yhdistysten tukeminen työllistäjänä Kitee myöntää yhdistyksille ja järjestöille kaupunkilisää palkkatukityöllistämisen yhteydessä tietyin kriteerein. Kaupunkilisä on tarkoitettu kattamaan palkkatuen ja palkkauksen kokonaiskustannusten erotusta, koska yhdistyksillä ei yleensä ole omarahoitusta palkkauskuluihin. Kaupungin talousarviossa vuonna 2015 kaupunkilisään on varattu 77 750 euron määräraha. Kaupunkilisää saavat yhdistykset saavat tukea palkanlaskentaan Kiteen tilitoimistosta ja urheiluseurat Pokalin Potkua Työelämään hankkeelta. Kaupunkilisän sisälle tai lisäksi olisi hyvä selvittää toimintatuen järjestelymahdollisuutta yhdistystoimijoille. Vuonna 2015 ei tämänhetkisen tiedon mukaan tähän voida satsata ja tilannetta tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Myöhemmin selvitetään mahdollisuutta kokeilla kaupunkilisän käytön yhteydessä väliaikaista lainaa yhdistystyönantajille puskurirahaksi palkkatukityön alussa tarvittaessa. 3. Kehittämiskohteet, toimenpiteet ja tavoitteet vuodelle 2015 Työllistämiseen liittyvät useat eri tahot. Vuonna 2015 tavoitteena on kehittää Kiteen mallia työllisyysasioiden hoitamiseen. Tavoitteena on työttömien työllistäminen eri jaksojen avulla sekä kaupungin sisälle että muille työnantajille, työttömänä ja työllisyyspalveluissa olevien kiteeläisten osaamisen

9 kehittäminen ja valmennus kohti työelämää. Työllisyysasioiden kehittämisessä tarvitaan vahvaa verkostotyötä sekä kaupungin sisällä että muun palveluverkoston kanssa. Työttömänä oleville henkilöille tarjotaan kuntouttavia palveluja, yksilöllistä ohjausta sekä työhönvalmennusta. Palveluketjujen toimintaa kehitetään niin, että palveluja monipuolistetaan ja asiakaspolutus eri vaiheissa toimii saumattomasti. Kiteen työllisyystoimijat kutsutaan säännöllisiin kokoontumisiin, joissa työllisyysasioita ja palveluketjuja konkreettisesti edistetään. Työllisyysasioiden koordinointi auttaa työttömyyden vähentämisessä ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten minimoimisessa. Työttömyyden vähentämisessä ja työttömyydestä aiheutuvien kulujen minimoimisessa tulee tehdä moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kesken. Työllisyydenhoitoon liittyvät sekä kaupungin omat toimijat että muita organisaatioita edustavat tahot. Kaupungin omia työllisyystoimijoita ovat mm. työnantajana toimivat kaupungin yksiköt, työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi ja kuntouttava työtoiminta, työllisyyssihteerin työ ja Reimari-työllisyyshanke, työttömien terveystarkastuksia hoitava taho sekä tarvittavina muina palveluina päihde- ja mielenterveyspalvelut. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TEtoimisto, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, Keski-Karjalan Jetina Ry, oppilaitokset, yritykset sekä lukuisat alueella toimivat järjestöt ja eri hankkeet. Kiteellä kehitetään palveluketjuja ja siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluun, palkkatukityöhön, koulutukseen ja edelleen avoimille työmarkkinoille. Palveluketjujen kehittämiseen liittyy erilaisten kuntoutus- ja työhönvalmennuspalvelujen sekä jatkopolutuksen kehittäminen. Kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen maksuosuutta vähennetään lisäämällä kuntouttavaa työtoimintaa määrällisesti, järjestämällä uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja kehittämällä kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä eri palvelutarpeisiin vastaavaksi. Myös jatkopolutusta kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin kehitetään eri toimijoiden yhteistyönä. Kuntouttavan työtoiminnan resurssien ja toimintojen kehittäminen on erittäin ajankohtaista. Kuntouttava työtoiminta on kuntatalouden kannalta merkittävä keino hillitä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Uudessa tänä vuonna voimaantulevassa sosiaalihuoltolaissa korostuu sosiaalinen kuntoutus, johon kuntouttava työtoiminta liittyy. Työ- ja toimintakyvyn arviointeja lisätään siten, että kuntoutukseen tai eläkkeelle ohjautuminen tehostuu ja pitkäaikaistyöttömien joukosta näiden kohderyhmien edustus minimoidaan. Työpajalle rekrytoitavan sosiaaliohjaajan vastuulla on tavoitteena olevien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen etsiminen kaupungin työyksiköistä ja muualta. Vuonna 2015 tavoitteena on, että Kiteen kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja 30-50 henkilölle vuodessa. Kaupungin vuoden 2015 talousarviossa palkkatuettujen palkkoihin on varattu noin 857 000 euroa ja sivukuluihin noin 230 000 euroa. Palkkatukea arvioidaan saatavan 434 000 euroa. Määrä voi muuttua palkkatuen myöntämisperusteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tavoitteena on, että palkkatukeen varatulla määrärahalla työllistetään noin 33 henkilötyövuotta ja noin 40 henkilöä. Lisäksi velvoitetyöllistettäviä arvioidaan olevan noin kymmenen henkilötyövuoden verran. Vuodesta 2015 alkaen kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta on talous- ja hallintojohtajalla, joka vastaa eri toimialojen työllisyydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. Eri palveluille asetetaan tavoitteet ja niitä seurataan säännöllisesti. Palveluille nimetään vastuuhenkilöt. Yritysyhteistyötä lisätään ja KETI:n panosta hyödynnetään entistä enemmän, koska TE-hallinnon palkkatukilinjauksissakin painopiste on yrityksiin työllistämisessä. Pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle siirtymistä edistetään tarkoitusta varten suunnatulla lääkäriresurssilla. Työllisyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden seurantaa ja työllisyydenhoidon kehittämistä varten asetetaan seurantaryhmä, johon osallistuvat vuonna 2015 kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö, sosiaali- ja perhepalveluiden päällikkö, työllisyyssihteeri, Reimari-hankkeen projektipäällikkö, KETI:n ja TE-toimiston edustajat sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Työllisyysohjelmassa asetetut tavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutumisesta raportoidaan kuukausittain kaupunginhallitukselle. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen lisäksi kuukausittain seurataan Kiteen kaupungin työttömyysprosenttia (ikäryhmittäin jaoteltuna) sekä yli 300-, 500- ja 1000 päivää työmarkkinatuella olleiden lukumäärää. Myös työllisyyden hoidon kustannuksia seurataan kuukausittain.

10 4. Yhteenveto tavoitteista Eri toimenpiteiden toteutuma vuodelta 2014 ja sitovat tavoitteet vuodelle 2015 kaupungin omassa toiminnassa. Seurantakohde Vastuuhenkilö Toteuma 2014 henkilöä Tavoite 2015 henkilöä Toteutuma henkilöä Kuntouttava Sosiaali- ja perhepalv. Kuntouttavan työtoiminnan paja n. Toiminta siirretään kokonaan Honkalampisäätiöille, työtoiminta päällikkö Mervi Paddar 50 hlöä/ kk (paja täysi) ks. alla Kaupungin muissa yksiköissä n. 5-8 hlöä/kk Kaupungin muissa yksiköissä yhteensä 10-20 hlöä/ kk Lisäksi uusia paikkoja kaupungin organisaation ulkopuolelta 5-10 hlöä/kk Honkalampi-säätiön ostopalveluissa 30 hlöä/kk Honkalampi-säätiön ostopalveluissa 100 150 hlöä/kk -Honkalampi-säätiöllä nuorten työpajalla 6 ostopalvelupaikkaa / kk -Honkalampi-säätiöllä nuorten työpajalla 6 ostopalvelupaikkaa / kk Työkokeilu Palkkatukityö Eläkkeelle tai muuten pois työmarkkinatuelta Kesätyösetelit Reimari Kaupunkilisä Sosiaali- ja perhepalv. päällikkö Mervi Paddar Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen/ Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Sosiaali- ja perhepalv. päällikkö Mervi Paddar Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Projektipäällikkö Kaisa Karhu-Härkönen Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen/ Työllisyyssihteeri Anneli Malinen ka /kk ka 39 hlöä/kk arvio alle 5 hlöä 80-90 eri hlöä/ kk, toimenpiteessä 79-91 % yht. 30 50 hlölle / v. kaupungin sisällä yht. n. 33 htv ja n. 40 hlöä/kk. Tavoite 10 hlöä 200 nuorelle a 150 yht. 30 000 /v. ELY leikkasi tavoitteita: 30 asiakasta toimenpiteessä/kk ja lisäksi muussa ohjauksessa

11 Työllisyydenhoidon kustannusten seuranta vuonna 2015 Seurantakohde Tulosalue Vastuuhenkilö TP 2014 TA 2015 Toteutuma Toteutuma % Palkkatuettujen palkat sivukuluineen Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat 1 046 000 1 087 000 Palkkatuki Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat -547 000-430 000 Palkkatuettujen nettokustannus Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat 499 000 657 000 Työllisyyshankkeet netto Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen 130 000 84 000 Nuorten kesätyö Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen 23 000 25 000 Nuorten kesätyöseteli Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen 27 000 30 000 Kaupunkilisä Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen 47 000 78 000 Kuntouttava työtoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar 19 000 11 000 Pajatoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar 53 000 157 000 Työmarkkinatuen kuntaosuus Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar 407 000 708 000 Työvoiman palvelukeskus Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar 54 000 53 000 Yhteensä 1 259 000 1 803 000 Työttömyyden seuranta vuonna 2015 Työttömät työnhakijat Kiteellä Yhteensä joulukuu 2014 Miehet joulukuu 2014 Naiset joulukuu 2014 Yhteensä 977 570 407 Nuoret työnhakijat 90 66 24 25-49v työnhakijat 367 220 147 Yli 50v työnhakijat 520 284 236 Toteutuma kuukausittain 2015

Työmarkkinatuen saajien ja työmarkkinatukikustannusten seuranta 2015 ikäryhmittäin Työmarkkinatuen saajat 12 / 2014 alle 25-v 25 29 v 30 35 v 56 59 v yli 60 v Kustannukset/kk 300-499 pv ei tilastoitu 500 pv 53 1000 pv tai yli 36 Yhteensä 89 12

13 LIITE 1. KESKI-KARJALASSA TOIMIVAT TYÖLLISYYSHANKKEET (Jetina/ Tohmajärvi ja Rääkkylä sekä ehkä Kitee) ESR-HANKE HAUSSA Esiselvityshanke menossa, asiakasryhmä? (PKKY) NUORTEN TUKI Nuorten, joilla ei ammatillista koulutusta ja tilanne auki, kanssa työskentelevä verkosto, ei asiakasprosessivastuuta (Itä-Suomen yliopisto/aducate)tyva (päättyvä),typke:n haussa oleva jatkohanke ja TOIMIJUUDEN TUKI: Työllisyystoimijat, hankkeet ym. asiakkaana: tutkimus, kehittäminen, koulutus (Kiteen kaupunki) REIMARI Pitk.aik.työttömät, osatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret, romanit, työllisyysasioiden koordinointi ja kehittäminen Nuo ret Henkilö- ja yritysasiakkaat (Pokali)POTKUA TYÖELÄMÄÄN Pitk.aik. työttömät urheiluseuroihin työllistyvät, palkanlaskenta sekä työhönvalmennus palvelut Pitk.aik.työt., mamut, osatyökyk. Suoraan yrityksiin siirtyvät asiakkaat (Kiteen Ev.Kansanop.) PERHOT- Perhehoidon kehittämishanke, joka liittyy myös työllistämiseen (P.-K. Sotaveter.veljespiiri) AVUSTAJAN TYÖSTÄ SILTA AMMATTIIN Pitkäaikaistyöttömät, veteraaniavustajakoulutus (P.-K. Sotu) KAJO-KESKUS Yhdistyksissä palkkatuella olevat pitk. aik.työttömät, palkanlaskenta sekä työhönvalmennuspalvelut, työllisyys-asioiden koordinointi ja kehittäminen (jatkossa ei asiakkuuksia Keski-Karjalassa, jos kunnat eivät tee maksullisia kumppanuussopimuksia) (Keti) OSAAVA KESKI-KARJALA Osaamistehtaan kehittäminen, työnantajat ensi sijainen kohde ja toissijaisena työnhakijat (P.-K. Sotu) POLKUJA YRITYKSIIN Muista hankkeista, TE-tstosta ja TYP:stä yrityksiin palkkatuelle siirtyvät

14 LIITE 2. KESKI-KARJALAN TYÖLLISYYSTOIMIJOITA Tavoitteita prosesseille: 1) Asiakasohjaus kunnan, TE-toimiston, TYP:n ja Attendon kautta 2) Jatkumon suunnittelu asiakkaan ja muiden tahojen kesken saattaen vaihtaen 3) Vastuu prosessista taholla, jossa asiakkuus kulloinkin on 4) Sujuvat palveluketjut, oikea-aikaiset palvelut, toimintamallien kehittäminen 5) Tarvittavat tukipalvelut (yksilöllisen palvelutarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut mm. työttömien terveystarkastus, päihde- ja mielenterveyspalvelut, velkaneuvonta, eläkeselvittely) 6) Työttömyys ja syrjäytyminen vähenevät 7) Työvoimankysyntä ja tarjonta paranevat 8) Palveluilla taloudellinen (vrt. esim. kuntien osarahoittama työmarkkinatuki) ja laadullinen merkittävyys 9) Työllisyysasioiden linkitys strategioihin Kehittämistä: koordinaatio, tiedonkulku, asiakasprosessit, moniammatillinen yhteistyö ja toimintamallit, palveluketjut ja siirtymät Nuorten työpaja + kunty ostopalveluna Honkalampisäätiöltä Kiteen kaupungin kuntypaja (kunty, terpa.työt.) ja ViaDia:n Varikkohankkeen työpaja (kunty ja päivät.) Kunty muissa tahoissa: Tuhkala, Tsemppi ry., Nurkka ry, Värtsilän Kylätalo ym.:näitä lisää Kiteen kaupunki/ kunnat:reimari, Pokali:n Potkua työelämään, PKSOTU:Kajokeskus ja Polkuja yrityksiin, Honkalampi- säätiön työpajat sekä Jetinan ja kuntien ESR-hanke? Kuntien ja kaupunkien työllistämistoimijat, Reimarihanke, yhdistykset (Tuhkala, Tsemppi ry., Nurkka ry, Värtsilän Kylätalo, SPR, Vanhustenkotiyhdistys, Kaivo, urheiluseurat, Kierrätyskeskusyhd. ym.) yritykset, srk:t Kiteen Ev.Kans.Op.: Perhot,P-K:n Sotainvalidien veljesliiton - hanke, PKKY: Nuorten tuki PKSOTU:Polkuja yrityksiin- ja Kajokeskus,KETI:Osaava K- K-hanke, Kiteen Ev.Kans.Op.: Perhot, kuntien Reimari-hanke, ja Jetinan/kuntien ESRhanke,koulutustahot, I-S yliopiston hankkeet Työ avoimilla työmarkkinoilla tai koulutus KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA OHJAUS/TYÖHÖNVALMENNUS TYÖLLISTYMINEN/ KOULUTTAUTUMINEN Työ- ja toimintakyvyn 1. selvittäminen 2. ja vahvistaminen 3. 4. 5. Elämäntilanne, intensiivinen ohjaus, työ- ja toimintakyvyn selvittely, kuntouttava ote Työelämävalmiuksien vahvistaminen, työkokeilu, palkkatukityö Työelämä- ja työnhakuvalmiuksien kartoittaminen ja edistäminen, yksilö-, ryhmä-, koulutus- ja työhönvalmennus, sijoittaminen toisen työnantajan työhön Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen: valmiudet jatkoon Osatutkinto- ja oppisopimuskoulutus, sijoittaminen toisen työnantajan työhön, piilotyöpaikkojen etsintä, työja koulutuspaikkojen sekä hlöiden kohtaamisen tuki, työllisyystoimijoiden osaamisen kehittäminen Työnantajan ja -tekijän sekä koulutuspaikkojen ja ihmisten kohtaaminen TE-toimisto ja TYP + Attendo + kunnat asiakkaan palvelutarpeen mukaisissa eri palvelulinjojen palveluissa ja muihin palveluihin ohjaavana tahona, asiakkaina nuoret, pitkään työttömänä olleet tai vaikeasti työllistyvät henkilöt, osatyökykyiset ihmiset sekä myös työnantajat