Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019
Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen myötä Venäjä haastaa kylmän sodan jälkeisen yhteistyöjärjestelmän ja rikkoo sen keskeisiä pelisääntöjä Venäjän tavoitteena on vahvistaa omaa asemaansa ja saada oikeus etupiireihin (Ukraina, Georgia, Valkovenäjä, Moldova) välineenä sotilaallisen voiman käyttö
Miksi ollaan tässä tilanteessa? Globaalitasolla uudet vallat haastavat läntisen maailmanjärjestyksen (sekä Kiina että Venäjä tavoittelevat vahvempaa asemaa) talouden keskinäisriippuvuudet eivät sido Venäjää yhteistyöhön lännen kanssa odotetulla tavalla; syynä autoritäärinen poliittinen järjestelmä Turvallisuuspoliittinen yhteistyö (YK, ETYJ) ei toimi; Venäjä kyseenalaistaa Naton oikeutuksen ja sen laajenemisen; kansainvälisiä sopimuksia rikotaan, aserajoitusjärjestelmät raukeavat
Kriisin vaikutukset laajat Yhteistyö lännen ja Venäjän välillä minimissä: länsi odottaa Minskin sopimuksen toimeenpanoa myös lännen sisäinen koherenssi heikentynyt (Trump) Sotilaallinen tilanne kiristynyt viime vuosina Syyriassa, mutta myös Itämeren piirissä ja Arktisilla alueilla onnettomuuksien riski kasvaa Venäjän toimet lännen heikentämiseksi (vaalivaikuttaminen, poliittisten ääriliikkeiden tukeminen, yleinen epävakauttaminen) rapauttaa luottamusta
Globaali valtatasapaino muuttuu Venäjän ja Kiinan yhteistyö syvenee (energiavarat ja puolustusteollisuus); ei liittosuhdetta, mutta strateginen kumppanuus USA:ta vastaan Kiinan ja USA:n suhteet kriisiytyneet Trumpin aikana: kauppasota syvenee, Kiinan sotilasmenot kasvussa; USA pitää Kiinaa vihollisenaan EU tasapainoilee suurvaltojen välillä suhde USA:han rakoilee ja Kiinan otteet vahvistuvat myös Euroopassa
Mikä on EU:n politiikka? EU välttää sotilaallista vastakkainasettelua Venäjän kanssa pakotteilla pyritään lopettamaan Venäjän sotilaallinen toiminta Ukrainassa EU tiivistää yhteistyötä Naton kanssa ja vahvistaa rajaturvallisuutta ja toimintaa hybridiuhkia vastaan EU:n puolustusulottuvuus vahvistuu (voimavarayhteistyö, harjoitustoiminta, puolustusteollisuus, turvatakuiden käyttöönotto)
TURVATAKUULAUSEKE Sotilaallisen avunannon velvoite Jos jokin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämä alan sitoumusten ja yhteistyön on edelleen oltava Naton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia ja Nato on jäseninään oleville valtioille niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava.
Mikä on Naton rooli konfliktissa? Nato on siirtänyt painopistettään kriisinhallinnasta kollektiiviseen puolustukseen (Art. 5) Uusi valmiusohjelma, joka tukee itäisiä jäsenmaita sekä luo suuren nopeuden valmiusprikaatin uudet laajamittaiset harjoitukset sekä strategia hybridiuhkien torjumiseksi USA tuonut uutta kalustoaan Baltian maihin ja Puolaan Nato toimii käytännön tasolla; poliittinen epävarmuus lisääntynyt (Trump)
Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat? Suomi tiivistää puolustusyhteistyötään Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa (onko puolustusliitto realistinen?) Suomi vahvistaa rauhankumppanuuttaan Naton kanssa ja toimii aktiivisesti EU:n puolustusyhteistyön syventämiseksi Suomi parantaa omaa kykyään vastata hybridisodankäyntiin ja kyberuhkiin yksin sekä yhdessä kumppanimaiden kanssa Suomi edistää yhteistyövaraisen turvallisuuden kehittämistä Euroopassa