ASUMISPAKKI- koulutus Muutettaessa uuteen kotiin
Kun etsit vuokra-asuntoa Asuntoja voi vuokrata esimerkiksi kaupungeilta, kunnilta, yksityisiltä ja markkinoilta. Useimmat asunnonhakulomakkeet ym. löytyvät internetistä Hakemusten voimassaoloajat vaihtelevat, muista tarkistaa! Haku on helppo uusia internetissä Mieti kustannuksia: minkä hintaiseen vuokraan sinulla on varaa ja mitä muita kustannuksia asumisesta syntyy? Vuokrat ovat keskimäärin korkeampia pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. 2
Tilastotietoa vuokrien suuruudesta alueittain Aravavuokra-asuntojen keskimääräiset vuokratasot paikkakunnittain 3. neljännes 2009 Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus 3
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset vuokratasot paikkakunnittain 3. neljännes 2009 Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus 4
Mistä vuokra koostuu? 5
Vuokrasopimus Vuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Vuokrasopimuksen kirjataan: Vuokrasuhteen kesto: Määräaikainen - sitoo osapuolia sovitun ajan, esimerkiksi 12 kk Voimassa toistaiseksi - päättyy kun jompikumpi osapuoli sanoo sopimuksen irti. - Vuokran määrä - Huoneiston kunto - Vuokran maksutapa ja maksupäivä - Vuokran tarkistaminen - Mahdollinen vuokravakuus/vuokratakuu Muista tehdä samalla myös sauna-, autopaikka- ja pesutuvankäyttösopimukset. 5
Asuntoa vuokratessa Vuokravakuus on yleensä 1-3 kuukauden vuokran suuruinen. Se maksetaan vuokranantajalle ennen muuttoa. Vuokranantaja palauttaa vuokravakuuden kun muutat pois, mikäli asunto on hyvässä kunnossa ja kaikki vuokrat on maksettu ajallaan. Kuntotarkastuslomake pitää täyttää heti kun muutat uuteen asuntoon ja palauttaa kiinteistöyhtiöön tai vuokranantajalle. Kuntotarkastuslomakkeeseen voit merkitä asunnon mahdolliset viat ja puutteet. Vuokralainen saa luovuttaa enintään puolet huoneistostaan toiselle ilman vuokranantajan lupaa, ellei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa. Tätä kutsutaan alivuokraukseksi. Alivuokralaiselta saa periä vain kohtuullisen vuokran, suhteessa asuinneliöihin. Päävuokralainen on vastuussa kaikista asumiseen liittyvästä vuokranantajaan päin. 7
Muuttoilmoitukset Asukkaan pitää tehdä erilaisia ilmoituksia kun muuttaa uuteen asuntoon. Muuttoilmoitus maistraatille täytyy tehdä aina, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen oleskelu toisessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta. Osoitteenmuutokset pitää tehdä pankkiin, puhelinoperaattorille, kirjastoon, lehtiin, ystäville ja sukulaisille. Tulo- ja lähtöilmoituslomake tulee palauttaa kerrostaloissa talonmiehelle/isännöitsijälle/huoltoyhtiöön heti kun olet muuttanut asuntoon. Sähkösopimus tehdään paikallisen sähköyhtiön kanssa mieluiten jo ennen muuttoa. Sähkösopimus tehdään muuttopäivästä alkaen. Lankapuhelimen, internetin tai kaapeli-tv:n siirtoja varten pitää myös tehdä ilmoitus ajoissa. 8
Muita sopimuksia Autopaikka Autopaikat vuokrataan kiinteistöyhtiön kautta. Sopimus tehdään yleensä kirjallisesti. Autopaikan vuokra maksetaan asunnon vuokran yhteydessä. Saunavuoro Varataan kiinteistöyhtiöltä tai asukas- /talotoimikunnalta. Vuokralaisen saunavuoro on tavallisesti kerran viikossa samaan aikaan. Muista noudattaa omaa saunavuoroaikaasi. Joissakin taloissa on myös naisille ja miehille omat lenkkisaunavuorot. Käytännöt vaihtelevat taloittain. Pesutupa Pesutupaan pitää varata pyykkivuoro etukäteen. Varausaikoja pitää noudattaa. Jos pesutuvassa on käytössä varauslukko tai kortti, ne pitää tavallisesti hakea maksua vastaan kiinteistöyhtiöstä. 9
Muita sopimuksia Avaimet Avaimista tulee pitää hyvää huolta, etteivät ne katoa. Jos avain katoaa, ilmoita asiasta isännöitsijälle heti. Avaimia ei saa koskaan säilyttää lukossa. Älä pidä kotiosoitettasi, nimeäsi tai puhelinnumeroasi avainnipussa tai samassa paikassa avaimen kanssa. Jos unohdat avaimesi sisälle tai kadotat ne, ota yhteyttä huoltoyhtiöön. Sieltä tullaan avaamaan sinulle ovi. Sinun pitää todistaa henkilöllisyytesi, jotta ovi avataan. Avaimia voi yleensä teettää lisää, mutta tästä täytyy aina sopia etukäteen vuokranantajan kanssa. 10
Kotivakuutus Kotivakuutus ei ole pakollinen, mutta se on erittäin hyvä olla olemassa. Vuokranantajalla on oikeus vaatia asukasta ottamaan kotivakuutus. Kotivakuutus korvaa ennalta arvaamattomia koti-irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja, mutta ei tahallisia vahinkoja. Tutustu kotivakuutuksesi ehtoihin huolellisesti. Eri vakuutuksia on hyvä vertailla keskenään, sillä niissä voi olla suuriakin eroja. Vakuutusyhtiöt auttavat sinua itsellesi sopivan vakuutuksen löytämisessä. Asukkaalla on yleensä omavastuu, jonka joutuu maksamaan rikkimenneestä tai varastetusta tavarasta. Kotivakuutus korvaa loput. 11
Vuokrasopimuksen irtisanominen Vuokralainen voi irtisanoa asunnon vuokrasopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla. Vuokrasopimus täytyy irtisanoa aina kirjallisesti ja irtisanomisilmoitus täytyy toimittaa kiinteistöyhtiöön. Vuokranantaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisajalla, jos vuokralainen on asunut asunnossa vähemmän kuin 1 vuoden. Vuokranantaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen kuuden kuukauden irtisanomisajalla, jos vuokralainen on asunut asunnossa enemmän kuin 1 vuoden. 12
Vuokrasopimuksen purku Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen: Jos vuokralainen ei maksa vuokraa Jos viettää asunnossa häiritsevää elämää. Jos välittää vuokra-asunnon eteenpäin ilman vuokranantajan lupaa. Jos käyttää huoneistoa muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty Jos asukas ei hoida asuntoaan ja häiritsee muita asukkaita, vuokralainen saa siitä ensin varoituksen. Jos vuokralainen ei maksa vuokriaan, vuokranantajan ei tarvitse varoittaa asukasta ensin. Vuokralainen voi purkaa vuokrasopimuksen heti, jos asumisesta aiheutuu vaaraa terveydelle. 13
Poismuutto Irtisano vuokrasopimuksesi ajoissa. Huolehdi myös muiden, kuten sähkösopimuksen irtisanomisesta. Tee muuttoilmoitus postiin tai maistraattiin. Tee ilmoitus poismuutosta isännöitsijälle. Loppusiivous: Tyhjennä kaikki tavarasi muuton yhteydessä ja siivoa asunto sekä varastotilat huolellisesti kiinteistöyhtiö voi laskuttaa tavaroiden siirrosta sekä siivouksesta. Palauta avaimet. Mahdollinen vuokravakuus palautetaan, kun asunto on asianmukaisessa kunnossa ja vuokrat maksettu koko asumisen ajalta. 14
ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset
Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa päätösten valmisteluun, tekoon ja toteuttamisen seurantaan. Tätä varten laki velvoittaa pitämään vähintään kerran vuodessa asukkaiden kokouksen. Kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta tai sen puuttuessa omistaja. Asukkaiden kokous Asukastoimikunta Pihajuhlat Talkoot 16
Esimerkki asukasdemokratiasta 17
Asukkaiden kokous Ensimmäisen asukkaiden kokouksen kutsuu koolle vuokratalon omistaja. Kokoukseen voivat osallistua kaikki talon tai taloyhteisön asukkaat. Asukkaiden kokous valitsee taloon asukas- tai talotoimikunnan tai yhteyshenkilön enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Samalla voidaan valita myös muita toimikuntia muille toiminta-alueille. Asukkaiden kokous päättää myös toimikuntien toimikauden pituuden, jäsenten lukumäärän ja valintatavan. 18
Asukkaiden kokous Asukkaiden kokous voi nimetä ehdokkaita taloyhtiön hallitukseen sekä valvojan, joka seuraa ja valvoo vuokratalon hallinnon ja talouden hoitoa. Asukkaiden kokous täytyy pitää vähintään kerran vuodessa. Asukas/talotoimikunnan tehtävä on jatkossa huolehtia asukkaiden kokousten kokoon kutsumisesta. 19
Asukastoimikunta Asukastoimikunta pyrkii edistämään tasapuolisesti kaikkien asukkaiden hyvinvointia ja osallistuu taloyksikön hallintoon. Asukastoimikunta voi päättää talon järjestysmääräyksistä, yleisten tilojen käytöstä sekä talkoiden yms. yhteisten tapahtumien järjestämisestä. 20
Järjestysmääräykset Asukas- tai talotoimikunnilla on mahdollisuus vaikuttaa järjestysmääräysten sisältöön, kunhan ne noudattavat järjestyslakia. Järjestysmääräyksillä pyritään lisäämään asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Järjestysmääräysten ymmärtäminen ja noudattaminen helpottaa myös yhteistyötä kiinteistöyhtiön kanssa. Järjestysmääräyksissä voi olla sääntöjä: Yhteisten tilojen, kuten sauna, pesutupa, kerhohuoneet käytöstä. Aika, jolloin ulko-ovet pidetään suljettuna. Mattojen ja petivaatteiden tuuletuksesta ja pyykin kuivauksesta. Pihapiirissä käyttäytymisestä Ajoneuvojen pysäköinnistä. Eläinten syöttämisestä ja lemmikkieläinten ulkoiluttamisesta. Jätteiden lajittelusta ja roskakatoksen käytöstä. Yörauhasta. Asukkaan vieraista. 21
Järjestysmääräykset Asukas tai asukkaan vieras ei saa häiritä naapureita. Klo on oltava hiljaa. Älä pese pyykkiä, käy suihkussa tai metelöi yöllä! Pidä asunnon ovi suljettuna. Tuuletus rappukäytävään on kielletty. Tavaroita ja roskia ei saa säilyttää rappukäytävässä. Rappukäytävässä ja muissa yhteisissä tiloissa ei saa puhua kovaa eikä oleskella ilman syytä. 22
Järjestysmääräykset Mattoja ja vuodevaatteita ei saa ravistella omalla parvekkeella. Mattoja saa ravistella klo mattotelineellä / tuuletusparvekkeella. Lajittele roskat oikeisiin roska-astioihin. Roskiksiin ei saa laittaa suuria esineitä eikä ongelmajätettä, esim. TV:tä, huonekaluja tai kodinkoneita. Mitään ei saa jättää roskisten viereen. 23
Järjestysmääräykset Ilmoita aina vesivahingosta, tuhohyönteisistä ja muista vioista asunnossa. WC:hen ja viemäreihin ei saa laittaa jätteitä, jotka voivat tukkia tai vahingoittaa niitä. Nurmikkoa ja kukkaistutuksia ei saa vahingoittaa. Lintujen ja oravien ruokkiminen on kielletty. Kotieläimet tulee aina pitää talutushihnassa asunnon ulkopuolella. 24
Järjestysmääräykset Autot ja polkupyörät pysäköidään niille varatuille paikoille. Autojen pysäköimiseen on pyydettävä lupa. Parvekkeilla ei saa grillata tai tehdä ruokaa. Parveke on pidettävä siistinä. Kukkalaatikot on laitettava parvekkeen kaiteen sisäpuolelle. Satelliittiantennin asentamiseen on pyydettävä lupa. Kun luvan antennin asentamiseen on saanut, sen saa asentaa vain parvekkeen kaiteen sisäpuolelle. 25
ASUMISPAKKI- koulutus Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä tehtävien vastuunjako
Vuokralaisen oikeudet Vuokratessaan asunnon vuokralaisella on sekä oikeuksia että velvollisuuksia asunnon suhteen. Vuokralaisella on oikeus: käyttää huoneistoa omaan sekä perheensä asumiseen. Perheellä tarkoitetaan puolisoa sekä lapsia. asua asunnossa ilman naapurien häirintää vuokranantaja tai hänen edustajansa ei saa tulla asuntoon etukäteen sopimatta vuokranantajan on pidettävä huoneisto kohtuullisessa kunnossa vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus mikäli asuminen on terveydelle vaarallista tai jos vuokranantaja ei huolehdi välttämättömistä korjauksista. 27
Vuokralaisen oikeudet Vuokranantaja ei voi irtisanoa vuokrasopimusta ilman laissa määriteltyä syytä. Irtisanomisaika on 3 kk, kun vuokrasopimus on kestänyt alle vuoden ja 6 kk, kun vuokrasopimus on kestänyt yli vuoden. Vuokralainen saa luovuttaa enintään puolet huoneistostaan toiselle ilman vuokranantajan lupaa, ellei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa. Tätä kutsutaan alivuokraukseksi Alivuokralaiselta perittävä vuokra on oltava kohtuullinen suhteessa asunnon kokonaisvuokraan. Päävuokralainen on aina päävastuussa vuokranantajaan nähden. 28
Vuokralaisen velvollisuudet Vuokralaisella on velvollisuus: maksaa vuokra eräpäivään mennessä. hoitaa asuntoa huolellisesti. ilmoittaa vaurioista ja puutteista vuokranantajalle. korvata aiheuttamansa vahingot. noudattaa talon järjestysmääräyksiä ja muita kiinteistöyhtiön sääntöjä. Vuokralainen on vastuussa myös vieraidensa aiheuttamista häiriöistä ja vahingoista. 29
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Asukkaan velvollisuus on huolehtia vuokraamastaan asunnosta ja pitää se puhtaana. Asukkaan vastuulla olevat huolto- ja korjaustoimenpiteet on määritelty vastuunjakotaulukossa. Vastuunjakotaulukon sisältö voi vaihdella eri kiinteistöyhtiöissä. Ota selvää oman vuokranantajasi käytännöistä. Asukkaan velvollisuus on ilmoittaa välittömästi huomaamistaan vioista asunnossa, yhteisissä tiloissa sekä piha-alueella. Vaikka osan vastuunjakotaulukossa olevista toimenpiteistä hoitaa kiinteistöyhtiö, voi asukas joutua maksamaan huolto- korjaustoimenpiteestä joko heti työsuorituksen jälkeen tai vuokrien kautta. 30
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Avaimet ja lukot: Asukkaan on kustannettava kadonneet avaimet ja lisäavaimet. Asukas joutuu maksamaan myös turvalukon, varmuusketjun ja ovisilmän asennuksen, mikäli hän sellaisen haluaa. Lukon huollon ja uusinnan hoitaa vuokranantaja. 31
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Sisäovien kahvat: Asukkaan velvollisuus on pitää kunnossa sisäovien kahvat. Löystyneet ruuvit on hyvä kiristää. Lapset eivät saa roikkua kahvoissa. Jos asukas itse poistaa sisäovet tai kahvat, hän on velvollinen myös asentamaan ne takaisin. 32
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Ikkunat: Ikkunoiden sisätiivisteiden huoltaminen ja vaihtaminen on vuokralaisen vastuulla. Jos vuokralainen haluaa asentaa esim. säleverhot, on hänen kustannettava verhot itse sekä niiden asennus. Asunnosta pois muutettaessa, sälekaihtimet täytyy tavallisesti jättää paikoilleen. Ikkunoiden ulkotiivisteet, karmit ja saranat korjaa ja uusii vuokranantaja. 33
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Vesi- ja viemärilaitteet: Asukkaan on pidettävä viemärien hajulukot =vesilukot sekä lattiakaivot puhtaana ja poistettava niistä itse pienet tukokset. Isommissa tukoksissa pitää pyytää huoltoyhtiötä apuun. 34
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Liesituuletin: Liesituulettimen rasvasuodatin on puhdistettava säännöllisesti. 35
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Ilmanvaihto: Asukkaan on huolehdittava poisto- ja korvausilmaventtiilien puhdistuksesta säännöllisin väliajoin. Poistoilmaventtiilejä on keittiössä, WC:ssä/kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa. Venttiilit voi pudistaa pyyhkimällä kevyesti. Erittäin likaisen venttiilin voi irrottaa pesua varten. Venttiili irtoaa kiertämällä ulkokehikosta käsin. Ilmanvaihtoa ei saa peittää! 36
Asukkaan vastuulla olevat tehtävät Asukkaan vastuulla on sulakkeiden vaihto. Asukas voi itse asentaa irrallisia kattovalaisimia. 37
Kiinteistöyhtiön tai ammattilaisen vastuulla olevat tehtävät Sähkölaitteet: Astian ja pyykinpesukoneiden liitännät ja suojaukset ovat ammattilaisen vastuulla. Kodinkoneita ostettaessa on hyvä samalla tilata myös asennuspalvelu. Kiinteät lamput asentaa ja tarvittaessa uusii vuokranantaja. Pistorasiat huoltaa vain siihen valtuutettu sähköasennusliike. Seinä-, lattia- ja kattopinnat: Erityistä ammattitaitoa vaativat pinnat, kuten märkätilat, korjaa ja maalaa aina vuokranantajan edustaja. Tavallisten seinien maalauksesta ja tapetoinnista voi asukas sopia vuokranantajan kanssa. Lämmitys: Patterien ilmaus ja säätö kuuluvat vuokranantajalle vesivahinkojen välttämiseksi. Patterien termostaattien korjaus ja uusiminen kuuluvat vuokranantajalle. 38
Kiinteistöyhtiön tai ammattilaisen vastuulla olevat tehtävät Huoneiston ulko-ovet: Huoneiston ulko-oven saranoiden ja tiivisteiden huollon ja uusimisen suorittaa vuokranantaja. 39
Esimerkki vastuunjakotaulukosta a=asukas v=vuokranantaja Kohde A V Huom Lisäavaimet X Ikkunalasien vaihto tai korjaus X ota yhteyttä palveluneuvojaan Asunnon varusteena olevan jääkaapin korjaus X Sisäseinien maalaus X X ota yhteyttä asukasisännöitsijään Ulkoseinien, parvekkeen X maalaus/korjaus Oman liesituulettimen asennus X työ on teetettävä hyväksytyllä asennusliikkeellä Ilmanpoistoventtiilien puhdistus X Lämpöpatterien ilmaaminen X suihkuletkun vaihto/uusiminen X vesihanojen korjaus/uusiminen X 40
ASUMISPAKKI- koulutus Yhteiset tilat ja naapuruus
Yhteiset tilat ja niiden käyttö Yleisiä tiloja ovat sauna, pukuhuoneet, kellarikomerot, urheiluvälinevarastot, pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kerho- tai muut kokoontumistilat. Myös piha-alueet ja rappukäytävät ovat yleisiä, kaikkien käytössä olevia tiloja. Niitä koskee myös usein monenlaiset eri säännöt ja määräykset. Käyttö on sallittu kaikille asukkaille. Tiloja saa käyttää niiden sääntöjen ja määräysten puitteissa, joita tilaa varten on tehty. Jokainen asukas on osaltaan vastuussa tilojen käytöstä. Väärä käyttö tai muu sääntöjen rikkominen voi aiheuttaa korvausvastuun ja tilojen sulkemisen. Turvallisuudesta ja tilojen järjestyksestä voi myös huolehtia sulkemalla aina ovet lähtiessä. Palo-ovet on aina pidettävä suljettuina 42
Sauna Monessa kerrostalossa on kaikille asukkaille yhteinen sauna. Siihen voi varata vuoron joko isännöitsijältä tai huoltoyhtiöstä. Talossa voi olla kaikille yhteinen lenkkisauna sekä joulu- ja talkoosauna. Näissä saunovat miehet ja naiset omilla vuoroillaan. Kiuas on säädetty yhteisissä saunatiloissa sopivaan lämpötilaan. Sitä ei saa säätää itse. Jokaisen saunojan on kunnioitettava muita saunan käyttäjiä. Sauna on hyvä huuhdella käytön jälkeen. Hiukset ja roskat on kerättävä pois. Muista kuivata pesu ja pukuhuoneen lattia lähtiessäsi.. Pidä kiinni varatun saunavuoron ajoista. Lopeta saunomisesi ajoissa ettei seuraavan tarvitse odotella pääsyä omalle vuorolleen. 43
Pesutupa, kuivaushuone ja mankeli Pesutupa on tarkoitettu vain asukkaiden käyttöön. Pesutuvan lisäksi taloyhtiössä saattaa olla myös kuivaushuone ja mankeli. Koneet toimivat joko kolikko/puhelinmaksulla tai varauskirjan mukaan perittävällä maksulla. Jossain taloissa pesutuvan käyttö on ilmaista. Asukkaan on tuotava itse pesu- ja huuhteluaineet. On muistettava annosteluohjeet. Pesutupaa varataan etukäteen omaan käyttöön. Varattuja aikoja on noudatettava. Koneiden käyttöohjeita on noudatettava huolellisesti. Koneen rikkonut on korvausvelvollinen. Mattoja ei saa pestä tavallisessa pesukoneessa. 44
Varastotilat Jokaisella asunnolla on yleensä oma varastotila. Varasto on aina mahdollisuus lukita, voit joutua itse hankkimaan lukon. Varastossa ei kannata säilyttää mitään arvokasta. Varastossa ei saa säilyttää mitään palavaa eikä räjähtävää. Toisissa taloissa on myös kylmäsäilytyskellari. Näissä voi säilyttää ainoastaan ruokatarvikkeita. Varastotilojen käytävillä ei saa säilyttää mitään. Tämä on paloturvallisuuskysymys! 45
Ulkoiluvälinevarasto Ulkoiluvälinevarastossa voi säilyttää polkupyöriä, suksia ja lastenvaunuja. Jokaisen asukkaan on muistettava pitää varastot järjestyksessä. Ulkoiluvälinevarastoissa ei saa säilyttää polkupyörän osia tai käytöstä poistettuja polkupyöriä. Ulkoiluvälinevarastossa ei saa säilyttää palavia tai räjähtäviä aineita. Mopojen ja moottoripyörien säilytys ulkovälinevaratossa on kielletty. 46
Kerhohuoneet, rappukäytävät ja muut yleiset tilat Muista noudattaa tilaa varten laadittuja sääntöjä. Siivoa tila jälkeesi ja muista lukita ovet perässäsi. Muista että olet vastuussa vieraistasi myös kotitalosi yleisissä tiloissa. Paloturvallisuussyistä johtuen rappukäytävissä ei saa säilyttää mitään. Rappukäytävässä, hississä ja muissa yleisissä tiloissa ei saa aiheuttaa häiritsevää melua. 47
Piha-alueet Piha on kaikkien asukkaiden yhteistä aluetta. Pihan säilyttäminen viihtyisänä on jokaisen asukkaan vastuulla. Piha-alueen kukka- ja muita istutuksia ei saa vahingoittaa. Autot on pysäköitävä niille kuuluville alueille. Lyhytaikainen pysäköinti ulkoovien eteen tavaranpurkamista varten on sallittua. Lapsille on varattu omat leikkipaikat pihaan. Rappukäytävät, parkkipaikat eivät ole leikkipaikkoja. Lapsille tarkoitettujen leikkipaikkojen siisteys ja turvallisuus on kaikkien asia. Pihassa noudatetaan järjestysmääräysten mukaista hiljaisuutta. Meteli pihalla kuuluu aina myös asuntoihin sisälle. 48
Grillaus piha-alueella Avotulen teko on piha-alueella sallittu vain sille tarkoitetulla paikalla. Grilli on talon kaikkien asukkaiden käytössä. Grillialue voi olla suosittu paikka viettää kesäiltaa, otathan huomioon myös naapurisi. Anna muille tilaa kohtuullisen ajan kuluttua. Kauniina kesäiltanakin on muistettava hiljaisuusaika, se koskee myös piha-aluetta. Jokaisen käyttäjän on siistittävä grilli ja välitön alue käytön jälkeen. Lapset eivät saa yksinään käyttää grilliä, aikuistenkin on syytä muistaa paloturvallisuusohjeet ja käytännöt.. 49
Parveke Pidä vedenpoistoreitit avoinna parvekkeen lattialla. Satelliittiantennin kiinnittämiseen on oltava aina taloyhtiön lupa. Kun kysyt luvan saat samalla myös ohjeet siitä kuinka ja mihin kohtaan antennin voit kiinnittää. Näin toimien vältät turhat asennuskulut ja muut harmit, jotka omatoimisuudesta voi seurata. Lintujen ja muiden eläinten ruokkiminen parvekkeella on kiellettyä. Parvekkeella voi kasvattaa kukkia ja yrttejä. Kasvatus tapahtuu ruukuissa tai parvekelaatikoissa. Jos kiinnität laatikoita parvekkeen kaiteisiin huolehdi, että laatikot ovat kiinnitetty parvekkeen sisäpuolelle siten, että ne eivät voi pudota alas. Parvekkeella ei saa grillata. 50
Talkoot Asukas-/talotoimikunta voi järjestää 1-2 kertaa vuodessa talkoot, ne ovat usein keväällä ja syksyllä. Talkoissa siivotaan yhdessä talon asukkaiden kanssa pihapiiriä, haravoidaan pihaa, istutetaan kasveja joskus myös ja siivotaan yhteisiä varastotiloja. Talkoissa on usein jotain pientä syötävää ja juotavaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Talkoiden jälkeen voi olla myös talkoosauna tai muuta yhteistä ohjelmaa asukkaiden kesken. Talkoot ovat tarkoitettu kaikille talon asukkaille ja osallistuminen on toivottavaa. Talkookutsu on yleensä ilmoitustaululla tai se jaetaan jokaisen kotiin. Talkoot ovat hyvä tapa tutustua naapureihin. 51
Naapuruus Suomessa Suomalainen yhteiskunta on muuttunut maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Se on vaikuttanut myös naapuruuteen erityisesti kaupunkialueilla: Monet ovat muuttaneet kaupunkeihin, kauemmaksi kotiseuduilta. Isoissa taloissa ei ole helppoa tutustua naapureihin ei tiedetä kuka asuu talossa ja kuka on vieras. Vuokra-asuminen koetaan usein väliaikaisena asukkaiden vaihtuvuus voi olla suuri. Sosiaaliset suhteet muodostuvat enemmänkin perheestä, ystävistä, työpaikalta ja harrastuksista, kuin naapureista. Yksilökeskeisyys - arvostetaan yksityisyyttä ja omaa rauhaa. 52
Naapuruus Kerros- ja rivitaloissa asutaan tiiviisti ja lähellä toisia. Jotta kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus viihtyisään asumiseen, on asukkaiden noudatettava yhteisiä sääntöjä järjestysmääräysten tarkoitus on siis edistää kaikkien asukkaiden asumisviihtyisyyttä. Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon -Saksalainen sananlasku- 53
Naapuruus Huomaavainen ja suvaitsevainen käyttäytyminen edistää hyviä naapuruussuhteita. Osallistumalla talon yhteisiin tapahtumiin voi auttaa tutustumaan naapureihin. Yhteiset tapahtumat lisäävät talon me-henkeä. Talkoissa pidetään huolta yhteisestä ympäristöstä. Kun tuntee naapureita, myös turvallisuudentunne lisääntyy. Asukkaat itse vaikuttavat eniten oman talonsa ja asuinalueensa tunnelmaan. Asukas- ja talotoimikunnat työskentelevät yhteisöllisyyden edistämiseksi jos haluat mukaan toimintaan, ota yhteyttä talosi asukastoimikuntaan! Euroopan Naapuripäivää vietetään joka vuosi toukokuun viimeisenä tiistaina. 54
Minkälainen on hyvä naapuri? 55
Ongelmia naapurin kanssa? Ongelmia naapurin kanssa voi syntyä esimerkiksi väärinkäsityksistä, yhteisten tilojen käytöstä tai järjestysmääräysten rikkomisesta. Mitä voit tehdä, jos sinulla on riitaa naapurisi kanssa: Keskustele naapurisi kanssa asiasta. Tee kirjallinen ilmoitus kiinteistöyhtiöön. Soita poliisille, jos tilanne on akuutti/vakava. 56
Häiriöstä ilmoittaminen Jos asukas kokee, että naapuri häiritsee esimerkiksi yöaikaan toistuvasti, kannattaa kirjoittaa häiriöilmoitus kiinteistöyhtiöön. Eri kiinteistöyhtiöissä voidaan käyttää sääntörikkomusilmoitus nimeä. Ilmoitukseen täytyy kirjata mitä on tapahtunut ja milloin. Ilmoituksessa täytyy olla vähintään yhden todistajan allekirjoitus, joka on nähnyt tai kuullut saman häiritsevän tilanteen. Todistajaksi käy myös asukkaan luona käymässä oleva vieras. 57
ASUMISPAKKI-koulutus KOTIRAUHA
Poliisin tehtävät Poliisin tehtävänä on Turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä. Ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Ennaltaehkäistä rikoksia. Selvittää rikoksia. Kun tarvitset kiireellistä apua soita 112 Lähde: www.poliisi.fi 59
Kotirauha Jokaisella on oikeus asua omassa kodissaan rauhassa ja kokea olonsa siellä turvalliseksi. Suomen laki turvaa kotirauhan. Poliisi suojaa kotirauhaa. 60
Kotirauhan häirintä Kotirauhan häirintää on esimerkiksi: Joku menee kutsumatta toisen kotiin, ilman asunnossa asuvan lupaa. Alunperin kutsuttu vieras alkaa käyttäytyä hankalasti, eikä noudata poistumiskehotusta. Asukas pitää yöllä sellaista häiritsevää meteliä, että muiden huoneistojen asukkaiden yörauha häiriintyy. Asukas pitää päivällä häiritsevää meteliä, esim. musiikki on kohtuuttoman kovalla. Joku heittelee esineitä asukkaan omaan pihaan tai kotiin esimerkiksi postiluukusta. Kiusaksi katsottu toistuva ovikellon soittelu tai koputtelu. Puhelinhäiriköinti eli aiheettomat ja toistuvat soitot ja tekstiviestit. 61
Naapuririidat Asukkaiden välisten ristiriitojen taustalla on usein erilaisia asumistapoja ja -kulttuureja. Pahimmillaan asiat kärjistyvät ja johtavat yhteydenottoihin kiinteistöyhtiöön ja jopa poliisille. Pitkäkestoiset riidat huonontavat koko naapuruston asuinviihtyvyyttä. Mitä voit tehdä, jos sinulla on riitaa naapurisi kanssa? Keskustele naapurisi kanssa asiasta. Tee kirjallinen ilmoitus kiinteistöyhtiöön. Soita poliisille, jos tilanne on akuutti tai vakava. 62
Rikokset Poliisille ilmoituksen rikoksesta voi tehdä uhri itse tai tapauksen silminnäkijä. On tärkeää, että poliisi saa tiedon rikoksesta mahdollisimman pian. Perheen sisäinen väkivalta, lähisuhdeväkivalta on myös aina rikos. Rikoksen uhriksi joutuminen on raskas kokemus, josta ei tarvitse selvitä yksin. Ammattimaista apua saa esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä: http://www.riku.fi 63
Rikosilmoitus Rikosilmoitus voidaan tehdä internetissä, puhelimessa tai henkilökohtaisesti poliisille. Rikosilmoitusta varten tarvittavat tiedot: Kuvaus siitä mitä on tapahtunut. Tarkkatapahtuma-aika ja paikka Tekijän nimi, jos se on tiedossa. Tekijän tuntomerkit. Minne päin ja miten tekijä pakeni. Jos tekijä liikkui jollain ajoneuvolla, rekisterinumero ja muut tuntomerkit. Tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, päihtymys) 64
ASUMISPAKKI-koulutus Kodin puhtaus ja siisteys
Siivouskalenteri Suunnittele milloin siivoat ja mitä siivoat. Jaa töitä eri päiville. Kun siivoat tasaisesti läpi vuoden voit unohtaa suursiivoukset ja voimakkaat pesuaineet. Jos taloudessasi on muita perheenjäseniä, sopikaa yhdessä työnjaosta. 66
Siivouskalenteri Joka päivä: Joka viikko: o Tuuleta huone nopeasti ja jätä vuoteesi auki aamutoimien ajaksi. o Sijaa vuoteesi. o Järjestä tavarat paikoilleen. o Siisti keittiö. o Poista häiritsevät roskat ja tahrat o Imuroi lattiat, matot ja tekstiilipintaiset huonekalut. o Pyyhi lattiat tarvittaessa nihkeällä. o Pyyhi pölyt ja poista sormenjäljet pinnoilta. o Pese wc ja kylpyhuone. o Tyhjennä roskakorit. o Hoida kukat. 67
Siivouskalenteri Silloin tällöin : o Pese ikkunat. o Järjestä ja puhdista kaapit ja laatikot. o Puhdista valaisimet ja kirjahylly. o Pese lattiakaivo, tuuletusventtiilit ja patterit. o Huolla kodinkoneet. o Puhdista sauna. o Puhdista lattiat perusteellisemmin. o Pyyhi myös lattialistat. opuhdista seinät ja ovet. oharjaa katosta pölyt ja hämähäkinseitit. opese sisustustekstiilit (päiväpeitot, matot, verhot ja vuodevaatteet). 68
Siivousvinkkejä Laita ulko-oven eteen asunnon sisäpuolelle kunnon kynnysmatto. Jätä jalkineet eteiseen. Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti. Kiinnitä huopapalat kalusteiden jalkojen alle. Lattiaan ei tule naarmuja ja huonekaluja on helppo siirrellä. Älä tupakoi sisällä. Poista tahrat mahdollisimman pian. Hanki kunnon siivousvälineet ja siivousaineet. Siivoa säännöllisesti. Näin vältyt lian pinttymiseltä, eikä sinun tarvitse käyttää vahvoja, ympäristöä vahingoittavia aineita. 69
Siivouskaapin sisältö Kunnon siivousvälineet helpottavat siivousta ja voit työskennellä hyvässä työasennossa. Astianpesuaine ja yleispuhdistusaine sopivat moneen tilanteeseen. Erikoispuhdistusaineita tarvitset harvoin. 70
Siivoaminen voi alkaa 1. Laita tavarat paikoilleen. 2. Imuroi lattiat. 3. Pyyhi pölyt. 4. Puhdista lattiat materiaalin mukaan. Ikkunat kirkkaiksi 1. Imuroi tai pyyhi pölyt sälekaihtimista 2. Puhdista puitteet. 3. Pese lasit kirkkaiksi. 71
Kylpyhuone raikkaaksi Puhdista pesu- ja wc-tilat riittävän usein, vähintään viikoittain. Kun peset tilat säännöllisesti, pääset vähemmällä etkä tarvitse voimakkaita aineita. Siivouksen yhteydessä vaihda myös käsipyyhkeet. Varaa eri pesukohteille eriväriset siivousliinat. Pese esimerkiksi sinisellä käsienpesuallas, kaakelit ja amme ja punaisella wc-istuin. Puhdistusaineiksi sopivat käsiastianpesuaine ja yleispuhdistusaine. Muista tuulettaa kosteita tiloja. 72
Käsienpesuallas Pese käsienpesuallas eli lavuaari naarmuttamattomalla pesusienellä tai astianpesuharjalla. Kastele allas ja pesusieni tai harja. Lisää valmiiksi laimennettua puhdistusaineliuosta pinnoille. Harjaa allas, hanat ja tulppa puhtaaksi. Muista pestä myös hanojen juuret, ylivuoto- ja viemäriaukot. Huuhtele. Pyyhi käsisuihku ja altaan ympäristö kostealla siivousliinalla. Pyyhi joskus myös viemäriputki, allas alapuolelta ja käsienpesualtaan hajulukko. 73
Kylpyamme ja suihku Pese amme/allas perusteellisemmin kerran viikossa tai kerran kuukaudessa riippuen siitä, kuinka usein niitä käytetään ja kuinka huolellisesti käyttäjät puhdistavat jälkensä käytön jälkeen. Pesuvälineeksi sopii pehmeä harja tai naarmuttamaton pesusieni. Huuhtele allas ensin vedellä. Suihkuta altaaseen tippa puhdistusainetta ja harjaa. Pese myös hanat ja suihku. Pese ympäröivä seinäpinta. Pese myös lasiset ja muoviset suihkuseinät. Kuivaa ne esimerkiksi ikkunankuivaimella. Pyyhi peili nukkaamattomalla liinalla. Kuivaa tarvittaessa ikkunaliinalla tai talouspaperilla. Pyyhi myös peilihylly, kylpyhuonekaapin ovet, ovenkahvat ja valonkatkaisijat. 74
Lattiakaivo Lattiakaivoon kertyy ajan mittaan erilaista likaa ja hiuksia, jotka hajotessaan muodostavat epämiellyttävää hajua. Pese lattiakaivo silloin tällöin lattian pesun yhteydessä. Käytä aina suojakäsineitä lattiakaivoa puhdistaessasi. Nosta ritilä pois. Poista irtonaiset roskat ja hiukset talouspaperilla. Voit käyttää lattiakaivossa erillistä irrotettavaa suodatinta. Muista vaihtaa suodatin riittävän usein. Laske lattiakaivoon puhdasta vettä. Suihkuta lattiakaivoon astianpesuainetta tai desinfioivaa puhdistusainetta. Pese ritilä kummaltakin puolelta ja harjaa lattiakaivo puhtaaksi. Käytä esimerkiksi vanhaa astianpesuharjaa. Laske lattiakaivoon puhdasta vettä. Imuroi myös lattia ja pyyhi se kostealla. 75
76
Wc-istuin Vedä wc-pönttö. Suihkauta puhdistusainetta altaan seinämiin. Harjaa allas sisäpuolelta wc-harjalla. Harjaa altaan pohja myös veden alta sekä vedentuloreunus. Huuhtele wc-pönttö vetämällä se ja huuhtele harja samanaikaisesti. Pyyhi puhdistusliuokseen kastetulla siivousliinalla vetonuppi/painike, vesisäiliö, kansi ja istuinrengas molemmin puolin. Wc-istuimen kansi ja istuinrengas voidaan irrottaa joskus huolellisempaa puhdistusta varten. Pyyhi myös jalkaosa. Pyyhi seinät wc-istuimen ympäriltä. Pese lopuksi siivousliinat ja laita ne kuivumaan. 77
WC-istuimen puhdistus 78
Vinkkejä pyykinpesuun Pyykin lajittelu Värin mukaan: tummat, vaaleat ja valkoiset erikseen. Pesumenetelmän ja -lämpötilan mukaan. Likaisuuden mukaan: Hyvin likaiset vaatteet pestään erillään ja niille valitaan tarvittaessa ohjelma, jossa on esipesu. Pyykin esivalmistelu Tyhjennä taskut Sulje vetoketjut, tarranauhat ja hakaset. Käännä kuvalla varustetut paidat, samettivaatteet sekä jäykät ja voimakasväriset puuvillavaatteet, kuten farkut nurinpäin. Pese sukkahousut ja rintaliivit pesupussissa. Sulje rintaliivien hakaset. Kaarituellisia rintaliivejä ei suositella pestäväksi koneessa. Poista vaikeat tahrat ennen pesua. Valitse pesuohjelma ja lämpötila pyykin hoito-ohjeiden mukaan. 79
Pyykinpesu koneella Tutustu ennen ensimmäistä pesua pesukoneen käyttöohjeisiin ja vaatteiden pesuohjeisiin. Laita lajiteltu pyykki pesukoneeseen. Annostele pesuaine pesuainelokeroon tai pesupalloon, joka laitetaan pesurummun sisään. Annostele huuhteluaine huuhteluainelokeroon. Avaa vesihana. Valitse pesuohjelma. Aseta pistotulppa pistorasiaan ja käynnistä kone. Ripusta vaatteet kuivumaan hyvin oiottuina pesuohjelman loputtua. Pesun loputtua kytke virta pois päältä ja sulje vesihana. Laita pyykit kuivumaan. Jätä pesukoneen luukku ja pesuainelokero auki, jotta koneen sisäosat kuivuvat. 80
ASUMISPAKKI-koulutus Kotitalouden jätehuolto ja kierrätys
Jätteet Kotitalouksissa syntyy paljon jätettä, noin 315 kg vuodessa yhtä asukasta kohti. Jätteille on omat jäteastiat talon pihalla. Osa jätteistä täytyy viedä paikallisiin jätteenkeräyspisteisiin. Lajittele jätteet, laita jätteet eri pusseihin ja tyhjennä pussit ulos omiin jätesäiliöihinsä. Erota ongelmajätteet muista jätteistä, koska ne ovat vaarallisia kaatopaikalla. kuva: Ari Rannisto 82
Miksi jätteet pitää lajitella? Lajittelu säästää luonnonvaroja. Osa lajitellusta jätteestä voidaan käyttää uudelleen. Osa jätteistä poltetaan. Näin saadaan energiaa. Ehjät ja käyttökelpoiset tavarat voi kierrättää. 83
Mitä lajitellaan? Biojäte Keräyspaperi Keräyslasi Keräyskartonki Keräysmetalli Kaatopaikkajäte Polttokelpoinen jäte eli energiajae Ongelmajäte Sähkö ja elektroniikkaromu Suurikokoiset jätteet Rakennus- ja remonttijäte Pihasiivous ja puutarhajäte Kuva: Hanna Koljonen 84
Biojäte KYLLÄ Elintarvikkeet Ruoantähteet Hedelmien ja vihannesten kuoret Kahvinporot,suodatin-ja teepussit Talouspaperit ja paperiservietit Munakennot Kasvit multineen Puiset aterimet,hammastikut Muut kompostoituvat jätteet Rasvat ja ruokaöljyt täytyy imeyttää ensin talouspaperiin ennen bioastiaan viemistä. EI: Nestemäiset jätteet ja jää (Elintarvikkeeksi kelpaamattomat maidot, mehut ja voidaan kaataa viemäriin. HUOMIO!!! Ei rasvaa ja 85 öljyä!
Mitä biojätteestä saadaan? Kompostimultaa 86
Keräyspaperi KYLLÄ: Sanoma- ja aikakauslehdet Mainokset ja esitteet Kirjekuoret Puhelinluettelot Kirjat ilman kansia Valkoiset ja värilliset kopiopaperit Valkoiset piirustuspaperit EI: Jäljentävät paperit Kopiopapereiden kääreet Kartongit Pahvit Lahjapaperit ja lahjanarut 87 Ruskeat paperikassit
Mitä keräyspaperista saadaan? Keräyspaperista valmistetaan paperin raaka-ainetta. 88
Keräyslasi KYLLÄ: Tyhjät lasipullot Tyhjät lasipurkit Tyhjät lasitölkit EI: Kristalli Posliinilasit ja pullot Keramiikka Ikkunalasi Autojen tuulilasi Hehkulamput Pullojen korkit ja purkkien kannet Metalliset tai muoviset kaulusrenkaat Peililasi 89 Pantilliset juomapullot kauppaan
Mitä keräyslasista saadaan? Keräyslasista valmistetaan mm. lasivillaa, lasipakkauksia, uusiolaseja sekä koristelasia. 90
Keräyskartonki KYLLÄ: Kartonkipakkaukset (esimerkiksi muropaketit, keksipaketit, pizzalaatikot, kananmunakennot, lelu- ja kosmetiikkakotelot) Kartonkitölkit (esimerkiksi maito-, mehu-, jogurtti-, viini- ja pesuainetölkit) Aaltopahvi (esimerkiksi pahvilaatikot) Kartonkiset kertakäyttöastiat Paperikassit ja paperisäkit Paperipussit (esimerkiksi sokeri-, jauho- ja leipäpussit) Paperirullien hylsyt (esimerkiksi wc- ja talouspaperihylsyt) EI: Likaiset tai huuhtelemattomat pakkaukset 91
Mitä keräyskartongista saadaan? Keräyskartongista saadaan mm. hylsykartongin raaka-ainetta. 92
Keräysmetalli KYLLÄ: Metallipurkit Alumiinivuoat ja foliot Metallikannet Kruunu ja kierrekorkit Tyhjät ja paineettomat aerosolipurkit Säilyketölkit Tyhjät alumiinituubit; korkki kierrettynä Pienet koneen osat Vanhat kattilat ja paistinpannut Juomatölkit (Vie pantilliset juomatölkit kaupan palautusautomaattiin!!!) EI: Likaisia purkkeja Likaisia tölkkejä Maalipurkkeja Suuria metalliesineitä 93
Mitä keräysmetallista saadaan? Keräysmetallista saadaan raaka-aineita uuden metallin valmistukseen. 94
Sekajäte eli kaatopaikkajäte, silloin kun alueella ei kerätä energiajätettä tai polttokelpoista jätettä KYLLÄ: Kertakäyttövaipat ja terveyssiteet Posliini Nahka ja kumi Pölynimuripussit Hehku- ja halogeenilamput sekä sulakkeet PVC-muoviset tuotteet Tuhka ja tupakantumpit Alumiinipinnoitetut muovit kuten kahvipaketit ja sipsipussit Likainen paperi, pahvi ja kartonki Tekstiilijäte esimerkiksi rikkinäiset vaatteet Styroksipakkaukset Puupohjainen jäte EI: Hyötyjäte (keräyslasi, keräysmetalli, keräyspaperi, keräyskartonki jne.) Ruokajäte tai muu biohajoava jäte Ongelmajäte (esimerkiksi loisteja energialamput) 95
Sekajäte eli kaatopaikkajäte, silloin kun alueella kerätään myös energiajätettä/polttokelpoista jätettä KYLLÄ: Lasi- ja posliiniastiat Keramiikka Peililasi, ikkunalasi Hehkulamput PVC-muovi (esimerkiksi sadeasut, kerniliinat, muovikansiot, muovikotelot, muovikortit, johdot, putket, puhallettavat uimalelut ja uimapatjat (Näissä tuotteissa on yleensä erillinen PVC-merkintä.) Kissanhiekka Kukkamulta EI: Hyötyjäte (keräyslasi, keräysmetalli, keräyspaperi, keräyskartonki jne.) Ruokajäte tai muu biohajoava jäte Polttokelpoinen jäte Ongelmajäte (esimerkiksi loiste- ja energialamput) 96
Mitä kaatopaikkajätteestä saadaan? Kaatopaikkajätteestä ei saada mitään, siksi on tärkeä vähentää sen määrää! 97
Polttokelpoinen jäte eli energiajäte KYLLÄ: Muovipussit Muovikalvot ja muoviesineet Tyhjät muovirasiat ja muovipakkaukset (Esimerkiksi tyhjät margariinirasiat ja pesuainepullot) Tyhjät kahvipaketit Tyhjät sipsipussit Likainen paperi, pahvi ja kartonki Vaipat ja muut hygieniatuotteet Siivousjäte Pölypussit 98
Polttokelpoinen jäte eli energiajäte Tekstiilijäte esimerkiksi vaatteet, matot, sukkahousut, sukat, narut, nauhat (Hyväkuntoiset vanhat vaatteet kannatta viedä kierrätykseen, antaa tuttavalle tai myydä kirpputorilla.) Styroksipakkaukset CD-levyt, videokasetit ja c-kasetit Nahka, kumi Puupohjainen jäte Elintarvikejäte ja kasvienosat, jos ei ole kompostoria tai biojäteastiaa EI: Hyötyjäte (keräyslasi, keräysmetalli, keräyspaperi, keräyskartonki, jne.) Ongelmajäte PVC-muovi 99
Mitä polttokelpoisesta jätteestä saadaan? Polttokelpoisen jätteen sisältämän lämpöenergian hyöty saadaan, kun siitä tuotetaan kaukolämpöä jätteenpolttolaitoksessa 100
Ongelmajäte, sähköromu ja elektroniikkaromu Valaisimet, loistelamput ja energiansäästölamput Pienelektroniikka (esimerkiksi kokonaiset puhelimet, sähköhammasharjat, sähkövatkaimet, hiustenkuivaajat ja parranajokoneet) Sähköromut ja elektroniikkaromut (esimerkiksi kokonaiset jääkaapit, pakastimet, televisiot, pesukoneet ja ATK-laitteet) Öljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet Maalit, liimat, lakat, liuottimet ja muut myrkyt Tulostimen värikasetit Valokuvauskemikaalit Lääkkeet, neulat ja ruiskut voi viedä ilmaiseksi apteekkiin Elohopeakuumemittarit ja jodia sisältävät lääkkeet voi viedä erikseen pakattuina ilmaiseksi apteekkiin. Paristot ja akut voi viedä ilmaiseksi niitä myyviin liikkeisiin tai kunnan järjestämiin ongelmajätteiden vastaanottopaikkoihin Ilotulitteet ja hätäraketit voi viedä niiden myyjille tai oman alueen poliisilaitokselle 101
Ongelmajäte, sähköromu ja elektroniikkaromu 102
Suurikokoinen jäte Metalliesineet voit viedä oman kuntasi jätekeskukseen tai jäteasemalle ilmaiseksi. Huonokuntoiset huonekalut voit viedä oman kuntasi jätekeskukseen tai jäteasemalle. Tämä ei ole ilmaista vaan joudut maksamaan tästä. Hyväkuntoiset huonekalut voit viedä kierrätyskeskukseen ilmaiseksi. Vanhat autonrenkaat voit viedä ilmaiseksi rengasliikkeeseen, mutta vanteen poisto renkaasta maksaa. 103
Rakennusjäte ja remonttijäte Rakennusjätteen ja remonttijätteen voit viedä kuntasi jätekeskukseen tai jäteasemalle. ILMAISET: Puhdas puu ja kyllästetty puu Metallit Puhtaat ikkunalasit Maa-ainekset Betonimurske, kaakelimurske ja tiilimurske MAKSULLISET: Maalattu, lakattu ja pinnoitettu puu Puupohjaiset levyt Lavuaarit ja WC-pytyt Energiajäte Sekalainen rakennusjäte Asbestijäte (muoviin pakattuna) Puitteelliset ikkunat 104 Kotilo-projekti
ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus
Energian ja veden säästö Mitä energia on? Mistä energia tulee? 106
Energian kokonaiskulutus Suomessa 107
Mihin käytämme energiaa Suomessa? 108
Mihin käytämme energiaa kotona? 109
Sähkönkulutus Sähköstä maksetaan kulutuksen mukaan. Vuokralaisen täytyy tehdä sähkösopimus sähköyhtiön kanssa. Kerran vuodessa sähköyhtiö tarkistaa asunnon sähkömittarin lukeman. Jos sähköä on käytetty arvioitua enemmän, sähköyhtiö lähettää tasauslaskun. Jos sähköä on käytetty arvioitua vähemmän, sähköyhtiö hyvittää sen seuraavassa sähkölaskussa. 110
Ideoita maltilliseen sähkönkulutukseen Pidä valot päällä vain siinä huoneessa, jossa olet. Pidä televisio, radio ja muut kodinkoneet päällä vain silloin, kun käytät niitä. Älä pidä laitteita pitkään valmiustilassa. Sulje ne virtapainikkeesta tai ota pistoke kokonaan pois seinästä. Käytä energiansäästölamppuja! 111
Ideoita maltilliseen sähkönkulutukseen Jos asunnossa on sähkösauna, sopiva lämpötila on 70-80 C. Älä pidä kiuasta turhaan päällä. Sauna kuluttaa paljon sähköä. Sopiva huonelämpötila on talvella 20 22 C,makuuhuoneessa hieman alempi. Jos huoneissa on liian kuuma, säädä termostaatista lämpöä pienemmälle. Älä laske huoneiston lämpöä tulettamalla. Jos lasket kodin lämpötilaa yhdellä asteella, se tuo lämmityslaskuun viiden prosentin alennuksen. Älä pidä talvella ikkunoita kauan auki. 112Nopea tuuletus on tehokkainta.
Ideoita maltilliseen sähkönkulutukseen Liesi ja uuni: Uunin ja lieden lämmittäminen vie paljon sähköä. Hyvin suunniteltu ruoanvalmistus vähentää energia kulutusta. Valitse kattilan koko lieden levyn mukaan. Vääränkokoinen tai huonokuntoinen kattila kuluttaa enemmän energiaa. 113
Ideoita maltilliseen sähkönkulutukseen Kylmälaitteet: Muista säätää kylmälaitteiden lämpötilat oikein: pakastin -18 C ja jääkaappi +5 C. Pidä kylälaitteet puhtaana Muista sulattaa ja pestä kylmälaitteet sekä laitteiden taustat tarvittaessa, kuitenkin muutaman kerran vuodessa. Ilman pitää päästä kiertämään vapaasti kylmälaitteiden ympärillä. Pidä pakastuskytkin päällä vain tarvittaessa Älä laita jääkaappiin tai pakastimeen lämpimiä ruokia. Älä pidä jääkaapin tai pakastimen ovea turhaan auki. 114
Ideoita maltilliseen sähkönkulutukseen Käytä, hoida ja huolla sähkölaitteita käyttöohjeiden mukaan. Vanhat kodinkoneet kuluttavat paljon sähköä. Rikkinäiset kodinkoneet ovat vaarallisia. Hankkiessasi uusia laitteita, valitse vähän energiaa kuluttavia, A-luokan laitteita. 115 Kuva:www.motiva.fi
Ideoita maltilliseen kulutukseen Vältä auton tyhjäkäyntiä. Lämmitä autoasi lämpötolpassa korkeintaan 1,5-2 tuntia ennen lähtöä. Älä käytä auton lämmittämiseen jatkojohtoa. 116
Vedenkulutus Vesimaksu on joko kiinteä tai kulutuksen mukaan laskutettava. Kiinteä vesimaksu on kiinteistöyhtiön määräämä. Tavallisesti vesimaksu maksetaan vuokran yhteydessä. Kiinteä vesimaksu maksetaan asunnon asukasluvun mukaan. Kulutuksen mukaan laskutettava vesimaksu luetaan vesimittarista, joka ovat huoneistokohtainen. 117
Vedenkulutus Kulutuksen mukaan laskutettava vesimaksu perustuu asunnon vesimittarin lukemaan. Kylmän ja lämpimän veden kulutusta mitataan erikseen. Maksat siis vain siitä vesimäärästä minkä kulutat. Vettä kuluu keskimäärin 155 litraa päivässä henkeä kohti. Suurin osa vedestä, 60 litraa, kuluu peseytymiseen ja 40 litraa WC:n huuhteluun. Lähde Motiva: 118
Ideoita maltilliseen vedenkulutukseen Säästä lämmintä vettä. Käy suihkussa ripeästi. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi. Kymmenen minuutin suihku kuluttaa noin 150 litraa vettä ja kahden minuutin suihku noin 24 litraa. Käytä hammasmukia pestessäsi hampaita. 119
Ideoita maltilliseen vedenkulutukseen Jos WC-pöntössäsi on kaksi huuhteluvaihtoehtoa, käytä pienempää painiketta aina, kun se on mahdollista. Muista, että WC-pönttöön ei saa laittaa muuta, kuin WC-paperia. Muut roskat tai ruoanjätteet tukkivat viemärin helposti. 120
Ideoita maltilliseen vedenkulutukseen 121 Kun tiskaat käsin, käytä allastulppaa. Älä tiskaa tai huuhdo juoksevalla vedellä. Astioiden huuhtelu ennen tiskikoneeseen laittamista on turhaa - pyyhi vain ruoantähteet pois. Pese vaatteet mieluummin ilman esipesua ja muista sulkea hanat pesun jälkeen. Muista myös pesukoneiden säästöohjelmat ja pikaohjelmat Pese täysiä koneellisia tiskikoneella ja pyykinpesukoneella. Pidä vesikannua jääkaapissa. Näin vältät turhan veden valuttamisen, kun haluat kylmää juomavettä.
Ideoita maltilliseen vedenkulutukseen Seuraa vedenkulutusta säännöllisesti. Tarkkaile vesimittaria, jos asunnossasi on sellainen. Pienikin kulutuksen kasvu kannattaa selvittää kosteusvaurioiden estämiseksi. Kun hankit uusia astianpesukoneita tai pyykinpesukoneita, valitse vettä säästävä malli. Uudet koneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna vanhoihin laitteisiin. Hanan tai putken vuotaessa ota välittömästi yhteys huoltomieheen. Korjauta vuotava hana tai WC-istuin heti. 122
Vesivuotoja kotona silkkaa rahan tuhlausta 123
ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö
Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee rahankäytön järkevästi. 125
Välttämättömät menot Osa menoista on välttämättömiä ja usein suunnilleen samansuuruisia. Välttämättömät menot ovat yleensä tiedossa etukäteen. Välttämättömiä menoja ovat esimerkiksi: Asumiskulut Auto Ruoka Vaatteet Lasten päivähoitomaksut ja koululaisten iltapäiväkerhomaksut Kuukausi- yms. matkaliput Puhelin -ja internetkulut. Pakolliset terveydenhoitokulut 126
Harkinnanvaraiset menot Jos välttämättömien menojen jälkeen vielä jää rahaa säästöön, on mahdollista käyttää rahaa harkinnanvaraisiin menoihin. Nämä menot on hyvä suunnitella etukäteen ja varmistaa, että rahat varmasti riittävät. Harkinnanvaraisia menoja ovat esimerkiksi: Kampaamo ja kauneudenhoito Ulkomaan matkat Kahvila ja ravintola Kuntosali Elokuvat Trendikuluttaminen Mitä muuta? 127
Kotibudjetti pvm kirja si selite summa saldo 01.05 S.P siirto edellinen kuu 381,40 01.05 S.P. palkka + 1600,00 1981,40 01.05 J.P. vuokra+sähköt 635,00 1346,40 03.05 J.P. luottokortit 450.00 896,40 05.05 A.P Neuromarket 22,40 874,00 06.05 S.P apteekki 3,00 871,00 08.05 B.P huoltoasema 61,00 810,00 09.05 A.P. leffaliput ym 35,00 775,00 128 Kodin talouden suunnittelua helpottaa jos seuraat menoja säännöllisesti
Maksutavat On olemassa erilaisia maksuvälineitä, joista jokainen voi valita itselleen sopivan. Käteinen Maksukortit: Käteismaksukortti Automaattikortti Pankkikortti Luottokortti Osamaksu ja luotto 129
Jos kuitenkin tulee vaikeuksia Jos tulee vaikeuksia laskujen maksussa, ota heti yhteyttä laskun lähettäjään ja sovi maksusuunnitelma. Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta antaa neuvoja ja apua tilanteesi selvittelyssä. Takuu-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö joka auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yksityishenkilöä. 130
Maksuvaikeudet Jos sinulla on vaikeuksia laskujen maksussa: Ota heti yhteyttä laskun lähettäjään (pankki, yritys) ja yritä sopia velallesi uusi pidennetty maksuaikataulu. Viivästyskorot ja perimiskulut lisäävät velan määrää. Jos et maksukehotuksista huolimatta maksa laskua, se siirtyy perintätoimistolle. Jos laskua ei edelleenkään makseta, velkoja voi viedä asian käräjäoikeuteen, jolloin perittävä siirtyy ulosottoon. Ulosottomies voi periä velan suoraan tuloistasi. Maksun perimisestä, oikeudenkäyntikuluista ja viivästyskoroista aiheutuneet kulut maksaa aina velallinen itse. 131 22.10.2010
Maksuhäiriömerkinnät Maksamatta jätetyt laskut voivat johtaa maksuhäiriömerkintään. Maksuhäiriömerkintä näkyy rekisterissä 2-4 vuotta. Merkintä tarkoittaa luottotietojen menettämistä. Luottotiedot tarkistetaan, kun esimerkiksi hakee: Pankki- tai luottokorttia Lainaa tai ostaessa osamaksulla Vuokra-asuntoa Lainan takausta Puhelin- tai internet-liittymää 132
Helppoa rahaa onko sitä? Pikavipit Alle kolmen kuukauden pituisia lainoja, joita voi ottaa internetin kautta tai tekstiviestillä. Vakuuksia ei tarvita. Luoton määrä on yleensä 50 200 euroa ja maksuaika 7 30 vuorokautta. Luotosta peritään käsittelykulut ja muut mahdolliset toimituskulut. Keskimäärin pikavippejä tarjoavat yritykset perivät kahden viikon lainasta erilaisia kuluja 23 euroa. Vuosikoroksi muutettuna se tarkoittaa 591 % korkoa. Esimerkki pikavipin todellisista kuluista: Tekstiviestillä laina 50. Takaisinmaksu 7 päivän aikana 86,72 jolloin vuosikorko 3829,37 % Takaisinmaksu kahden viikon kuluttua 92,84 vuosikorko 2233,80% 133 22.10.2010
ASUMISPAKKI- koulutus Kodin paloturvallisuus
Pelastuslaitokset Suomessa on 22 pelastuslaitosta, niiden tehtävänä on onnettomuuksien ennaltaehkäisy pelastustoiminta varautuminen poikkeusoloihin ensihoito ja kiireellinen sairaankuljetus valistustyö Yleinen hätänumero on 112 poliisi, ambulanssi ja palokunta. Yleinen hätänumero 112 on käytössä kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. 135
Sairaankuljetus 136
Pelastustoiminta 137
Kodin turvallisuus Suomessa sattuu vuosittain 700 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa yli 2000 ihmistä kuolee ja 50 000 joutuu sairaalaan. Tulipaloissa kuolee vuosittain noin 100 henkilöä. Vuonna 2009 tulipaloissa kuoli 97 henkilöä. Tulipaloja on vuosittain noin 14 000. Vuonna 2009 oli 14 994 tulipaloa. Yleisin palojen syttymissyy on huolimattomuus. Kodin sähkölaitteista yleisimmät tulipalojen aiheuttajat ovat sähköliesi ja pesukone. Asukas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kotinsa turvallisuuteen. 138
Palovaroitin Palovaroitin on pakollinen. Palovaroittimen hankinta on asukkaan velvollisuus. Palovaroitin kiinnitetään kattoon. 1 varoitin < 60 m2. Asukkaan täytyy kerran kuukaudessa testata toimiiko palovaroitin. Palovaroittimen patteri täytyy vaihtaa vähintään kerran vuodessa. 139
Paloturvallisuus keittiössä Liesion vain ruuan valmistusta varten. Liettä kuumentamalla ei saa yrittää lämmittää asuntoa. Liedelle tai sen lähelle ei saa laittaa mitään ylimääräistä tavaraa. Laita liesi pois päältä, kun sitä ei käytetä. Huomio ruokien erilaiset valmistuslämpötilat. Uunin tai levyjen ei tarvitse aina olla täysillä. 140
Sähkölaitteet Irrota sähkölaitteiden töpselit pistorasiasta, kun et käytä laitetta. Älä käytä sähkölaitteita, kun et ole kotona. Pesu- tai astianpesukonetta ei saa jättää päälle, kun lähdet pois asunnosta. Rikkinäiset sähkölaitteet voivat sytyttää tulipalon. Rikkinäisen sähkölaitteen saa korjata vain ammattilainen. Jos laitetta ei voi korjata, hanki tilalle uusi. Älä koskaan käytä rikkinäistä sähkölaitetta! 141