Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.11.2018 Eduskunta Valtionvarainvaliokunta Sivistys- ja tiedejaosto Asiantuntijalausunto; jaoston kokous 7.11.2018 klo 9.30 HE 215/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi Hallituksen esitys vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle merkittäviä määrärahalisäyksiä. Painopisteenä on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja kilpailukyvyn lisääminen. Lisäyksiä esitetään koulutukseen ja tutkimukseen, kulttuuriin ja taiteeseen. Esitys sisältää myös eräitä teknisluonteisia tarkistuksia vuoden 2018 määrärahoihin ja niiden käyttötarkoituksiin. 29.01.01 Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa esitetään siirrettäväksi 37 000 euroa momentille 23.01.01 ja perusteena on opetus- ja kulttuuriministeriön entisen kansliapäällikkö Nummisen arkiston (n. 70 hm) järjestäminen. Arkistolain (831/1994) 14 :n mukaan arkistonmuodostajan pysyvästi säilytettävät asiakirjat on siirrettävä Kansallisarkistoon. Ennen 1.3.2015 syntyneen asiakirja-aineiston osalta vastuu kuuluu arkistonmuodostajana toimineelle ministeriölle ja sen jälkeen valtioneuvoston kanslialle. Syksyllä 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö sopi valtioneuvoston kanslian kanssa arkistonjärjestämishankkeesta siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö siirtää kertaluonteisesti valtioneuvoston kanslialle määrärahan vanhojen arkistojen järjestämiseen. Hankkeen edetessä on ilmennyt, että määrärahatarve on aiemmin päätettyä suurempi. OKM:n aineisto sisältää odotettua enemmän järjestettävää ja tästä johtuen arkistoaineiston siirto tulee vaatimaan noin 9-10 kuukauden jatkoajan työn loppuunsaattamiseksi. Hankkeen jatkoajan kustannusarvio on 37 000 euroa sisältäen arkistojärjestäjän 9-10 kuukauden palkan sekä arkistohankkeen materiaalikulut. 29.01.53. Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille esitetään lisäystä 2 500 000 euroa siirtona momentilta 32.30.51 ja aiheutuu maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminnan kehittämisestä maahanmuuttajien osaamisen ja työllistymisedellytysten vahvistamiseksi. Hallitus päätti budjettiriihessä osoittaa 5 miljoonaa euroa maahanmuuttajien osaamiskeskustyyppiseen toimintaan ja määräraha jakautuu puoliksi TEM:n ja OKM:n kesken. Tavoitteena on helpottaa osaajapulaa lisäämällä nopeasti vaikuttavia toimia. Yhtenä toimenpiteenä nopeutetaan ja sujuvoitetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinoille siirtymistä tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla. Toiminta tapahtuu kunnan, TE-hallinnon ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Tavoitteena on tuottaa tai edelleen kehittää ja skaalata toimintamalleja maahanmuuttajien tehostettuun ohjaamiseen ml. omakielinen ohjaus ja tuki. Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa ja kehittää esimerkiksi suomen kieleen liittyviä tai muita tarvittavia tukitoimia koulutuksen ja/tai työssäkäynnin alkuvaiheessa.
Avustuksella voidaan tukea jo käynnistynyttä ja laajennettavaa osaamiskeskus-tyyppistä toimintaa tai vastaavan uuden toiminnan käynnistämistä. 29.10.31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille esitetään lisäystä 2 000 000 euroa siirtona momentilta 32.30.51 ja aiheutuu avustuksista maahanmuuttajien, erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien pakolaistaustaisten naisten yhteiskunta- ja työelämäorientaatiota vahvistaviin suomen tai ruotsin kielen ja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksiin. Maahanmuuttajien osaamisen vahvistamiseksi, osaamispotentiaalin hyödyntämiseksi, ja työllistymispolkujen nopeuttamiseksi on koulutusjärjestelmässä tehty useita uudistuksia. Yhtenä keskeisenä uudistuksena on ollut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa käynnistynyt uusi koulutus, joka tarjoaa mm. kotona lapsia hoitaville vanhemmille joustavia mahdollisuuksia luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen opiskeluun. Koulutukseen tulee ylläpitäjälle 100 % valtionosuus mikäli se sisältyy ao. opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa lisättiin uuteen koulutukseen kaksi miljoonaa euroa, jolla pyritään varmistamaan koulutuksen riittävyys. Valtion sataprosenttisesti rahoittaman koulutuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin työelämän ulkopuolelle jääneet henkilöt, joiden kotoutumisaika on jo päättynyt. Tämän kohderyhmän koulutustarpeeseen ja patoutuneeseen koulutuskysyntään vastaamiseksi on tarpeen kohdentaa vapaan sivistystyön oppilaitoksille tähän tarkoitukseen kertaluonteista lisärahoitusta. Koulutuksen kohderyhmänä olisivat erityisesti naiset ja pakolaistaustaiset henkilöt. Työllistymisen edistämiseksi koulutuksissa pyrittäisiin kielen opetuksen ohella vahvistamaan yhteiskunta- ja työelämäorientaatiota. Rahoitus myönnettäisiin valtionavustuksena ylläpitäjien hakemusten pohjalta. Erityisesti koulutustarvetta arvioidaan olevan suurimmissa kaupungeissa. Koulutuksen pääasiallisia toteuttajia olisivat kansanopistot ja kansalaisopistot. Lisäksi toimijoita voivat olla kesäyliopistot ja opintokeskukset. 29.20.30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) Momentille esitetään lisäystä 10 000 000 euroa siirtona momentilta 32.30.51. Eduskunta hyväksyi vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossaan ammatilliseen koulutukseen 16 miljoonan euron määrärahalisäyksen käytettäväksi nopeavaikutteisiin toimiin osaajapulaan vastaamiseksi. Määrärahalla käynnistettiin ammatillisen osaamisen pilotteja, joiden tavoitteena on helpottaa osaavan työvoiman alueellisia ja ammattialoittaisia saatavuusongelmia, sujuvoittaa työvoiman rekrytointia sekä kehittää ammatillista koulutusta tukemaan erityisesti alanvaihtotilanteita. Piloteissa tarkoituksena on kehittää malli, jolla mahdollistetaan alan vaihto lyhytkestoisella erityisesti tutkinnon osia tai niitä pienempiä kokonaisuuksia hyödyntävällä koulutuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi syyskuun alussa lisärahoitusta 33 koulutuksen järjestäjälle ammatillisen osaamisen pilottien järjestämiseen sekä heikkojen perus- ja digitaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen. Tavoitteellisia opiskelijavuosia lisättiin yhteensä noin 1 800, josta 1 400 kohdennettiin pilottien järjestämiseen. Myönnetyistä opiskelijavuosista 900 kohdennettiin työvoimakoulutukseen. Pilottikoulutuksen opiskelijavuosia kohdennettiin erityisesti osaajapulasta kärsivien palvelu- ja teollisuusalojen tarpeisiin vastaamiseksi. Toisessa lisätalousarviossa esitetään kohdennettavaksi edelleen 10 miljoonan euron lisärahoitus ammatillisen osaamisen pilottien järjestämiseen. Toisen lisätalousarvion rahoituksella käynnistettävillä piloteilla pyritään erityisesti kehittämään ammatilliseen koulutukseen välineitä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen ja parhaassa työiässä olevien työttömien työllistymisen tukemiseen. Ehdotetun
määrärahalisäyksen johdosta ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien enimmäismäärää esitetään nostettavaksi 1 200 opiskelijavuodella. Ehdotuksessa ei määriteltäisi erikseen osuutta, mikä opiskelijavuosilisäyksestä tulisi kohdentaa työvoimakoulutukseen. Näin menetellen määrärahan lisäys olisi mahdollista kohdentaa koulutuksen järjestäjien hakemusten perusteella joustavasti ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työttömien työnhakijoiden osaamisen kehittämiseen joko omaehtoisena koulutuksena tai työvoimakoulutuksena. Määrärahaa voidaan kohdentaa tarvittaessa tavoitteellisten opiskelijavuosien ohella myös perusrahoituksen harkinnanvaraiseen korotukseen. Jotta lisämäärärahalla voitaisiin mahdollisimman ripeästi vielä kuluvan vuoden aikana käynnistää uusia pilottikoulutuksia, opetusja kulttuuriministeriö käynnisti ehdollisena valmistelunprosessin syksyllä, kun hallitus oli sopinut budjettiriihen yhteydessä asiaa koskevan lisätalousarvioesityksen antamisesta. Koulutuksen järjestäjiä pyydetiin toimittamaan ministeriölle hakemuksensa mahdollisen lisärahoituksen saamiseksi lokakuun aikana. Ministeriön tarkoituksena on kohdentaa lisärahoitus koulutuksen järjestäjille marraskuun aikana ehdolla, että eduskunta hyväksyy toisen lisätalousarvion tältä osin hallituksen esityksen mukaisena. Lisätalousarvioiden rahoituksella järjestettäviä ammatillisen osaamisen pilotteja pyritään käynnistämään mahdollisimman paljon jo kuluvan vuoden aikana. Uusia opiskelijoita pilottikoulutuksiin voidaan kuitenkin ottaa vielä koko kalenterivuoden 2019 ajan, kuitenkin siten että koulutukset päättyvät vuoden 2019 loppuun mennessä. Pilottikoulutukset ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee seuraamaan lisätalousarvioiden perusteella käynnistettyjen pilottien toteutusta ja tuloksia. Koulutuksen järjestäjät raportoivat ministeriölle pilotteihin kohdennettavien opiskelijavuosien käytöstä Opetushallituksen tiedonkeruiden yhteydessä alkuvuodesta 2019 ja 2020. Lisäksi pilottien päätyttyä kootaan laajemmin tietoa toteutuneista pilottikoulutuksista. Tulosten perustella arvioidaan muun muassa tutkinnon osaa pienempien, tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin perustuvien osaamiskokonaisuuksien tosiasiallista tarvetta sekä tarvetta kehittää tutkinnon perusteita ja rahoitusjärjestelmää edelleen tältä osin. 29.40.02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 7 000 euroa perustettavan European Cooperative Societyn (READ-COOP) eurooppaosuuskuntaan liittymiseen ja sen jäsenmaksun maksamiseen. Kansallisarkisto on mukana EU rahoittamassa READ hankkeessa, jonka puitteissa on kehitetty tutkijoiden ja arkistojen käyttöön virtuaalinen tutkimusalusta. Projektin päättymisen jälkeen hankkeessa käytetty teknologia ja palvelut siirtyvät perustettavan eurooppaosuuskunnan ylläpidettäväksi. Kansallisarkisto haluaa olla yksi osuuskunnan perustajajäsenistä voidakseen osallistua edelleen täysipainoisesti alustan ja sen palveluiden kehittämiseen ja käyttämiseen. Kansallisarkiston osuuskunnan alkupääomasta ja jäsenmaksusta on enintään 7 000 euroa. Tähän ei tarvita lisämäärärahaa. 29.40.20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 27 000 000 euroa. Ohjelmisto-osaajien saatavuus on noussut esiin Suomen kriittisenä menestystekijänä. Informaatio- ja viestintäteknologian alat ovat kasvaneet voimakkaasti koko 2010-luvun ajan. Ohjelmisto-osaajien saatavuus on noussut esiin Suomen kriittisenä menestystekijänä. Osaavan työvoiman saamisen vaikeudet heikentävät ohjelmisto- ja ICT-palvelualan kasvumahdollisuuksia. Pulaa on erityisesti sovelluskehittäjistä, sovellussuunnittelijoista, web-ammattilaisista ja koodareista. 10 miljoonan euron määrärahan puitteissa koulutusta voitaisiin tarjota 1600 2400 henkilölle. Vastaavan suuruinen määrärahalisäys olisi koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, kuten rakennusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Ministeriö on jo käynnistänyt erityisavustushaun korkeakouluille osaajapulaan vastaamiseksi yhteensä 30 miljoonasta eurosta (sis. edelliset määrärahalisäykset ja I LTA:n 10 miljoonaa euroa) 8.10.-9.11.2018. Rahoitettavat koulutukset
voivat olla tutkintoon johtavaa koulutusta, erikoistumiskoulutusta tai lyhempiä, tutkinnon osista muodostuvia osaamiskokonaisuuksia. Tarkoituksena on toteuttaa kestäviä toimintamalleja, joilla korkeakoulut voivat nopeasti vastata muuttuviin osaamistarpeisiin myös tulevaisuudessa. Rahoituspäätökset tehdään vuoden 2018 aikana. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinoille siirtymistä sujuvoitetaan tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla. Korkeakouluille esitetään 3 miljoonan lisäystä, jolla nopeutetaan maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työhön. Tekoälyn ja tekoälytutkimuksen laitteistojen hankkimiseen esitetään 4 miljoonan euron määrärahaa. Päätös toteutetaan laajentamalla opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää datanhallinnan ja suurteholaskennan kehittämisohjelmaa. Uudella määrärahalla nostetaan laskentatehoa hankkimalla korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden tieteellisten toimijoiden käyttöön tekoälyprosessoreita sekä muuta dataan liittyvää infrastruktuuria. Dataohjelman avulla Suomi pääsee kytkeytymään myös osaksi eurooppalaista EuroHPClaskentaverkkoa. CSC:n valtuuden muutoksessa on kyse teknisestä järjestelystä määrärahojen säilyessä ennallaan. Talousarviossa valtuus oli ostopalveluiden hankkimiseen ja lisätalousarviossa tämä muutetaan avustuksen myöntövaltuudeksi. Tämä mahdollistaa CSC:n tekemän kilpailutuksen perusteella tehtävän hankintasopimuksen allekirjoittamisen joulukuussa 2018. 29.40.66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 1 500 000 euroa. Suomen Akatemia on elokuussa 2018 päivittänyt määrärahatarpeet ja arviot kansainvälisten järjestöjen jäsenosuuksista. Määrärahatarve on ennakoitua alhaisempi. Taustalla on erityisesti Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERN:n jäsenmaksun alentuminen euron vahvistuttua verrattuna Sveitsin frangiin. 29.80.04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtuus: Momentin perusteluja täydennetään siten, että Museovirasto saa tehdä sopimuksen Vantaan kokoelma- ja konservointikeskuksen tilojen vuokrauksesta siten, että kokonaisvuokramenot ovat vuositasolla enintään 2 969 000 euroa vuodesta 2020 lukien. Museoviraston kokoelmien säilytys on tarkoitus vuoden 2024 loppuun mennessä keskittää Vantaan kokoelma- ja konservointikeskukseen. Museoviraston kokoelmakeskus otettiin käyttöön vuonna 2016 ja sen nykyinen laajuus on 16 000 m2. Tilaan liittyi optio laajennusosasta. Museovirasto toimii tiloissa Senaattikiinteistöjen vuokralaisena. Senaatti-kiinteistöt on edelleen vuokrannut tilan CapMan Real Estate I Ky:ltä, joka on kiinteistöomistaja ja vastaa tilojen muutostöistä ja varustamisesta. Varustamisesta aiheutuvat kustannukset sisältyvät tilavuokraan. Jotta hanke etenee, edellyttää se sitä, että Museovirastolle osoitetaan lisätalousarviossa valtuus tehdä vuokrasopimus. Senaatti-kiinteistö ei tee investointipäätöksiä hankkeista ennen kuin on varmuus siitä, että virasto on saanut valtuuden sitoutua vuokrasopimukseen. Museovirastolle on vuosien 2019-2022 kehyksessä osoitettu määräraha nykyisen Orimattilassa sijaitsevan keskusvaraston kokoelmien siirtoon Vantaalle. Museoviraston Vantaan kokoelma- ja konservointikeskusta koskeva tilatarvesuunnitelma on päivitetty ottaen huomioon sekä keskusvaraston siirrosta että kokoelmien kartunnasta aiheutuvat tarpeet. Lisätilan tarve vuodesta 2020 alkaen on noin 5 700 m2. Tästä aiheutuva vuokravaikutus on enintään 760 000 euroa vuodessa. Tilan nykyinen vuokra on 2 208 682,80 euroa vuodessa. Laajennuksen jälkeen kokonaisvuokra on 2 968 682,8 euroa vuodessa.
Museovirasto kattaa vuokramenon lisäyksestä noin 200 000 euroa kokoelmapalveluiden myynnistä saatavilla tuloilla. Tästä johtuen laajennusosan vuokraamisesta aiheutuva lisämäärärahan tarve on noin 560 000 euroa. Lisäksi vuoden 2024 loppuun mennessä Museovirasto luopuu nykyisen Orimattilan keskusvaraston tilasta, jolloin lisämäärärahan tarve päättyy vuonna 2024. Laajennusosan vuokraamisesta johtuen Museovirastolle tulisi siis osoittaa lisämäärärahaa vuosia 2020 2024 koskevissa valtion talouden kehyksissä yhteensä 560 000 euroa vuodessa. 29.80.50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Ilmailumuseon investointihankkeeseen. Suomen Ilmailumuseon tontin vuokrasopimus on päättymässä Aviapoliksessa ja sen vuoksi museo on jo pitkään kartoittanut uusia tilaratkaisuja. Yllättäen alkuvuodesta sille tarjoutui mahdollisuus siirtyä Finnair Cargolta vapautuneisiin tiloihin aivan Helsinki-Vantaan lentoaseman ytimessä. Aiempiin uudisrakennussuunnitelmiin verrattuna tilan sijainti on erinomainen ja hanke olisi huomattavan paljon aiempaa uudisrakennusvaihtoehtoa edullisempi. Sijainti lentoaseman yhteydessä tarjoaisi museotoiminnan kehittämiselle erinomaiset mahdollisuudet ja ratkaisisi vuosia suunnitteilla olleen tilakysymyksen. Hankkeen investointitarve on yhteensä 5 milj. euroa vuosina 2018 ja 2019. Valtion osuus investoinnista olisi 3 milj. euroa. Aiemmin vastaavat liikenteen alan investointihankkeet on rahoitettu siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut valtion osuudesta 50 % ja liikenne- ja viestintäministeriö 50 %. Koska liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole enää omaa momenttia liikenteen alan museoiden rahoittamiseen, vuoden 2018 II lisätalousarvioon opetus- ja ministeriön pääluokkaan osoitetaan 1,5 milj. euron lisämääräraha uuden tilan korjaamiseksi Ilmailumuseon tarpeisiin (LVM:n osuus). Opetus- ja kulttuuriministeriö on varautunut omassa pitkäntähtäimen rahoitussuunnitelmassaan tukemaan Suomen Ilmailumuseon uutta tilahanketta lisäksi 1,5 milj. eurolla (OKM:n osuus). 29.80.52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää: 6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 :n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin 11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 117 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin. Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki ja vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaustuki ovat valtion tukea yleisten kirjastojen kirja- ja lehtikokoelmien vahvistamiseksi. Ostotuen ja tilaustuen tarkoituksena on parantaa painetun vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja kulttuurilehtien levikkiä ja niiden alueellisesti
tasavertaista saatavuutta sekä laajentaa kirjastojen kirja- ja lehtivalikoimia. Viime kädessä em. tuet edistävät kirjallisuutta ja muita taiteen sekä kulttuurin aloja. Kirjojen ostotukea ja kulttuurilehtien tilaustukea ei ole tarkoituksenmukaista myöntää suoraan avustuksina kirjastoille, sillä kuntakohtaiset määrärahat jäävät suurimmaksi osaksi alle 1 000 euron. Valtionavustuslain mukainen käsittelyprosessi olisi avustussummaan nähden huomattavan raskas. Kirjastot eivät myöskään osta kirjoja tai tilaa lehtien vuosikertoja suoraan kustantajilta tai julkaisijoilta vaan aina kirja- ja lehtivälittäjän kautta. Edellä mainituista syistä ministeriö on kilpailuttanut hankintalain mukaisesti molemmat tuet. Tämän johdosta sekä ostotuki että tilaustuki maksetaan laskuja vastaan kirjavälittäjälle ja lehtivälittäjälle eikä niitä voida myöntää valtionavustuksina. Momentin päätösosan kohdan 11) muutos aiheutuu muuttuneesta toimintatavasta kulttuurilaitosten rahoituksessa. Valtion talousarviossa momentin 29.80.52 päätösosa sisältää Kansallisgallerialle ja Suomen Kasallisoopperalle myönnettävien valtionavustusten enimmäismäärät. Vuoden 2018 valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa siirrettiin momentilta 29.80.53 (Valtionavustukset tilakustannuksiin) 717 000 euroa momentin 29.80.31 (Valtionosuus- ja avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin) kautta momentille 29.80.52, jotta em. summa voidaan kohdentaa viiden kulttuurilaitoksen toiminta-avustuksiin. Kaksi näistä laitoksista ovat Suomen Kansallisooppera ja Kansallisgalleria. Tässä yhteydessä ei kuitenkin tehty esitystä kohdan 11 päätösosan euromäärien muuttamisesta. Esitetyt euromäärien muutokset ovat välttämättömiä vuoden 2018 ensimmäisen lisätalousarvion toimeenpanemiseksi. Momentin määrärahan käytön laajennus henkilöstön palkkaamiseen aiheutuu tarpeesta kohdistaa määrärahoja Unescon kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon ja osallisuuden edistämiseen osana Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 toimeenpanoa. Kumpaankin tehtävään liittyy ajoittaisia määräaikaisia toimeenpanotehtäviä, joihin on tarvetta palkata henkilökuntaa. 29.90.50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin. Henkilötyövuosien muutos aiheutuu momentilta rahoitettavista määräaikaisista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista sekä liikuntahankkeista valtion virastojen ja laitosten toimesta. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.