Järviruo on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke

Samankaltaiset tiedostot
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Mihin järviruokoa voi käyttää? - Korjuuajankohdan vaikutus käyttöominaisuuksiin

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

JÄREÄ-hanke yrittäjyyden edistäjänä

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR (Matsalu, Viro)

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

59.6 RAKENNUSOIKEUS: 1891,1 m2 X 0.25 = 472,78 m2 8,5 1 4,6 9 58,34 58,13 57,96 1:2503 M501 57,77. nurmi 57,84. inv.luiska var. +57.

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Vesistökunnostusta niittämällä mitä tehdä järviruo olle? Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

VYYHTI II hanke

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri

HANKKEEN KUVAUS

Kymenlaakson energianeuvonta

Järviruoko rantojen riesasta hyötykasviksi?

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

arkkitehdit L SV CREATING IDEAS BUILDING SOLUTIONS

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Tuusulan kansalaisopisto

Jalotakan teräshormit

Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella

Viisari. Saarijärven kyläilta

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Kauhavan Monitoimihalli

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Uutta liiketoimintaa vesistöjen ravinteista

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Sisältö IBAM. Erityishuomion kohteet IBAMissa. Ruo'on leviämisen mallintaminen

Puurakentamisen haasteet RAKLI

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3

URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA

FARM GROWN SOLUTIONS. TUOTEOPAS Paalausverkko Paalauslanka

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Puurakentamisen edistämishankkeet

POHJOISEN POJAT, RANUA

Icopal Fonda Geoplex 10. Fonda Geoplex 10 Salaojalevy pihakansiin ja viherkatoille

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

RT X ru / RT/KH tarviketiedosto 2

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Kaislaleikkurihankkeen vaiheita Sahajärvellä kesällä 2018 kirjannut Anna-Liisa Toivonen

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

ELY- Laajakaistahankkeet

Peräpohjolan kehitys ry

Tarjouspyyntö-!Kahvilarakennus!!(2!huonetta/eteinen!ja!myyntialue),!sekä!leipomo!ja!inva:wc! (siipirakennuksessa);!

Ruoko ja muut röörit

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

VYYHTI II hanke

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Tilannekatsaus loka/marraskuu Sivu 1

KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE

TOIMINTAVÄLINEIDEN TARJOUSPYYNNÖN TARJOUSKORTTI Rakenteet Leikkimökit ja -katokset POSITIO TARJOUSKORTTI MYÖS SÄHKÖISENÄ PDF-TIEDOSTONA!

AIKO-hankekuvaus Hankkeen nimi: Älykäs satama Kymenlaakson innovaatioveturina KYM1 Kuuluuko hanke ERM-toimiin vai kasvusopimuksiin (E tai K): E

Demokohteista Oiva Niemeläinen. Työpaja Hämeenlinna

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

TALOT HEINÄSARANKAARI

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Kierrätys ja kompostointi

Tilat toimimaan - hanke

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut

Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

CIRCWASTE-Finland Hankeilmeen esittely

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Putkeen menee! hanke

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta Matti Järvinen ohjaa hanketta Tanja Kukkola toimii osa-aikaisena projektipäällikkönä Järviruo on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke 1.11.2015-31.10.2019

Hankkeen rahoitus on myönnetty paikallisen Leaderryhmän Pohjois-Kymen Kasvun kautta. Kokonaisrahoitus 141 393, josta - julkinen rahoitus 112 775 ( 80%) -EU+valtio 90 220 -Kuntaraha 22 555 -yksityinen rahoitus 28 618 ( 20%) -rahallinen osuus 18 013 -talkootyö 10 605

Hankkeen tausta Järviruoko on levinnyt vahvasti viimeisen 50 vuoden aikana. Se on vesialueen hallinnoijille (yleensä vesialueen osakaskunta) jätettä ja suuri riesa. Suomessa on tutkittu yli 10 vuotta, mitä tehdä ongelmalle. Suuria ja pieniä hankkeita on ollut useita ja julkaisuja on tehty kymmeniä. Asia on vielä tutkimustasolla. Tiedot on koottu Ympäristöhallinnon sivuille. Ks. ymparisto.fi/ruoko -> http://www.ymparisto.fi/ruoko Käytännön toimet ovat kuitenkin olleet vähäisiä! Useassa maassa järviruokoa osataan hyödyntää monella tavalla. Ks. Cofreen-hankkeen video -> https://www.youtube.com/watch?v=eazv-2wccts Miksei se onnistuisi meilläkin?

Järviruoko (Phragmites australis) kansankielellä usein kaisla tai ryti on rannoilla kasvava monivuotinen heinäkasvi, joka on levinnyt vahvasti viimeisen 50 vuoden aikana. Ruovikon määrän Suomen rannikkoalueilla on arvioitu olevan 30 000 ha ja koko Suomessa 100 000 ha. Oikea kaisla on sarakasvi

Millaista on hyvä ruoko? Kattoon käytettävän järviruo on tulee olla laadukasta (ks. RT-kortti). Ei talviniitetty Edellisenä talvena niitetty Ruovikon iän tunnistus 1 v keltainen 2 v tumman keltainen 3 v ruskea 4 v harmaa 5 v musta

Hankkeella on neljä päätavoitetta. 1. kehittää toimiva järviruo on korjuuketju 2. luoda paikallisia markkinoita 3. luoda malli, jossa ruo`on hyödyntäminen saadaan paikallista pienyrittäjyyttä tukevaksi 4. selvittää, miten useana vuonna suoritettu jään päältä leikkaus vaikuttaa ruo on laatuun ja kasvun taantumiseen

1. Korjuuketjun kehitys Kokeillaan ja kehitetään eri sää-, jää- ja lumiolosuhteisiin sopivaa leikkuukalustoa kuljetuskalustoa varastointia

2. Luoda paikallisia markkinoita Tuotteistamalla järviruokoa Parhaimmat päältä nipuiksi -> rakentaminen ja käsityöt Silppu -> kuivike, kate ja kasvualusta Paalit -> rakentamisessa, puutarhassa ja pengertämisessä Järjestämällä työpajoja - Käsityöpaja (pidetty 12/2017) - Talviniitto- ja lajittelutyöpaja (pidetty 2/2018) - Huussi- ja aitatyöpaja (pidetty 6/2018) - Jätekatostyöpaja (pidetty 6/2018) - Muita työpajoja tiedossa keväällä 2019. Aiheina ruokovarjo, katos viherkatolla. Esittelemällä asiaa ja tuotteita Lisäksi hanketta ja pientuotteita esitellään erilaisissa tapahtumissa ja sovituissa esittelytilaisuuksissa.

3. Luoda malli, jossa ruo`on hyödyntäminen saadaan paikallista pienyrittäjyyttä tukevaksi. Voidaanko hyödyntää olemassa olevaa kalustoa ja varastotiloja? Yrityksen sijainnilla ja paikallisuudella on merkitystä.

4. Selvittää, miten useana vuonna suoritettu jään päältä leikkaus vaikuttaa ruo on laatuun ja kasvun taantumiseen Leikkuita tehty pääosin Mukulanlahden alueella. Alueelle teetettiin talviniittosuunnitelma, koska se on Naturaalue. Saanto 5-100 m 3 /ha 45 m 3 /ha. Vrt. usein niitetty alue 32 m 3 /ha Tulokset ovat lupaavia. Ruovikko on siistiytynyt ja joiltain kohdin myös taantunut. Eliöstö on rikastunut.

Paalit Paalaamista Urajärvellä keväällä 2017 Käyttökohteet rakennusmateriaalina voidaan käyttää kuten olkipaalia pengerrys ja rajaus eroosiosuojaus kasvualusta energia https://www.facebook.com/235473950237081/videos/264760543975088/

Niput Ruokokatot RT-kortti Lajittelu -> (RT85-11148) https://www.youtube.com/watch?v=fifpguoo8ic Nippuja käytetään mm. rakentamisessa ja käsitöissä. Kattoniput parasta laatua ja tehdään ensimmäisen vuoden kasvustosta. Talviniitetystä ruo osta ei jää mitään hukkaan, vaan kaikki pystytään hyödyntämään! Nippujen teosta ylijääneet ruo ot paalataan tai silputaan.

Ruokokatot Hankkeen jätekatostyöpajassa tehty katos 6/2018. Katos on Nuolniemenkylässä Valkealassa. Hankkeen huussityöpajassa tehty katos 6/2018. Katos on Saukonkallion lavalla Iitissä. Kota Kouvolan Kettumäen kansanpuistossa

Käsityöt Himmeli ja katos Matto Kranssi

Pihaan Ruokovarjotyöpaja tulossa keväällä/kesällä 2019! Lintulaudan katto Hyönteishotelli Ruokovarjo Ruokailukatos Näkösuoja/tilanjakaja

Ruokoaita Ruokoaita nipuista tai paaleista

Ruokosuodatin 1. Tuote, jota on hankkeessa tutkittu! Kivikorin sisälle suodatinkankaaseen kääritty ruokopaali Kokemukset: suodatinkangas oli viikon jälkeen tukossa kivikori olisi pitänyt ankkuroida paremmin, sillä se lähti kellumaan maansiirtotyöt tehtävä huolella, jotta saadaan reunoilta tilkittyä tiiviiksi sopii parhaiten tasaisella alustalle asennettuna otettu yksi näyte - poisti fosforia ja hieman typpeä

Ruokosuodatin Tuote, jota on hankkeessa tutkittu! Rakennettu syksyllä kaksi erilaista suodatinta 1. kivikorin sisälle suodatinkankaaseen kääritty ruokopaali 2. Ojan pohjalle ja reunoille asennetun viiran päälle laitettu ruokonippuja veden virtaussuunnan mukaisesti. Painona betonia Kokeilu tukee hankkeen tavoitteiden toteutumista mm. ruokojen hyötykäytön suhteen ja se saadaan mahtumaan hankkeen kustannusraamiin. Tutkimus jäi kesken syksyllä 2018. Sitä jatketaan keväällä 2019. Silloin saada tieto 2.-suodattimen toimivuudesta ja kestosta talven jälkeen. Laajennamme tutkimusta mahdollisesti Kouvolan kaupungin kanssa yhteistyönä. Asia on herättänyt paljon kiinnostusta. Tätä kannattaa ehdottomasti tutkia lisää!

Ruokosuodatin 2. Tuote, jota on hankkeessa tutkittu! Ojan pohjalle ja reunoille asennetun viiran päälle laitettu ruokonippuja veden virtaussuunnan mukaisesti. Painona betonia Kokemukset: vesi virtaa hyvin läpi helppo rakentaa uomaa mukaillen otettu yksi näyte - poisti fosforia ja hieman typpeä

Ruokopilli Minna Hokka https://www.facebook.com/ylekotka/vid eos/10155049271016443/

KIITOS! Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan järviruo'on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke on voittanut Maa- ja kotitalousnaisten vuoden 2018 maisematekokilpailun Kymenlaakson sarjan. Seuraa hanketta facebooksivuillamme https://www.facebook.com/järviruoon- korjuuketjun-ja-hyötykäytön-kehittämishanke- 2015-2018-235473950237081/

Linkkejä: Huussi http://koti.ts.fi/rakenna/luksushuussissa-virtaa-lammin-vesi/ Rannasta rakennukseen http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522160140.pdf Etelä-Suomen ruovikkostrategia https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38347/sy9_2008_sivut_1-44.pdf?sequence=1 Ilona Joensuun esitelmä file:///c:/users/kukko/downloads/joensuu_ilona.pdf