2. Soveltaminen ja työnjako yliopiston ja HIS Oy:n välillä

Keksintöohje 2011

Lukijalle, Keksintöohje on tarkoitettu kaikille yliopiston palveluksessa oleville henkilöille. Ohjeella pyritään selkeyttämään toimintatapoja ja velvoitteita, jotka koskevat työntekijää ja yliopistoa silloin, kun tutkimuksen tuloksena saadaan aikaiseksi keksintöjä. Ohjeessa on pyritty selkeyttämään erityisesti keksinnön omistukseen liittyviä seikkoja. Omistuksen selkeys ja keksijän sekä yliopiston välinen yhteinen tahtotila keksinnön hyödyntämismahdollisuuksista muodostavat perustan jatkotoimenpiteille, joita yliopisto voi tehdä, jotta hyödyntämisessä onnistutaan halutulla tavalla. Tämä ohje korvaa vuonna 2007 käyttöön otetun keksintöohjeen. Keksintöjä koskeva toiminta on muuttunut radikaalisti yliopistolla sen juridisen aseman muututtua ja keksintöjä koskevan hyödyntämiseen tähtäävien rahoitusmuotojen kehityttyä. Yliopiston mahdollisuudet jalostaa keksintöjä yhdessä keksijöiden ja tutkijoiden kanssa on merkittävästi parantunut, samoin toimintaa ohjaavat rakenteet. Näiden muutosten lisäksi ohjeessa kuvataan palkitsemismenettelyt keksintöjen hyödyntämisen onnistuessa. On tärkeää korostaa, että tämä ohje ei ole kattava vaan tarkoitettu erityisesti ottamaan kantaa toimintoihin, joita korkeakoulukeksintölaki vaatii ja edellyttää keksijän ja yliopiston väliseltä suhteelta. Jokainen keksintö on yksilö ja siksi kutakin niistä on kohdeltava yksilönä. Koska tavoitteena on hyödyntää keksintöjä, on tärkeää, että keksijät ja hyödyntämistä edistävät tahot käyvät luottamuksellista ja kattavaa keskustelua keskenään.

Sisällys 1. Keksintöohjeen tarkoitus... 3 2. Soveltaminen ja työnjako yliopiston ja HIS Oy:n välillä... 3 3. Keksintöjen luokittelu tutkimustyypin mukaan... 4 4. Keksintöilmoituksen tekeminen ja käsittely... 5 4.1 Keksijän velvollisuus antaa keksintöilmoitus... 5 4.2 Yliopiston velvollisuus vastata keksintöilmoitukseen... 6 5. Oikeudet keksintöön... 6 5.1 Yleistä... 6 5.2 Yliopiston oikeudet omistajuuden määrittämisessä... 6 5.3 Yliopiston velvollisuudet omistajuuden määrittämiseksi... 6 5.4 Yhteiskeksinnöt... 7 6. Salassapito, tutkimustulosten julkistaminen ja tietojen antaminen... 7 7. Keksinnön suojaaminen, myyminen ja lisensointi... 8 7.1 Avoimessa tutkimuksessa tai muussa kuin avoimessa tai sopimustutkimuksessa syntynyt keksintö... 8 7.2 Sopimustutkimuksessa syntynyt keksintö... 8 7.3 Keksinnöt, jotka yliopisto omistaa... 8 8. Kannusteet ja hyödynjako... 9 9. Voimaantulo... 9 Liite 1 Kannusteet ja hyödynjako... 10 Yleistä... 10 Kustannukset... 10 Keksijän saama korvaus... 10 Liite 2 Keksinnön edellytysten arviointi... 11

3 1. Keksintöohjeen tarkoitus Keksintöohjeen tarkoituksena on edistää ja ohjeistaa Helsingin yliopiston (jatkossa yliopisto ) piirissä syntyneiden keksintöjen tunnistamista, suojaamista ja hyödyntämistä sekä keksijän että yliopiston kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Keksintöohje myös määrittää menettelytavat keksintöilmoitusten tekemisessä, käsittelyssä ja niihin liittyvässä päätöksenteossa. Keksintöohje perustuu lakiin oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006) (jatkossa korkeakoulukeksintölaki ), ja keksintöohjeessa käytetään samoja käsitteitä ja määritelmiä kuin korkeakoulukeksintölaissa. Korkeakoulukeksintölaki on ensisijainen suhteessa tähän keksintöohjeeseen ja sitä noudatetaan, mikäli keksintöohje ja korkeakoulukeksintölaki ovat keskenään ristiriidassa tai mikäli keksintöohje ei sääntele kyseistä asiaa. 2. Soveltaminen ja työnjako yliopiston ja HIS Oy:n välillä Tätä ohjetta sovelletaan kaikkien Helsingin yliopiston palveluksessa olevien henkilöiden palvelussuhteessa tekemiin, Suomessa patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin. Suomessa patentoitaviksi keksinnöiksi katsotaan keksinnöt (jäljempänä keksintö ), jotka täyttävät patenttilain (550/1967) mukaiset patentoitavuuden vaatimukset. Patenttilain mukaan keksintö on patentoitavissa, mikäli se on uusi (ennen julkaisematon), keksinnöllinen (ei ilmeinen alan ammattilaiselle) ja teollisesti käyttökelpoinen. Tietyillä aloilla syntyneitä keksintöjä ei sellaisenaan katsota käyttökelpoisiksi ja patentoitavaksi, vaikka ne olisivat uusia ja keksinnöllisiä. Laki ei kuitenkaan velvoita patentoimaan: laki koskee patentoitavissa olevia keksintöjä. Keksintö voi olla esimerkiksi luonteeltaan sellainen, että patentilla suojattavissa olevan oikeuden valvonta on mahdotonta tai erittäin vaikeaa. Mikäli keksintö ei täytä patentoitavuuden tunnusmerkkejä, voidaan tämän keksintöohjeen soveltamisesta sopia erikseen. Mikäli keksijä hakee patenttia tai muuten hyödyntää keksintöä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut palvelussuhteen päättymisestä, on keksintöä pidettävä palvelussuhteen aikana tehtynä, jollei keksijä osoita todennäköisiä perusteita keksinnön syntymiselle palvelussuhteen jälkeisenä aikana. Mikäli keksintö katsotaan näin palvelussuhteen aikana tehdyksi, sovelletaan tätä ohjetta myös henkilöön, joka ei ole enää Helsingin yliopiston palveluksessa. Tätä keksintöohjetta ei sovelleta tutkimussopimuksiin, jotka on tehty, tai tutkimushankkeisiin, jotka on aloitettu ennen korkeakoulukeksintölain voimaantuloa 1.1.2007. Tätä keksintöohjetta ei myöskään sovelleta sellaisiin keksintöihin, joihin kohdistuu ennen korkeakoulukeksintölain voimaantuloa syntyneitä sopimusvelvoitteita.

4 Yliopiston omistama Helsingin Innovaatiopalvelut Oy (jäljempänä HIS Oy ), vastaa yliopiston puolesta yliopiston keksintöohjeen mukaisista velvoitteista ellei keksintöohjeessa nimenomaisesti toisin määrätä. HIS Oy suorittaa seuraavat tehtävät yliopiston puolesta: ottaa vastaan korkeakoulukeksintölain mukaiset keksintöilmoitukset, tutkii keksintöilmoitukset ja esittelee ne yliopistolle, jatkojalostaa ideoita hyödyntämiseen ja liiketoiminnan synnyttämiseen tähtäävissä hankkeissa(sovitaan erikseen), hallinnoi tehtyjä patenttihakemuksia ja patentteja, tunnistaa kaupallistamiskumppaneita ja kaupallistaa tapauskohtaisesti, kehittää yliopiston innovaatiotoimintaa, ja auttaa luomaan uutta yritystoimintaa. Yliopisto vastaa kaikista sopimusvelvoitteista, jotka se on tehnyt ennen HIS Oy:n ja yliopiston välisen yhteistyösopimuksen voimaantuloa. Keksintöihin liittyvä päätösvalta kuuluu aina Helsingin yliopistolle, ellei päätösvaltaa tällä keksintöohjeella tai muulla yliopiston nimenomaisella päätöksellä ole siirretty HIS Oy:lle. Päätökset keksintöihin valmistelee HIS Oy. Keksintöihin liittyvät päätökset (omistuksen siirto, suojaaminen) tekee tutkimuksesta vastaavasta vararehtorista, tutkimuksen toimialan johtajasta ja kvestorista tai heidän yhdessä nimeämistään henkilöistä muodostuva ryhmä. 3. Keksintöjen luokittelu tutkimustyypin mukaan Korkeakoulukeksintölain mukaan keksinnöt luokitellaan sen mukaan, millaisessa tutkimuksessa ne ovat syntyneet ja/tai mitä keksintöoikeuksien omistuksesta on sovittu. Keksinnön katsotaan syntyneen A) avoimessa tutkimuksessa, jos 1. tutkimus tehdään palvelusuhteessa yliopiston tutkimustehtävien täyttämiseksi ilman yliopiston ulkopuolista rahoitusta ja ilman, että tutkimukseen osallistuu yliopiston ulkopuolisia sopimuskumppaneita; 2. tutkimus toteutetaan ulkopuolisen tahon rahoittamana, mutta siihen ei sisälly muita kuin tulosten julkaisemista koskevia määräyksiä, tai 3. tutkimus täyttäisi kohdassa B mainitut sopimustutkimuksen edellytykset, mutta yliopisto ja sopimuskumppani ovat ennen tutkimuksen aloittamista nimenomaisesti sopineet, että tutkimus on avointa tutkimusta. B) sopimustutkimuksessa, jos 1. tutkimus, on valtion maksuperustelain (150/1992) mukaista maksullista palvelutoimintaa,

5 2. tutkimus on muuta kuin avointa tutkimusta tai kohdan B.1. mukaista maksullista palvelutoimintaa, jos siinä on mukana ainakin yksi yliopiston ulkopuolinen taho joko osatutkimuksen tekijänä, rahoittajana (esimerkiksi Tekes, EU, Suomen Akatemia 4 tai yritys) tai muuna osallistujana ja johon liittyy tutkimusten tulosten käyttämistä koskevia velvollisuuksia tai mikäli kyseessä on hanke, jossa käytetään yliopiston omaa rahoitusta kaupallistamisen edistämiseen (esimerkiksi proof-of-concept hankkeet). C) muussa tilanteessa, jos se on syntynyt muuten kuin edellä mainituissa avoimessa tutkimuksessa (A) tai sopimustutkimuksessa (B). Sopimuksissa voidaan aina määritellä tutkimus avoimeksi rahoitustyypistä riippumatta, mikäli osapuolet niin haluavat. 4. Keksintöilmoituksen tekeminen ja käsittely 4.1 Keksijän velvollisuus antaa keksintöilmoitus Jokainen yliopistoon palvelussuhteessa oleva henkilö on keksinnön tehtyään velvollinen jättämään keksinnöstä viipymättä kirjallisen ilmoituksen. Keksintöilmoitus tehdään yliopiston keksintöilmoituslomakkeelle, joka on täyttöohjeineen saatavissa sekä suomen- että englanninkielisenä HIS Oy:stä ja Almasta. Täytetty keksintöilmoituslomake toimitetaan osoitteeseen Keksintöasiat / Helsingin Innovaatiopalvelut Oy PL 20 00014 Helsingin yliopisto Neuvontaa sähköpostitse osoitteella: keksintoilmoitus@helsinki.fi Jos yliopiston palveluksessa oleva keksijä on keksinnön tehdessään työ- tai virkasuhteessa myös johonkin toiseen organisaation, hänen tulee tehdä kaikista tuona aikana tekemistään keksinnöistä keksintöilmoitus myös HIS Oy:lle. Keksintöilmoituksessa tulee esittää tarkka kuvaus keksinnöstä, selvitys tutkimuksessa käytetystä rahoituksesta, arvio keksinnön taloudellisesta merkityksestä ja hyödyntämismahdollisuuksista, muut rahoitukseen tai tutkimukseen liittyvät sopimukset sekä tiedot kaikista keksijöistä ja heidän prosentuaalinen osuutensa keksinnöstä. Keksijän on pyynnöstä annettava myös muita tarpeellisia tietoja keksinnöstä. Jos keksijän tekemässä keksintöilmoituksessa ei ole riittäviä tietoja, yliopiston on viipymättä ilmoitettava puutteesta keksijälle kirjallisesti. 4 Suomen Akatemian 1. 1. 2007 jälkeen rahoitettu tutkimus on sopimustutkimusta.

6 4.2 Yliopiston velvollisuus vastata keksintöilmoitukseen Korkeakoulukeksintölain mukaan keksijälle on annettava kirjallinen ilmoitus korkeakoulukeksintölain yliopistolle sallimista toimenpiteistä ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kahden (2) kuukauden kuluttua siitä, kun riittävät tiedot sisältävä keksintöilmoitus on saatu. Ilmoituksessa on mainittava, minkälaisessa tutkimushankkeessa tai tilanteessa keksintö on syntynyt. Ilmoituksessa yliopisto esittää alustavasti kantansa omistajuudesta. 5. Oikeudet keksintöön 5.1 Yleistä Oikeuksilla keksintöön tarkoitetaan oikeutta omistaa keksintö sekä oikeutta hyödyntää keksintöä. Se, kenelle oikeudet korkeakoulukeksintöön kuuluvat, riippuu siitä missä tilanteessa keksintö on syntynyt. Keksintö voi syntyä avoimessa tutkimuksessa, sopimustutkimuksessa tai muissa tilanteissa. Yliopistolla on oikeus arvioida keksintö. Arvioinnin perusteella yliopisto päättää lopullisesti halukkuudestaan omistaa keksintö. Yliopiston on ilmoitettava lopullinen kantansa halukkuudestaan omistaa keksintö viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluttua keksintöilmoituksen jättämisestä. 5.2 Yliopiston oikeudet omistajuuden määrittämisessä Jos keksijä ei ole kuuden kuukauden kuluessa avoimessa tutkimuksessa syntyneen keksinnön keksintöilmoituksen tekemisestä julkaissut keksintöä tai ilmoittanut haluaan hyödyntää keksintöä, yliopiston on mahdollista siirtää oikeudet keksintöön itselleen. Yliopiston on tehtävä kirjallinen ilmoitus halustaan siirtää oikeudet itselleen ja ennen ilmoituksen antamista tiedusteltava keksijältä, aikooko tämä itse hyödyntää keksintöään. 5.3 Yliopiston velvollisuudet omistajuuden määrittämiseksi Mikäli yliopisto vahvistaa oikeutensa sopimustutkimuksessa tehtyyn keksintöön, tulee sen antaa keksijälle kirjallinen ilmoitus oikeuksien siirtämisestä kuuden (6) kuukauden kuluessa keksintöilmoituksen vastaanottamisesta. Mikäli yliopisto jättää kohdan 4.2 mukaisen ilmoituksen (ilmoitus korkeakoulukeksintölain yliopistolle sallimista toimenpiteistä) antamatta määräajassa, katsotaan yliopiston luopuneen tämän kohdan mukaisesta oikeudestaan keksintöön, jolloin omistajuus katsotaan olevan keksijän.

7 Yliopisto ei pääsääntöisesti siirrä oikeuksia avoimessa tutkimuksessa syntyneisiin keksintöihin. Keksijä ja yliopisto voivat halutessaan neuvotella oikeuksien siirrosta. Jos yliopisto siirtää oikeudet keksintöön tässä kappaleessa kuvatulla tavalla, tulee keksijän korkeakoulukeksintölain nojalla ja yliopiston vaatimuksesta viipymättä allekirjoittaa keksintöä koskeva siirtokirja sekä muut tarvittavat asiakirjat. Yliopisto ei pääsääntöisesti siirrä oikeuksia keksintöihin, jotka ovat syntyneet muussa kuin avoimessa tai sopimustutkimuksessa. Muissa tilanteissa neuvotellaan keksijän ja yliopiston välinen sopimus erikseen. 5.4 Yhteiskeksinnöt Keksintö voi syntyä usean eri organisaation palveluksessa tai työsuhteessa olevan henkilön yhteistyönä. Omistajuus voidaan tällöin jakaa, jolloin kyse on yhteiskeksinnöstä. Yhteiskeksintöjen omistajuuden määrittelyyn vaikuttaa se, mitä tutkimus- tai muissa sopimuksissa on määritelty omistamisesta ja siitä, millaista keksintöohjetta mahdollisesti noudatetaan. Yliopiston palveluksessa olevan keksijän tulee jättää myös yhteiskeksinnöstä keksintöilmoitus. Omistajuus määritellään tapauskohtaisesti. 6. Salassapito, tutkimustulosten julkistaminen ja tietojen antaminen Jos yliopistolla on oikeus siirtää oikeudet sopimustutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, eikä muuta ole sovittu esimerkiksi tutkimussopimuksessa, keksijä ei saa keksintöilmoituksen vastaanottamisesta laskettavan kuuden kuukauden määräajan kuluessa julkistaa tutkimustuloksia keksinnön suojaamisen tai muun hyödyntämisen vaarantavalla tavalla. Ennen kuin edellä mainittu kuuden kuukauden määräaika on päättynyt, keksijä ei saa jättää keksintöä koskevaa patenttihakemusta tai muuten määrätä keksinnöstä, ellei yliopisto kirjallisesti ilmoita keksijälle, että yliopisto ei tule ottamaan oikeuksia keksintöön tai anna keksijälle kirjallista lupaa patentoida keksintönsä. Mikäli yliopisto on ottanut oikeudet sopimustutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, eikä muuta ole sovittu esimerkiksi tutkimussopimuksessa, keksijän edellä mainittu salassapitovelvoite jatkuu patenttihakemuksen jättämiseen saakka. Yliopiston on pidettävä salassa sille annetut keksintöön liittyvät tiedot, kunnes keksintö on riittävällä tavalla suojattu eikä salassapidolle ole muita välttämättömiä syitä. Yliopisto voi kuitenkin antaa tietoja tutkimusyhteistyön osapuolille tai muille tahoille, jos tutkimusta koskevissa sopimuksissa on näin sovittu ja jos tietojen antaminen on keksinnön hyödyntämisen vuoksi tarpeellista. Yliopiston on tällöin huolehdittava siitä, että tietojen antamisella ei vaaranneta keksinnön suojaamista, hyödyntämistä tai keksijän tieteellisen julkaisun ensisijaisuutta.

8 7. Keksinnön suojaaminen, myyminen ja lisensointi 7.1 Avoimessa tutkimuksessa tai muussa kuin avoimessa tai sopimustutkimuksessa syntynyt keksintö Yliopisto ei osallistu keksijälle kuuluvien keksintöoikeuksien suojaamiseen, myymiseen tai lisensointiin. Jos yliopisto on siirtänyt oikeudet avoimessa tutkimuksessa tai muussa kuin avoimessa tai sopimustutkimuksessa (ns. muussa tilanteessa) syntyneeseen keksintöön, ja yliopisto suojaa ja kaupallistaa keksinnön, menetellään kohdissa 7.2 (sopimustutkimuksessa syntynyt keksintö), 8 (kannusteet ja hyödynjako, Liite 1) esitetyllä tavalla. Jos yliopisto on ottanut vain käyttöoikeudet keksintöön, keksinnön suojaus ja muu hyödyntäminen jää keksijän vastuulle. Yliopisto maksaa keksijälle korvauksen, joka sovitaan kussakin tapauksessa erikseen. Selvyyden vuoksi todettakoon, että yliopisto ei ole velvoitettu suojaamaan keksintöä patentoimalla. 7.2 Sopimustutkimuksessa syntynyt keksintö Sopimustutkimuksessa, joka toteutetaan maksullisena palvelutoimintana (ks. kohta 3.B.1), oikeudet keksintöön siirretään tilaajalle siinä laajuudessa kuin tilaajan kanssa on tutkimussopimuksessa sovittu. Muussa sopimustutkimuksessa, kuin maksullisessa palvelutoiminnassa (ks. kohta 3.B.2) yliopisto päättää keksinnön hyödyntämisestä kuten myymisestä tai lisensoimisesta, julkaisemisesta, omasta käytöstä ja suojauksesta yliopiston siirrettyään ensin oikeudet keksintöön itselleen. Keksintö myydään tai lisensoidaan pääsääntöisesti patenttihakemuksen jättämisen jälkeen sopimusosapuolille, mikäli niillä on tutkimussopimuksen mukaan etuoikeus neuvotella hyödyntämisestä. Mikäli yliopisto ei myy keksintöä, vaan pitää itsellään oikeudet keksintöön ja myöntää ainoastaan lisenssin, yliopisto huolehtii pääsääntöisesti keksinnön suojauksesta ja ylläpidosta. 7.3 Keksinnöt, jotka yliopisto omistaa Omistaessaan oikeuksia keksintöön yliopisto pyrkii hyödyntämään keksintöä osoitettujen resurssien ja muiden mahdollisuuksien puitteissa. HIS Oy arvioi (ks. Arvioinnin perusteet, Liite 2) keksinnöt niiden potentiaalisen kaupallisen hyödyn perusteella. Silloin kun yliopisto on omistajana keksinnössä, sillä on täysi oikeus päättää keksinnöstä. Yliopisto voi harkintansa mukaan myös yhdistää useamman keksinnön tietoja yhdeksi patenttihakemukseksi. Yliopistolla on myös oikeus lisätä jatkohakemuksiin (esimerkiksi PCT, EPO) perushakemuksen jättämisen jälkeen etuoikeusvuonna tietoon tullutta uutta tietoa. Patentoinnin lisäksi tai sijasta yliopisto voi käyttää muita suojausmuotoja ja määrätä suojauksen laajuuden.

9 Yliopisto päättää suojauksen ajankohdan. Se voi harkintansa mukaan keskeyttää keksinnön suojauksen ja suojauksen ylläpidon. Tällöin yliopisto voi keksijöiden kirjallisesta pyynnöstä palauttaa oikeudet keksintöön keksijöille erikseen kirjallisesti sovittavin ehdoin. Keksijän rooli patenttihakemusten kirjoittamisessa, välipäätöksiin vastaamisessa ja muihin suojaamiseen liittyviin asiantuntijatehtävissä on merkittävä. Erityisesti keksijän asiantuntemusta tarvitaan keksinnön jatkojalostamisessa ja sitä varten asetetuissa hankkeissa. Mikäli yliopisto saa edellä mainittuja hankkeita varten täydentävää rahoitusta, pyritään keksijän työaikaa ja muita mahdollisia, jalostamiseen ja kehittämiseen liittyviä yliopistolla tai alihankintana syntyviä kustannuksia kohdentamaan kyseessä olevan rahoituksen piiriin mahdollisuuksien mukaan. 8. Kannusteet ja hyödynjako Hyödynjako yliopiston omistamissa keksinnöissä on kuvattu liitteessä 1., ellei sopimustutkimushankkeen tutkimussopimuksessa ole toisin sovittu. Kaikki liitteessä 1 mainitut korvaukset ja palkkiot ovat kokonaissummia ja ne jaetaan keksijöiden kesken keksintöilmoituksen mukaisten keksintöosuuksien suhteessa. Mikäli keksijät eivät ole ilmoittaneet keksintöosuuksiaan yliopistolle, jaetaan korvaukset ja/tai palkkiot keksijöiden kesken tasan. 9. Voimaantulo Tämä keksintöohje astuu voimaan 24.8.2011, ja se korvaa 20.12.2006 hyväksytyn ja 1.1.2007 voimaan tulleen keksintöohjeen. Keksintöihin, joista on annettu keksintöilmoitus ennen tämän keksintöohjeen voimaantuloa, sovelletaan yliopiston aikaisempaa keksintöohjetta, ellei toisin ole sovittu (esimerkiksi oikeuksiensiirtosopimukset).

10 LIITE 1 Kannusteet ja hyödynjako Yleistä Yliopisto panostaa hyödynnettävien keksintöjen edistämiseen. Keksintöilmoitusprosessin kaksiportaisuudesta johtuen omistajuuden siirtyminen edellyttää omistajuuden määrittelyn lisäksi myös arviointiprosessia, jossa arvioidaan hankkeen kaupallista potentiaalia, toisin sanoen korvauksissa huomioitavaa tuottopotentiaalia, jonka perusteella keksijän saama kohtuullinen korvaus määritellään. Kustannukset Yliopisto maksaa omistamansa keksinnön suojaamisesta aiheutuneet kustannukset, kuten patentin kirjoittamisesta, hakemisesta ja ylläpitämisestä koituvat kustannukset, ellei muuta ole sovittu. Keksijän saama korvaus Yliopisto pitää kirjaa keksintöön liittyvästä kaupallistamistoiminnasta sekä siihen kohdistuvista kuluista ja tuotoista. Kun yliopisto myy, lisensoi tai muulla tavoin luovuttaa haltuun ottamansa keksinnön, jaetaan yliopiston saamat nettotulot seuraavasti: Keksijöille 35 % Tulosyksikölle 35 % Yliopistolle 30 % Mikäli keksijä osallistuu merkittävällä tavalla keksinnön kaupallistamiseen, voi hänen osuutensa nettotuloista nousta 50 prosenttiin yliopiston osuuden kustannuksella. Nettotulo lasketaan vähentämällä saadusta kokonaistulosta yliopistolle syntyneet välittömät kustannukset (esimerkiksi keksinnön suojaamisesta, ylläpitämisestä ja kaupallistamisesta aiheutuneet välittömät ja/tai osoitettavissa olevat kustannukset). Yliopisto tarkistaa nettotulon määrän vuosittain 31. 3. mennessä edellisen kalenterivuoden tuottojen osalta. Korvaukset maksetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Korvaus maksetaan, mikäli keksijäkohtainen palkkio ennen ennakkoveroja lakisääteisten maksujen jälkeen ylittää 1000 euroa. Mikäli summa ei täyty, siirtyy alittava osuus seuraavan kauden palkkiolaskentaan keksijän hyväksi. Vaihtoehtoisesti, mikäli yliopiston omistaman keksinnön ympärille perustetaan yritys, voidaan keksijän saama korvaus kompensoida perustetun yrityksen osakkeilla. Osakkuus yrityksessä edellyttää muiden mahdollisten osakkaiden suostumusta (osakassopimusta) sekä merkittävää roolia yrityksen liiketoiminnan edistämisessä (vähintään konsultointisopimus yrityksen kanssa). Tällöin oikeus nettotulo-osuuteen yliopiston omistamasta osuudesta perustettavassa yrityksessä lakkaa.

11 LIITE 2 Keksinnön edellytysten arviointi Keksinnön edellytyksiä ja yliopiston kiinnostusta investoida kaupallistamiseen tähtäävään jatkokehittämiseen ohjaavat seuraavat periaatteet: Hyödyntäminen ja jatkokehitys sopii yliopiston strategiaan ja arvoihin, keksinnöllä on edellytys tuottaa yliopiston kannalta positiivinen kassavirta (ei investoida, ellei tuottopotentiaalia ja todellista kaupallistamispolkua nähtävissä), keksinnöllä on selkeä uutuusarvo ja vahva erottautuminen keksinnön jalostuksen rahoituspolku on olemassa (ei koske jatkotutkimusta), keksintö on tehty yliopiston tutkimushankkeissa tai hankkeissa, joissa yliopiston panos on ollut merkittävä, ja keksijä sitoutuu hyödyntämisessä yhteistyöhön.